Tiede ja tutkimus

Atomimalli. KUVA: GorillaTiedepolitiikka kytkeytyy sekä korkeakoulupolitiikkaan että innovaatiopolitiikkaan. Tiedepolitiikalla tuetaan tutkimusta tekevien ja tukevien organisaatioiden toimintamahdollisuuksia.

Tutkimuksessa syntyvä osaaminen palvelee yhteiskunnan eri sektoreita elinkeinotoiminnasta julkisen palvelujärjestelmän kautta julkiseen päätöksentekoon.

Yliopistojen tehtäviin kuuluvat vapaa tutkimus sekä tieteellinen ja taiteellinen sivistys sekä näihin perustuva ylin opetus. Tohtorin tutkintoja voidaan suorittaa ainoastaan yliopistoissa. Yliopistojen valtiontuesta noin kolmannes kohdennetaan yliopistojen omilla päätöksillä tutkimustehtävän hoitamiseen. Valtaosa yliopistojen kilpaillusta julkisesta tutkimusrahoituksesta on lähtöisin Suomen Akatemiasta, Tekesistä ja Euroopan unionista.

Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on ammatillisiin asiantuntijatehtäviin johtava korkeakouluopetus, joka perustuu työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin. Lisäksi ammattikorkeakoulujen tehtävänä on ammattikorkeakouluopetusta palveleva sekä työelämää ja aluekehitystä tukeva ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottava soveltava tutkimus- ja kehitystyö sekä taiteellinen toiminta. Merkittävin TKI-toiminnan rahoituslähde ammattikorkeakouluille valtionavun lisäksi on Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmat. Myös Suomen Akatemia ja Business Finland rahoittavat ammattikorkeakoulujen TKI-työtä.

Tutkimushenkilöstö ja tutkijanura

Tutkijankoulutetun työvoiman urien seuraaminen korkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa ja muilla yhteiskunnan sektoreilla on tärkeää muun muassa tohtorikoulutuksen määrällisen ennakoinnin ja sisältöjen kehittämisen kannalta. Tietoja kerätään opetushallinnon tilastopalveluun sekä Tilastokeskuksessa.

Tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kehittäminen

Tutkimus- ja innovaationeuvosto

Pääministerin johtama tutkimus- ja innovaationeuvosto tukee valtioneuvostoa pitkäjänteisen tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan kehittämisessä ja yhteensovittamisessa. Se seuraa alan toimintaympäristön muutoksia sekä tekee tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikkaan liittyviä aloitteita.

Tutkimuksen avoin toimintatapa

Avoin tiede on noussut kansainvälisesti merkittäväksi tavaksi edistää tutkimusta ja toisaalta myös lisätä tieteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Tutkimuksen tulokset ovat nopeasti muiden tutkijoiden saatavilla, mikä säästää resursseja, edistää tutkimuksen korkeaa laatua ja mahdollistaa uusien tutkimuskysymysten nousun.

Avoin tiede ja tutkimus innostaa kansalaisia, yrityksiä ja päätöksentekijöitä sekä mahdollistaa uusia oivalluksia ja tuottaa arvokasta ymmärrystä. Avoin tiede laajentaa mahdollisuuksia osallistua tieteelliseen tutkimukseen. Tämä edellyttää tutkimuksen tuottamien ja tarvitsemien julkaisujen, datan, menetelmien, osaamisen ja tukipalveluiden laajamittaista saatavuutta.

Tutkimustietovaranto

CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy toteuttaa valtakunnallista tutkimustietovarantoa opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Suunniteltu tietovaranto kokoaa yhteen esimerkiksi julkaisuja, tutkimusaineistoja, tutkimusinfrastruktuureita, tutkijoita, hankkeita/projekteja ja tutkimusryhmiä koskevia metatietoja.

Digitalisoituvan tutkimuksen ja avoimen tieteen myötä erilaisten tutkimustuotosten määrät kasvavat ja tietoja niistä kerätään yhä enemmän erilaisiin tietojärjestelmiin. Tutkimustuotosten järkevä ja helppo hallinnointi vaatii tutkimusta kuvaavien tietojen yhdenmukaista määrittelyä ja sujuvaa käsittelyä. Tutkimusta kuvaavia tietoja käytetään tutkimustyössä ja tutkimukseen liittyvässä hallinnollisissa prosesseissa, esim. tiedonhauissa, rahoitushauissa ja -raportoinnissa, julkaisutoiminnassa, tilastoinnissa ja muussa tutkimustiedon levittämisessä.

Tutkijan ei tarvitse erikseen tallentaa metatietoja kansalliseen tietokantaan, vaan järjestelmä hyödyntää tiedelaitosten olemassa olevia järjestelmiä. Tietovirtojen järkeistäminen vähentää hallinnollista työtaakkaa sekä parantaa tietojen saatavuutta ja löydettävyyttä. Siitä hyötyvät niin tutkijat, tutkimusorganisaatiot ja rahoittajat kuin tietoon perustuvia päätöksiä tekevä hallinto. Lisäksi tutkimustieto on paremmin sitä hyödyntävien kansalaisten saatavilla.

Tutkimusinfrastruktuurit

Tutkimusinfrastruktuureilla tarkoitetaan tutkimusvälineitä, laitteistoja, aineistoja ja palveluita, jotka mahdollistavat laadukkaan tutkimustoiminnan. Tutkimusinfrastruktuurit voivat olla keskitettyjä, hajautettuja tai virtuaalisia kokonaisuuksia.  Suomen Akatemian asettama tutkimusinfrastruktuurikomitea vastaa kansallisen tutkimusinfrastruktuuristrategian ja tiekartan valmistelusta ja toimeenpanosta. Tiekartassa tarkastellaan kansallisen tason tutkimusinfrastruktuureja ja Suomen osallistumista kansainvälisiin hankkeisiin. 

Datanhallinnan ja laskennan kehittämisohjelma

Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa tutkimus- ja innovaatiotoimijoiden kanssa datanhallinnan ja laskennan tutkimusinfrastruktuurien kehittämisohjelman vuosina 2017−2021. Kehittämisohjelmassa investoidaan noin 35 miljoonaa euroa datanhallinnan ja laskennan infrastruktuureihin sekä niihin liittyviin palveluihin.

 

Lisätietoja

Erja Heikkinen, Tiedeasiainneuvos, ryhmän päällikkö 
OKM, Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto (KTPO), Tiedepolitiikan ryhmä (TIR) 0295330101