Avustukset valtakunnallisten nuorisoalan osaamiskeskusten toimintaan vuodelle 2018

Avustus on tarkoitettu valtakunnallisten nuorisoalan osaamiskeskusten toimintaan vuodelle 2018. Avustus myönnetään niille valtakunnallisille nuorisoalan osaamiskeskuksille, jotka opetus- ja kulttuuriministeriö on nuorisolain (1285/2016) nojalla hyväksynyt valtionapukelpoisiksi vuosien 2018-2019 ajaksi.

Hakuaika alkaa 20.12.2017 ja päättyy 8.1.2018 klo 16:15.

Avustuksiin voidaan käyttää  yhteensä noin 5 miljoonaa euroa, jos eduskunta myöntää tarkoitukseen määrärahat. Päätökset pyritään tekemään tammikuun 2018 loppuun mennessä. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti.

Avustukseen sovelletaan seuraavia säädöksiä:
Nuorisolaki (1285/2016)
Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja –politiikasta (211/2017)
Valtionavustuslaki (688/2001)

 

Valtionapukelpoisiksi vuosien 2018-2019 ajaksi hyväksytyt valtakunnalliset nuorisoalan osaamiskeskukset hakevat avustusta vuodelle 2018 niihin tehtäviin ja toimintoihin, joita ne ovat esittäneet valtionapukelpoisuushakemuksessaan, ja ottavat huomioon opetus- ja kulttuuriministeriön mahdolliset hakijakohtaiset lisäohjeet.

Osaamiskeskusten avustamisella kehitetään ja edistetään nuorisoalan osaamista, asiantuntijuutta ja tiedonkulkua nuorisolain mukaisesti. Osaamiskeskukset muodostavat valtakunnallisen nuorisotyön ja –politiikan ohjelman tavoitteiden toimeenpanoa tukevan kokonaisuuden.

Du kan ansöka om understöd via undervisnings- och kulturministeriets elektroniska ärendehanteringstjänst. Om det inte är möjligt ska du kontakta tjänstemannen som ger mer information om understödet.

Ansökan ska vara framme senast den sista dagen av ansökningstiden kl. 16.15. Ansökan avslås om den lämnas in till undervisnings- och kulturministeriet efter utsatt tid.

Bruksanvisning för ärendehanteringssystemet

För att använda tjänsten behöver du en avgiftsfri Katso-kod som utfärdas av Skatteförvaltningen.  Sökanden ska fylla i ansökningsblanketten i ärendehanteringstjänsten, bifoga de bilagor som anges på blanketten och lämna in ansökan till ministeriet via tjänsten. Ministeriet skickar beslutet till den sökande via tjänsten.

Eventuella kompletteringar till ansökan och begäranden om omprövning av beslutet lämnas också in via ärendehanteringstjänsten. Även redovisningarna lämnas in via tjänsten.

Man får Katso-koder på adressen https://www.vero.fi/sv/e-tjanster/katso_uusi/sa-har-skapar-du-en-katso-kod/

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Nuorisolain 19 §:n mukaan valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon osaamiskeskuksen tehtävät ja toiminnan laatu ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Avustettavan toiminnan on oltava yleishyödyllistä. Hyväksyttävinä menoina ei pidetä liiketoiminnasta tai muusta vastaavasta toiminnasta aiheutuvia menoja. Mahdollinen ylijäämä on käytettävä keskuksen nuorisotyöhön ja sen kehittämiseen.

Nuorisotyötä ja – politiikkaa koskevan asetuksen 7 §:n mukaan valtionavustusta myönnetään opetus- ja kulttuuriministeriön ja osaamiskeskuksen yhdessä sopimiin tehtäviin. Arviointi- ja avustustoimikunta tekee asiassa esityksensä.

Osaamiskeskuksen tehtäviä, toiminnan laatua ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon osaamiskeskuksen:

1)  palvelukyky;
2)  toiminnan laatua ja määrää mittaavat tunnusluvut;
3)  toiminnan tavoitteellisuus, taloudellisuus sekä miten taloutta ja hallintoa on hoidettu;
4)  henkilöstön ammattitaito ja osaaminen; ja
5)  kirjanpito, jonka tulee olla järjestetty siten, että siitä käyvät ilmi nuorisotyön valtionavustuksella tuetun toiminnan kustannukset.

Vuoden 2018 avustus myönnetään ensimmäistä kertaa, jolloin arviointia tukevaa toteumatietoa ei ole kaikilta osin käytettävissä. Hakemuksia arvioidaan hakijoiden antamien ennakkotietojen perusteella. Arvioinnissa tarkastellaan esitettyjä osaamiskeskustehtäviä, niitä koskevia tavoitteita, toimenpiteitä, tulosodotuksia ja tulosten osoittamiseen käytettäviä tiedonkeruumenetelmiä ja mittareita; sekä henkilöstön määrää, toimenkuvia ja toimenkuvakohtaisesti asetettuja pätevyys- ja osaamisvaatimuksia.

Osaamiskeskusten tulee ottaa toiminnassaan huomioon eri sukupuolten, kieliryhmien ja vammaisten nuorten tarpeet sekä kestävän kehityksen tavoitteiden ja nuorten yhdenvertaisen kohtelun edistäminen.

