Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Lapsi- ja perhepalvelut uudistetaan vuosina 2016-2018 siten, että ne vastaavat nykyistä paremmin lasten, nuorten ja perheiden tarpeita. Uudistuksessa ylitetään tulevien maakuntien ja kuntien sekä hallinnonalojen rajat. Kuntiin jäävät varhaiskasvatus, koulut ja oppilaitokset, jotka tukevat oppilaiden ja opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia.

youtube

?wmode=transparent" frameborder="0" allowfullscreen>

Tavoitteena on, että palvelut säilyvät yhtenäisenä, toiminnallisena kokonaisuutena järjestäjästä riippumatta. Palveluihin ohjataan helposti ja oikea-aikaisesti lähiympäristöissä ja peruspalveluissa, aina kun se on lapsen tai nuoren edun kannalta tarkoituksenmukaista​. Palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja työtä tehdään kiinteässä yhteistyössä opiskeluhuollon, opettajien sekä erityistason palvelujen kanssa.

Keskeiset tavoitteet ja tulokset 2016-2018

1. Kehittämistyötä tehtiin 12 hankkeessa sekä kansallisella tasolla.

2. Hyvinvoiva lapsi oppii ja kasvaa. Tuomme yhdessä iloa oppimiseen.

  • Koulu hyvinvoinnin edistäjänä on yksi Peruskoulufoorumin seurantaryhmän valitsemista neljästä keskeisimmästä tavoitteesta.
  • Hyvinvoinnilla on oppimisen kannalta suuri merkitys. Hyvinvoiva lapsi oppii ja oppiva lapsi voi yleensä hyvin.
  • Tasa-arvoinen perusopetus takaa jokaiselle mahdollisuuden kasvaa potentiaaliinsa.

3. Luomme opiskeluhuollon lapsi- ja nuorilähtöisiä toimintamalleja ja monialaista yhteistyötä sivistystoimen ja soten yhdyspintoihin.

  • Opiskeluhuollon lapsi- ja nuorilähtöisiä toimintamalleja on vahvistettu tuottamalla oppaita, artikkelikokoelmia sekä järjestämällä koulutusta.
  • Tiedolla johtamista on vahvistettu laajentamalla opiskeluhuollon tietopohjaa valtakunnallisilla opiskeluhuoltopalvelujen selvityksillä sekä kunnille suunnatuilla indikaattoripaketeilla.
  • Sähköisten palvelujen kehittäminen vastaa lasten, nuorten ja huoltajien tarpeisiin.
  • Paljon tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tarpeisiin on kehitetty monialaisia yhteistyökäytänteitä esimerkiksi vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkoston avulla.

4. Lisäämme osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ja ehkäisemme kiusaamista tukemalla tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä kaverisuhteita. Tuomme harrastustoimintaa koulun yhteyteen.

  • Hyvinvointia tukevaa vapaa-ajantoimintaa sekä mahdollisuuksia tasapuoliseen harrastamiseen on edistetty tuomalla yhä enemmän lasten ja nuorten toivomaa harrastustoimintaa koulun yhteyteen esimerkiksi kerhotoiminnan, Liikkuva koulu –toiminnan ja taiteen ja kulttuurin harrastustuntien kautta.
  • Kiusaamisen ehkäisyn ja työrauhan edistämisen osalta on kiinnitetty huomiota mm. lainsäädännön muutostarpeisiin, toimintakulttuurin muutokseen ja monialaisen yhteistyön kehittämiseen sekä informaatio-ohjaukseen. Osa kehittämistoimenpiteistä on toteutettu mm. uuden varhaiskasvatuslain ja uuden lukiolain yhteydessä.

5. Kannustamme kaikkia lapsia osallistumaan varhaiskasvatukseen.

  • Maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu laajeni koskemaan 31 % kaikista viisivuotiaista jatkuen heinäkuun 2020 loppuun.
  • Opetushallituksen selvityksen mukaan maksuttoman esiopetuksen pidentäminen lisäisi yhdenvertaisuutta, koska nykyistä useammalla lapsella olisi sen myötä mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen. Muutos tukisi samalla lasten kannalta laadukkaiden palvelujen järjestämistä.

Osa kehittämiskokonaisuuden toimenpiteistä valmistuu vuoden 2019 aikana

  • Lapsi- ja nuorilähtöisten opiskeluhuoltopalvelujen artikkelikokoelma Kohtaaminen keskiössä – lapsi- ja nuorilähtöisyys opiskeluhuollon palveluissa julkaistiin 16.4.2019 yhteistyössä Opetushallituksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa
  • Toisen asteen koulutuksen opiskeluhuoltoryhmille laaditaan ohje hyvästä työskentelymallista yhteisöllistä työtä vahvistamaan syyskuuhun 2019 mennessä yhteistyössä Opetushallituksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, kentän ammattilaisten ja opiskelijajärjestöjen kanssa
  • Toisen asteen koulutuksen opiskeluhuollon kuraattoreille ja psykologeille toteutetaan ensimmäinen valtakunnallinen selvitys kevään 2019 aikana perusopetuksen opiskeluhuollon selvityksen tapaan yhteistyössä Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa
  • Kouluterveydenhuollon esitietolomakkeita on tavoitteena ottaa käyttöön syksyllä 2019.

