FI SV

Liikunnallisen elämäntavan valtakunnalliset kehittämisavustukset

Opetus- ja kulttuuriministeriö julistaa haettavaksi liikunnallisen elämäntavan valtakunnalliset ja alueelliset kehittämisavustukset terveyttä ja hyvinvointia edistäviin liikuntahankkeisiin vuodelle 2019. Avustuksen päätavoitteena on lisätä väestön liikuntaa Suomessa koko elämänkulussa, erityisesti vähän liikkuvien keskuudessa. Keskeisinä periaatteina ovat poikkisektoraalinen, -hallinnollinen ja -ammatillinen yhteistyö sekä liikunnan läpäisyperiaate suomalaisessa yhteiskunnassa. Haussa painotetaan useiden toimijoiden laaja-alaisia yhteishankkeita.

Avustusta voidaan myöntää

  • rekisteröityneille yhteisöille ja säätiöille yleishyödylliseen valtakunnalliseen ja alueelliseen toimintaan.

Avustusta ei kuitenkaan voida myöntää

  • kunnille, jos hankkeen päätarkoitus on yksittäisen/-sten kunnan/-tien paikallinen toiminta,
  • kunnille, kuntayhtymille ja yksityisille koulutuksen järjestäjille peruskouluihin, lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin kohdistuvaan toimintaan. Lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin kohdistuvat Liikkuva opiskelu -hankkeet voivat hakea avustusta vuoden 2019 alussa avattavasta erillisestä hausta.
  • yksittäisille työyhteisöille,
  • liikuntaseuroille,
  • yksityisille henkilöille ja
  • yhtiömuodossa toimivalle oikeushenkilölle (rajoitus ei koske korkeakouluja).

Liite 1. Keskeiset terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan avustusmuodot opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntatoimen hallinnonalalla.

Hakuaika alkaa 26.10.2018.
Hakuaika päättyy 30.11.2018 klo 16.15.

Edellytyksenä on, että eduskunta osoittaa tarkoitukseen tarvittavat määrärahat vuoden 2019 talousarviossa. Avustuspäätökset pyritään tekemään huhtikuun 2019 alkuun mennessä. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti.

 

Liikunnallisen elämäntavan kehittämisavustuksilla tuetaan eri ikä- ja väestöryhmiin kohdistuvia terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan valtakunnallisia ja alueellisia kehittämishankkeita, joiden avulla lisätään väestön liikuntaa liikuntasuositusten mukaisesti ja liikunnallisen elämäntavan omaksumista. Hanke voi kohdistua yksittäisiin kohderyhmiin, kuten varhaiskasvatus, koulu, ikäihmiset ja erityisryhmät tai vaihtoehtoisesti yhdistää eri ikä- ja kohderyhmiä ilmiöpohjaisesti, kuten luontoliikunta tai perheliikunta. Hanke voi myös kohdistua pääasiallisena tarkoituksenaan sukupuolten tasa-arvon tai yhdenvertaisuuden edistämiseen terveyttä ja hyvinvointia edistävässä liikunnassa.

Määrärahalla tuettavien hankkeiden tulee liittyä "Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020" ja niiden toimeenpanosuunnitelman toteuttamiseen. Tuettavien hankkeiden tulee tukea liikuntalain (390/2015) ja hallitusohjelman (2015) linjausten toimeenpanoa liikunnan osalta.

Liikuntalaki korostaa terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan asemaa liikuntatoimen ja yhteiskunnan eri toimialojen kokonaisuudessa. Lain keskeisinä tavoitteina on edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa, väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä fyysistä toimintakykyä, lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä, liikunnan kansalais- ja seuratoimintaa sekä eriarvoisuuden vähentämistä liikunnassa.

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman (2015) strategisena tavoitteena on väestön terveyden ja hyvinvoinnin sekä osaamisen ja koulutuksen parantaminen. Pyrkimyksenä on lisätä kansalaisten liikkumista ja edistää terveellisiä elämäntapoja. Hallitusohjelman kärkihankkeen ”Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin (Uusi peruskoulu)” toimenpide liikunnan osalta on tuoda tunti liikuntaa peruskoululaisten koulupäivään laajentamalla Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi. Lisäksi toimenpiteenä on toteuttaa kokeiluja toisella asteella.

Hallituksen budjettiriihessä (2018) valtion vuoden 2019 talousarvioesitykseen sisällytettiin
Liikkuva koulu -ohjelman laajentaminen toisen asteen opiskelijat kattavaksi Liikkuva opiskelu -ohjelmaksi.

Päätavoite

  • Lisätä väestön liikuntaa koko elämänkulussa, erityisesti vähän liikkuvien keskuudessa.

