Hoppa till innehåll

Ministeri Hanna Kosonen: Korkeakoulutuksessa ei saa olla periferiaa

undervisnings- och kulturministeriet
Julkaisuajankohta 26.6.2020 11.04
Kolumni

Viime vaalikauden alussa olin ensimmäisen kauden kansanedustajana kovimmassa mahdollisessa paikassa. Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuslaitos lakkautettiin kotikaupungissani Savonlinnassa. Päätöksen jäljet ovat heijastuneet syvästi koko seutukunnan hyvinvointiin ja ihmisten arkeen.

Korkeakoulutuksen, tieteen ja tutkimuksen merkitys on valtaisa koko Suomen hyvinvoinnin kannalta. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot luovat ympärilleen uusia ajatuksia ja kasvun eväitä – mahdollisuuksia nuorille, työvoimaa yrityksille ja muille työnantajille sekä tutkimusta uusien toimintatapojen mahdollistamiseksi.

Korkeakoulutuksen alueellisen vaikuttavuuden vahvistaminen on oman työni tärkeimpiä ohjenuoria. Perusasioista on pidettävä kiinni: jokaisessa maakunnassa on oltava jatkossakin oma korkeakoulu.

Myös korkeakoulutuksen resursseja ja toimintaedellytyksiä on vahvistettava. Tämän vuoden alussa korkeakoulujen perusrahoitukseen tehtiin yhteensä 60 miljoonan euron korotus. Ensi syksynä korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään yli 4000:lla, mikä vastaa osaajapulaan eri puolilla maata. Myös uusia koulutusaloja on lisätty.

Ennen kaikkea tarvitsemme korkeakoulutuksessamme uutta ajattelua. Korona-aika on osoittanut, miten tärkeä merkitys korkealla osaamisella ja tutkimuksella meille on. Tarvitsemme tiedettä tekemään maailmaa ymmärrettävämmäksi ja auttamaan meitä eri puolilla yhteiskuntaa kohtaamiemme ongelmien ratkaisemisessa. Korkeakoulutus palvelee meitä niin globaalilla, kansallisella kuin paikallisella tasolla. Suomi ja sen eri alueet nousevat vain korkean osaamisen avulla.

Tulevaisuuden korkeakoulutusta rakentaessamme meidän on omaksuttava kaksi keskeistä periaatetta. Ensinnäkin korkeakoulutuksen saavutettavuutta on vahvistettava. Osana suomalaista unelmaa pitää olla ajatus siitä, että jokaisella on tosiasilliset mahdollisuudet opiskella niin pitkälle kuin rahkeet riittävät – taustasta tai asuinpaikasta riippumatta.

Korkeakoulutuksen saavutettavuutta pitää parantaa kaikilla tavoilla. Olen laittanut tänään liikkeelle työn korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelman laatimiseksi. Tavoitteena on löytää keinot sille, miten eri väestöryhmien osallistumista korkeakoulutukseen vahvistettaisiin. Pienellä maalla ei ole varaa menettää yhtäkään osaajaa.

Toiseksi korkeakoulutuksesta pitää tehdä jatkuvaa ja rajatonta. Korkeakoulutusta ei pitäisi nähdä vain osana koulutusputkea, vaan paikkana, jonne palata elämän eri vaiheissa. Tämä ei tarkoita jatkuvaa tutkintotehtailua, vaan oman osaamisen päivittämistä erilaisin joustavin opintomahdollisuuksin. Näin työelämällä ja yhteiskunnalla on käytössä paras mahdollinen osaaminen.

Korona-aikana myös korkeakouluissa on otettu huima etäopiskeluloikka. Vuorovaikutus ja fyysinen kanssakäyminen ovat merkittävä osa korkeakoulutusta tulevaisuudessakin, mutta ajasta ja paikasta riippumattomat opiskelumahdollisuudet monipuolistavat koulutustarjontaa koko maassa. Tavoitteena pitää olla jatkuvan oppimisen malli, jossa koulutus, tutkimus ja työelämä muodostavat saumattoman ja vuorovaikutteisen kokonaisuuden kaikkien työntekijöiden ja yrittäjien elämässä.

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen

Tiedote: Korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmatyö käynnistyy