FI SV

Korkeakoulutukseen pääsyä helpotetaan sekä lisätään jatkuvan oppimisen ja tilauskoulutuksen mahdollisuuksia

Opetus- ja kulttuuriministeriö 27.9.2018 13.30
Tiedote
Kuva: Teresa Nurmioja

Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia lisätään korkeakouluissa sekä korkeakoulutukseen pääsyä helpotetaan. Tavoitteena on parantaa osaavan työvoiman saatavuutta ja kasvattaa korkeakoulututkinnon suorittavien määrää. Korkeakoulut voisivat muutosten myötä vastata paremmin osaavan työvoiman saatavuuteen sekä kasvavaan jatko- ja täydennyskoulutuksen kysyntään. Valtioneuvosto antoi eduskunnalle esityksen yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamiseksi 27.9. Esitykset liittyvät Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visioon 2030.

Lakiesitys selventää lainsäädäntöä tutkinnon jälkeisen täydennyskoulutuksen osalta. Jatkossa olisi yksiselitteistä, että myös tutkinnon osia (moduuleja) sisältävää koulutusta voi tarjota täydennyskoulutuksena samoin edellytyksin kuin muutakin täydennyskoulutusta.

Korkeakoulututkintoon johtavaan tilauskoulutukseen voisivat jatkossa osallistua myös EU- tai ETA-maiden kansalaiset. Korkeakoulu ei jatkossakaan perisi maksuja tilauskoulutukseen osallistuvilta opiskelijoilta, vaan koulutuksen maksaisi kokonaisuudessaan tilaaja, esimerkiksi työnantaja. Tilaaja ei voisi periä koulutuksen kustannuksia opiskelijalta, joka on EU/ETA-valtion kansalainen. Tilauskoulutuksen järjestäminen ei saa heikentää korkeakoulun tutkintoon johtavaa koulutusta, eikä koulutusta voi järjestää opiskelijavalinnan kiertämiseksi. Tavoitteena on helpottaa osaajapulaa ja tilaajan tarpeisiin sopivan tutkinnon hankkimista työelämän muutostilanteissa. Tilauskoulutus laajentaa korkeakoulujen rahoituspohjaa ja antaa uusia toimintamahdollisuuksia korkeakouluille.

- Tarve koulutukselle ja uuden oppimiselle läpi työuran tulee vain kasvamaan. Siksi tarvitaan joustavia mahdollisuuksia palata opintoihin, täydentää osaamistaan ja kouluttautua uudelleen myös työn ohessa. Tämä hallituksen esitys edistää jatkuvaa oppimista ja vastaa osaajapulaan. Esitykset on valmisteltu yhdessä korkeakoulujen kanssa, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Esitykset antavat autonomisille korkeakouluille lisää toiminnan ja reagoinnin mahdollisuuksia velvoittamatta uusien toimintamallien käyttöönottoon. Korkeakoulujen jatkuvan oppimisen tehtävä huomioidaan korkeakoulujen uusien rahoitusmallien valmistelussa syksyllä 2018.

Korkeakoulutukseen pääsyä helpotetaan

Lakiesitys helpottaa opiskelijoiden siirtymistä korkeakoulun sisällä. Korkeakoulut voisivat valita sisäiset siirto-opiskelijat ja muut siirto-opiskelijat erikseen. Muutos vähentää tarvetta hakea uutta opiskeluoikeutta yhteishaussa.

Yhteishaut säilyvät pääväylänä korkeakouluopintoihin. Korkeakoulujen yhteishaun ja erillisvalintojen käyttöaloja selvennettäisiin ja erillisvalintoihin luotaisiin joustavan valinnan mahdollisuus. Joustavaa valintaa voisi hyödyntää erityisesti valittaessa opiskelijoita yhteishaussa täyttämättä jääneille opiskelupaikoille.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon pääsyä helpotetaan. Tutkinto-opiskelijoiksi otettavilta vaadittaisiin kahden vuoden työkokemus aiemman kolmen vuoden sijaan. Kelpoisuusvaatimus säilyisi entisellään (amk-tutkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto), mutta myös esimerkiksi vanhan opistotutkinnon suorittaneet, joilla on riittävät tiedot ja taidot opintoja varten, pääsisivät ammattikorkeakoulun harkinnan mukaan YAMK-opintoihin.

Kansainvälisyyttä vahvistetaan, rahoituksen byrokratiaa helpotetaan

Kansainvälisenä yhteistyönä toteutettavien maisteriopintojen tai ylempien ammattikorkeakouluopintojen pituus muuttuisi joustavammaksi. Yliopistot voisivat päättää näiden perustutkintojen jälkeisten tutkintojen laajuudeksi myös 60 tai 90 opintopistettä 120 opintopisteen sijasta ja ammattikorkeakoulut voisivat päättää 120 opintopisteen laajuudesta tutkintonimikkeen mukaisen laajuuden sijasta. Tarkoituksena on helpottaa korkeakoulujen kansainvälistä koulutusyhteistyötä.

Korkeakouluille myönnettävät hankerahoitukset siirrettäisiin valtionavustuslain piiristä yliopistolain ja ammattikorkeakoululain mukaiseen rahoitusjärjestelmään. Esityksellä ei ole vaikutuksia korkeakoulujen rahoitusmallin kautta jaettavaan perusrahoitukseen. Muutos vähentäisi korkeakoulujen hallinnollista työtä.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visioon 2030 liittyvät esitykset perustuvat laajapohjaiseen työryhmätyöhön, jossa edustettuina ovat korkeakoulut, työelämä, henkilöstö, opiskelijat ja sidosryhmät.

Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2019. Opiskelijavalintaa koskevien säännösten on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2020 ja niitä sovellettaisiin otettaessa opiskelijoita syksyllä 2020 alkavaan koulutukseen. Kansainvälisenä yhteistyönä järjestettävän tutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteellisia suorittamisaikoja koskevien säännösten on tarkoitus tulla voimaan 1. elokuuta 2020.

Päätösaineistot (luettavissa pian valtioneuvoston istunnon jälkeen) 

Lisätietoja:

- Hallitusneuvos Laura Karppinen p. 02953 30294

- Hallitusneuvos Laura Hansén p. 02953 30 098

- Opetusneuvos, ryhmän päällikkö Birgitta Vuorinen p. 02953 30335

- ministerin erityisavustaja Daniel Sazonov, puh. 02953 30276

***

Hallituksen esitys on osa Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoa. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä korkeakoulut ja tiedelaitokset julkistivat marraskuussa 2017 yhteisen vision ”Ehdotus Suomelle: Suomi 100+”. Visiossa tavoitteeksi asetetaan jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien parantaminen korkeakouluissa sekä se, että vähintään 50 % ikäluokasta suorittaisi korkeakoulututkinnon.

Lisätietoja korkeakouluvisiosta:

- Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 – ”Ehdotus Suomelle: Suomi100+

Korkeakoulutus ja tiede Koulutus Sanni Grahn-Laasonen norminpurku