Prosenttitaiteen periaatteen laajentaminen

Tule luo taide -hankkeen tunnus, jossa tyylitelty prosenttimerkki.Prosenttitaiteen periaatteen laajentamisen tavoitteena on parantaa taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta ja siten edistää taiteen hyvinvointivaikutuksia. Tämä tapahtuu lisäämällä eri taiteenalojen ja kulttuuripalvelujen tarjontaa sekä käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja asiakastyössä.

Pitkän tähtäyksen tavoitteena on saada taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut vakiinnutetuiksi osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja hyvinvoinnin seurantaa.

Prosenttitaiteen periaatteen laajentaminen oli osa Juha Sipilän hallituksen ohjelman Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta -kärkihanketta.

Hankkeessa oli kaksi linjaa: kehityshankkeet ja ohjatut kokeilut.

Ohjatut kokeilut

Kokeilujen kautta on mahdollista testata myös sellaisia toiminta- tai rahoitusmalleja, joita toimijoilla ei tällä hetkellä ole käytössä.

Helsingin Diakonissalaitoksen yhteisöllinen teatteriesitys

Helsingin Diakonissalaitoksella järjestettävässä kokeilussa tutkitaan, mitä hyötyjä seuraa, kun taide kytketään osaksi sosiaalityötä. Samalla selvitetään, miten eri ammattikuntien välistä yhteistyötä voidaan sujuvoittaa. Kokeilussa toteutettava teatteriproduktio tehdään yhdessä Helsingin Diakonissalaitoksen päihdekuntoutuja-asiakkaiden sekä henkilökunnan kanssa. 

Tässä menee raja – laulu unelmien huomisesta” on esitys, jonka tekee koko yhteisö yhdessä ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Koko kortteli erilaisine ihmiseen on mukana tuotannossa ja kortteli on myös esityspaikka. Esitys levittäytyy koko Alppikadun kortteliin. Yleisö saa kulkea vaikuttavan taiteellisen ja yhteiskunnallisen matkan, joka avaa uusia näkökulmia Diakonissalaitoksen toimintakulttuureihin sekä Diakonissalaitoksen korttelin eri tasoja, kulttuureja ja sen kiehtovaa historiaa. Esityksen on ohjannut Sirpa Riuttala ja toteuttaneet Helsingin Diakonissalaitoksen asiakkaat ja työntekijät yhdessä Koiton laulun, HOS Big Bandin, Ylioppilasteatterilaisten ja vapaaehtoisten kanssa.

Sairaalaklovnerian työmuotojen kehittäminen

Helsingin yliopistollisessa sairaalassa toteutettavassa kokeilussa Sairaalaklovnit kehittävät tapoja auttaa lastensairaalan pieniä potilaita. Klovnerian uskotaan vähentävän lasten pelkoja sekä edesauttavan myönteistä potilaskokemusta.

Kokeilutoiminnan pohjana toimii Helsingin Lastenklinikalla vuosina 2016-2017 kehitetty toimenpiteeseen valmistavan klovnerian työmuoto, jossa sairaalaklovnit toimivat lasten toimenpidepäivien tukena.

Nyt tehtävässä kokeilussa keskitytään sairaalaklovnien toimintaan lasten päiväkirurgisissa toimenpiteissä (esimerkiksi reumapunktiot) sekä päiväsairaalan toimenpiteissä (esimerkiksi anestesiassa tehtävät magneettikuvaukset). Sairaalaklovnit perehtyvät päiväkirurgisten toimenpiteiden ja päiväsairaalatoiminnan hoitoprosesseihin. Yhteistyössä hoitohenkilökunnan kanssa tutkitaan sairaalaklovnin osallistumista lasten toimenpidepäivien eri vaiheisiin: toimenpiteen odottaminen, toimenpidetilaan saattaminen, osallistuminen toimenpiteeseen.

Kokeiluun sisältyy vaikuttavuustutkimus, jossa tarkastelun kohteena on lasten ja vanhempien potilaskokemus sairaalaklovnin tuella/ilman klovnia päiväkirurgian toimenpidepäivinä, jotka sisältävät laskimokanyylin asettamisen lapselle.

Kokeiluhankkeen osana suunnitellaan, testataan ja otetaan käyttöön sairaalaklovnien uusi työpäivärakenne, jossa hankkeessa kehitetty klovnien toimenpidetuen työmuoto juurtuu osaksi sairaalaklovnien toimintapäiviä mahdollistaen säännöllisen toimenpidetuen myös kokeiluhankkeen loppumisen jälkeen.

Kulttuuri ankkurina sosiaali- ja terveyspalveluissa 

Tampereen kaupungin kanssa toteutetaan neljä kokeilua. 

