Jatkuva oppiminen
Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan osaamisen kehittämistä ja uudistamista elämän ja työuran eri vaiheissa. Sillä vastataan mm. uudelleen- ja täydennyskoulutustarpeisiin, joita teknologian kehitys ja työn murros tuo.
On ennakoitu, että Suomessa vajaa puoli miljoonaa henkilöä tarvitsee uudelleenkoulutusta tai laajaa täydennyskoulutusta lähivuosina. Suppeampaa osaamisen kehittämistä tarvitsee vähintään yhtä moni. Muutokset vaikuttavat myös työmarkkinoille tulevien henkilöiden osaamisvaatimuksiin.
Uusiin osaamistarpeisiin vastaaminen edellyttää koulutusjärjestelmältä joustavuutta sekä ihmisille mahdollisuuksia päästä tarvitsemaansa koulutukseen työn ohessa ja sen aikana. Verotuksen ja etuuksien tulisi kannustaa osaamisen kehittämiseen. Vastuu osaamisen uusintamisesta jakautuu julkiselle sektorille, työnantajille ja yksilölle.
Miten jatkuvaa oppista kehitetään?
Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut jatkuvalle oppimiselle yhteisen ohjausryhmän työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa sekä eri toimijoiden laaja-alaisen työryhmän.
Jatkuvan oppimisen kehittämiseksi työryhmä laatii kuvauksen jatkuvan oppimisen toimintamallista ja periaatteista. Se tekee ehdotukset toimenpiteistä, joilla
- vahvistetaan eri politiikkalohkojen kannusteita työuran aikaiseen opiskeluun
- lisätään työuran aikaisen osaamisen kehittämisen suunnitelmallisuutta
- parannetaan työn ja opiskelun yhteensovittamista
- kohdennetaan koulutusta digitalisaation ja työn murroksen aloille sekä ihmisille, joihin muutos erityisesti vaikuttaa
- luodaan ennakoiva toimintamalli akuutteihin uudelleenkoulutustarpeisiin.
Mitä jatkuvan oppimisen edellytysten parantamiseksi on jo tehty?
Jatkuvan oppimisen edellytysten parantamiseksi on
- joustavoitettu opiskelumahdollisuuksia
- avattu koulutusjärjestelmää
- kehitetty jatkuvaa oppimista tukevia digitaalisia palveluja
- parannettu mahdollisuuksia opiskella työttömänä
- kehitetty työnantajien kannusteita
Ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa on vahvistettu mahdollisuuksia tarjota jatkuvaa oppimista ja selkeytetty lainsäädäntöä. Korkeakoulut voivat mm. kehittää uutta tarjontaa ja toimintamalleja (mm. avoimen korkeakoulun tarjonta, erillisvalinnat, räätälöidyt opintomoduulit, tilauskoulutus) työelämän muutostilanteisiin ja muuttuviin osaamistarpeisiin. Jatkuva oppiminen on tarkoitus huomioida painokkaammin myös rahoituksessa. Toisen asteen ja korkeakoulujen yhteistyötä on vahvistettu ja uudistettu opiskelijavalintoja.
Ammatillisessa koulutuksessa jatkuvan oppimisen uudistukset liittyivät yksilöllisten opintopolkujen toteuttamiseen, osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden vahvistamiseen, koulutuksen toteuttamisen joustavoittamiseen ja raja-aitojen poistamiseen, rahoitusmallin uudistamiseen sekä työvoimakoulutuksen sisällyttämiseen osaksi kokonaisuutta.
Työuran aikaisen oppimisen edistämiseksi on toteutettu erillisohjelmia tai avustushakuja (muuntokoulutukset, ammatillisen osaamisen pilottihankkeet, nuorten aikuisten osaamisohjelma ja maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ohjelma).
Jatkuvaa oppimista tukevia digitaalisia palveluita kehitetään. Käytössä on jo mm. opintosuoritus- ja opinto-oikeustiedot sisältävä KOSKI-palvelu.
Tekoälyn hyödyntämistä kokeillaan valtionvarainministeriön Aurora-hankkeessa, jossa yhtenä pilottina on työelämään kiinnittyminen jatkuvan oppimisen avulla.
Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus ja työ- ja elinkeinoministeriö käynnistävät digitaalisen palvelukokonaisuuden, joka yhdistää jatkuvaa oppimista tukevat palvelut, osaamisen kartoitus- ja tunnistamispalvelut, urasuunnittelu- ja ohjauspalvelut sekä osaamisen hankkimisen ja kehittämisen palvelut.
Opetus- ja kulttuuriministeriö päivittää kansallista tutkintojen viitekehystä osaamisen viitekehyksen suuntaan.
Työttömänä opiskelun mahdollisuuksia on laajennettu. Työttömyystuella voi opiskella enintään 6 kuukautta, jos opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa. Jo aiemmin työtön on voinut opiskella työvoimakoulutuksessa tai omaehtoisessa koulutuksessa TE-toimiston hyväksyessä opinnot.
Lakimuutoksella on selkeytetty ja laajennettu työnantajan maksaman koulutuksen verokohtelua. Työnantajien kannusteita ovat esimerkiksi palkkatuettu oppisopimuskoulutus ja FEC eli Further Educated with Companies –malli sekä työnantajan koulutusvähennys.