Opetusministeri jakoi 2013 ammatillisen koulutuksen laatupalkinnot

– Koulutuksen laatu on yksi keskeisistä kilpailukykymme vahvistajista, sanoi opetusministeri Kiuru. – Ammatillisessa koulutuksessa laatutyötä on tehty jo pitkään. Ammatillisen koulutuksen laatusuosituksen ja maan kattavien laatuverkostojen vaikutus laatutyön kehittymiseen on ollut näkyvää, kiitteli ministeri ja kannusti ammatillisen koulutuksen järjestäjiä kehittämään laadunhallinnan menettelyjä.

Vuosittain jaettavien ammatillisen koulutuksen laatupalkintojen tavoitteena on tukea ja kannustaa koulutuksen järjestäjiä ja koulutusorganisaatioita perustehtäviin liittyvään jatkuvaan laadun arviointiin ja kehittämiseen sekä löytää parhaita käytäntöjä myös muiden organisaatioiden oppimisen perustaksi. Lisäksi laatupalkintojen avulla pyritään edistämään ammatillisen koulutuksen tunnettuutta, arvostusta ja vetovoimaisuutta. Ammatillista peruskoulutusta antavat koulutuksen järjestäjät voivat saada laatupalkinnon tunnustuksena toiminnasta ja sen jatkuvasta kehittämisestä, tulosten laadusta sekä esimerkillisestä työstä ammatillisen koulutuksen kehittämisessä. Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto on jaettu vuodesta 2000 lähtien.
Laatupalkintojen perustelut:

Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia
Omnian toiminnassa näkyy suunnitelmallisuus, joka ilmenee erityisesti usean oppilaitoksen yhdistämisestä aiheutuneen muutosprosessin johtamisessa. Organisaatiorakenteita on uudistettu vastaamaan nopeasti tulevaisuuden muutoksiin. Esimerkillisenä voidaan pitää yhtenäiseksi rakennettua johtamisjärjestelmää, joka mahdollistaa ja vahvistaa yhtenäisten käytäntöjen toteutumisen.
Prosessejaan kehittämällä Omnia on parantanut tuloksia kaikilla arviointialueilla. Tulosten mittaamisessa ja seurannassa laatupalkintoimikunta näkee vielä kuitenkin kehittämisen varaa.
Henkilöstö suhtautuu työhön ja työyhteisöön myönteisesti. Myös opettajien korkea eläkkeellesiirtymisikä ja lämmin ja välittävä suhde oppilaisiin kertoo työviihtyvyydestä. Henkilöstön mahdollisuudet kouluttautumiseen ja pätevöitymiseen ovat hyvät.

Omnian vahvuuksiin kuuluu myös vastuunotto yhä kasvavasta erityisopiskelijoiden joukosta ja syrjäytymisuhan alaisista nuorista. Tässä on hyödynnetty työpajatoimintaa ja valmistavia koulutuksia, jota toimintaa kannattaisikin tuoda esille nykyistä voimakkaammin.

Inno-Omnia on erittäin hyvä esimerkki hyvin toimivasta kokonaisuudesta, jossa kehittämis- ja hanketoiminta on koottu toimivaksi kokonaisuudeksi. Tätä vahvistaa merkittävästi innovatiivinen tapa järjestää myös toimitilat tukemaan kehittämistoimintaa. Inno-Omnia on myös sidosryhmille selvästi tunnistettava ja tunnustettu yhteistyöpartneri. Inno-Omnian kautta työelämän näkemykset pääsevät joustavalla tavalla vaikuttamaan koulutuksen kehittämiseen.

Yrittäjyys-erityisteema näkyy myös Omnian henkilöstön valmentamisena yrittäjyysyhdyshenkilöiksi, mikä on lisännyt henkilöstön valmiuksia ohjata opiskelijoita yrittäjyydessä ja NY-yrityksissä toimimisessa. Yrittäjyyttä on painotettu myös opiskelijoille tarjottuina mahdollisuuksina valita yrittäjyysaiheisia opintoja, mikä madaltaa kynnystä ryhtyä yrittäjiksi.

