Moskova

Sari Eriksson

Sari Eriksson on aloittanut Moskovan Suomen suurlähetystössä syyskuun alussa 2019. Koulutukseltaan Sari on kasvatustieteiden tohtori. Aiemmassa työssään Sari on perehtynyt Venäjän korkeakoulu- ja tiedepolitiikan muutokseen. Sari Eriksson on asunut ja työskennellyt viimeiset kymmenen vuotta ulkomailla (Uzbekistan, Puola ja Venäjä), mikä on vahvistanut ymmärrystä siitä suomalaisesta osaamisesta, joka maailmalla kiinnostaa. Sari on innostuneena mukana Team Finland Knowledge -työssä ja edesauttamassa suomalaisen osaamisen viennissä Venäjälle.

Venäjä – korkeakoulutukseen ja kilpailukykyyn satsataan

Venäjä on suuri naapurimaamme, jossa on varsin kattava ja monipuolinen korkeakoulujärjestelmä. Tällä hetkellä Venäjällä on 766 korkeakoulua. Venäjältä löytyy sektoriallisia massakorkeakouluja, alueellisia lippulaivayliopistoja sekä kansallisia tutkimusyliopistoja. Tämän lisäksi on kaksi erityisasemassa olevaa kansallista huippuyliopistoa: Moskovan valtionyliopisto (Shanghain ranking 87.) ja Pietarin valtionyliopisto.

Neuvostoliiton aikana rakennettiin vahva koulutusjärjestelmä, jonka vaikutukset näkyvät yhä luonnontieteellisen, lääketieteellisen sekä avaruuden ja ilmailun tutkimuksen korkeatasoisuudessa. Korkeakoulutuksen ja tieteen merkitys nyky-yhteiskunnan kehitykselle tunnistetaan Venäjällä. Venäjä haluaa panostaa korkeakoulutuksen kehittämiseen kansallisten tiede- ja koulutusohjelmien avulla sekä kilpailukyvyn kohentamiseen koulutukseen ja tieteeseen satsaamalla. Kansallisen tiedeohjelman päätavoitteena on nostaa Venäjä viiden johtavan maan joukkoon tutkimuksessa ja kehityksessä, turvata tiedealan työpaikkojen houkuttelevuus sekä kasvattaa kotimaisen tutkimuksen ja kehityksen rahoitusta. Kansallisen tiedeohjelman taustalla ovat huoli aivovuodosta ja innovaatioiden vähyys.

Venäläisissä korkeakouluissa tunnistetaan kansainvälisen yhteistyön merkitys omien tavoitteiden saavuttamiseksi. Venäjä tiede- ja korkeakouluministeriö on asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2024 ulkomaalaisten opiskelijoiden määrät kaksinkertaistuvat. Nämä panostukset näkyvät erityisesti korkeakoulutuksen modernisoimisessa infrastruktuuriin panostamalla.

 

Suomi ja Venäjä – yhteistyötä ja kumppanuutta

Suomella ja Venäjällä on tiiviit suhteet. Ulkoministeriön teettämän tutkimuksen mukaan peräti 71 prosenttia venäläisistä vastaajista ilmoitti suhtautuvansa Suomeen myönteisesti. Venäjä on perinteisesti ollut ja on edelleen Suomelle tärkeä kauppakumppani.

Suomalaista koulutusta ja osaamista arvostetaan Venäjällä, jossa yli 63 prosentilla väestöstä on korkeakoulututkinto (OECD, Education at a Glance 2019). Ulkomaalaisten opiskelijoiden joukossa venäläiset opiskelijat ovat vuosia olleet yksi suurimpia ryhmiä suomalaisissa korkeakouluissa. Venäläisiä jatko-opiskelijoita arvostetaan suomalaisissa korkeakouluissa ja tieteellisessä tutkimuksessa. Suomalaisilla tutkijoilla on venäläisten vastinpariensa kanssa tiivistä yhteistyötä erityisesti luonnontieteellisen tutkimuksen alalla.

Opettajan työn kehittämisessä, koulutuksen suunnittelussa sekä oppimisympäristön uudelleen järjestämisessä suomalaisilla on erityisosaamista, joka kiinnostaa myös Venäjällä. Suomalaisia kuunnellaan ja osaamista arvostetaan Venäjällä laajemmin myös muissa uudistuksissa. Esimerkiksi suomalainen jäteosaaminen kiinnostaa Venäjällä, sillä Suomella on teknologisen osaamisen lisäksi tietotaitoa kokonaisratkaisujen ja arvoketjujen rakentamisessa. Suomalaisten korkeakoulujen aktiivisempi rooli ei ainoastaan ympäristökasvatuksen tarjoajana vaan myös jätehuoltoalan erikoisosa-alueiden kouluttajana tukisi suomalaisten yritysten vientitavoitteita Venäjällä ja samalla avaisi uusia mahdollisuuksia koulutusviennin puolella.

Moskova (Venäjä)

Sari Eriksson, Erityisasiantuntija 
ulkoministeriö, Edustustot, Moskovan-suurlähetystö (MOS), Taloussuhteiden yksikkö