Sosiaalisen perhetyön asiakasperheille tarjotaan kulttuurista toimintamallia osana perhetyön palvelutarjotinta. Tavoitteena on saavuttaa erityisesti perheet, joiden haasteena on kodin ulkopuolella toimiminen. Kokeilun ensi vaiheessa kulttuurinen toiminta viedään kotiin. Kokeilussa taiteilija toimii työparina sosiaalisen perhetyön henkilöstön kanssa. Toisessa vaiheessa rohkaistaan perhettä kulttuurisiin ryhmätoimintoihin. Kokeilun pyrkimyksenä on aktivoida passivoituneita tai passivoitumisen vaarassa olevia perheitä.

Toisessa kokeilussa nuoria aikuisia ohjataan kulttuuriseen ryhmätoimintaan. Kokeilun kohderyhmänä ovat päihde- ja mielenterveyspalveluiden piirissä olevat nuoret aikuiset sekä osastojen henkilöstö. Kokeilun tavoitteena on nuorten aikuisten minäkuvan positiivinen vahvistuminen ja toimintakyvyn kohentuminen. Toimintakyvyn kohentumisen toivotaan ilmenevän vuorovaikutustaitojen vahvistumisena sekä lisääntyneenä rohkeutena. Henkilöstö tulee saamaan myös uutta lisätietoa potilaasta.

Tullinkulman työterveyden avokuntoutuskokeilussa toteutetaan 1-2 taidemuotoa avokuntoutuksessa oleville asiakkaille. Kokeilun tavoitteena on lisätä avokuntoutuksen palvelutarjottimelle kulttuurinen osa-alue, joka toimisi hoidollisten kuntoutuspalveluiden ohella kokonaisuutta tukevana toimintona. Uuden osa-alueen toimivuutta ja hyödyllisyyttä arvioidaan mm. mittaamalla siihen osallistuvien työkyvyn parantumista. 

Neljännessä kokeilussa ikääntyneille kootaan alueellinen tai kohdennettu kulttuuristen palveluiden kooste, joka mahdollistaa paremmin näihin palveluihin ohjaamisen. Kokeilussa selvitetään myös asiakasohjauksen palveluiden kriteerejä eli sitä, miten voidaan järjestää ohjauksen kautta toteutettavat palvelut ja niiden saatavuus ikääntyneille. Tavoitteena on ennaltaehkäisevä toiminta, joka auttaa ikääntyneitä selviytymään kotona pidempään sekä sosiaalisten suhteiden tuoma elämänsisältö. 

Taidetuulahdus-hanke

Jyväskylän kaupungin Taidetuulahdus -hankkeessa selvitetään, miten kulttuuri- ja taidetoiminta voidaan ankkuroida sosiaali- ja terveyspalveluihin kestävällä tavalla. Mukana hankkeessa ovat ikääntyneiden päiväkeskukset Kortepohjassa ja Keltinmäessä. Hankkeen aikana etsitään toimivia keinoja kohottaa asiakkaiden mielialaa ja toimintakykyä kulttuuri- ja taidetoiminnan avulla. Taidetuulahduksen kokeiluvaihe toteutetaan elokuun 2017 ja helmikuun 2018 välillä. Kokeilun perusteella hyväksi todettuja toimintamalleja juurrutetaan ympäri Suomea.

Jyväskylässä hankkeeseen on valittu työntekijöiksi yhteisötaiteilijat Hanna Veander ja Jari Siljamäki. Taiteilijat ovat osana päiväkeskusten työyhteisöä hankkeen ajan. Taidesisällöt suunnitellaan yhdessä henkilökunnan ja päiväkeskusasiakkaiden kanssa. Hankkeessa kehitetään mm. luontoon tukeutuvia hyvinvointia ja taidetta yhdistäviä toimintamuotoja (Green Care). 

 

Kehityshankkeet

Kehityshankkeissa tuettiin toimijoita hyvien käytäntöjen levittämiseen tai uusien toimintatapojen kehittämiseen ja toteuttamiseen. 

Kehityshankkeissa taide- ja kulttuuripalveluita tuottivat ammattitaiteilijat ja taiteilijaryhmät, kolmannen sektorin toimijat, yritykset sekä taide- ja kulttuurilaitokset. Kehityshankkeiden haku- ja valintaprosessista vastasi Taiteen edistämiskeskus.

Rahoitusta jaettiin kolmen hakukierroksen kautta vuonna 2016 - 2018.

