"Verkostoja on koottava isommiksi osaamiskeskittymiksi"

II Uusi kumppanuusmalli

Suomella on hyvät lähtökohdat menestyä osaamisen ja innovaatioiden kärkimaana. Yritykset ovat korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten keskeisiä tutkimuskumppaneita ja valintojen tekemisen vetureita. Osaamiskärkien vahvistamiseksi, leventämiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi tutkimusta ja sitä hyödyntäviä verkostoja on koottava isommiksi osaamiskeskittymiksi ja ekosysteemeiksi. Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yritysten ja muiden TKI-toimijoiden yhteistyötä on vahvistettava. Tämän tueksi kehitetään uusi kumppanuusmalli, joka kokoaa kansallista ohjelmallista rahoitusta suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja kytkee toiminnan tukemiseen entistä vahvemmin EU:n ja muun kansainvälisen rahoituksen lähteet.

Julkisiin rahoitusinstrumentteihin lisätään toimintatavat, jotka mahdollistavat pitkäjänteisen, koko ekosysteemin samanaikaisen kehittämisen ja uudistumisen. Uudessa kumppanusmallissa yhdistyy yritysten halu radikaaliin uudistumiseen, julkisten rahoitusvälineiden yhtäaikainen hyödyntäminen ekosysteemien kehittämisessä (tutkimus, kehittäminen ja kasvu) sekä uudet toimintamallit innovaatioiden testaamiseksi, pilotoimiseksi ja skaalaamiseksi. Kumppanuudet kohdistetaan fokusoiduille kasvualueille ja tunnistetuille ekosysteemeille ja ne valitaan kilpailun perusteella. Tutkimus- ja innovaationeuvostolla on keskeinen rooli kumppanuusmallin strategisissa linjauksissa ja ohjauksessa.

Ilmastonmuutos on 2020-luvun merkittävimpiä globaalia kasvua ohjaavia ajureita muiden kestävän kehityksen tavoitteiden rinnalla. Hallituksen asettamaa hiilineutraalisuus-tavoitetta ei saavuteta ilman tutkimukseen perustuvia uusia teknologioita ja innovatiivisia ratkaisuja. Digitalisaatio ja datatalous ovat tulevan vuosikymmenen merkittävimpiä muutosajureita. Digitalisaatio mahdollistaa entistä lyhyemmät innovaatiosyklit ja tuotteiden nopean kokeilun markkinoilla. Digitalisaation ja datatalouden vaikutuksesta  liiketoimintalogiikat muuttuvat ja yrityksille avautuu uusia kasvumahdollisuuksia globaalin mittakaavan markkinoille. Datatalouteen siirtyminen edellyttää merkittävästi lisää dataosaajia ja tutkimuksen ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaamista. Datan saatavuutta, hyödyntämistä ja yhteentoimivuutta tulee lisätä yli sektorirajojen.

Korkeatasoiset tutkimusinfrastruktuurit ja kehitysympäristöt sekä niille rakentuvat innovaatioekosysteemit houkuttelevat osaajia Suomeen, synnyttävät verkostoja ja profiloivat toimintaa.

Uusi kumppanuusmalli, ekosysteemit ja infrastruktuurit

9. Uusi kestävä kasvu rakentuu osaamiselle, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tasapainoiselle kehittämiselle ja kumppanuuksille innovatiivisen julkisen sektorin tuella. Ministeriöt valmistelevat yhdessä tutkimusorganisaatioiden, rahoittajien ja elinkeinoelämän kanssa uuden, joustavan kumppanuusmallin (public-private partnership, PPP) tukemaan kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien ja miljardiluokan liiketoimintaekosysteemien rakentumista Suomeen. Yritysvetoisten  iiketoimintaekosysteemien rakentumista tuetaan kasvumoottori-rahoituksella ja korkeatasoisten osaamiskeskittymien vahvistamista lippulaiva-rahoituksella. Kumppanuusmallin toteutuksessa hyödynnetään myös muut alueelliset, kansalliset ja kansainväliset rahoitusvälineet ja verkostot.

