Yleisavustukset taiteen ja kulttuurin valtakunnallisten yhteisöjen toimintaan vuodelle 2020

Avustuksella vahvistetaan taiteen ja kulttuurin valtakunnallisten yhteisöjen kulttuuripoliittisesti merkittävän toiminnan edellytyksiä.

Avustusta voidaan myöntää valtakunnallisille tai muulla tavoin kulttuuripoliittisesti merkittäville:

  • taiteen ja kulttuurin alan järjestöille
  • taide- ja kulttuuripalveluja tuottaville yhteisöille tai säätiöille
  • kulttuurin ja taiteen harrastamista sekä taide- ja kulttuurikasvatusta edistäville yhteisöille tai säätiöille.

Avustus myönnetään yleisavustuksena, ja se on tarkoitettu hakijan vuotuiseen toimintaan. Hakijan on oltava oikeuskelpoinen. Avustusta ei myönnetä yksityishenkilöille.

Hakuaika alkaa keskiviikkona 18.9.2019 ja päättyy torstaina 7.11.2019 klo 16:15.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi käyttää avustuksiin enintään noin 12 miljoonaa euroa edellyttäen, että eduskunta myöntää tarkoitukseen edellä mainitun suuruiset määrärahat.

Päätökset pyritään tekemään viimeistään helmikuussa 2020.

Avustuksiin sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001).

 

Tavoitteena on edistää

  • taiteen, kulttuurin ja kulttuuriperinnön merkitystä, arvostusta ja vaikutusta yhteiskunnassa
  • taiteen ja kulttuurin toimialojen kehittymistä, osaamista ja kansainvälistymistä.
  • pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman Osallistava ja osaava Suomi toimeenpanoa taiteen ja kulttuurin toimialoilla

Lähtökohtaisesti toiminnan tulee edistää opetus- ja kulttuuriministeriön Kulttuuripolitiikan strategian 2025 tavoitteita

 

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakijan tulee huomioida, ettei hakemusta pysty lähettämään asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste. Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Katso-tunnisteen voi hankkia osoitteessa http://www.vero.fi/katso

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin. Keskinäinen vertailu toteutetaan kunkin toimialan sisäisenä vertailuna. Siinä otetaan huomioon, miten kattavasti kaikki alla esitetyt seitsemän myöntöperustetta täyttyvät hakemuksessa.

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

1) Toiminnan tulee olla kulttuuripoliittisesti merkittävää

Hakemusten arvioinnissa otetaan huomioon, miten ja millä keinoin hakijan toiminta edistää opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategian 2025 yhtä tai useampaa vaikuttavuustavoitetta ja vuoden 2020 valtion talousarvioesityksen tavoitteita tai millä muulla tavalla hakijan toiminta on kulttuuripoliittisesti merkityksellistä.

Vuoden 2020 valtion talousarvioesityksessä ministeriön kolme yhteiskunnallista vaikuttavuustavoitetta ovat:

  • Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset ovat parantuneet ja tuotannon ja jakelun muodot monipuolistuneet.
  • Osallisuus kulttuuriin on lisääntynyt ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa ovat kaventuneet.
  • Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen.
2) Toiminnan tulee olla säännönmukaista ja tavoitteellista ja sille tulee asettaa konkreettisia toimenpiteitä

Hakemusten arvioinnissa otetaan huomioon miten ympärivuotista ja pysyvää toiminta on, miten toimintaa on tarkoitus konkreettisin toimenpitein toteuttaa, millaisia tavoitteita toimenpiteille on asetettu ja miten tavoitteiden toteutumista seurataan.

Säännöllisyyden mittarina on, että toiminta on jatkuvaa ja muodostaa kokonaisuuden, johon sisältyy myös muuta toimintaa kuin yksittäisen tapahtuman järjestäminen tai jäsenlehden julkaisu. Osallistumista jonkun muun toimijan järjestämiin tapahtumiin ei lasketa omaksi toiminnaksi, ellei osallistuminen ole välttämätön oman toiminnan tavoitteen täyttymiseksi.

Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon toiminnan avulla saavutettavia pitkäaikaisia vaikutuksia.

3) Toiminnan tulee olla valtakunnallista tai muutoin kansallisesti merkittävää

Valtakunnallisuudella tarkoitetaan sitä, miten laajalle alueelle toiminta Suomessa ulottuu ja miten laajoja väestöryhmiä toiminta saavuttaa.

Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon se, kuinka laajalta alueelta yhteisöllä on jäseniä tai toimijoita sekä kattavatko yhteisön palvelut alueellisesti koko maan.

Arvioinnissa kiinnitetään huomioita myös siihen, miten ainutlaatuista ja merkittävää toiminta on kansallisesti.

Valtakunnallisuus tai muu kansallinen merkittävyys edellyttävät, että hakijalla on toimintaa muualla Suomessa kuin yhteisön kotipaikkakunnalla ja että hakijan toimenpiteet tavoittavat laajoja ihmisryhmiä tai vähintään muitakin väestöryhmiä kuin oman jäsenistönsä.