Kulttuurikeskus PiiPoon kannatusyhdistys ry (155 000 euroa)

Prosenttitaidetta on yhteensä 14 SOTE- ja kulttuurialan toimijan yhteishanke, jossa kehitetään ja kokeillaan kestäviä ja monistettavia malleja kulttuuri- ja taidetoiminnan toteuttamiseksi SOTE- ja kulttuurisektorien yhteistyönä sekä mallinnetaan alueellista SOTEKU- yhteistyötä. Hanke jakautuu kumppanien väliseen kehittämistyöhön sekä toimintakokeiluihin.

Toiminnassa on käytössä monimuotoiset osallistavat taidemenetelmät ja laaja eri taiteen lajien kirjo (mm. musiikki, tanssi, sirkus, teatteri ja kuvataide). Taide ja kulttuuritoimintaa toteutetaan osallistujalähtöisesti eri toimintaympäristöissä; osallistujien luona ja kulttuurilaitoksissa.Hanke on jatkoa TEIJO – tee itse taidetta ja osallistu –hankkeelle.

Helsingin kaupunki (110 000 euroa)

Aili on kuntatoimijoiden muodostama kulttuurisen seniori- ja vanhustyön verkosto. Verkoston tehtävänä on vahvistaa kunnissa ja tulevissa maakunnissa toteutettavaa kulttuurista seniori- ja vanhustyötä rakentamalla eri toimialoilla työskentelevien asiantuntijoiden välille pysyvä yhteistyöverkosto.

Hankkeessa mukana olevat kunnat ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Pukkila, Turku, Tampere, Kouvola, Seinäjoki, Jyväskylä, Vaasa, Kuopio, Oulu sekä Rovaniemi. Jokaisesta kunnasta verkoston toimintaan osallistuu edustaja sosiaali- ja terveystoimen sekä kulttuuritoimen puolelta.

Lahden kaupunki  (50 000 euroa)

VUOKSI–hanke ankkuroi taiteen osaksi Lahden sote-palveluita. VUOKSI -hankkeessa pyritään vakinaistamaan taide- ja kulttuuripalvelut sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan.

Hankkeessa palkataan kahdeksan eri alojen ammattilaistaiteilijaa yhteisöntaiteilijoiksi. Yhteisöntaiteilijat sijoittuvat työskentelemään ruohonjuuritasolle vanhustenpalveluihin ja hyvinvointipalveluihin esimerkiksi aikuissosiaalityöhön, vammaispalveluihin tai lastenkoteihin. Hankkeessa laaditaan arvioita taloudellisista välillisistä vaikutuksista ja hahmotetaan tapoja prosenttiperiaatteen laajentamisen terveydenhuollossa.

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom  (45 000 euroa)    

Socom etsii ratkaisuja  kriittisiin kohtiin, jotka estävät taiteilijoiden työllistymistä sosiaali- ja terveyssektorille. Se mallintaa taitelijan paikkaa ikäihmisten päivätoiminnassa yhtenä sisällöntuottajana, sisältäen selvitykset rahoitusmalleista, ansaintalogiikasta ja taiteilijan työn verotuksesta sote-sektorilla.

Osaamiskeskuksella on mahdollisuus välittää taiteen hyvinvointitoimialan asiantuntemusta osaksi soten perus-, erityis- ja asiantuntijapalveluita. Lisäksi osaamiskeskus selvittää rahoitusmalleja ja selvittää taiteilijan työhön kohdistuvan verotuksen (erityisesti alv) ongelmakohtia siten, että verotus vastaisi sosiaalipalveluiden verotusta ikäihmisten palveluissa.

Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (40 000 euroa)

Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Taide tavoittaa -hanke levittää taidetoiminnan osaksi Lapin sairaanhoitopiirin eri yksiköitä.

Tavoitteena on lisätä ja kehittää yhteistyötä taidepalveluja tarjoavien vapaan kentän toimijoiden ja Lapin sairaanhoitopiirin välillä, kokeilla erilaisia tapoja toteuttaa taidetoimintaa hoitolaitoksessa, luoda käytäntöjä taidetoiminnan järjestämiselle sekä arvioida ja dokumentoida toiminnan onnistumisen kannalta tärkeitä käytännön toimintamalleja.

Sairaalaklovnit ry  - Sjukhusclowner rf (90 000 euroa)

Läsnäoloklovneria-työmuodon kehittäminen ja juurruttamiseen osaksi lasten leikkaustoimintaa yliopistollisissa sairaaloissa (HYKS; TAYS; TYKS). Toiminta vapauttaa hoitohenkilökunnan resurssit varsinaiseen hoitotyöhön klovnin huolehtiessa lapsen ja perheen emotionaalisesta ja toimenpiteeseen valmistavasta osuudesta.

Toimenpiteet nopeutuvat, koska lapset ovat paremmin valmistautuneita tilanteeseen. Muun muassa pelkotilojen aiheuttamat viivästykset vähenevät. Toimenpiteistä palautuminen on nopeampaa, koska työmuoto mahdollistaa esilääkityksen vähentämisen. Tilanteet koetaan miellyttävämpinä, ja koettu kivun määrä pienempänä.

