Korkeakouluvision tiekartta ja kehittämisohjelmat julkistettiin

Opetus- ja kulttuuriministeriö 31.1.2019 10.48
Tiedote

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen 2030 vision tavoitteena on nostaa koulutustasoa, lisätä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia korkeakouluissa sekä lisätä Suomen tutkimus- ja kehittämisintensiivisyyttä. Torstaina 31.1.2019 julkistettu vision toimeenpanon tiekartta käynnistää tavoitteita kohti vievän kehittämistyön.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen haluaa kiittää työryhmiä arvokkaasta työstä.

- Osaavat ja luovat ihmiset ovat Suomen tärkein voimavara ja kilpailutekijä. Inhimillinen pääoma, vahva yleissivistys, tiede ja korkea osaaminen ovat olleet myös ne tekijät, joiden avulla Suomi vaurastuu nyt ja tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa osaamisen ja korkean koulutuksen merkitys kasvaa entisestään. Tarvitsemme enemmän osaamista, emme vähemmän. Siksi meidän on lisättävä korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrää ja otettava määrätietoisia askelia kohti TKI-toiminnan 4 prosentin osuutta bruttokansantuotteesta.

- Nyt julkistettu korkeakouluvision tiekartta ja esitetyt kehittämisohjelmat antavat hyvät eväät tulevaisuuden työlle, opetusministeri sanoo.

Millaisilla valtakunnallisilla kehittämisohjelmilla suomalainen korkeakoulutus ja tutkimus viedään 2030- luvulle?

Osaavimman työvoiman kotimaaksi

- Korkeakoulutettujen osuutta kasvatetaan nostamalla tutkintotavoitteita vuodesta 2021 alkaen aloilla, joissa on sekä koulutus- että työelämäkysyntää. Väyliä korkeakoulutukseen monipuolistetaan. Läpäisyä parannetaan muun muassa rahoitusmallikannustein.
- Kehitetään jatkuvaan oppimiseen toimintamalli ja konseptoitu tarjonta. Valmistelu aloitetaan vuoden 2019 aikana korkeakoulujen, sidosryhmien ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyönä. Jatkuvan oppimisen reformi perustuu yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kysyntään vastaavaan kehittämistyöhön ja konseptointiin.

-  Ulkomaalaisten osaajien, korkeakouluopiskelijoiden ja nuorten tutkijoiden lisäämiseksi Suomessa käynnistetään toimenpidekokonaisuus, jossa Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille integroitumista tuetaan lisäämällä harjoittelumahdollisuuksia ja tukipalveluja.

Uudistuva korkeakoulutus ja digitaalinen palveluympäristö

-  Käynnistetään digitaalisen palveluympäristön kehittämisohjelma, jossa luodaan tutkinto-opiskelua ja jatkuvaa oppimista palveleva, korkeakoulujen omista ja yhteisistä ratkaisuista koostuva digitaalisten palvelujen kokonaisuus. Digitaalinen palveluympäristö mahdollistaa opetustarjonnan ja oppimateriaalien hyödyntämisen laajasti osana tutkinto-opiskelua ja elämän eri tilanteissa.
- Koulutus digitalisoituu, modulaarisuus lisääntyy ja opetus uudistuu. Korkeakoulutuksen modulaarisuutta, digitaalista kurssitarjontaa ja ohjauspalveluja lisätään ja pedagogiikkaa uudistetaan. Uudistukset palvelevat tutkintokoulutusta ja jatkuvaa oppimista. Digitaalisia opintoja ja täysin digitaalisesti suoritettavien tutkintojen määrää lisätään koulutuksen saavutettavuuden parantamiseksi ja kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin kasvattamiseksi.

Korkeakouluyhteisön osaamisella maailman parasta oppimista ja oppimisympäristöjä

- Käynnistetään opetus- ja kulttuuriministeriön rahallisesti tukema korkeakoulupedagogiikan ja ohjausosaamisen kehittämisohjelma. Ohjelman tarpeellisuutta korostavat monipuolistuneet oppimisympäristöt, koulutuksen kysyntälähtöisyys ja ennakointi sekä erilaiset oppijat ja oppimisen tavat ja ympäristöt. Ohjelmalla tuetaan korkeakoulujen kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista opetuksen kehittämiseksi.

Korkeakoulut Suomen parhaiksi työpaikoiksi

-  Korkeakoulujen muutosjohtamisen ja henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi käynnistetään kansainvälisessä yhteistyössä korkeakoulujohtamisen ohjelma. Ohjelma suunnitellaan yhdessä korkeakouluyhteisöjen kanssa ja toteutetaan parasta kansainvälistä osaamista hyödyntäen. Koulutuksia toteutetaan 2020-2025 välisenä aikana.

- Henkilöstön hyvinvoinnin kehittämisen ja johtamisen tietopohjaa vahvistetaan. Toteutetaan muun muassa henkilöstön ajankäytön tutkimus.

Yhteistyö ja avoimuus tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan voimavaraksi

-  Tuetaan kansainvälisesti houkuttelevien osaamiskeskittymien ja innovaatiosysteemien rakentumista. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten, työ- ja elinkeinoelämän yhteistyötä lisätään hallinnonalojen yhteisillä toimenpiteillä. Vahvistetaan korkeakoulujen kansainvälistä yhteistyötä ja liittymistä maailman kiinnostavimpiin verkostoihin. Tutkimusinfrastruktuurien strategia ja tiekartta päivitetään 2019-2021 erityisnäkökulmana eri toimijoiden yhteiskäyttöiset ja -rahoitteiset infrastruktuurit.

- Vahvistetaan TKI-politiikkojen koherenssia, erityisesti OKM:n, TEM:n, VM:n, STM:n yhteistyötä ja toimenpiteitä TKI-politiikassa. Uudistetaan tutkimus- ja innovaationeuvoston toimintatavat ja rakenne. Käynnistetään toimenpiteitä yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä tukevan ja uudistavan TKI-toiminnan vauhdit¬tamiseksi hyödyntäen korkeakoulujen osaamista.

- Vahvistetaan avointa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa muun muassa yhteisten toimintatapojen ja lainsäädännön keinoin.
Laajapohjaiseen työryhmävalmisteluun pohjautuvien kehittämisohjelmien toimeenpano alkaa vuoden 2019 aikana. Tiekartan toimeenpanon käynnistymistä ohjaa vision toimeenpanon johtoryhmä.

•    Tiekartan esittelyaineisto
•    Raportti: Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle: vision tiekartta
•    Valmisteluryhmien taustaraportti
•    Julkistustilaisuuden 31.1. klo 10.30-14 striimi ja tallenne

Lisätietoja:
Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, p. 0295 330 182
Ylijohtaja Tapio Kosunen, p. 0295 330 440
Johtaja Birgitta Vuorinen, p. 0295 330 335
Johtaja Erja Heikkinen, p. 0295 330 101

Korkeakoulutus ja tiede Koulutus Sanni Grahn-Laasonen