Maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu

Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistämä viisivuotiaiden lasten maksuttoman 20 viikkotunnin varhaiskasvatuksen kokeilu alkoi 1.8.2018. Ministeriö myöntää osallistuville kunnille avustusta kokeilun toteuttamiseen. Maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu laajenee elokuussa 2019 ja jatkuu vuoteen 2020.

Kokeilun tavoitteena on nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja edistää koulutuksen tasa-arvoa. Tavoitteena on

  • selvittää, miten maksuttomuus vaikuttaa 5-vuotiaiden lasten varhaiskasvatuksen osallistumisasteeseen,
  • selvittää kokeilun vaikutusta perheen nuorempien lasten varhaiskasvatuksen osallistumisasteeseen
  • selvittää maksuttoman varhaiskasvatuksen kustannusvaikutuksia,
  • edistää vanhempien työllistymistä
  • selvittää 5-vuotiaiden varhaiskasvatuksen toteutustapaa ja pedagogiikan kehittämistarpeita erityisesti suhteessa nykyiseen esiopetukseen, sekä
  • varhaiskasvatuksen palveluohjauksen kehittäminen

Maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun arvioidaan osallistuvan noin 12 400 lasta. Kun vuonna 2013 syntyi noin 58 000 lasta, heistä kokeilussa olisi reilu 20 prosenttia.

Kokeiluun osallistuvat kunnat ovat Harjavalta, Forssa, Miehikkälä ja Virolahti, Turku, Somero, Leppävirta, Mäntyharju, Helsinki, Kempele, Iisalmi, Kotka, Salo, Oulu, Liperi, Sonkajärvi, Kitee, Kirkkonummi ja Taivassalo.

Kunnille korvataan 20 prosenttia arvioidusta maksutulokertymän vähenemisestä. Kokeilussa ei siis korvata maksuttoman varhaiskasvatuksen järjestämisen kustannuksia. Kaikki avustusta hakeneet kunnat pääsivät kokeiluun mukaan.

Kokeiluun varattiin valtion rahoitusta 5 miljoonaa euroa vuosina 2018–2019. Hallitus linjasi keväällä 2018 kehysneuvotteluissaan, että varhaiskasvatuksen maksuttomuuskokeilua jatketaan vuosina 2019–2020. Siihen on saatu 5 miljoonan lisärahoitus.

Miksi maksutonta varhaiskasvatusta kokeillaan?

Lasten osallistumista varhaiskasvatukseen halutaan edistää, koska tutkimusten mukaan laadukas varhaiskasvatus vaikuttaa myönteisesti lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen. Se tasoittaa erilaisista kotitaustoista tulevien lasten lähtökohtia ja vähentää ennaltaehkäisevästi syrjäytymistä. Suomessa lasten osallistumisaste varhaiskasvatukseen on alhaisempi kuin esimerkiksi kaikissa muissa Pohjoismaissa.

Opetushallitus selvittää opetus- ja kulttuuriministeriön sekä kokeiluun valittujen kuntien kanssa, millaisia muutos- ja kehittämistarpeita mahdollinen kaksivuotinen esiopetus edellyttäisi lasten näkökulmasta sekä paikalliselta päätöksenteolta. Lisäksi selvitetään, millaisia kansallisia lainsäädännön ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin liittyviä muutostarpeita nousee esille.

Opetushallitus laatii kokeilun pohjalta selvityksen kaksivuotisen esiopetuksen mahdollisesta toteuttamisesta. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi puolestaan toteuttaa kokeilun seurantatutkimuksen.

 

Lisätietoja

Tarja Kahiluoto, Opetusneuvos 
opetus- ja kulttuuriministeriö, Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja vapaan sivistystyön osasto ( VAPOS ), Koulutuksen ja kasvatuksen vastuualue 0295330386  


Kirsi Alila, Opetusneuvos 
opetus- ja kulttuuriministeriö, Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja vapaan sivistystyön osasto ( VAPOS ), Koulutuksen ja kasvatuksen vastuualue 0295330365