Hoppa till innehåll

Opetusministeri linjapuheessaan: ”Korkeakoulujen pitää saada tehdä”

undervisnings- och kulturministeriet
Julkaisuajankohta 28.11.2018 9.22
Puhe

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen piti puheen korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaarissa Lappeenrannassa 27.11.2018.

Arvoisa korkeakoulujen ja tiedelaitosten johto, sidosryhmien edustajat, hyvät seminaarin osallistujat!

”Pienenä kansana menestyksemme perustuu tulevaisuudessakin ihmisiin. Sivistykseen, huippuosaamiseen, inhimilliseen pääomaan. On osattava enemmän kuin muut osaavat ja uudistuttava nopeammin kuin muut.”

Kuulostaako tutulta? Nämä sanat ovat alkupuolelta kuuluisaa avointa kirjettäni, jonka lähetin korkeakoulujen johdolle reilut kolme vuotta sitten. Seison edelleen tuon kirjeen takana. Kirje sai aikaan laajaa keskustelua.

Kirjoitin tuolloin: ”Kutsun teidät mukaan työhön, jonka päämääränä on nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi korkeakoululaitos. Tavoitteemme on, että suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan uudistamisen ja tuottaa osaamista globaalien ongelmien ratkaisemiseen.”

Kuulostaako tutulta? Nuo tavoitteet on kirjattu yhteisesti hyväksymäämme korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visioon 2030. Tuo visio sai osakseen laajaa kiitosta joka suunnalta.

Minkälaisen matkan olemme yhdessä kulkeneet tuona aikana? Mielestäni tämä matka on ollut hyvä matka. En ottaisi yhtään askelta taaksepäin.

On mahtavaa todeta, että olemme nyt vaiheessa, jossa yhteistä visiota saadaan yhteisesti panna toimeen. Työtä on tehty laajassa yhteistyössä korkeakoulu- ja tutkimuskentän osaajien, korkeakouluyhteisön edustajien, sidosryhmien ja ministeriön asiantuntijoiden kesken. Haluan kiittää kaikkia teitä työhön osallistuneita isosta ja arvokkaasta panoksestanne!

Olemme määrätietoisesti antaneet teille, korkeakouluille, lisää toiminnan vapauksia ja mahdollisuuksia. Olemme purkaneet lainsäädännön esteitä koulutusviennille ja opetusyhteistyölle, kannustaneet uusiin rakenteisiin, rahoittaneet yhteistä tekemistä. Ajattelutapani on, että ”korkeakoulujen pitää saada tehdä”. Suomen pitää olla maa, jossa saa tehdä. Luotetaan toinen toisiimme.

Uusille ideoille ja ajatuksille on nyt tilaa. Korkeakoulujen kenttä on liikkeessä. Avauksia syntyy ja tehdään elinvoimaista tulevaisuustyötä. Olemme erinomaisessa asemassa mennä eteenpäin.

***

Olemme tällä hallituskaudella uudistaneet koko koulutusjärjestelmän. Rakenteita, rahoitusmalleja, sisältöjä ja toimintatapoja on uudistettu varhaiskasvatuksesta korkeakouluun. Joku haluaisi jo alkaa vauhdissa vedellä jarrustakin, mutta siihen meillä ei ole varaa.

Uudistusten keskellä perusasioiden pitää olla kirkkaita. Meidän on kysyttävä itseltämme joka päivä, miten pidämme Suomen kehityksessä ja maailman muutoksessa kaikki mukana. Myös korkeakoulujen pitää olla laajasti kiinnostuneita siitä, mitä tapahtuu lasten ja nuorten elämässä ja opinpolulla ennen korkeakouluun tuloa. Siellä luomme pohjan tulevaisuuden osaamiselle ja tieteen huipuille.

Lapset tulevat yhä moninaisemmista taustoista. Miten autamme jokaista lasta ja nuorta saamaan positiivisia oppimisen kokemuksia, löytämään omat vahvuutensa ja tilaa olla oma ainutlaatuinen itsensä – ja juuri sellaisena arvokas? Miten onnistumme ruokkimaan uteliaisuutta ja oppimisen iloa, avartamaan näköaloja?

Tutkimustieto, jota saamme korkeakouluistamme, kääntää näissä kysymyksissä katsettamme yhä varhaisempiin vuosiin. Varhaiskasvatus ehkäisee syrjäytymistä ja tukee oppimisvalmiuksien ja sosiaalisten taitojen kehittymistä.

Jokainen lapsi tarvitsee oppimisen polulla hyvän alun. Sen saa laadukkaasta, pedagogisesta ja tavoitteellisesta varhaiskasvatuksesta, jossa työskentelevät korkeasti koulutetut ammattilaiset. Heidän koulutuksestaan vastaatte te.

Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua peruskoulujen oppimistuloksista. On muistettava, että suomalainen peruskoulu tuottaa erinomaisia tuloksia, korkeasti koulutetut opettajat tekevät erinomaista työtä ja koulujen väliset erot ovat meillä maailman toiseksi pienimmät. Meillä on PISA-tutkimuksessa EU-maista vähiten heikkoja osaajia kaikilla kolmella osa-alueella. Tämä on erinomainen perusta myöhemmälle oppimiselle. Se myös korostaa jatkuvan uudistumisen tarvetta, jotta tulokset pysyvät korkeatasoisina.

***

Ikäluokkien pieneminen tarkoittaa, että koulutusjärjestelmämme ihan joka askeleella tulee kohtaamaan ison muutoksen seuraavan 20 vuoden kuluessa. Meillä nimittäin syntyy nyt lähes yhtä paljon – tai yhtä vähän – lapsia kuin meillä on korkeakouluissa aloituspaikkoja. Noin 50 000 syntynyttä ja noin 45 000 aloituspaikkaa.

Tämä tarkoittaa, että seuraavan 20 vuoden aikana tapahtuu koulutuksen kentällä iso ja väistämätön muutos. Oletteko miettineet, mitä se tarkoittaa teille? Millaisilla rakenteilla ja osaamiskärjillä menemme kohti tulevaisuutta? Hakijamäärät laskevat, aloituspaikkoja ei saada täyteen, osaavan työvoiman pula on krooninen haaste työelämän suunnalta. Jos kunnassa syntyy 15 lasta vuodessa, miten ylläpidetään laadukkaasti päiväkotia, peruskoulua ja lukiota?

Samaan aikaan globaali kilpailu kiristyy. Useissa Aasian maissa väestöpohja on valtava ja panostukset koulutukseen mittavia. Arvioiden mukaan vuonna 2030 vähintään puolet maailman nuorista korkeakoulutetuista on Intiasta tai Kiinasta.

Meidän on pidettävä kirkkaasti mielessä tavoite: Suomen on oltava maailman osaavimman työvoiman kotimaa. Koulutustasomme nostamiseksi on edelleen tehtävä työtä. Tulevaisuus vaatii enemmän osaamista, ei vähemmän. Emme voi jäädä oleilemaan paikoillemme.

***

Työn murros nostaa osaamisvaatimuksia ja alleviivaa tarvetta jatkuvaan uuden oppimiseen. Koulutuksen on annettava hyvä pohja uuden osaamisen hankkimiselle myöhemmin työuralla. Uran aikaiset jatkuvan oppimisen mahdollisuudet on taattava kaikille työikäisille suomalaisille.

On tehtävä mahdolliseksi se, että jokainen voi oppia uutta, kouluttautua ja kehittää osaamistaan joustavammin elämän eri vaiheissa. Korkeakoulujen koulutustarjonnan on oltava joustavasti eri käyttäjäryhmien hyödynnettävissä.

Tällä hetkellä korkeakoulututkinnon suorittaneiden mahdollisuudet osaamisen päivittämiseen näyttäytyvät riittämättöminä, sillä osaamista päivitetään ja täydennetään mittavasti korkeakoulujen tutkintokoulutuksessa. Siihen menee nyt jopa 30 % aloituspaikoista.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on eilen jakanut 30 miljoonaa euroa strategiarahaa jatkuvaan oppimiseen. Rahalla vastataan yhteisesti todettuun muutostarpeeseen. Nuo rahat käytetään teidän korkeakoulujen yhteisesti laatimiin toimiin. Kiitos tästä ponnistuksesta!

Julkisen rahan lisäksi tarvitaan yksityistä rahaa: tarvitaan työelämän osallistumista. Jos puhutaan sellaisista volyymeistä kuin julkisuudessa on ollut esillä, on selvää, että nykyisestä valtion korkeakoulukehyksestä koko toimintaa ei saada rahoitettua. Myös ihmisten itsensä on kannettava vastuuta omasta oppimisestaan.

Jotta jatkuva oppiminen saadaan toimimaan, tarvitaan myös verotuksen, sosiaaliturvan ja erilaisten rakenteiden uudistamista. Korkeakouluilta paras tapa edetä on antaa nyt hyvät näytöt siitä, että meillä on valmius ja kyky vastata tähän haasteeseen.

***

Tiedettä ja tutkimusta tehdään entistä monialaisemmassa yhteistyössä ja ilmiöpohjaisesti. On maailmanlaajuinen trendi, että korkeakouluja rohkaistaan vahvistamaan yhteyksiään elinkeinoelämään ja laajemminkin yhteiskuntaan.