Poikkeuksellisen aikataulun johdosta opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole vielä sopinut valtionapukelpoisten nuorisoalan osaamiskeskusten kanssa niiden tehtävistä. Tämän johdosta osaamiskeskukset hakevat avustusta niihin tehtäviin, jotka ne ovat esittäneet valtionapukelpoisuushakemuksessaan, elleivät ole saaneet ministeriöstä muuta ohjeistusta.

Tavoiteohjauskeskustelut on tarkoitus käydä avustushaun päätyttyä, tammikuun aikana. Tavoiteohjauksessa sovitaan osaamiskeskuksen tarkemmista tehtävistä vuosille 2018 - 2019 ja toiminnan tuloksellisuutta koskevasta raportoinnista.

Osaamiskeskustoiminnalla on strateginen merkitys toimialan kehittämisessä valtakunnallisen nuorisotyön ja –politiikan ohjelman kaudella. Avustuksella katetaan täysimääräisesti kaikki osaamiskeskustoiminnan hyväksyttävät kustannukset. Osaamiskeskustoiminnan tulee olla selkeästi erotettu sitä toteuttavan organisaation múusta toiminnasta ja kirjanpidossa sille on oltava oma kustannuspaikka. Mikäli ensimmäisen toimintavuoden 2018 aikana syntyy ylijäämää, se tulee käyttää osaamiskeskuksen hyväksi vuoden 2019 aikana. Jos ylijäämää syntyy myös toisena toimintavuonna 2019, se tulee palauttaa ohjelmakauden päätyttyä, mikäli osaamiskeskukselle ei myönnetä valtionapukelpoisuutta seuraavalle kaudelle.

Useamman yhteisön yhteenliittymien osaamiskeskustoiminta-avustus myönnetään yhteenliittymää hallinnoivalle taholle, joka vastaa avustuksen käytöstä valtionavustuslain mukaisesti. Yhteenliittymää hallinnoivalle taholle annetaan lupa siirtää saamaansa avustusta yhteenliittymän muille osapuolille sovitun työnjaon mukaisesti. Avustuksen siirrosta on tehtävä sopimus yhteenliittymää hallinnoivan tahon (avustuksen saaja) ja yhteenliittymän muiden osapuolten (avustuksen käyttäjät) välillä opetus- ja kulttuuriministeriössä laaditulla sopimusmallipohjalla.

2. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

3. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

 

Understödet får användas endast för det ändamål som det har beviljats för.

Undervisnings- och kulturministeriets understöd kan täcka högst en i understödsbeslutet fastställd andel av de godtagbara kostnaderna för den verksamhet eller det projekt som finansieras. Understödet får inte heller tillsammans med övriga offentliga stöd överskrida beloppet för de godtagbara kostnaderna. De godtagbara kostnaderna definieras i understödsbeslutet och dess bilagor.

Som godtagbara kostnader räknas löner eller arvoden som för varje löntagare utgör högst ett belopp som motsvarar en årslön på 80 000 euro jämte lagstadgade lönebikostnader. Lönen kan betalas ut antingen som penninglön eller naturaförmån.

Understödstagarens ekonomi och förvaltning ska ordnas på behörigt sätt.

En redovisning av användningen av understödet ska lämnas senast det datum som anges i beslutet.

Bidragstagaren förutsätts göra en ekonomisk redovisning enligt kostnadsställe, om bidraget gäller specialunderstöd eller allmänt statunderstöd för en del av verksamheten.

Undervisnings- och kulturministeriet har rätt att i samband med utbetalningen av statsunderstöd och övervakningen av dess användning utföra nödvändiga granskningar av statsunderstödstagarens ekonomi och verksamhet (statsunderstödslagen 16 §).

Understödstagaren ska reda ut sin eventuella skyldighet att iaktta upphandlingslagstiftningen och beakta detta i sin verksamhet. Även en understödstagare som inte hör till staten, kommunerna eller församlingarna kan vara skyldig att konkurrensutsätta sina upphandlingar enligt förfarandena i upphandlingslagen.

  • Om understödets mottagare uppfyller kännetecknen för en offentligrättslig inrättning (t.ex. om över hälften av finansieringen är offentlig), ska mottagaren i all upphandling iaktta upphandlingslagen.
  • Om understödets mottagare får understöd för en specifik upphandling till över 50 % av upphandlingens värde, bör mottagaren i den här upphandlingen iaktta upphandlingslagen.
    (Lagen om offentlig upphandling och koncession 1397/2016)

Undervisnings- och kulturministeriet har fastställt att understödstagaren ska begära anbud från fler än en leverantör i sådana upphandlingar av varor och tjänster där upphandlingens värde underskrider det nationella tröskelvärdet, men där värdet utan mervärdesskatt överstiger 7 000 euro.

En redovisning av användningen av understöden ska lämnas senast det datum som anges i beslutet. I redovisningen ingår både ekonomisk rapportering och resultatrapportering. Bidragstagaren förutsätts göra en ekonomisk redovisning enligt kostnadsställe, om bidraget gäller specialunderstöd eller allmänt statsunderstöd för en del av verksamheten.

Understöd som ansökts och beviljats i den elektroniska ärendehanteringstjänsten redovisas i ärendehanteringstjänsten.

Redovisningar för understöd som ansökts om med pappersblankett ska lämnas till ministeriet på en separat blankett.

 

Unga

Ytterligare information

Emma Kuusi, emma.kuusi@minedu.fi, p. 02953 30172

Katso myös opetus- ja kulttuuriministeriön opas valtionavustusten hakemisesta, käytöstä ja käytön valvonnasta: http://minedu.fi/avustukset