Jatkuva oppiminen
Jatkuvalla oppimisella vastataan tarpeeseen kehittää ja uudistaa osaamista elämän ja työuran eri vaiheissa. Tämän mahdollistamiseksi hallitusohjelmaan sisältyy jatkuvan oppimisen uudistus, jossa tarkastellaan mm. koulutuksen tarjontaa ja rahoitusta sekä opintojen aikaista toimeentuloa. Uudistuksen linjaukset valmistuivat vuoden 2020 lopussa. Uudistuksen toteutus jatkuu yli hallituskauden.
Jatkuvan oppimisen uudistamiseksi hallitusohjelmassa linjataan mm. että
- eri koulutusasteiden toimintaa, ohjausta ja rahoitusta kehitetään siten, että syntyy työelämälähtöisiä, monimuotoisia koulutuskokonaisuuksia
- osaamisen tunnistamista ja tunnustamista kehitetään
- luodaan kattavat elinikäisen ohjaukset palvelut ja tuetaan aliedustettujen ryhmien osallistumista aikuiskoulutukseen
- lisätään työelämässä muunto-, täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia
- oppisopimuskoulutusta kehitetään uudelleenkoulutus- ja aikuiskoulutusväylänä
- korkeakouluja kannustetaan avaamaan koulutustarjontaansa ja kehitetään korkeakoulujärjestelmää jatkuva oppimisen alustana
- parannetaan muutosturvalla työntekijöiden osaamista ja työllistymistä
- työttömien mahdollisuuksia opiskella sivutoimisesti työnhaun ohessa parannetaan
- opintovapaata ja aikuiskoulutustukea kehitetään
- selvitetään mahdollisuudet laajentaa työllisyysrahaston tehtäviä
- kehitetään rakennemuutosten ennakointia
Miksi jatkuvan oppimisen uudistus tarvitaan?
Jatkuvan oppimisen uudistus painottuu työikäisten osaamisen kehittämiseen. Tavoitteena on vastata työelämän muutoksista aiheutuviin osaamistarpeisiin. Osaamista kehittämällä tuetaan mielekkäitä työuria, hyvää työllisyyskehitystä, julkisen talouden tasapainoa sekä yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta.
On ennakoitu, että Suomessa jopa vajaa puoli miljoonaa henkilöä tarvitsee uudelleenkoulutusta tai laajaa täydennyskoulutusta lähivuosina. Erityisenä haasteena on, kuinka koulutukseen hakeutuisivat myös sitä eniten tarvitsevat. Osaavan työvoiman saatavuus haittaa monia aloja ja yrityksiä.
Uusiin osaamistarpeisiin vastaaminen edellyttää koulutusjärjestelmältä joustavuutta sekä ihmisille mahdollisuuksia päästä tarvitsemaansa koulutukseen työn ohessa ja sen aikana.
Visio ja tavoitteet
Jatkuvan oppimisen uudistuksessa tarkastellaan erityisesti työikäisten mahdollisuuksia kehittää osaamista.
Uudistuksen visiona ja tavoitteina on, että
Jokainen kehittää osaamistaan työuran aikana.
- Jokaisella on mahdollisuus uudistaa osaamistaan ennakoivasti, jotta työssä kehittyminen, työllistyminen uusiin tehtäviin ja uralla eteneminen olisi mahdollista.
- Osallistumisen tasa-arvo lisääntyy.
Kaikilla on työllistymisen ja merkityksellisen elämän edellyttämät tiedot, taidot ja osaaminen.
- Osaamistaso nousee.
- Työllisyysaste nousee.
- Korkeakoulututkinnon suorittaneiden 25–64-vuotiaiden määrä ja osuus kasvaa ja perusasteen jälkeistä tutkintoa vailla olevien 25–64-vuotiaiden määrä ja osuus vähenee.
Osaaminen uudistaa työelämää ja työelämä osaamista.
- Osaava työvoima tukee kestävää kasvua, innovaatioita, kilpailukykyä ja sitä kautta hyvinvointia.
- Työnantajilla on osaavaa työvoimaa.
- Työyhteisöt tukevat uuden oppimista.
Jatkuvan oppimisen uudistuksen eteneminen
Jatkuvan oppimisen visioon liittyviä teemoja käsitellään tarkemmin linjauksissa, jotka on valmisteltu ja hyväksytty parlamentaarisessa ryhmässä, johon kuuluvat kaikki eduskuntapuolueet. Seurantaryhmässä ovat edustettuina työmarkkinajärjestöt, koulutuksen järjestäjät sekä muut keskeiset järjestöt ja ministeriöt.
Linjausten lisäksi valmistellaan yksityiskohtaisempi etenemissuunnitelma uudistuksen toteuttamisesta. Indikaattorien avulla seurataan jatkuvaan oppimiseen kytkeytyvien ilmiöiden kehitystä ja luodaan arviointikehys uudistuksen toimeenpanolle.
Uudistus pohjautuu yhteisen tilannekuvan muodostavaan tietoon, jota on kerätty mm. tilastoista, tutkijoilta, asiantuntijoita haastattelemalla sekä kansalaiskyselynä. Myös OECD arvioi suomalaista jatkuvan oppimisen nykytilaa ja antoi siitä omat suosituksensa.