Tutkijatapaamiset jatkuvasta oppimisesta

Osana jatkuvan oppimisen parlamentaarista uudistustyötä järjestetään tilaisuuksia, joissa eri alojen tutkijat ja asiantuntijat tarkastelivat jatkuvaan oppimiseen liittyviä eri teemoja. Sivulle on koottu tapahtumien aineistoja ja tallenteet. 

Osaaminen tuottavuuden lähteenä 27.5.2020

Verkossa järjestetyn tilaisuuden avasi Sitran yliasiamies Jyrki Katainen ja päätöspuheenvuoron piti opetusministeri Li Andersson. 

Tilaisuuden aiheita olivat

  • Oppiminen strategisena kyvykkyytenä. Taina Tukiainen, työelämäprofessori Aalto-yliopisto, Pauliina Heiskanen, HR-partneri Varma, Riikka Ristola, HR Country Lead Danske Bank
  • Osaaminen ja työmarkkinoiden toiminta. Antti Kauhanen, tutkimusjohtaja, Etla

Aineistot ja tallenne tilaisuudesta Sitran verkkosivuilla.

 

Mitä tiedämme työssä oppimisesta? 26.5.2020

Verkossa järjestetyn tilaisuuden avasi työministeri Tuula Haatainen.

Tilaisuuden aiheita olivat

  • Digitalisoituva työ ja kompetenssin kehittyminen. Matti Vartiainen, Senior Advisor, professori (emer.), Aalto-yliopisto
  • Miten rakennetaan oppimista tukeavaa organisaatiokulttuuria, miten johdetaan osaamista? Tiina Takala, Osaamisen ja kehittymisen johtaja, Kone Oyj
  • Miten saadaan oppiminen ja osaaminen näkyväksi? Elina Iloranta, lehtori, opintokoordinaattori, Haaga-Helia
  • Itsensä työllistäjien ja monista lähteistä ansaintaa koostavien korkeakoulutettujen työssä oppiminen ja jatkuva kouluttautuminen. Anu Järvensivu, yliopettaja, Humak/yliopistotutkija, Tampereen yliopisto

Aineistot ja tallenne tilaisuudesta Sitran verkkosivuilla.

 

Tutkijatapaaminen 26.11.2019

Tilaisuuden avasi opetusministeri Li Andersson puheenvuorolla, jokä käsitteli uudistuksen taustaa, tavoitteita ja tilannetta.

youtube

Yksilö ja muuttuva työ

youtube

Osaamisen merkitys ammattirakenteiden muuttuessa

Tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen, PT

Nopea tekninen kehitys muuttaa ammattirakenteita, työn organisointitapoja ja osaamisvaatimuksia. Vähän koulutusta vaativissa tehtävissä automaation riski on suurin. Suuremmalle osalle tapahtuu merkittäviä muutoksia työn sisällöissä. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö vaatii yksilöltä entistä suurempaa kykyä päivittää osaamistaan sekä notkeutta vaihtaa ammattia. Koulutustaustalla on merkitystä siihen, mihin tehtäviin supistuvista ammateista siirrytään.

Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja opiskelumotivaatio

Professori Jyri Manninen, UEF 

Aikuiskoulutukseen osallistumisen ja osallistumattomuuden syyt tunnetaan hyvin. Haasteena on silti edelleen vaikeammin saavutettavat aikuiset. Heidän mukaan saamista voi edistää hyödyntämällä paremmin matalan kynnyksen koulutustarjontaa kuten vapaa sivistystyö. Omaehtoinen, harrastustavoitteinen opiskelu tuottaa myös työelämähyötyjä, joista jatkuvan oppimisenkin kannalta tärkein on koulutususkon vahvistuminen – opiskelumotivaatio ja luottamus omaan oppimiskykyyn.

Voidaanko jatkuvaa oppimista edistää vahvistamalla oman osaamisen kehittämistaitoja?

Tutkimusprofessori Jukka vuori, TTL 

Työllistymiskyvyn säilyttäminen on siirtynyt aiempaa enemmän työntekijän omalle vastuulle ja tässä osaamisen kehittämisellä on keskeinen merkitys. Osa työntekijöistä opiskelee itseohjautuvasti, mutta oman osaamisen kehittämiseen tulisi aktivoida myös vertaisoppimiseen perustuvalla ryhmävalmennuksella. Tällaisesta valmennuksesta hyötyvät eniten työkyvyn riskissä olevat työntekijät, jotka eivät usein itse hakeudu päivittämään osaamistaan.

Työyhteisö oppimisympäristönä

Yliopistonlehtori Anu Järvensivu, JyU 

Ihminen oppii jatkuvasti koko työuran ajan, myös myöhäisuralla. Suurin osa ihmisen oppimisesta tapahtuu koulutuksen ulkopuolella. Oppiminen on paitsi kognitiivista myös sosiaalista toimintaa. Se linkittyy tiiviisti työn mielekkyyden, hyvinvoinnin, tuottavuuden ja innovatiivisuuden näkökulmiin. Jatkuvan oppimisen tukeminen muuttuvassa työssä edellyttää työyhteisön kehittämisosaamista sekä työ- ja osaamisuran hallintaan liittyvää osaamista.