Kehittämistyön tulokset vuonna 2025

  • Lasten ja nuorten kiusaaminen ja yksinäisyys on vähentynyt sekä jokainen lapsi ja nuori kokee kuuluvansa yhteisöön, jossa kokee tulevansa kuulluksi.
  • Varhaiskasvatuksen, koulujen, oppilaitosten ja harrastustoiminnan osallistava ja yhteisöllinen toimintakulttuuri on vahvistunut.  Lasten, nuorten ja huoltajien osallisuus mahdollistaa asioihin vaikuttamisen.
  • Tasa-arvoista oppimista tukevat lasten ja nuorten yksilölliset oppimispolut, joihin sisältyy myös ohjausta ja tukea.
  • Jokaisen lapsen ja nuoren oppimista, kasvua ja kehitystä tuetaan tiiviissä monialaisessa yhteistyössä, jossa ammattilaisten osaaminen ja vertaistuki on vahvistunut.
  • Kaikille lapsille ja nuorille turvataan mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen.
  • Kun tarpeenmukaista tukea tarjotaan oikeaan aikaan, myös kustannusten kasvua on saatu hillittyä.

Muualla verkossa

Viralliset LAPE-muutosohjelman sivut (hankekuvaukset, materiaaleja, yhteystietoja) - STM

Lisää muutosohjelmasta (mm. tapahtumakalenteri) - THL

LAPE-muutosohjelma Opetushallituksen sivuilla - OPH

LAPEn ydinviestit (pdf)

Kouluterveyskyselyn 2017 tulokset (THL)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena. Suunnitelma kansallisen ja maakunnallisen toimeenpanon tueksi (projektisuunnitelma)

Tutustu tarkemmin

Sivistystoimen LAPE-teesien taustamateriaali (pdf)

Sivistystoimen LAPE-teesit (pdf)

Autio E (toim). Hyvinvoiva lapsi oppii ja kasvaa – varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos hyvinvoinnin tukena. Kehittämistyön tuloksia. THL työpaperi 38/2018. 

Granskog P, Haanpää S, Järvinen J, Lahtinen M, Laitinen M, Turunen-Zwinger S. Opas seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2018:4a.

Hietanen-Peltola M, Laitinen K, Autio E, Palmqvist R: Välbefinnande genom generellt inriktat arbete – elevhälsogruppen inom den grundläggande utbildningen. Handledning 11/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 

Hietanen-Peltola M, Laitinen K, Autio E, Palmqvist R: Yhteisestä työstä hyvinvointia – opiskeluhuoltoryhmä perusopetuksessa. Ohjaus 9/2018, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 

Hietanen-Peltola M, Rautava M, Laitinen K, Autio E (toim.), Kohtaaminen keskiössä - Lapsi- ja nuorilähtöisyys opiskeluhuollon palveluissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ohjaus 2/2019. 

Hietanen-Peltola M, Vaara S, Laitinen K. Koulukuraattoripalvelujen yhdenvertaisuudessa on kehittämistarpeita – tuloksia perusopetuksen opiskeluhuollon seurannasta 2018. Tutkimuksesta tiiviisti 4 helmikuu 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. 

Hietanen-Peltola M, Vaara S, Laitinen K. Koulupsykologipalvelujen yhdenvertaisuudessa on kehittämistarpeita – tuloksia perusopetuksen opiskeluhuollon seurannasta 2018. Tutkimuksesta tiiviisti 5, helmikuu 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. 

Holappa A-S, Costiander K, Haanpää S, Kola-Torvinen P, Packalen P: Kaksivuotinen esiopetus, Alustava selvitys 2019. Opetushallitus: raportit ja selvitykset 2019:2a. 

Kohti aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Liikkuva Koulu –ohjelman väliraportti 1.8.2015–31.12.2016. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö. Kiusaamisen ehkäisy sekä työrauhan edistäminen varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa sekä toisella asteella. Loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:16. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö. Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa. Kehittämisryhmän loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:34. 

Summanen A-M, Rumpu N, Huhtanen M (2018), Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon arviointi esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Julkaisut 4:2018. 

Valtakunnallinen verkosto koulujen toiminnan tukena Liikkuva koulu -ohjelman kehittyminen ja kärkihankkeen toteutus. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 355  ISBN (pdf) 978-951-790-472-8 | ISSN 2342-4788 ISBN (nid.) 978-951-790-473-5 | ISSN 0357-2498 LIKES-tutkimuskeskus 2019. 

Wiss K, Halme N, Hietanen-Peltola M & Ståhl T. Perusopetuksen opiskeluhuollon tilannekuva 2017 – Yhdenvertaisuus haasteena yksilökohtaisessa ja yhteisöllisessä työssä. Tutkimuksesta tiiviisti 23, syyskuu 2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. 

Opiskeluhuollon indikaattoripaketti

VIP-verkosto

Näin hanke etenee

Lisätietoja

Katja Bergbacka, projektipäällikkö 
opetus- ja kulttuuriministeriö, Kansliapäällikkö esikuntineen 0295330267  


Hanne Kalmari, hankepäällikkö 
sosiaali- ja terveysministeriö, Hyvinvointi- ja palveluosasto / HPO, Palvelut-yksikkö / PAL, Lapset ja nuoret-tulosryhmä / LANU 0295163046