Hoppa till innehåll

Kuulemispajat onnistunut tapa toteuttaa nuorten kuulemista

undervisnings- och kulturministeriet
Julkaisuajankohta 9.3.2016 10.42
Uutinen

Nuorten Akatemia toteutti loka-marraskuussa 2015 opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta ja yhteistoiminnassa nuorisoasiain neuvottelukunnan kanssa projektin, jossa nuoria kuultiin nuorisolain uudistamiseen liittyen. Kuulemispajoja järjestettiin kahdeksan ja niihin osallistui 133 nuorta. Kuulemispajoihin osallistuneet nuoret olivat nuorisovaltuuston jäseniä, ammattikorkeakoulu- ja ammattikouluopiskelijoita, työpajanuoria, lukiolaisia ja yläkoulun oppilaita. Kuulemispajojen tavoitteena oli kuulla nuorten mielipiteitä ja näkemyksiä nuorisolain luonnosversiosta. Kuulemispajoissa osallistujat työskentelivät toiminnallisesti ennalta laadittujen kysymysten pohjalta. Tavoitteena oli testata uutta kuulemistapaa, jossa kuulemisen lisäksi lisättiin nuorten tietämystä kuultavan asian taustoista. Nuorilla oli kuulemisen lisäksi mahdollisuus perehtyä kuultavaan asiaan syvemmin. Uusi toimintatapa näytti tuottavan perustellumpia ja pohditumpia mielipiteitä.

Valtaosa nuorisolain kuulemispajoihin osallistuneista määritteli nuoruuden alkavan 12 – 13 -vuotiaana (64 %), jolloin siirrytään yläkouluun. Mielipiteet nuoruuden päättymisiästä vaihtelivat. Osa katsoi, että nuoruus päättyy 20 -vuotiaana, kun osa koki sen päättyvän vasta 24–25 -vuotiaana. Määrittelyä perusteltiin kotoa pois muuttamisella, opintojen aloittamisella ja itsenäistymisellä. Huomionarvoista on, että nuoremmat osallistujat määrittelivät nuoruuden pääsääntöisesti päättyvän aiemmin kuin vanhemmat osallistujat.

Nuorisotyön tarkoituksena nähtiin muun muassa nuoren kasvun ja kehityksen tukeminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Kaikki nuorten kanssa tehtävä työ koettiin nuorisotyöksi ja sen tulisi olla kaikkien lasten ja nuorten saatavilla.

Osallisuus, terveet elämäntavat ja yhdenvertaisuus

Tärkeimpiä nuorisotyön paikkoja ovat osallistujien mukaan nuorisotalot, koulut ja harrastukset. Nuorisotyön digitalisoinnista nuorilla oli selkeä mielipide: nuorisotyötä ei voi siirtää vain verkkoon vaan digitaalisilla palveluilla on nuorisotyötä tukeva merkitys. Aidon kohtaamisen ja vuorovaikutuksen säilymistä pidettiin ensiarvoisen tärkeänä.

Terveet elämäntavat liittyvät nuorten mielestä ruokailutottumuksiin, riittävän unen ja liikunnan merkitykseen. Yhteisöllisyys nähtiin yhdessä tekemisenä ja toimintana. Nuorten yhdenvertaisuus nähtiin laajasti. Sen toteutuminen nähtiin haastavana muun muassa erityistä tukea tarvitsevilla nuorilla. Keskusteluissa nousi esiin myös nuorten eriarvoisuus palveluiden saannissa.

Harrastustoiminnot ja nuorisopalvelut ovat haja-asutusalueilla pitkien välimatkojen päässä. Koulu taas nähtiin tärkeänä yhdenvertaisuuden edistäjänä. Se on keskeisessä roolissa seksuaalisesta suuntautumisesta johtuvan syrjinnän ja vähemmistöryhmien syrjinnän ehkäisyssä sekä yhdenvertaisuuden edistämisessä.

Nuorisovaltuustot koettiin riittämättömänä tapana kuulla nuoria kunnassa. Vaikuttaminen nähtiinkin enemmän edustuksellisena ja perinteisiin toimintamuotoihin sitoutuvana. Koettiin, että vaikuttamistapoja on vähän ja ne houkuttelevat vain tiettyä, muutenkin aktiivista, osaa nuorista.

Työpajatyöskentely koettiin mielekkääksi ja ainutlaatuiseksi mahdollisuudeksi keskustella aiheesta. Nuorten osallistuminen ja vaikuttaminen nähtiin niin nuoria kuin päättäjiä hyödyttävänä. Nuoret oppivat vaikuttamistilanteissa muun muassa tärkeitä vuorovaikutus- ja itseilmaisutaitoja. Päättäjille nuorten saaminen mukaan päätöksentekoon tuo tuoreita näkökulmia ja antaa ajantasaista tietoa nuorten sen hetkisestä kulttuurista.

Kuulemispajoja ohjasivat Annakaisa Oksava, Cecilia McMullen, Fanny Södergran ja Reija Arnberg. Raportin on laatinut Pinja Saarenkoski. Kuvat ja työpajoista tehdyn videon on tuottanut Tuukka Ervasti.

Nuorisolain kuulemispajojen raportti (pdf)

Nuorisolain kuulemispajojen tulokset (pdf)