Hoppa till innehåll

Investointiavustukset valtionapukelpoisuuden saaneille nuorisokeskuksille vuodelle 2020

Avustus on tarkoitettu vuodeksi 2020 ministeriön nuorisolain (1285/2016) 20 §:n mukaisesti hyväksymille nuorisokeskuksille ja niiden omistajayhteisöille investointeihin perusparannuksien, uudisrakentamisen, laajennuksen, varustamisen tai hankintojen muodossa. Investointiavustuksia voidaan myöntää myös muulle nuorisokeskuksen rakennuksien ja alueiden omistajalle.

Hakuaika alkaa 20.11.2019 klo 10:00 ja päättyy 30.12.2019 klo 16:15.

Avustus haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa. Hakemuksen tulee olla perillä viimeistään hakuajan päättymispäivänä klo 16:15 mennessä.

Hakemuksen liitteiden ja muiden tietojen tulee olla virallisesti hyväksyttyjä.

Ministeriö voi käyttää nuorisokeskusten yleis- ja investointiavustuksiin yhteensä enintään 5,2 miljoonaa euroa, jos eduskunta myöntää näihin tarkoituksiin määrärahat. Investointiavustuspäätökset pyritään tekemään maaliskuun 2020 aikana.

Avustukseen sovelletaan seuraavia säädöksiä: Nuorisolaki (1285/2016), Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta (211/2017) ja Valtionavustuslaki (688/2001). Nuorisokeskukset toimivat opetus- ja kulttuuriministeriön tavoiteohjauksessa.

 

Nuorisokeskuksen tiloista ja tilojen käytöstä säädetään valtioneuvoston asetuksessa nuorisotyöstä ja -politiikasta (211/2017) 9 §:ssä. Nuorisokeskuksen valtionapukelpoisuuden edellytyksenä on, että keskuksen tulee olla sijainniltaan, ympäristöltään, tiloiltaan ja varustukseltaan ympärivuotiseen ohjattuun toimintaan soveltuva. Edelleen keskuksen tulee huolehtia toimintansa ja ympäristönsä turvallisuudesta.

Investointiavustuksia myönnetään nuorisokeskuksen rakennushankkeisiin ja korjauksiin sekä nuorisokeskustoimintaa tukevaan varustamiseen, niiltä osin kuin se hyödyntää ja parantaa tilojen nuorisokäyttöä.

 

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota
yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen. Hakijan tulee huomioida, ettei hakemusta
pysty lähettämään asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen
saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste.  Hakija täyttää
asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja
toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle
asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt.
Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Katso-tunnisteen voi hankkia osoitteessa http://www.vero.fi/katso

Huomioitavaa! Katso-tunnisteet lakkaavat käytöstä 13.12.2019 alkaen. Sähköinen asiointijärjestelmä on päivittämisen takia suljettu ajalla 13.12.-15.12.2019. Sähköinen asiointijärjestelmä avautuu 16.12.2019, jonka jälkeen tunnistautuminen tapahtuu Suomi.fi-tunnuksilla.

 

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Nuorisokeskusten valtionapukelpoisuuden ehtona on, että tilat ja ympäristö ovat kunnossa ja turvalliset. Investointiavustuksen tarkoituksena on tukea nuorisokeskusten nuorisokäytön laadukkuutta ja nuorisotyön kehittämistä tilat ja ympäristölähtökohdat huomioiden.

Investointiavustuksen myöntöperusteena on, että keskus on huolehtinut tiloistaan ja ympäristöstään ja sillä on useamman vuoden suunnitelma tilojen kunnossapidosta, toimivuudesta ja turvallisuudesta.

Avustuksen arviointiperusteena on, että keskus on pystynyt osoittamaan investointitarpeen, erityisesti miten investointi tuo lisäarvoa keskuksen nuorisotyölle.

Investointiavustusten arvioinnissa otetaan huomioon nuorisokeskusten kanssa käydyt tavoitekeskustelut.

 

2. Yleiset perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta: https://minedu.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-263-628-7

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti.

 

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).

 

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään, jos se saapuu määrärajan jälkeen.

 

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.
    (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Avustuksen käyttöön liittyy myös muita ehtoja ja rajoituksia. Katso avustusten ehdot ja rajoitukset kokonaisuudessaan.

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle avustussivulta linkitetyllä erillisellä selvitysomakkeella.

Unga

Lisätietoja

Ylitarkastaja Marja N. Pulkkinen, p. 02953 30113, [email protected]

Asiointipalvelua koskevissa teknisissä kysymyksissä saa tukea sähköpostiosoitteesta: [email protected]

Katso myös opetus- ja kulttuuriministeriön opas valtionavustusten hakemisesta, käytöstä ja käytön valvonnasta: http://minedu.fi/avustukset.