Ammatillisen koulutuksen rahoituksen uudistus

Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan yhdeksi kokonaisuudeksi.

Uudella rahoitusmallilla rahoitetaan jatkossa:

  • ammatillista peruskoulutusta,
  • ammatillista lisäkoulutusta,
  • erikoisoppilaitosten koulutusta,
  • oppisopimuskoulutusta ja
  • tutkintotavoitteista työvoimakoulutusta sekä osaa ei-tutkintotavoitteisesta työvoimakoulutuksesta.

Rahoituksessa lisätään toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden painoarvoa. Uusi rahoitusmalli koostuisi neljästä peruselementistä:

  • perusrahoituksesta (opiskelijavuodet),
  • suoritusrahoituksesta (tutkinnot ja tutkinnon osat),
  • vaikuttavuusrahoituksesta (mm. työllistyminen ja jatko-opinnot) ja
  • strategiarahoituksesta (mm. fuusioiden tukemiseen, kehittämishankkeisiin).

Lisäksi puretaan asiakaslähtöistä, tuloksellista ja tehokasta toimintaa rajoittavaa sääntelyä.

Eduskunta hyväksyi uuden lainsäädännön kesäkuussa 2017 ja uusi laki tulee voimaan vuoden 2018 alusta alkaen.

Kuva avautuu uuteen ikkunaan suurempana

 

Usein kysyttyä

Onko strategiarahoituksen käyttöaikaa rajattu?

Strategiarahoituspäätöksessä on asetettu rahoituksen käyttöaika, joka voi kattaa useamman vuoden.

Voiko samaa kehittämistoimintaa varten hakea strategiarahoitusta uudelleen tulevina vuosina?

Kyllä, etukäteen ei ole rajattu mahdollisuutta hakea strategiarahoitusta useampana vuotena samaan kehittämistoimintaan.

Strategiarahoituksesta päätettäessä arvioidaan hakemuksen perusteella, onko mahdolliselle lisärahoitukselle tarvetta. Esimerkiksi pitkäkestoisille hankkeille strategiarahoitusta voidaan myöntää useamman kerran.

Tavoitteena on, että pitkäkestoisessa kehittämistoiminnassa koulutuksen järjestäjä ja OKM kävisivät säännöllistä vuoropuhelua tavoitteista sekä seuraisivat asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Tämä osaltaan lisäisi läpinäkyvyyttä ja loisi ennakoitavampaa perustaa mahdollisen jatkorahoituksen myöntämiselle.

Fuusiota varten strategiarahoitusta voidaan myöntää enintään kolme kolmena perättäisenä vuonna.

Avataanko strategiarahoituksen haku vuosittain?

Kyllä, ja strategiarahoitusta myönnetään vuosittain hakemuksesta.

Edellytetäänkö koulutuksen järjestäjältä omarahoitusosuutta?

Ei, strategiarahoituksen myöntäminen ei edellytä koulutuksen järjestäjän omarahoitusosuutta, vaan strategiarahoitus voi kattaa kaikki kehittämistoiminnan kustannukset.  Tarvittaessa strategiarahoituksen päätöksessä voidaan kuitenkin asettaa järjestäjäkohtaisia ehtoja.

Riittääkö kirjaamoon toimitettaville hakemuksille 16.4. postileima vai pitääkö niiden olla perillä tuona päivänä?

Postileima ei riitä, vaan allekirjoitettujen hakemusten tulee olla toimitettuina kirjaamoon viimeistään 16.4.2018.

Mihin hankintoihin strategiarahoitusta voidaan myöntää?

Strategiarahoituksen käytölle ei ole etukäteen asetettu erikseen strategiarahoitusta koskevia rajoituksia. Hakemuksessa tulee kuvata ja perustella, mikä olisi haetun kehittämistoiminnan kannalta tarpeellista ja paras tapa toteuttaa toimintaa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Strategiarahoituksella ei kuitenkaan ole tarkoitus rahoittaa mitään sellaista, josta järjestäjän tulee lainsäädännön nojalla huolehtia normaalina toimintana. Strategiarahoituksen käytössä tulee noudattaa hankintalakia ja muuta lainsäädäntöä toimintaa ohjaavaa lainsäädäntöä.

Pidetäänkö hakemusten arvioinnissa tärkeimpänä kriteerinä yhteistyötä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa?

Hakemuksia arvioidaan sen mukaan, mikä on haetun kehittämistoiminnan kannalta tarkoituksenmukaisin tapa toteuttaa kehittämistoimintaa. Hakijan tulee itse arvioida ja kuvata hakemuksessaan, onko haetun kehittämistoiminnan ja sille asetettujen tavoitteiden kannalta hyvä toteuttaa kehittämistoiminta yhteistyössä muiden ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestäjien kanssa. Mikäli kyseessä on yhteishanke, jokainen toimija toimittaa annettujen ohjeiden mukaisesti oman hakemuksensa.

Voiko strategiarahoitusta hakea kehittämistoimintaa varten, jota toteutetaan tällä hetkellä Opetushallituksen myöntämällä valtionavustuksella?

Haetulla kehittämistoiminnalla ei saa olla päällekkäisyyttä järjestäjän muuta kautta rahoitetun kehittämistoiminnan kanssa.

Miten varmistetaan ammatillisen koulutuksen rahoituksen ennakoitavuus?

Perusrahoitus on puolet rahoituksesta, mikä luo ennakoitavan perustan tutkintojen ja koulutuksen järjestämiselle. Perusrahoitus luo edellytykset sille, että ammatillista koulutusta on jatkossakin tarjolla kaikilla aloilla ja kaikille opiskelijaryhmille. Tutkinnoista ja tutkinnon osista saatavan suoritusrahoituksen osuus on 35 prosenttia. Tutkinnon ja tutkinnon osia suorittaneiden työllistymisestä ja korkeakouluihin jatko-opiskelijaksi siirtymisestä sekä opiskelija- ja työelämäpalautteesta saatava rahoitusosuus on loput 15 prosenttia.   

Rahoitusuudistus toteutetaan vaiheittain. Varainhoitovuosina 2018 ja 2019 perusrahoituksen osuus on 95 prosenttia ja seuraavina kahtena vuonna 70 ja 60 prosenttia. Vaiheittainen siirtyminen antaa järjestäjille aikaa sopeuttaa nykyistä järjestelmää enemmän tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta painottavaan uuteen rahoitusjärjestelmään.

Lisätietoja

Mika Tammilehto, ylijohtaja 
OKM, Ammatillisen koulutuksen osasto (AMOS) 0295330308