Jatkuva oppiminen

Jatkuvalla oppimisella vastataan tarpeeseen kehittää ja uudistaa osaamista elämän ja työuran eri vaiheissa. Tämän mahdollistamiseksi hallitusohjelmaan sisältyy jatkuvan oppimisen uudistus, jossa tarkastellaan mm. koulutuksen tarjontaa ja rahoitusta sekä opintojen aikaista toimeentuloa. Uudistuksen linjaukset valmistuvat vuoden 2020 lopussa. Uudistuksen toteutus jatkuu yli hallituskauden.

Jatkuvan oppimisen uudistamiseksi Antti Rinteen hallitusohjelmassa linjataan mm. että

  • eri koulutusasteiden toimintaa, ohjausta ja rahoitusta kehitetään siten, että syntyy työelämälähtöisiä, monimuotoisia koulutuskokonaisuuksia
  • osaamisen tunnistamista ja tunnustamista kehitetään
  • luodaan kattavat elinikäisen ohjaukset palvelut ja tuetaan aliedustettujen ryhmien osallistumista aikuiskoulutukseen
  • lisätään työelämässä muunto-, täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia
  • oppisopimuskoulutusta kehitetään uudelleenkoulutus- ja aikuiskoulutusväylänä
  • korkeakouluja kannustetaan avaamaan koulutustarjontaansa ja kehitetään korkeakoulujärjestelmää jatkuva oppimisen alustana
  • parannetaan muutosturvalla työntekijöiden osaamista ja työllistymistä
  • työttömien mahdollisuuksia opiskella sivutoimisesti työnhaun ohessa parannetaan
  • opintovapaata ja aikuiskoulutustukea kehitetään
  • selvitetään mahdollisuudet laajentaa työllisyysrahaston tehtäviä
  • kehitetään rakennemuutosten ennakointia

Miksi jatkuvan oppimisen uudistus tarvitaan?

Jatkuvan oppimisen uudistus painottuu työikäisten osaamisen kehittämiseen. Tavoitteena on vastata työelämän muutoksista aiheutuviin osaamistarpeisiin. Osaamista kehittämällä tuetaan mielekkäitä työuria, hyvää työllisyyskehitystä, julkisen talouden tasapainoa sekä yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta.

On ennakoitu, että Suomessa jopa vajaa puoli miljoonaa henkilöä tarvitsee uudelleenkoulutusta tai laajaa täydennyskoulutusta lähivuosina. Erityisenä haasteena on, kuinka koulutukseen hakeutuisivat myös sitä eniten tarvitsevat. Osaavan työvoiman saatavuus haittaa monia aloja ja yrityksiä.

Uusiin osaamistarpeisiin vastaaminen edellyttää koulutusjärjestelmältä joustavuutta sekä ihmisille mahdollisuuksia päästä tarvitsemaansa koulutukseen työn ohessa ja sen aikana.

Miten jatkuvan oppimisen uudistusta valmistellaan?

Jatkuvan oppimisen uudistusta valmistelee parlamentaarinen ryhmä, johon kuuluvat kaikki eduskuntapuolueet.

Uudistus toteutetaan kolmikantaisena yhteistyönä yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa. Seurantaryhmässä ovat edustettuina työmarkkinajärjestöt, koulutuksen järjestäjät sekä muut keskeiset järjestöt ja ministeriöt.

Valmistelussa hyödynnetään alan tutkimusta. Sidosryhmien ja alan toimijoiden toivotaan osallistuvan valmisteluun laajalti esimerkiksi erilaisten tapaamisten ja sähköisen työstämisen kautta.

Ryhmien tehtävänä on valmistella ehdotukset jatkuvaan oppimiseen liittyvien hallitusohjelman linjausten toteuttamiseksi.

Aiempi valmistelu

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama laaja työryhmä valmisteli keväällä 2019 ehdotuksia jatkuvan oppimisen kehittämiseksi.

Valmistelua edelsi Sitran kolmivuotinen Osaamisen aika –projektikokonaisuus.