Etelä-Savon ammattiopisto (Etelä-Savon Koulutus Oy)
Etelä-Savon ammattiopiston toimintaa ovat leimanneet yhdistymiset ja niihin liittyvät organisaatiouudistukset. Valittu johtamismalli on systemaattinen, tavoitteellinen ja johdonmukainen, ja se mahdollistaa joustavan ja ketterän johtamisen. Laadunhallinta on integroitu vahvasti osaksi käytännön toimintaa. Toiminta on asiakaslähtöistä, ennakoivaa ja työelämäyhteistyö on vahvaa. Ammattiopisto on vahva vaikuttaja toiminta-alueellaan ja toimii aktiivisesti ja tuloksekkaasti niin alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisesti.

Esedu on onnistuneesti valmistautunut muutoksiin. Osoituksena on määrätietoinen ja tavoitteellinen toiminta yhteisten toimintamallien löytämiseksi ja niiden mukaisesti toimimiseksi. Henkilöstölle on annettu toimintavapautta, ja sitä kannustetaan uusien toimintamallien kehittämiseen ja toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Esimerkillistä on myös hankkeiden tulosten jalkauttaminen toimintaan ja uudenlaiset opetuksen toteutusratkaisut. Hyviä tuloksia on saavutettu mm. läpäisyn edistämisessä. suoritettujen perustutkintojen määrän kehityksessä ja opiskelijatyytyväisyydessä ja kv-liikkuvuuden lisäämisessä.

Yrittäjyyden edistäminen on ollut strategisena painopistealueena ja pedagogisen toiminnan kehittämistä ohjaavana tavoitteena. Yrittäjyyttä tuodaan esille muun muassa opiskelijoiden oma-aloitteista toimintaa tukevilla yrittäjyyttä edistävillä opetusmenetelmillä, koulutusalakohtaisilla opettajavetoisilla työ-elämäfoorumeilla, oppimisympäristöillä, yrittäjyyden teemavuodella, opettajien yrittäjyysosaamisen kehittämisellä ja kuukausittaisella Y-Star – palkinnolla erityisen yrittäjämäisestä toiminnasta opiskelijoille, opettajille ja opetuksen tukihenkilölle Kiinteästä yhteistyöstä työelämän kanssa on myös esimerkkinä Esedun yritysasiamiehen sijoittuminen Yrityspalvelukeskukseen. Yrittäjyyshenkisyyden toteuttamista seurataan ja tulokset osoittavat oppilaitoksessa edetyn tavoitteiden suuntaisesti.

Jyväskylän ammattiopisto (Jyväskylän koulutuskuntayhtymä)
Jyväskylän koulutuskuntayhtymän tavoitteena on olla kansallisesti arvostettu edelläkävijä ja esimerkillisten toimintatapojen kehittäjä. Jyväskylän ammattiopistossa kannustetaan aktiivisesti kehittämään ja kokeilemaan uusia toimintatapoja. Esimerkillisiä uudenlaisia toimintatapoja on kehitetty muun muassa yrittäjyyden edistämiseen, nivelvaiheyhteistyöhön, opiskelijoiden tukemiseen ja hanketoiminnan tulosten käyttöönottoon. Hankeosaaminen on vahvaa, ja hanketoiminta on strategisten painopisteiden suuntaista.

Ammattiopisto on tehnyt pitkään ja tavoitteellisesti laatutyötä omista lähtökohdistaan käsin. Laatutyö nähdään johtamisen välineenä, ja se on onnistuneesti viety käytännön toimintaan. Tavoitteiden asettelu, niiden seuranta ja arviointi, sisäiset auditoinnit ja palautekyselyt ovat osa vuosittaista suunnittelua, toteutusta ja seurantaa.

Ammattiopisto on aktiivinen alueen ja ammatillisen koulutuksen kehittäjä, joka kantaa vastuunsa alueen nuorten hyvinvoinnin tukemisesta yhdessä verkostokumppaneiden kanssa. Oppilaitos on myös aktiivisesti verkostoitunut kansallisesti ja kansainvälisesti. Kilpailutoiminta tukee hyvin oppilaitoksen toimintaa.