Tuettavien hankkeiden tulee toteuttaa yhtä tai useampaa seuraavista alatavoitteista:

Alatavoitteet

  • Kehittää elämänkulun eri vaiheissa toimivien organisaatioiden (varhaiskasvatus, koulu, opiskelu, työelämä ja ikääntyvien toimintaympäristöt) toimintakulttuureja fyysisesti aktiivisiksi. Painopisteenä on varhaiskasvatus sekä koulu- ja opiskeluympäristöt perusasteella, toisella asteella ja korkeakouluissa.
  • Kehittää eri ikäryhmien liikuntaa.
  • Lisätä matalan kynnyksen harrasteliikuntaa, erityisesti lapsille, nuorille, perheille ja kotona asuville ikäihmisille.
  • Edistää omatoimista liikuntaa ja arkiliikuntaa.
  • Edistää soveltavaa liikuntaa, erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa.
  • Edistää sukupuolten tasa-arvoa terveyttä ja hyvinvointia edistävässä liikunnassa  

Haun pääpainopisteenä on peruskoulun, toisen asteen oppilaitosten (lukiot ja ammatilliset oppilaitokset) ja korkeakoulujen toimintakulttuurin kehittämiseen kohdistuvat hankkeet. Tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi koulu- ja opiskelupäivä, hyvinvoiva ja terve koululainen ja opiskelija, oppimisen edistäminen, osallisuuden lisääminen ja yhteisöllinen toimintakulttuuri. Keskeisiä Liikkuvan koulun ja opiskelun elementtejä ovat aktiivisuutta tukeva koulu- ja opiskelupäivän rakenne, toiminnallinen oppiminen, koulumatka- ja välituntiliikunta, liikkumista tukevat olosuhteet ja oppimisympäristöt, liikunnallinen harrastetoiminta sekä oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuus toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Peruskoulujen osalta toivotaan erityisesti hankkeita, joissa tuetaan yläkoululaisten sekä soveltavan liikunnan lisäämistä koulupäivän aikana.

Tavoitteiden toteuttamisessa tulee liikuntalain (390/2015) mukaisesti olla lähtökohtina sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvissa hankkeissa erityistä huomiota tulee kiinnittää tyttöjen liikunnan lisäämiseen, koska tyttöjen fyysinen aktiivisuus on tutkimusten mukaan kaikissa ikäryhmissä poikia alhaisempaa.

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakijan tulee huomioida, ettei hakemusta pysty lähettämään sähköiseen asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste.  Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Katso-tunnisteen voi hankkia osoitteessa http://www.vero.fi/katso

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Arvioinnissa otetaan huomioon hankkeen tarkoituksenmukaisuus suhteessa haun tavoitteisiin, toiminta- ja taloussuunnitelman realistisuus sekä hankkeen laatu laajuus ja vaikuttavuus. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Avustettavien hankkeiden tulee olla valtakunnallisia tai alueellisia. Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita, joissa kehitetään toimintatapoja, -menetelmiä ja -rakenteita. Hankkeet voivat olla myös tämän haun tavoitteiden toteuttamista tukevia tuki- ja koordinaatiohankkeita.

Erityisesti painotetaan laaja-alaista eri sidosryhmien välistä verkostoitumista, poikkisektoraalista, -hallinnollista ja -ammatillista yhteistyötä sekä usean yhteisöjen yhteisiä hankkeita. Jos avustusta haetaan usean yhteisön yhteiseen hankkeeseen, nimetään yksi näistä hakemusta hallinnoivaksi tahoksi. Hallinnoiva yhteisö hakee avustusta ja vastaa avustuksen käytöstä, mahdollisesta takaisinmaksusta ja selvityksen antamisesta opetus- ja kulttuuriministeriölle. Hakemukseen tulee liittää osallistuvien yhteisöjen tekemä sopimus työn- ja vastuunjaon periaatteista sekä avustuksen käytöstä ja siihen liittyvistä vastuista. Avustusta saa siirtää avustuksena hankekumppanin käyttöön vain silloin, mikäli ministeriöltä on anottu lupa avustuksen edelleen jakamiseen, ja tämä lupa on myönnetty ja kirjattu avustuspäätökseen.  

Avustusta voi hakea yksi-, kaksi- tai kolmivuotisille hankkeille. Hankkeiden kesto voi olla pääsääntöisesti enintään kolme vuotta. Avustusta on haettava erikseen joka vuosi. Hankkeen kokonaiskesto tulee ilmoittaa selvästi jo ensimmäistä kertaa avustusta haettaessa. Jatkorahoituskausien myöntämisen edellytyksenä on, että a) eduskunta osoittaa liikunnallisen elämäntavan hankkeille tulevien vuosien talousarvioissa riittävät määrärahat, b) valtionavustusta saava hanke etenee suunnitelman mukaisesti, ja c) hankkeelle esitetään realistinen jatkosuunnitelma.

Hankkeilta odotetaan merkittävä osuus muuta rahoitusta, ja se katsotaan eduksi hakemuksia arvioitaessa (esimerkiksi 50 prosentin muu rahoitus arvioidaan merkittäväksi). Ministeriön myöntämä avustus voi kuitenkin pääsääntöisesti kattaa enintään 90 prosenttia toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Muu rahoitus tulee pystyä osoittamaan tuloslaskelmassa tiliselvityksen yhteydessä.