Kansallisesti merkittäväksi lasketaan toiminta, jota muut toimialan yhteisöt eivät tee.

4) Hakijan taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset

Arvioinnissa otetaan huomioon yhteisön taloudellinen kokonaistilanne (tilinpäätös ja tase).

Toimintavuotta koskevaa kustannusarviota (tulot ja menot) ja haettua avustusta arvioidaan suhteessa toimintasuunnitelmaan. Talousarvion tulee olla mitoitettu oikeassa suhteessa toiminnan laajuuteen ja monipuolisuuteen sekä toimenpiteiden kustannuksiin.

Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon kustannusarviossa esitettyjen tulojen monipuolisuus (varainhankinta, muut avustukset, muu rahoitus).

Hakijan talouden tulee olla tasapainoinen. Hakijalle on eduksi, jos hakijan toimintaa rahoitetaan julkisen tuen ohella muulla rahoituksella.

Avustusta saava hakija ei voi olla konkurssissa tai laiminlyönyt oleellisesti veroja tai sosiaaliturvamaksuja, eikä toiminnan avainhenkilö ole syyllistynyt aiemmin rikokseen avustuksia haettaessa tai häntä ei ole asetettu liiketoimintakieltoon.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa pääsääntöisesti enintään 98 prosenttia avustettavan toiminnan toteutuneista kustannuksista.

5) Toiminnan merkitys oman toimialansa kentässä

Hakemuksia arvioitaessa otetaan huomioon, mikä hakijan suhde on oman toimialan muuhun toimijakenttään. Arvioinnissa voidaan painottaa hakijan erityistä tehtävää toimialalla tai toiminnan kohderyhmissä.

Järjestöjen toiminnassa otetaan huomioon se, onko hakija keskus- vai jäsenjärjestö.

Lisäksi arvioidaan, kuinka kattavasti hakija edustaa kansallisesti toimialaansa ja edustaako hakija toimialaansa kansainvälisissä yhteyksissä.

6) Yhteistyöedellytykset

Hakemuksia arvioitaessa otetaan huomioon, kuinka paljon ja millaista yhteistyötä hakija tekee kolmannen sektorin toimijoiden, julkisen sektorin sekä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa.

7) Toimialan kehittäminen

Hakemuksia arvioitaessa otetaan huomioon sitä, miten ja millä keinoin hakija seuraa toimintaympäristöä sekä aktiivisesti tunnistaa toimialan kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet.

Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi toimialan rakenteellinen kehittäminen sekä toimenpiteet, joilla vahvistetaan toimialan rahoituspohjaa (esim. eri toimijoiden yhdistyminen tai uusien rahoitusmuotojen hyödyntäminen).

Edellä olevien hakukohtaisten myöntöperusteiden lisäksi ministeriö edellyttää, että yhteisö ottaa toiminnassaan huomioon tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain edellytykset ja muusta lainsäädännöstä tulevat työnantajavelvoitteet. Ministeriö tulee pyytämään vuonna 2020 valtionavustusta saaneilta erillisen selvityksen asiassa vuoden 2021 valtionavustuksia myönnettäessä.

2.    Yleiset perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta: https://minedu.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-263-628-7

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti.

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos avustus tai osa siitä kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä, mikäli avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.
    (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Avustuksen käyttöön liittyy myös muita ehtoja ja rajoituksia. Katso avustusten ehdot ja rajoitukset kokonaisuudessaan.

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.

Myönnetyt

2019 l 2018 l 2017

Aiemmin myönnetyt avustukset 2010-2016 (lisätietoja [email protected], 0295 330064)

Kirjastot Kulttuuri

Lisätietoja

Elokuva- ja audiovisuaalinen kulttuuri: Laura Mäkelä, puh.02953 30222
Esittävä taide (näyttämö-, sirkus- ja tanssitaide): Katri Santtila, puh. 02953 30285
Kirjastot: Leena Aaltonen, puh. 02953 30344
Kirjallisuus: Leena Laaksonen, puh. 02953 30175
Musiikki: Mari Karikoski, puh. 02953 30209
Kulttuuriperintö: Päivi Salonen, puh. 02953 30281
Taiteen opetus: Hanna Koskimies, puh. 02953 30048
Visuaaliset taiteet (kuva-, valokuva-, sarjakuva- ja kuvitustaide ja mediataide) sekä arkkitehtuuri ja muotoilu: Petra Havu, puh. 02953 30185
Muut kulttuuritoimialan yhteisöt: Tiina Eerikäinen, puh. 02953 30081, Maija Lummepuro, puh. 02953 30198, Anne Mattero, 02953 30206 ja Petra Havu 02953 30185

sähköpostiosoitteet: [email protected]

Katso myös opetus- ja kulttuuriministeriön opas valtionavustusten hakemisesta, käytöstä ja käytön valvonnasta.