Hallitus on tuoreella päätöksellään panostamassa huippututkimukseen ja tutkimuksen vaikuttavuuteen perustamalla tutkimuksen lippulaivatoimintaa tukevan säätiön. Tarvitsemme vahvan, monipuolisen rahoituspohjan korkeatasoiselle tutkimukselle. On tärkeää, että voimme hyödyntää uusia rahoitusmuotoja tutkimuksen ja koulutuksen rahoituksessa. Tämä päätös on yksi uusi tapa vahvistaa tutkimusrahoitusta. Tutkimuksen lippulaivaohjelma tukee tutkimuksen yhteiskunnallista ja talouden kasvua tukevaa vaikuttavuutta.

Uusien rahoitusmuotojen lisäksi, vahvan tutkimusrahoituksen ohella, Suomen kaltaiselle pienelle maalle on välttämätöntä koota voimavaroja niillä aloilla, joilla on mahdollisuus kansainväliseen huippuun. Pääsy kansainvälisiin tiedon tuotannon ja hyödyntämisen verkostoihin ja pyrkimys tutkimuksen ja innovaatioiden eturintamaan vaativat myös rohkeutta ja harkittujen riskien ottoa.

Euroopan tasolla verkottumiseen tarjoaa mahdollisuuksia esimerkiksi uusi European Universities –aloite, jonka pilottihaku on parhaillaan käynnissä. Viiden vuoden tähtäimellä tavoitellaan kaikkiaan 20 eurooppalaisen korkeakouluverkoston muodostumista. Ministeriö mielellään tukee tähän osallistumista.

***

Entä tulevaisuus? Olen hahmottanut ainakin seuraavia asioita, joiden puolesta seuraavalla hallituskaudella on työskenneltävä.

Ensinnäkin koulutustasoa on nostettava: Toimitaan määrätietoisesti sen puolesta, että vähintään 50 % nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon. Toiseksi jatkuvan oppimisen mahdollisuudet ja rahoitus laitetaan kuntoon, viedään läpi jatkuvan oppimisen reformi.

Kolmanneksi: Otimme budjettiriihessä selkeän askeleen kohti 4 prosentin TKI-osuutta bruttokansantuotteesta, kun lisäsimme pysyvästi 112 miljoonaa tutkimus- ja innovaatiorahoitusta. Se on pieni ensimmäinen askel, ja myös tätä työtä on jatkettava. Julkinen rahoitus toimii vipuna, joka tuo yksityistä rahoitusta. Yksi rahan lähde on selvä: erilaiset yritysten tuet on kammattava läpi ja suunnattava niitä uudelleen uudistumista, tutkimusta ja innovaatioita tukeviksi.

Neljänneksi: Työ kansainvälisyyden lisäämiseksi nostaa merkitystään kahdesta syystä: tieto liikkuu rajojen yli globaalisti, eikä sitä voi kukaan estellä; ja pienenevien ikäluokkien Suomessa tarvitaan lisää osaajia töihin, opiskelemaan, tutkimaan ja opettamaan. Tarvitaan ohjelma, jolla houkutellaan Suomeen lahjakkaita nuoria. Sen tulee olla seuraavan hallituksen kärkiprojekteja.

Valtion osalta tarvitaan toimia – yhdessä teidän kanssanne –, että jokainen tulija integroituu korkeakoulutukseen, työelämään ja yhteiskuntaan, ja jotta oleskeluluvat saadaan kerralla kuntoon riittävän pitkäksi aikaa.

Siksi myös korkeakoulujemme on oltava houkuttelevia – Suomen parhaita työpaikkoja. Tämä vaatii huomiota johtamiseen, osallistamiseen, tulevaisuustyöhön.

Kansainvälisyyden lisäämiseksi kaikille opiskelijoille on tarjottava mahdollisuus vaihtoon, ja jokaiseen tutkintoon tulee sisältyä kansainvälistymisjakso. Näistä meillä on yhteiset linjaukset. On toimeenpanon aika. Viimeisen tapaamisemme jälkeen myös Team Finland Knowledge -verkosto on aloittanut työnsä maailmalla.

Eilen sain olla Brysselissä opetusministerien neuvoston kokouksessa, ja kerroin siellä kollegoille: Suomi tukee vankasti komission ehdotusta Erasmus-ohjelman kaksinkertaistamisesta. Samoin pidämme kiinni Horisontti-ohjelman rahoitustasosta. Tämän kannan olemme ajaneet läpi hallituksessa.

***

Olen tänään tämän hallituksen opetusministerinä viimeistä kertaa tässä foorumissa teidän kanssanne. Korkeakoulut ovat rakkaita ja ne ovat Suomelle tärkeitä. Yhdessä kulkemamme matka jatkuu. Olen puhunut teille aina tulevaisuudesta, myös tänään. Uskon suomalaisen koulutuksen hyvään tulevaisuuteen ja korkeakoulutuksen ja tieteen hyvää tekevään voimaan. Näillä sanoilla avaan keskustelun.

Högskoleutbildning och forskning Sanni Grahn-Laasonen Utbildning