Liikunnan rahoitus

Kuva: OKM / Katarina Koch

Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa liikuntaa ja huippu-urheilua rahapelitoiminnan voittovaroista sekä yleiskatteellisista budjettivaroista. 
Valtion liikuntarahoitus koostuu lähes kokonaan veikkauksen tuotosta myönnettävistä valtionavustuksista.

Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa tukea valtion liikuntamäärärahoista mm.  

  • liikunta- ja urheilujärjestöille sekä seuroille
  • liikuntapaikkarakentamiseen
  • kuntien liikuntatoimintaan  
  • liikunnan koulutuskeskuksille (urheiluopistot)
  • liikunnallisen elämäntavan edistämiseen
  • huippu-urheilun edistämiseen
  • liikuntatieteelliseen tutkimukseen
  • muihin liikunnan toimintoihin  

Vuoden 2020 valtion talousarviossa liikuntaan ja huippu-urheiluun on varattu noin 165,9 miljoonaa euroa, joka koostuu rahapelitoiminnan tuotoista (150,7 miljoonaa euroa) sekä budjettivaroista (15,2 miljoonaa euroa). 

Liikuntapoliittisen selonteon sekä hallitusohjelman linjausten toimeenpanoa varten määrärahaan sisältyy 5,3 milj. euron määräraha liikunnan ja huippu-urheilun edistämiseen. Määrärahaa käytetään ikäihmisten liikkumishankkeen pilotointiin, seuratuen nostamiseen, lajien tehostamistukeen sekä urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten toimintaan. Tämän lisäksi hallitusohjelman mukaisesti määrärahaan sisältyy Liikkuvat-ohjelma, jonka toimenpiteitä ovat Liikkuva opiskelu, Liikkuva varhaiskasvatus ja Liikkuva aikuinen -ohjelmien toimeenpano sekä virkistyskäyttöön tarkoitettu liikuntapaikkarakentaminen. Tähän kokonaisuuteen on varattu 8 miljoonan euron rahoitus 
 

Valtionavustukset ja -osuudet

Liikunta-avustuksia myönnetään yleisavustuksina ja erityisavustuksina. Toimialan avustuksia myöntävät opetus- ja kulttuuriministeriön lisäksi aluehallintovirastot. Valtionosuuksina tukea toimintaan myönnetään kunnille ja liikunnan koulutuskeskuksille.

Valtionavustuksia myönnetään yleisavustuksina valtakunnallisille liikuntaa edistäville järjestöille. Avustamisen lähtökohtana on yleishyödyllisen kansalaisjärjestötoiminnan rahoittaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen. Järjestöille myönnettävän valtionavustuksen edellytyksenä on, että järjestö on hyväksytty valtionapukelpoisiksi. Erityisavustuksina myönnetään tukea mm. liikunnallisen elämäntavan edistämiseen.  

Valtionosuutena myönnetään kunnille rahoitusta liikuntatoiminnan käyttökustannuksiin asukasmäärään ja yksikköhintaan perustuen. Myös kunnille voidaan myöntää harkinnanvaraisia valtionavustuksia liikuntatoiminnan kehittämiseen sekä mm. terveyttä edistävän liikunnan projekteihin. Noin neljäsosa valtion liikuntamäärärahoista osoitetaan kuntien liikuntatoimintaan.

Liikunta-alan koulutusta ja muuta toimintaa järjestävien liikunnan koulutuskeskusten eli urheiluopistojen toimintaa rahoitetaan valtionosuuksin. Valtionosuuden laskentaperusteena valtakunnallisilla liikunnan koulutuskeskuksilla on opiskelijavuorokausi ja alueellisilla liikunnan koulutuskeskuksilla opiskelijapäivä, sekä niille määrättävä yksikköhinta.

Liikuntapaikkojen sekä niihin liittyvien vapaa-aikatilojen rakentamisavustuksiin valtion talousarvioon asetetaan vuosittain määräraha. Avustuksia myönnetään ensisijaisesti kunnille tai kuntayhtymille sekä kunnan tai kuntayhtymän määräämisvallassa oleville yhteisöille.
Rakentamisavustusten lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö avustaa liikuntapaikkarakentamiseen liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Myös liikunnan koulutuskeskukset voivat saada harkinnanvaraista valtionavustusta liikuntapaikkahankkeisiinsa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön suora tuki kohdentuu huippu-urheilulle ensisijaisesti Suomen Olympiakomitealle ja sen huippu-urheiluyksikölle. Ministeriö myöntää urheilija-apurahoja noin 260 huippu-urheilijalle, joilla pyritään turvaamaan urheilijan mahdollisuus täysipainoiseen harjoitteluun. Ministeriö myös myöntää valtionavustukset urheiluopistojen valmennuskeskusten ja urheiluakatemioiden toimintaan. Valtio ei tue taloudellista voittoa tavoittelevaa ammattilaisurheilua.

Valtionavustuksilla rahoitetaan myös liikuntatieteellisiä tutkimushankkeita sekä liikuntatieteellisten ja tiedonvälitysyhteisöjen toimintaa.

Samuli Rasila, ylitarkastaja 
opetus- ja kulttuuriministeriö, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto (NUOLI), Liikunnan vastuualue (LV) 0295330057