Investointiavustukset valtionapukelpoisuuden saaneille nuorisokeskuksille vuodelle 2020

Avustus on tarkoitettu vuodeksi 2020 ministeriön nuorisolain (1285/2016) 20 §:n mukaisesti hyväksymille nuorisokeskuksille ja niiden omistajayhteisöille investointeihin perusparannuksien, uudisrakentamisen, laajennuksen, varustamisen tai hankintojen muodossa. Investointiavustuksia voidaan myöntää myös muulle nuorisokeskuksen rakennuksien ja alueiden omistajalle.

Hakuaika alkaa 20.11.2019 klo 10:00 ja päättyy 30.12.2019 klo 16:15.

Avustus haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa. Hakemuksen tulee olla perillä viimeistään hakuajan päättymispäivänä klo 16:15 mennessä.

Hakemuksen liitteiden ja muiden tietojen tulee olla virallisesti hyväksyttyjä.

Ministeriö voi käyttää nuorisokeskusten yleis- ja investointiavustuksiin yhteensä enintään 5,2 miljoonaa euroa, jos eduskunta myöntää näihin tarkoituksiin määrärahat. Investointiavustuspäätökset pyritään tekemään maaliskuun 2020 aikana.

Avustukseen sovelletaan seuraavia säädöksiä: Nuorisolaki (1285/2016), Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta (211/2017) ja Valtionavustuslaki (688/2001). Nuorisokeskukset toimivat opetus- ja kulttuuriministeriön tavoiteohjauksessa.

 

Nuorisokeskuksen tiloista ja tilojen käytöstä säädetään valtioneuvoston asetuksessa nuorisotyöstä ja -politiikasta (211/2017) 9 §:ssä. Nuorisokeskuksen valtionapukelpoisuuden edellytyksenä on, että keskuksen tulee olla sijainniltaan, ympäristöltään, tiloiltaan ja varustukseltaan ympärivuotiseen ohjattuun toimintaan soveltuva. Edelleen keskuksen tulee huolehtia toimintansa ja ympäristönsä turvallisuudesta.

Investointiavustuksia myönnetään nuorisokeskuksen rakennushankkeisiin ja korjauksiin sekä nuorisokeskustoimintaa tukevaan varustamiseen, niiltä osin kuin se hyödyntää ja parantaa tilojen nuorisokäyttöä.

 

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota
yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen. Hakijan tulee huomioida, ettei hakemusta
pysty lähettämään asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen
saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste.  Hakija täyttää
asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja
toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle
asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt.
Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Katso-tunnisteen voi hankkia osoitteessa http://www.vero.fi/katso

Huomioitavaa! Katso-tunnisteet lakkaavat käytöstä 13.12.2019 alkaen. Sähköinen asiointijärjestelmä on päivittämisen takia suljettu ajalla 13.12.-15.12.2019. Sähköinen asiointijärjestelmä avautuu 16.12.2019, jonka jälkeen tunnistautuminen tapahtuu Suomi.fi-tunnuksilla.

 

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Nuorisokeskusten valtionapukelpoisuuden ehtona on, että tilat ja ympäristö ovat kunnossa ja turvalliset. Investointiavustuksen tarkoituksena on tukea nuorisokeskusten nuorisokäytön laadukkuutta ja nuorisotyön kehittämistä tilat ja ympäristölähtökohdat huomioiden.

Investointiavustuksen myöntöperusteena on, että keskus on huolehtinut tiloistaan ja ympäristöstään ja sillä on useamman vuoden suunnitelma tilojen kunnossapidosta, toimivuudesta ja turvallisuudesta.

Avustuksen arviointiperusteena on, että keskus on pystynyt osoittamaan investointitarpeen, erityisesti miten investointi tuo lisäarvoa keskuksen nuorisotyölle.

Investointiavustusten arvioinnissa otetaan huomioon nuorisokeskusten kanssa käydyt tavoitekeskustelut.

 

2. Yleiset perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta: https://minedu.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-263-628-7

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti.

 

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).

 

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään, jos se saapuu määrärajan jälkeen.

 

Understödet får användas endast för det ändamål som det har beviljats för.

Understöd som beviljats av undervisnings- och kulturministeriet får användas till högst den andel av de faktiska totala kostnaderna för verksamheten eller projektet som anges i understödsbeslutet. Vilka slags kostnader som är godtagbara med tanke på understödet anges i beslutet jämte bilagan till det.

Som godtagbara kostnader räknas löner eller arvoden som för varje löntagare utgör högst ett belopp som motsvarar en årslön på 80 000 euro jämte lagstadgade lönebikostnader. Lönen kan betalas ut antingen som penninglön eller naturaförmån.

Understödstagarens ekonomi och förvaltning ska ordnas på behörigt sätt.

En redovisning av användningen av understödet ska lämnas senast det datum som anges i beslutet. Understödstagaren förutsätts göra en ekonomisk redovisning enligt kostnadsställe, om understödet gäller specialunderstöd eller allmänt statsunderstöd för en del av verksamheten.

Undervisnings- och kulturministeriet har rätt att i samband med utbetalningen av statsunderstöd och övervakningen av dess användning utföra nödvändiga granskningar av statsunderstödstagarens ekonomi och verksamhet (statsunderstödslagen 16 §).

Understödstagaren ska reda ut sin eventuella skyldighet att iaktta upphandlingslagstiftningen och beakta detta i sin verksamhet. Även en understödstagare som inte hör till staten, kommunerna eller församlingarna kan vara skyldig att konkurrensutsätta sina upphandlingar enligt förfarandena i upphandlingslagen.

  • Om understödets mottagare uppfyller kännetecknen för en offentligrättslig inrättning (t.ex. om över hälften av finansieringen är offentlig), ska mottagaren i all upphandling iaktta upphandlingslagen.
  • Om understödets mottagare får understöd för en specifik upphandling till över 50 % av upphandlingens värde, bör mottagaren i den här upphandlingen iaktta upphandlingslagen.
    (Lagen om offentlig upphandling och koncession 1397/2016)

Undervisnings- och kulturministeriet har fastställt att understödstagaren ska begära anbud från fler än en leverantör i sådana upphandlingar av varor och tjänster där upphandlingens värde underskrider det nationella tröskelvärdet, men där värdet utan mervärdesskatt överstiger 20 000 euro.

I andvändningen av understöder gäller också andra villkor och begränsningar. Se villkoren och begränsningarna för understöd i sin helhet.

En redovisning av användningen av understöden ska lämnas senast det datum som anges i beslutet. I redovisningen ingår både ekonomisk rapportering och resultatrapportering. Understödstagaren förutsätts göra en ekonomisk redovisning enligt kostnadsställe, om understödet gäller specialunderstöd eller allmänt statunderstöd för en del av verksamheten.

Understöd som ansökts och beviljats i den ärendehanteringstjänsten redovisas i ärendehanteringstjänsten.

Redovisningar för understöd som ansökts om med pappersblankett ska lämnas till ministeriet på en separat blankett.

Unga

Ytterligare information

Ylitarkastaja Marja N. Pulkkinen, p. 02953 30113, [email protected]

Asiointipalvelua koskevissa teknisissä kysymyksissä saa tukea sähköpostiosoitteesta: [email protected]

Katso myös opetus- ja kulttuuriministeriön opas valtionavustusten hakemisesta, käytöstä ja käytön valvonnasta: http://minedu.fi/avustukset.