10. Business Finland pilotoi yritysten kanssa tehtävää sopimusperusteista ja haastelähtöistä rahoitusmallia pitkäjänteisen TKI-toiminnan vahvistamiseksi sekä merkittävän yksityisen TKI-rahoituksen vivuttamiseksi Suomessa. Mallia kehitetään vuonna 2021 arvioinnin pohjalta.

11. Varmistetaan, että yhä useampi mikro- ja pk-yritys pääsee TKI-järjestelmän piiriin kehittämällä matalan kynnyksen TKI-palveluita ja rahoitusvälineitä (esimerkiksi innovaatioseteli, kehittämisavustus). Julkisen T&K-rahoituksen kohdentamisessa tulee huomioida yritysten mahdollisuudet hyödyntää T&K-investoinnit ja lisätä liiketoimintaa.

12. TEM, OKM ja kaupungit tukevat yliopistokaupunkien kanssa tehtävillä ekosysteemisopimuksilla kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien rakentumista ja temaattisten innovaatioverkostojen kytkeytymistä globaaleihin arvoketjuihin. Ekosysteemisopimuksiin sisällytetään työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton edistämistoimet.

13. Tutkimusinfrastruktuurien ja kokeiluympäristöjen kehittämiskokonaisuus.

13.1. Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurirahoitusta lisätään. Tavoitteena on saada nykyistä suurempi osa kansallisista tutkimusinfrastruktuureista keskitetyn rahoituksen piiriin tutkimuksen avoimuuden, laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi.

13.2. Ministeriöt, rahoittajat ja tutkimusorganisaatiot kehittävät datanhallinnan ja laskennan (ml. suurteholaskenta) tutkimus- ja innovaatioympäristöä ja sen palveluita korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten TKI-tarpeisiin. Tutkimusympäristön päivityksessä huomioidaan myös kvanttilaskennan tarpeet.

13.3. Tutkimusorganisaatiot kehittävät yhdessä TKI-rahoittajien kanssa yhteiskäyttöisiä ja avoimia kokeilu- ja testiympäristöjä, joita kotimaiset ja ulkomaiset yritykset voivat hyödyntää. Yrityksiä kannustetaan avaamaan tutkimusinfrastruktuurejaan laajempaan käyttöön.

13.4. Tutkimusorganisaatiot kehittävät yhteistyössä Tulanetin, Unifin ja Arenen kanssa yhteisiä toimintamalleja ja palveluita tutkimusinfrastruktuurien ja testausympäristöjen yhteiskäytön ja hyödyntämisen lisäämiseksi.

14. Hallitus selvittää T&K-toiminnan verokannusteen käyttöönottamista. Tarkemmat linjaukset tehdään viimeistään syksyn 2020 budjettiriihessä.

15. Laaditaan valituille kasvualoille datan hyödyntämistä tukevat toimenpidesuunnitelmat yhteistyössä elinkeinoelämän, hallinnon, tutkimusorganisaatioiden ja muiden sidosryhmien kesken. Parannetaan datan saatavuutta ja selkeytetään datan hyödyntämisen pelisääntöjä yritysten, yhteiskunnan ja käyttäjien näkökulmasta. Tuetaan datan hyödyntämistä lainsäädännön, sopimusten ja toimialojen itsesääntelyn keinoin.

Ilmastonmuutos ja muut yhteiskunnalliset haasteet TKI-toiminnassa

16. Suomen Akatemia ja Business Finland kartoittavat ilmastonmuutokseen, hiilineutraaliuteen ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvän tutkimuksen ja tuotekehityksen. Tältä pohjalta tunnistetaan hiilineutraaliuden kannalta merkittävät vahvat osaamiskeskittymät ja katvealueet ja ryhdytään jatkotoimenpiteisiin.