 

Työyhteisön uudistuminen ja kilpailukyky 

youtube

Työ muuttuu, johtamisenkin täytyy muuttua?

Tutkimuspäällikkö Hertta Vuorenmaa, Aalto-yliopisto

Jotta työyhteisössä pysytään työn muutoksessa mukana, opitaan ja innovoidaan, tarvitaan johtamista ja esimiestyötä, joka luo oppimisen kulttuuria, ennakoi tuntemalla yhteisön hyvin ja analysoimalla muutosta.  Työn muutos haastaa ennen kaikkea tapamme ajatella, mikä on työtä, mikä ei. Johtamisen tulisi keskittyä analysoimaan miten johtaa kestävästi jatkuvaa oppimista ja luoda työyhteisö joka tukee yksilön oppimista ja sopeutumista jatkuvassa muutoksessa. 

Asiantuntijuuden kehittyminen ja työpaikka oppimisympäristönä

Tutkijatohtori Laura Pylväs, HY 

Kun johtamisella luodaan oppimisen kulttuuria, joudutaan myös sen kysymyksen äärelle, millainen käsitys työyhteisöissä on osaamisesta ja oppimisesta. Eroja saattaa olla eri alojen välillä, ja myös yksilöiden motivaatio ja valmiudet oppia työyhteisössä ovat erilaisia. Osaamisen kehittämisen ohjauksella voidaan tukea yksilön ja työyhteisön oppimista.

Osaaminen ja organisaatioiden menestys työn murroksessa

Tutkimuspäällikkö Tero Kuusi, Etla

Vaikka teknologinen kehitys on nopeaa, tuottavuus ei perinteisten suoritemittareiden perusteella aina näyttäisi paranevan. Työn tuottavuuskehitykseen vaikuttaa automatisaation käyttöönotosta seuraava muutosten verkko, jossa työn vaativuus kasvaa ja kytkeytyy työntekijöiden ja työyhteisön muutosvalmiuteen. Oppimisen tahti ja kyvykkyys vaihtelevat eri työntekijöiden kesken, ja suotuisan oppimiskulttuurin syntymiselle on organisaation johdon mahdollistama tuki olennaista.

 

Jatkuva oppiminen yhteiskunnan investointina 

youtube

Miltä eriarvoisuus näyttää jatkuvan oppimisen kentällä? ​

Tutkijatohtori Tuuli Kurki, HY

Jatkuvan oppimisen yhtenä tavoitteena on vähentää eriarvoisuutta yhteiskunnassa. Eriarvoisuuden näkökulmasta haasteena on esim. aliedustettujen ryhmien osallistumattomuus jatkuvaan oppimiseen. Aliedustettujen ryhmien, kuten maahanmuuttajien, kouluttaminen kohdennetusti tietyille työvoimapula-aloille voi kuitenkin olla ongelmallista, jos lähtökohtana on ensisijaisesti työnantajien ja taloudelliset tarpeet. 

Erikoisammattitutkinnon työuravaikutuksia teollisuustoimialoilla: tulot ja työttömyys

Tutkijatohtori Satu Ojala, Tuni 

Ammattitaitoa syventävällä koulutuksella voidaan parantaa yksilöiden työuranäkymiä: erikoisammattitutkinto tuo yksilölle sekä tulojen että työuran kannalta paremman tuleman verrattuna tavallisen toisen asteen tutkinnon tehneisiin teollisuustoimialan työntekijöihin. Erikoisammattitutkintojen tarjonnan lisääminen yhteistyössä toimialojen, yritysten, työ- ja elinkeinopalveluiden sekä oppilaitosten kanssa voisi vahvistaa toisen asteen ammattitutkinnon suorittaneiden työllisyyttä ja ansiokehitystä.

Mitä tiedämme jatkuvan oppimisen rahoituksen vaikuttavuudesta?

Yhteinen puheenvuoro: ekonomisti Henna Busk, PTT, vanhempi tutkija Hannu Karhunen, PT, tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, Etla, erikoistutkija Tuomo Suhonen, VATT 

Osaamiseen investoimalla voidaan epäsuorasti vaikuttaa valtiontalouden tulo- ja menokehitykseen. Olennaista on myös verrata erilaisten osaamiseen tehtyjen investointien vaikuttavuutta ja rahoituksen kustannustehokkuutta. Tällä hetkellä tiedetään, että aikuiskoulutus kohdentuu huonosti heihin, joihin ammattirakenteen muutos osuu merkittävimmin. Toimivia politiikkatoimia osaamisen tueksi voidaan etsiä kokeiluilla.

OECD:n katsaus jatkuvan oppimisen tilasta Suomessa

youtube

OECD report: Continuous learning in working life

Ennakkotietoja helmikuussa 2020 julkistettavasta jatkuvaa oppimista Suomessa käsittelevästä OECD-raportista esitteli Anja Meierkord (OECD).

Lisätietoja

Kirsi Heinivirta, suunnittelupäällikkö 
opetus- ja kulttuuriministeriö, Kansliapäällikkö esikuntineen 0295330136