Tampereen kaupunki (100 000 euroa)

Hankkeessa kehitetään yhteistyömallia kunnan, kolmannen sektorin, asiakkaan ja maakunnan välille, ja malli tarjotaan valtakunnallisesti hyödynnettäväksi. Hankkeessa tehdään kustannuslaskentaa ja niiden vaikutusten arviointia. Tavoitteena on esittää ja tehdä ehdotuksia siitä, kuinka kulttuuritoiminta voidaan ottaa osaksi keskeisiä palvelun tuottamista ohjaavia asiakirjoja, kuten alan suosituksia, sopimuksia ja palvelu- ja hoitosuunnitelmia.

Lisäksi tavoitteena on lisätä taiteen ja kulttuurin käyttöä sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä suunnitella joustavia yhteistyömalleja eri toimijoiden ja asiakasohjauksen kanssa.

Etelä-Savon maakuntaliitto (80 000 euroa)    

Hanke nivoutuu osaksi maakuntastrategia- ja ohjelmatyötä, jossa taide ja kulttuuri saavat tunnustetun aseman maakunnan strategisessa suunnittelussa ja ohjelmallisessa kehittämisessä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi kulttuurin liityntäpinnat myös maakunnan muihin tehtäviin, kuten alue- ja elinkeinoelämän kehitykseen, ovat hankkeessa mukana.  Hankkeessa toteutetaan ArtEssote-pilotti, jonka tavoitteena on luoda toimintamalli talvipuutarhan kehittämiseksi tapahtuma-areenaksi keskussairaalaympäristössä. Muut toteutettavat pilotit haetaan pilottihaun kautta.

Helsingin diakonissalaitoksen säätiö (50 000 euroa)

Hanke rakentaa uudenlaista hoitokulttuuria, ja pyrkii systemaattiseen ja pitkäjänteiseen taide- ja kulttuuritoimintaan. Taiteilijat ja Helsingin Diakonissalaitoksen työntekijät tekevät pitkäjänteistä yhteistyötä luodakseen toimialarajat rikkovia toimintamalleja taiteen käytöstä terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä haastavat toimintaan uusia, erilaisia toimijoita.

Tavoitteena on, että yksiköt itse, palvelunkäyttäjät ja henkilökunta yhdessä ottavat asian omakseen. Hankkeessa ovat mukana Suomen Kansallisteatterin Kiertuenäyttämö ja Todellisuuden tutkimuskeskus.

Amusa Suomi ry (80 000 euroa )

Taidepalvelujen ostoprosessin koordinointi ja rahoitusmallien testaaminen ostajana toimivan sote-sektorin näkökulmasta. Lisäksi avustusta käytetään taiteilijoiden palveluiden tuotteistamista ja jakelua tukevan kestävällä rahoitusratkaisulla toimivan sähköisen tuotteistuspalvelun kehittämiseen.

Hanke toimii yhteistyössä Pro Soveltavan taiteen tila ryn kanssa, joka vastaa taiteilijoiden sparrauksesta ja mentoroinnista sekä laadun arvioinnista.

Pohjois-Savon Sairaanhoitopiirin Kuntayhtymä (180 000 euroa)

Hankkeessa laaditaan kuuden maakunnan – Etelä-Pohjanmaan, Kymenlaakson, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen – kulttuurihyvinvointimalli.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (40 000 euroa)

Jakkara-hankkeessa taide ja kulttuuri otetaan muun muassa osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, erityisesti pitkäaikaista hoitoa ja hoivaa. Hankkeessa korostuu yhteistyö muiden hallituksen kärkihankkeiden kanssa.

Kainuun liitto (40 000 euroa)

Alueellisen kulttuurihyvinvointisuunnitelman laatiminen. Suunnitelmalla on tarkoitus lisätä kaikkien kainuulaisten osallisuutta ja taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta kaikille kainuulaisille niin arkielämässä kuin sosiaali- ja terveyssektorin palveluissa.

Keski-Suomen liitto (40 000 euroa)

Kulttuurisen terveyden ja hyvinvoinnin suunnitelman luominen. Tarkoitus on mahdollistaa kulttuurihyvinvointitoimenpiteet maakuntauudistuksen jälkeen sekä laajentaa toimintaa niille alueille, joissa sitä ei vielä ole.

Lisätietoja

Petra Havu, kulttuuriasiainneuvos 
opetus- ja kulttuuriministeriö, Kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto (KUPO), Taiteen ja kulttuuriperinnön vastuualue (TAKU) 0295330185