Hoppa till innehåll

Kansallisille taidelaitoksille esitetään lakisääteistä valtionrahoitusta

Opetus- ja kulttuuriministeriö
23.8.2021 8.36
Tiedote

Työryhmän ehdotus kansallisten taidelaitosten rahoituksen ja oikeudellisen aseman kehittämiseksi on valmistunut. Ehdotuksen mukaan säädettäisiin laki valtion rahoituksesta kansallisille taidelaitoksille. Laki koskisi Kansallisgalleriaa, Suomen kansallisoopperaa ja -balettia sekä Suomen Kansallisteatteria. Muutoksella parannettaisiin kansallisten taidelaitosten asemaa kokonaisuutena. Ehdotettu malli parantaisi muun muassa kansallisten taidelaitosten rahoituksen ennakoitavuutta ja vakautta. Uuden lain olisi tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023. Ehdotus luovutettiin maanantaina 23.8. tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurviselle.

Harkinnanvaraisen valtionavustuksen sijaan kansallisille taidelaitoksille myönnettäisiin lakisääteistä valtionrahoitusta laissa määriteltyihin tehtäviin. Valtion rahoituksen perusteena olevien tehtävien toteuttamista ohjattaisiin ja seurattaisiin erillisessä tavoiteohjausmenettelyssä. Rahoituksesta sovittaisiin alustavasti neljäksi vuodeksi kerrallaan, jolloin laitosten toiminnan suunnittelu ja sopimusten teko olisi ennakoitavampaa.

Rahoitus kullekin taidelaitokselle vahvistettaisiin edelleen vuosittain eduskunnan hyväksyttyä valtion talousarvion. Määrärahan lähtötaso perustuisi voimaantuloa edeltävän vuoden valtionavustusmäärärahojen tasoon. Rahoituksen tasoa tarkistettaisiin kustannustason kehitystä vastaavaksi.

Työryhmän ehdotus on valmisteltu hallituksen esityksen muotoon, ja se lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle.

- Kansalliset taidelaitokset ovat olennainen osa kansallista itseymmärrystä ja yhteiskuntaa.  Niiden merkitys suomalaisen kulttuurin syntyyn ja kansallisen itseymmärryksen kehittymiseen on ollut merkittävä. Kansalliset taidelaitokset ansaitsevat lakisääteisen perustan, työryhmän puheenjohtaja, valtiosihteeri Tuomo Puumala sanoo.

Laatu edellyttää pitkäjänteistä rahoitusta

Kansallisten taidelaitosten yhteisenä piirteenä on, ettei niillä ole taustallaan kunnallista ylläpitäjätahoa, kuten muilla suurimmilla kulttuuri- ja taidelaitoksilla. Kansalliset taidelaitokset eivät kuulu valtionosuusjärjestelmän piiriin, vaan ne ovat saaneet rahoitusta valtiolta harkinnanvaraisen valtionavustuksen muodossa.

Valtionavustusrahoituksen ennakoitavuuden puute on aiheuttanut haasteita laitosten toiminnan suunnittelulle. Valtionavustuksen suuruus on lopullisesti selvinnyt vasta kalenterivuoden alussa, kun opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt päätöksen valtionavustuksen myöntämisestä. Rahoitus ei myöskään ole seurannut yhteiskunnan kustannusten kehitystä. Valtionavustuspäätösten ehdot eivät kaikissa tilanteissa ole antaneet mahdollisuutta riittävästi varautua ylläpitäjän taloudellisen tuloksen vuosittaiseen vaihteluun.

Kansalliset taidelaitokset ovat suomalaisen kulttuurin kivijalka

Kansallisten taidelaitosten synty ajoittuu Suomessa kansallisuusaatteen heräämiseen. Jotta kansallinen kulttuuri saatiin näkyväksi, tarvittiin myös kansallisia taide- ja kulttuurilaitoksia, joiden avulla voitiin kehittää kansallista korkeakulttuuria. Suomeen perustettiin 1800-luvun loppupuolella muun muassa Suomen taideyhdistys (nyk. Kansallisgalleria) ja Suomalainen Teatteri (nyk. Suomen Kansallisteatteri) sekä 1900-luvun alussa Kotimainen ooppera (nyk. Suomen Kansallisooppera ja -baletti).

Työryhmän muistio luovutettiin tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurviselle maanantaina 23. elokuuta.

- Kansalliset taidelaitokset perustettiin aikanaan, jotta kansallinen kulttuuri saatiin näkyväksi. Merkitys on tänä päivänä vähintään yhtä tärkeä ja siksi tätä asiaa tulee tarkastella nyt. Ryhmä on tehnyt hienoa työtä ja se toimii hyvänä pohjana tulevaisuutta ajatellen, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.

Työryhmän ehdotus

Lisätietoa hankeikkunassa:
Kansallisten taidelaitosten rahoituksen ja oikeudellisen aseman kehittämisen työryhmä (Hankeikkuna OKM053:00/2020)

Lisätietoja: valtiosihteeri Tuomo Puumala, p. 0295 161 002