17. Tutkimusinfrastruktuurikomitea selvittää kansallisten tutkimusinfrastruktuurien hiilijalanjäljen arviointikäytänteitä ja saadun tiedon pohjalta tekee päätökset hiilijalanjäljen arvioinnin yhdenmukaistamisesta.

18. Ministeriöt varmistavat, että Suomi viestii yhtenäisesti osaamisen ja TKItoiminnan merkitystä korostaen Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (Green Deal) sekä pohjoismaisen ministerineuvoston 2030 visiosta ja hyödyntää toimeenpanossa niiden TKI-mahdollisuudet.

Tutkimuksen vaikuttavuus

19. Tutkimusorganisaatiot ja rahoittajat vahvistavat tutkimustulosten jatkojalostamiseen ja hyödyntämiseen liittyvää osaamista sekä kehittävät tätä tukevia palvelumalleja ja rahoitusvälineitä.

19.1. Business Finland ja Suomen Akatemia tukevat tavoitteellisen ja vaiheittaisen rahoituksen kautta hankkeita, joilla on näyttöä ja parhaat mahdollisuudet yhteiskunnalliseen hyödyntämiseen ja/tai kaupalliseen menestykseen.

19.2. TEM yhdessä OKM:n kanssa selvittää yhteistyössä ministeriöiden, tutkimusorganisaatioiden, rahoittajien ja elinkeinoelämän kanssa tutkimustulosten jatkojalostamista ja hyödyntämistä tukevan kansallisen verkostomaisen toimintamallin tarvetta. Toimintamallilla vahvistettaisiin innovaatio-, kaupallistamis- ja IPR-osaamista sekä nopeutetaan tutkimustulosten siirtymistä yhteiskunnan hyödyksi.

20. Edistetään avoimia toimintatapoja sekä datan saatavuutta ja hyödyntämistä TKI-toiminnassa sen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Avoimuuden toimintavoissa ja datan saatavuudessa huomioidaan niin avoimuuden kuin kaupallisen hyödyntämisen, yksityisyyden suojan ja turvallisuuden tarpeet. Avoimuuden toimintatavat tukevat tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä mahdollistavat tutkimustulosten laaja-alaisen hyödyntämisen.

Kansainvälinen TKI-yhteistyö

21. TEM ja OKM tunnistavat jo tehdyt valinnat huomioiden yhdessä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa Suomen TKI-toiminnan kannalta tärkeimmät kansainväliset kilpailukykyiset ja kasvavat osaamiskeskittymät, joiden kanssa rakennetaan pitkäjänteistä yhteistyötä sekä lisätään tutkijoiden ja asiantuntijoiden liikkuvuutta. Team Finland -verkoston toimintaa kehitetään tutkimus- ja innovaatioyhteistyön syventämiseksi vahvistaen markkinatuntemusta ja -verkostoja sekä paikallisen kysynnän ja suomalaisen tarjoaman yhteensovittamista. TKI-toimijat vahvistavat kansainvälisessä toiminnassa yhtenäistä maakuvaviestintää.

22. Kehitetään keskitettyä neuvontapalvelua, joka kokoaa kaikille toimijoille tarvittavat palvelut kotimaisten ja kansainvälisten TKI-avustuksien ja vastikkeellisten rahoitusinstrumenttien tueksi sekä kansainvälisiin hankintoihin osallistumiseksi. Pääpaino on erityisesti yrityksissä.

23. Nostetaan EU -rahoituksen ja kansainvälisen rahoituksen osuutta T&K-rahoituksen kokonaisuudesta. Tämän tueksi TEM:n johdolla laaditaan konkreettinen toimintasuunnitelma vuosille 2021–2027 EU:n TKI-rahoituslähteiden (Horisontti Eurooppa, Digitaalinen Eurooppa, Euroopan puolustusrahasto ja InvestEU) hyödyntämiseksi. Ministeriöt kannustavat rahoitusta hakevia TKI-organisaatioita vahvistamaan kykyään hakea ja hyödyntää kansainvälistä TKI-rahoitusta.