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan kehittämistyötä ja yksittäisiä hankkeita on toteutettu paljon. Avustuksia myönnettäessä ministeriö huomioi, miten hyvin hankkeen suunnitelmassa on otettu huomioon olemassa oleva tutkimustieto sekä aiemmissa vastaavissa hankkeissa hyväksi havaitut käytännöt ja suositukset (ks. liite 2 Taustatietoa kehittämistoiminnalle ja sen suunnittelulle). Lisäksi arvioinnissa kiinnitetään huomiota tavoitteisiin hankkeen toimintojen vakiinnuttamiseksi osaksi normaalia toimintaa.

Avustusta ei voida myöntää perustutkimukseen, opinnäytetöihin, kaupalliseen toimintaan, rakentamiseen eikä organisaatioiden lakisääteiseksi tai normaaliksi katsottavaan perustoimintaan. Hankkeita, joiden päätarkoitus on tutkimus, yksittäisen tapahtuman järjestäminen tai välineiden hankinta, ei tueta. Myöskään pelkän istumisen ja muun paikallaan olon vähentämiseen kohdistuvia hankkeita ei tueta; sen sijaan istumisen ja muun paikallaan olon vähentämisen näkökulman toivotaan sisältyvän osana tuettaviin hankkeisiin.

2. Yleiset perusteet

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

 

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti. Hankkeelle tulee asettaa ohjausryhmä.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.
Avustuksen saajalta edellytetään raportoivan menoista kustannuspaikkatasoisesti.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.

(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon, mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Katso avustusten ehdot ja -rajoitukset kokonaisuudessaan.

Valtionavustuksen saamisen edellytyksenä on hankkeen osallistuminen toiminnan seurantaan ja arviointiin valtionapuviranomaisen edellyttämällä tavalla. LIKES-tutkimuskeskus/Kunnossa kaiken ikää -ohjelma sekä Ilo kasvaa liikkuen, Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu -ohjelmat huolehtivat käytännössä valtakunnallisia ja alueellisia kehittämisavustuksia koskevien seurantatietojen keräämisestä opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Seurantatietojen pohjalta laaditut yhteenvetoraportit tulevat myös hankkeiden käyttöön. Nämä seurantatiedot eivät kuitenkaan korvaa opetus- ja kulttuuriministeriöön toimitettavaa hankeselvitystä, jonka määräpäivä ilmoitetaan valtionavustuksen päätöskirjeessä.  

Valtakunnalliset liikunnanedistämisohjelmat (Ilo kasvaa liikkuen, Liikkuva koulu, Liikkuva opiskelu, Kunnossa kaiken ikää sekä ikäihmisten liikunta/Ikäinstituutti -ohjelmat) tarjoavat omaan kohderyhmäänsä kuuluville hankkeille erilaisia tukitoimia, kuten verkostotapaamisia, mentorointia, koulutusta, materiaaleja ja viestinnällistä tukea. Näihin mahdollisuuksiin voi tutustua liikunnanedistämisohjelmien omilla internet-sivuilla tai olemalla yhteydessä ohjelmatoimistoihin.

 

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.

Tiivistelmä hankesuunnitelmasta, max. yksi A4-sivu, sisältäen:

  1. Hakijan nimi (yhteisön rekisteröity nimi),
  2. Hankkeen nimi,
  3. Koko hankekauden aika, kokonaiskustannukset ja haettava avustus,
  4. Tulevan hankekauden (johon avustusta nyt haetaan) aika, kustannukset ja haettava avustus
  5. Tiivis kuvaus hankkeen toimintasuunnitelmasta. Jatkohankkeet kuvaavat tässä lyhyesti myös hankkeen etenemisen aiempina hankevuosina.


Hankkeen talousarvio vuosittain eriteltynä

  • Hakulomakkeessa ilmoitetaan tulevan hankekauden talousarvio. Tässä ilmoitetaan kaikkien hankevuosien talousarviot vuosittain ja kululajeittain eriteltynä (jatkohankkeissa ilmoitetaan myös hankkeen alkukauden toteuma).

Yhteishankkeet

  • jos kyseessä on usean toimijan yhteinen hanke, tulee toimittaa sopimus työn- ja vastuunjaon periaatteista sekä avustuksen käytöstä ja siihen liittyvistä vastuista.

 

Liikunnallisen elämäntavan valtakunnalliset ja alueelliset kehittämishankkeet

2018

2017

2016

2015

Aikuisten terveyttä edistävä liikunta

2014

2013

2012

2011

2010

2009

2008

2007

2006

2005

2004

Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet

2014

2013

2012

2011

Koulutus Liikunta Varhaiskasvatus Yleissivistävä koulutus

Lisätietoja

Hallinnollinen avustaja Helena Silvennoinen,
puh. 0295 3 30290
helena.silvennoinen@minedu.fi

Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen,
puh. 0295 3 30054
paivi.aalto-nevalainen@minedu.fi

Katso myös opetus- ja kulttuuriministeriön opas valtionavustusten hakemisesta, käytöstä ja käytön valvonnasta.