Ammattiopisto on toteuttanut yrittäjyyteen liittyviä pedagogisia ratkaisuja ja siihen liittyvää koulutuksen kehittämistä jo yli 10 vuoden ajan. Ammattiopistossa on aktiivisesti kehitetty toimintamalleja, jotka edistävät sisäistä yrittäjyyttä. Johto on vahvasti sitoutunut yrittäjyyden ja yrittäjyyspedagogiikan kehittämiseen. Henkilöstön yrittäjyysosaamista on kehitetty määrätietoisesti, esimerkkeinä yrittäjyyskoulutus, NY-yritystoimintaa tukevat opettajavalmentajat ja sisäistä yrittäjyyttä tukevat opetusmenetelmäkoulutukset. Työssäoppiminen yrittäjänä (TOY-malli) tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden kehittää omaa yritystoimintaa työssäoppimisjakson aikana.

Jyväskylän ammattiopiston Yrittäjyyskoulu-malli (Kääntöpiste) sisältää yrittäjyysopetuksen tarkastelun kokonaisuutena. Yrittäjyyskoulu koostuu eri vaiheista, joissa voi edetä oman yksilöllisen opinpolun, omien valintojen ja kiinnostuksen mukaan. Kaikkien ammattialojen opiskelijat osallistuvat ensimmäiseen vaiheeseen. Yrittäjyysopetusta toteutetaan aktiivisesti yhteistyössä paikallisten yrittäjien ja muiden kumppanien kanssa maakunnallisten tavoitteiden suuntaisesti. Hyvistä tuloksista on esimerkkinä suoritettujen yrittäjyysopintojen määrän vahva kasvu, osuuskuntatoimintaan osallistuneiden määrä ja NY-yritysten määrä.

Koulutuskeskus Sedu (Seinäjoen koulutuskuntayhtymä)
Koulutuskeskus Sedu on läpikäynyt monia organisaatiouudistuksia melko lyhyen ajan sisällä. Muutosjohtaminen on ollut tavoitteellista ja hallittua sekä luottamusjohdon että toimivan johdon tasolla. Monista muutoksista huolimatta on onnistuttu yhtenäistämään melko hyvin toimintatapoja ja vahvistamaan uuden organisaation muodostamista.

Toimintaa seurataan ja arvioidaan kuntayhtymän, Sedun ja yksiköiden tasolla useiden eri mittareiden avulla. Koulutuskeskus käyttää BSC-tuloskorttia ja vuosittain toimintaa ja tuloksia arvioidaan EFQM-mallin ja katselmusten avulla.

Nivelvaiheen yhteistyö on tavoitteellista. Opiskelijoiden ohjausprosessi lähtee systemaattisesti perusopetuksesta. Ohjaustoiminta on kokonaisvaltaista ja käytössä on monipuolisia toimintatapoja. Koulutuskeskus Sedulla on erittäin laaja ja monipuolinen alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö- ja kumppanuusverkosto. Sedu on merkittävä ja arvostettu toimija ja yhteistyökumppani alueellaan. Hanke- ja kehittämistoiminta on laajaa ja monipuolista.

Opetuksen toteuttamisen lähtökohtana ovat yksilölliset, joustavat toiminta-mallit (Osaamisen Oma Polku), toiminnallinen oppiminen sekä yrittäjämäiset toimintatavat. Henkilöstön yrittäjyysosaamista on kehitettytiimivalmentaja -koulutusten ja yrittäjyysvastaavien kehittämisryhmän avulla. Sedu käynnisti yhdessä paikallisten pankkien kanssa yhteistyöhankkeen Oma Onni, jossa Sedun opiskelijat opettavat taloustaitoja yläasteen 9-luokkalaisille. Yrittäjyyden näkökulmasta kumppanuus on vahvaa myös ammattikorkeakoulun kanssa esim. osallistuminen yrittäjyysaikomusten seurantaan. Yrittäjyysintentio on kasvanut.

Muita hyviä käytäntöjä yrittäjyyden edistämiseksi ovat myös Kesäpaja ja opiskelijoiden perustamat Osuuskunnat ja NY- toiminta sekä vuodesta 2007 lähtien yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa järjestetty Yrittäjyys-konferenssi.

Lisätietoja:
-opetusneuvos Tarja Riihimäki, OKM, puh. 029 533 0273