Jatkuva oppiminen

Jatkuvalla oppimisella vastataan tarpeeseen kehittää ja uudistaa osaamista elämän ja työuran eri vaiheissa. Tämän mahdollistamiseksi hallitusohjelmaan sisältyy jatkuvan oppimisen uudistus, jossa tarkastellaan mm. koulutuksen tarjontaa ja rahoitusta sekä opintojen aikaista toimeentuloa. Uudistuksen linjaukset valmistuvat vuoden 2020 lopussa. Uudistuksen toteutus jatkuu yli hallituskauden.

Jatkuvan oppimisen uudistamiseksi Antti Rinteen hallitusohjelmassa linjataan mm. että

  • eri koulutusasteiden toimintaa, ohjausta ja rahoitusta kehitetään siten, että syntyy työelämälähtöisiä, monimuotoisia koulutuskokonaisuuksia
  • osaamisen tunnistamista ja tunnustamista kehitetään
  • luodaan kattavat elinikäisen ohjaukset palvelut ja tuetaan aliedustettujen ryhmien osallistumista aikuiskoulutukseen
  • lisätään työelämässä muunto-, täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia
  • oppisopimuskoulutusta kehitetään uudelleenkoulutus- ja aikuiskoulutusväylänä
  • korkeakouluja kannustetaan avaamaan koulutustarjontaansa ja kehitetään korkeakoulujärjestelmää jatkuva oppimisen alustana
  • parannetaan muutosturvalla työntekijöiden osaamista ja työllistymistä
  • työttömien mahdollisuuksia opiskella sivutoimisesti työnhaun ohessa parannetaan
  • opintovapaata ja aikuiskoulutustukea kehitetään
  • selvitetään mahdollisuudet laajentaa työllisyysrahaston tehtäviä
  • kehitetään rakennemuutosten ennakointia

 

Jatkuvan oppimisen uudistus liittyy koulutukseen ja osaamiseen, työelämään, työllisyyteen ja toimeentuloon. Niitä koskevat eri uudistushankkeet käsittelevät osin samaoja asioita eri näkökulmista.

Miksi jatkuvan oppimisen uudistus tarvitaan?

Jatkuvan oppimisen uudistus painottuu työikäisten osaamisen kehittämiseen. Tavoitteena on vastata työelämän muutoksista aiheutuviin osaamistarpeisiin. Osaamista kehittämällä tuetaan mielekkäitä työuria, hyvää työllisyyskehitystä, julkisen talouden tasapainoa sekä yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta.

On ennakoitu, että Suomessa jopa vajaa puoli miljoonaa henkilöä tarvitsee uudelleenkoulutusta tai laajaa täydennyskoulutusta lähivuosina. Erityisenä haasteena on, kuinka koulutukseen hakeutuisivat myös sitä eniten tarvitsevat. Osaavan työvoiman saatavuus haittaa monia aloja ja yrityksiä.

Uusiin osaamistarpeisiin vastaaminen edellyttää koulutusjärjestelmältä joustavuutta sekä ihmisille mahdollisuuksia päästä tarvitsemaansa koulutukseen työn ohessa ja sen aikana.

Miten jatkuvan oppimisen uudistusta valmistellaan?

Jatkuvan oppimisen uudistusta valmistelee parlamentaarinen ryhmä, johon kuuluvat kaikki eduskuntapuolueet.

Uudistus toteutetaan kolmikantaisena yhteistyönä yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa. Seurantaryhmässä ovat edustettuina työmarkkinajärjestöt, koulutuksen järjestäjät sekä muut keskeiset järjestöt ja ministeriöt.

Valmistelussa hyödynnetään alan tutkimusta. Sidosryhmien ja alan toimijoiden toivotaan osallistuvan valmisteluun laajalti esimerkiksi erilaisten tapaamisten ja sähköisen työstämisen kautta.

Ryhmien tehtävänä on valmistella ehdotukset jatkuvaan oppimiseen liittyvien hallitusohjelman linjausten toteuttamiseksi.

Aiempi valmistelu

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama laaja työryhmä valmisteli keväällä 2019 ehdotuksia jatkuvan oppimisen kehittämiseksi.

Valmistelua edelsi Sitran kolmivuotinen Osaamisen aika –projektikokonaisuus.

Lisätietoja

Kirsi Heinivirta, suunnittelupäällikkö 
opetus- ja kulttuuriministeriö, Kansliapäällikkö esikuntineen 0295330136