Kuntien kulttuuritoiminta

Kaikilla kunnilla on vastuu järjestää kulttuuritoimintaa, jolla tuetaan paikallista kulttuuritoimintaa ja toimijoita. Kunnan yleisen kulttuuritoiminnan sisällöstä ja toteuttamistavasta päättää kunta.

Kunta voi tuottaa yleisen kulttuuritoiminnan palvelut itse, yhteistyössä kolmannen tai yksityisen sektorin kanssa. Kulttuuripalveluiden tuottamiseksi kunnan eri sektorit tekevät usein yhteistyötä tai kunnat voivat tuottaa kulttuuripalveluita yhdessä.

Kunnat tukevat taide- ja kulttuurialan toimijoita erilaisilla avustuksilla ja voivat osallistua alan kehittämishankkeiden osarahoittamiseen.

Kuntien kulttuuritoimintalaki

Kuntien kulttuuritoiminnasta säädetään lailla. Eduskunta hyväksyi tammikuussa 2019 hallituksen esityksen laiksi kuntien kulttuuritoiminnasta (HE 195/2018). Lain tavoitteena on tukea ihmisten mahdollisuuksia luovaan ilmaisuun ja toimintaan sekä kulttuurin ja taiteen tekemiseen ja kokemiseen, edistää kaikkien väestöryhmien yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja osallistumista kulttuuriin, taiteeseen ja sivistykseen, vahvistaa väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ja luoda edellytyksiä elinvoiman kehittymiselle.

Kunnan tehtävänä on järjestää kulttuuritoimintaa, jonka toteuttamiseksi kunta edistää kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä, luo edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle, edistää kulttuurin ja taiteen harrastamista, tarjoaa mahdollisuuksia tavoitteelliselle taide- ja kulttuurikasvatukselle, edistää kulttuuriperinnön ylläpitämistä. Lisäksi kunta edistää kulttuuria ja taidetta osana asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä paikallista ja alueellista elinvoimaa, kulttuurista vuorovaikutusta ja kansainvälistä toimintaa.

Kulttuuritoimintaa järjestäessään kunta ottaa huomioon paikalliset olosuhteet ja voimavarat sekä eri väestöryhmien tarpeet. Kunnat voivat järjestää kulttuuritoiminnan itse taikka yhteistyössä toisten kuntien kanssa tai muulla tavoin.  Kuntien kulttuuritoiminnan järjestämisessä tulee olla riittävää ja monipuolista asiantuntijaosaamista.

Kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa säädetään lisäksi valtion viranomaisten tehtävistä, kunnan asukkaiden osallistumisesta, kehittämistehtävästä, yhteistyöstä, tiedon tuottamisesta ja arvioinnista sekä valtionrahoituksesta.

Kuntien kulttuuritoimintaa on säädelty lainsäädännöllä vuodesta 1981 lähtien, jolloin laki kuntien kulttuuritoiminnasta tuli ensimmäistä kertaa voimaan.

Kulttuuritoiminnan rahoitus: kuntien valtionosuudet ja valtionavustukset

Valtion rahoitus perustuu kunnille valtiovarainministeriön kautta maksettaviin valtionosuuksiin, joilla katetaan osa kulttuuritoiminnan rahoituksesta. Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on turvata julkisten palvelujen saatavuutta ja tasata kuntien välisiä eroja palvelujen järjestämiskustannuksissa. Kunnat voivat kohdentaa saamansa laskennallisen valtionosuuden harkintansa mukaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää harkinnanvaraisia avustuksia, joita kunnat voivat hakea. Kuntien ja muiden kulttuuripalveluiden tuottajia tuetaan esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksella. Avustuksella edistetään taide- ja kulttuuripalveluiden tasa-arvoista saatavuutta koko maassa alueellisilla ja valtakunnallisilla toimintatavoilla ja poistetaan palveluiden käyttämiseen ja osallistumiseen liittyviä alueellisia, sosiaalisia ja taloudellisia esteitä.

Kuntien kulttuuritoimintaa tuetaan vuodesta 2019 alkaen kehittämistehtävällä, jolla vahvistetaan edellytyksiä vaikuttavalle ja tasa-arvoa turvaavalle kuntien kulttuuritoiminnan toteuttamiselle, mm. toiminnan laadun ja henkilöstön osaamisen kehittämiselle. Koska kehittämistehtävä on uusi, sen toimeenpanoa pohjustetaan ja tuetaan mm. asiakaskyselyllä (verkkoaivoriihi) ja tutkimuksella.

Tiedon tuottaminen ja arviointi

Kuntien kulttuuritoiminnan tiedon tuottamisesta ja arvioinnista säädetään laissa. Valtakunnallisen tiedon tuottamisen ja toiminnan arvioinnin kehittämisestä päättää opetus- ja kulttuuriministeriö. Kunnat osallistuvat peruspalvelujen arviointiin ja tarpeen mukaan muuhun tiedon tuottamiseen. Kunta vastaa kulttuuritoimintaansa koskevan tiedon tuottamisesta ja arvioinnista.

Peruspalveluiden arvioinnissa arvioidaan muun muassa kulttuuripalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, kulttuuripalveluiden järjestämiseen käytettyjä taloudellisia resursseja ja yleisen kulttuuritoiminnan henkilöstöä. Lisäksi mukana on vaihtuvia teemoja. Arviointi tehdään joka toinen vuosi sekä valtakunnallisesti että alueittain.

Kulttuuritoimen peruspalveluiden arviointiin luotiin pohjaa laatimalla Kulttuuria kartalla -julkaisu vuonna 2012. Ensimmäinen peruspalveluiden arviointi julkaistiin samana vuonna. Kulttuuria kartalla -julkaisu liittyi Jyväskylän yliopiston KUULTO-hankkeeseen, jonka tavoitteena oli kulttuuripalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen sekä kuntalaisten tasa-arvon lisääminen. Vuodesta 2019 alkaen otetaan käyttöön myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttama Kulttuurin TEAviisari, joka tuottaa tietoa kulttuuritoiminnasta kunnissa ja erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvistä toimista.

 

Tutustu myös

Verkkoaivoriihen aineisto (17.12.2018) (pdf)

Muualla verkossa

Kuntaliitto: kulttuuripalvelut

KUULTO-hanke

Kulttuuritoiminnan muutostilanteet kunnassa (PDF)

Tavoittaako taide? Kokemuksia kunta- ja aluetaiteilijasekä lähiöhankkeista. Humanistinen ammattikorkeakoulu, julkaisuja 25