Mitä jatkuvan oppimisen edellytysten parantamiseksi on jo tehty?

Jatkuvan oppimisen edellytysten parantamiseksi on

  • joustavoitettu opiskelumahdollisuuksia
  • avattu koulutusjärjestelmää
  • kehitetty jatkuvaa oppimista tukevia digitaalisia palveluja
  • parannettu mahdollisuuksia opiskella työttömänä
  • kehitetty työnantajien kannusteita

Ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa on vahvistettu edellytyksiä  tarjota jatkuvan  oppimisen mahdollisuuksia  ja selkeytetty lainsäädäntöä. Korkeakoulut voivat mm. kehittää uutta tarjontaa ja toimintamalleja (mm. avoimen korkeakoulun tarjonta, erillisvalinnat, räätälöidyt opintomoduulit, täydennyskoulutus, tilauskoulutus) työelämän muutostilanteisiin ja muuttuviin osaamistarpeisiin. Jatkuva oppiminen on huomioidaan painokkaammin myös rahoituksessa. Toisen asteen ja korkeakoulujen yhteistyötä on vahvistettu ja uudistettu opiskelijavalintoja.  

Ammatillisessa koulutuksessa jatkuvan oppimisen uudistukset liittyivät yksilöllisten opintopolkujen toteuttamiseen, osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden vahvistamiseen, koulutuksen toteuttamisen joustavoittamiseen ja raja-aitojen poistamiseen, rahoitusmallin uudistamiseen sekä työvoimakoulutuksen sisällyttämiseen osaksi kokonaisuutta.

Oppivelvollisuuden ylittäneiden perusopetus eli aikuisten perusopetus on uudistettu vuonna 2018. Opiskelu perustuu henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan, johon voi sisällyttää perusopetuksen yleissivistävien opintojen lisäksi ammatillisen koulutuksen opintoja ja työelämään tutustumisjaksoja.

Työuran aikaisen oppimisen edistämiseksi on toteutettu erillisohjelmia tai avustushakuja (muuntokoulutukset, ammatillisen osaamisen pilottihankkeet, nuorten aikuisten osaamisohjelma ja maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ohjelma, vapaan sivistystyön avustukset maahanmuuttajien koulutukseen ja perustaitojen vahvistamiseen).

Jatkuvaa oppimista tukevia digitaalisia palveluita kehitetään. Käytössä on jo mm. opintosuoritus- ja opinto-oikeustiedot sisältävä KOSKI-palvelu.

Tekoälyn hyödyntämistä kokeillaan valtionvarainministeriön Aurora-hankkeessa, jossa yhtenä pilottina on työelämään kiinnittyminen jatkuvan oppimisen avulla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus ja työ- ja elinkeinoministeriö käynnistävät digitaalisen palvelukokonaisuuden, joka yhdistää jatkuvaa oppimista tukevat palvelut, osaamisen kartoitus- ja tunnistamispalvelut, urasuunnittelu- ja ohjauspalvelut sekä osaamisen hankkimisen ja kehittämisen palvelut.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tarkoituksena on myös päivittää kansallista tutkintojen viitekehystä osaamisen viitekehyksen suuntaan.

Työttömänä opiskelun mahdollisuuksia on laajennettu. Työttömyystuella voi opiskella enintään 6 kuukautta, jos opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa. Jo aiemmin työtön on voinut opiskella työvoimakoulutuksessa tai omaehtoisessa koulutuksessa TE-toimiston hyväksyessä opinnot.

Lakimuutoksella on selkeytetty ja laajennettu työnantajan maksaman koulutuksen verokohtelua. Työnantajien kannusteita ovat esimerkiksi palkkatuettu oppisopimuskoulutus ja FEC eli Further Educated with Companies –malli sekä työnantajan koulutusvähennys. 

 

 

Lisätietoja

Kirsi Heinivirta, suunnittelupäällikkö 
opetus- ja kulttuuriministeriö, Kansliapäällikkö esikuntineen 0295330136