FI EN

Liikuntatieteelliset jatkotutkimushankkeet

Avustus on suunnattu liikuntatieteellisille tutkimushankkeille, jotka ovat saaneet ministeriöltä vuonna 2017 myönteisen rahoituspäätöksen sekä  ehdollisen päätöksen rahoituksen jatkumisesta vuonna 2018.  Avustus myönnetään hankkeille erityisavustuksena.

Jatkorahoituksen saaminen edellyttää, että eduskunta osoittaa liikuntatieteelliseen tutkimukseen riittävät määrärahat, ja että tutkimus on edennyt suunnitelman mukaisesti. Hakemukseen on liitettävä selvitys tutkimuksen edistymisestä ja siinä on kuvattava hankkeessa mahdollisesti tapahtuneet muutokset.

Avustusta voivat hakea oikeuskelpoiset tutkimusyhteisöt.

Hakuaika alkaa 26.10. 2017
Hakuaika päättyy 28.11. 2017 klo 16.15

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi käyttää liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden tukemiseen yhteensä enintään 2 500 000 euroa, jos eduskunta myöntää tarkoitukseen määrärahat.
Päätökset jatkohankkeista pyritään tekemään tammikuussa 2018. Hakijoille ilmoitetaan päätöksistä ministeriön sähköisessä asiointipalvelussa.

Liikuntalaki (390/2015) http:// www.finlex.fi
Valtionavustuslaki (688/2001) http:// www.finlex.fi

Understödets syfte

Avustuksella on tarkoitus lisätä liikuntapoliittisesti relevantin tutkimuksen määrää sekä vahvistaa tutkimuksen asemaa päätöksenteon tukena ja lisätä tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa valtion talousarviossa linjattujen liikuntatoimen yhteiskunnallisten vaikuttavuuden tavoitteiden mukaisia liikuntatieteellisiä tutkimushankkeita. Ministeriö on linjannut periaatteet liikuntatieteen rahoitukselle asiakirjassa ”Linjaukset liikuntatutkimuksen tukemiseksi vuoteen 2017”.

 

Hur ansöker man?

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakemuksen tulee olla perillä viimeistään hakuajan päättymispäivänä klo 16:15 mennessä. Hakemus hylätään, jos se saapuu opetus- ja kulttuuriministeriöön määräajan jälkeen

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste.  Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Katso-tunnisteen voi hankkia osoitteessa http://www.vero.fi/katso
Ohje Katso-tunnisteiden käytöstä asiointipalvelussa (pdf)
Asiointipalvelun käyttöohje (pdf)

På vilka grunder bedöms ansökningarna?

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Hakijat, jotka ovat saaneet vuonna 2017 myönteisen avustuspäätöksen muodostavat jatkohakijoiden ryhmän. Näiden hakijoiden hakemukset Suomen Akatemia on jo arvioinut aiemmin.

Jatkorahoituksen saaminen hankkeelle edellyttää, että tutkimus on edennyt alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Hakemukseen on liitettävä selvitys tutkimuksen edistymisestä ja siinä on kuvattava hankkeessa mahdollisesti tapahtuneet muutokset.

Hakijan on toimitettava seuraavat hakemusasiakirjat:

  • Jatkorahoituksen hakemuslomake
  • Hankkeen alkuperäinen tutkimussuunnitelma ja alkuperäinen tiivistelmä (pdf)
  • Jos tutkimushankkeeseen on tullut työnjaollisia muutoksia alkuperäiseen tutkimus suunnitelmaan nähden, on uusien tutkijoiden toimitettava seuraava asiakirjat:
  1. Ansioluettelo (TENK:n mukainen)
  2. Tutkintotodistus suoritetusta tutkinnosta/ todistus jatko-opinto-oikeudesta
  3. Eettisen toimikunnan lausunto (tarvittaessa)

2. Yleiset perusteet

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Vilka villkor gäller i anslutning till hur understödet används?

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Rahoitusta on oikeus käyttää myöntö-vuoden ja sitä seuraavan vuoden aikana.

 Ministeriö rahoittaa yksittäistä tutkimushanketta enintään kolmen vuoden ajan.

Jatkorahoituskausien myöntämisen edellytyksenä on, että eduskunta osoittaa liikuntatieteellisille tutkimushankkeelle riittävät määrärahat, että valtionavustusta tai määrärahaa saava tutkimus etenee suunnitelmansa mukaisesti, ja että hankkeelle esitetään realistinen jatkosuunnitelma.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä. Valtionavustuslain (688/2001, 6§) mukaan valtionavustus ei saa kattaa valtionavustuksen kohteena olevasta toiminnasta tai hankkeesta aiheutuvien kokonaiskustannusten täyttä määrää, jollei valtionavustuksen myöntämisen tavoitteiden saavuttamiseksi välttämättömistä ja perustelluista syistä muuta johdu. Hakemukseen tulee kirjata muualta saatu rahoitus ja tutkimuslaitoksen omarahoitus.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.
Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia. (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 7 000 euroa.

Hur rapporterar man om resultat och om hur understödet använts?

En redovisning av användningen av understöden ska lämnas senast det datum som anges i beslutet. I redovisningen ingår både ekonomisk rapportering och resultatrapportering. Bidragstagaren förutsätts göra en ekonomisk redovisning enligt kostnadsställe, om bidraget gäller specialunderstöd eller allmänt statunderstöd för en del av verksamheten.

Understöd som ansökts och beviljats i den elektroniska ärendehanteringstjänsten redovisas i ärendehanteringstjänsten.

Redovisningar för understöd som ansökts om med pappersblankett ska lämnas till ministeriet på en separat blankett.

 

Ytterligare information

ylitarkastaja Kari Niemi-Nikkola, p. 0295 330112, etunimi.sukunimi@minedu.fi