3.1 Varhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetus

Laadukas varhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetus luovat osaamista ja hyvinvointia yhdenvertaisesti jokaiselle lapselle ja nuorelle. Laadukkaan kasvatuksen ja koulutuksen järjestämisen ongelmia ovat mm. väestönmuutos ja ikäluokkien pieneneminen, koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden heikkeneminen, kelpoisten opettajien ja erityisopettajien saatavuus erityisesti varhaiskasvatuksessa, varhaiskasvatuksen alhainen osallistumisaste, perusopetuksen oppimistulosten lasku sekä oppimiseen liittyvien asenteiden heikkeneminen. Muutosten aiheuttamat paineet lainsäädännölle ja rahoitukselle ovat niin mittavat, että nykyinen hallintomalli ja rakenne eivät tue tavoitetta tuottaa jatkossakin kasvatus- ja koulutuspalveluita yhdenvertaisesti koko maassa. Selonteossa esitetyillä lainsäädännön ja rahoituksen kokonaisuudistuksilla turvataan sivistyksellisten oikeuksien ja lapsen oikeuksien yhdenvertaista toteutumista sekä varhaiskasvatus-, esi- ja perusopetuspalveluiden yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja laatua koko maassa. Toimilla parannetaan oppimistuloksia, hyvinvointia sekä lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kehitystä.

Oppimisen edellytykset rakentuvat laadukkaassa varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa. Varhaiskasvatus edistää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti lapsen kokonaisvaltaista oppimista, kehitystä ja hyvinvointia. Perusopetuslaki takaa kaikille oikeuden kasvaa, oppia ja kehittyä turvallisessa ympäristössä taustasta ja varallisuudesta riippumatta. Hyvinvointi on edellytys osaamisen kehittymiselle. Lasten ja nuorten hyvinvointi varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa muodostuu niin fyysisistä, psyykkisistä kuin sosiaalisista tekijöistä sekä turvallisuudesta. Koko väestön laaja ja laadukas perusosaaminen sekä kyky, halu ja mahdollisuudet kehittää omaa osaamista ovat Suomen menestymisen edellytys.

Suomessa alle kouluikäisillä lapsilla on varhaiskasvatuslain mukaan oikeus varhaiskasvatukseen ja perusopetuslaki puolestaan takaa lapselle oikeuden esiopetukseen. Esiopetukseen osallistuminen on velvoittavaa ja siihen osallistuu lähes koko ikäluokka. Varhaiskasvatuksen osallistumisaste on erilaisten toimenpiteiden, kuten varhaiskasvatusmaksujen alentamisen ansiosta viime vuosina noussut. Osallistumisaste on silti edelleen vähäisempää kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa tai tarkasteltaessa EU- ja OECD-maiden osallistumisasteiden keskiarvoja. Varhaiskasvatuksen on tutkimuksissa todettu vaikuttavan myönteisesti kaikkien lasten oppimiseen, kehitykseen ja hyvinvointiin, mutta varhaiskasvatus on vaikuttavaa erityisesti vaikeista oloista tuleville lapsille. Varhaiskasvatukseen osallistuminen vaikuttaa lapsen perustaitojen oppimiseen ja sitä kautta myös myöhäisempään koulumenestykseen. Tutkimusten mukaan varhaiskasvatuksen osallistumattomuuden syistä nousevat keskeisimmiksi kotihoidon tuki ja sen kuntalisäkäytännöt, varhaiskasvatuksen asiakasmaksut ja toiminnan laatuun liittyvät tekijät.

Suomalaisten perusopetusikäisten oppilaiden oppimistulokset ovat laskeneet ja asenteet oppimista kohtaan heikentyneet. Oppimistulosten laskevaa suuntaa osoittavat niin kansainväliset kuin kansalliset oppimistutkimukset kuten PISA, PIRLS, TIMSS, Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) arvioinnit sekä kansalliset Oppimaan oppimisen tutkimukset. Tutkimusten mukaan lasku näkyy erityisesti lukutaidossa ja laskutaidossa, jotka muodostavat pohjan lapsen ja nuoren osaamisen kartuttamiselle. PISA -tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten osaamistason lasku on ollut lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä 2010-luvulla kaikkien osallistujamaiden suurimpia. Osaaminen on heikentynyt kaikilla osaamistasoilla, mutta erityisesti heikosti osaavien oppilaiden osuus on kasvanut. Ensimmäisessä PISA tutkimuksessa vuonna 2000 vain seitsemän prosenttia suomalaisoppilaista jäi heikolle osaamistasolle lukutaidossa. Osuus oli sama seitsemän prosenttia matematiikassa, mutta luonnontieteissä heikon tason oppilaita oli vain neljä prosenttia. Viimeisimmässä PISA 2018 tutkimuksessa vastaavat osuudet olivat lukutaidossa 14 prosenttia, matematiikassa 15 ja luonnontieteissä 13 prosenttia. Näin heikosti suoriutuvien osuus on kaksinkertaistunut lukutaidossa ja matematiikassa. Luonnontieteissä heikosti menestyvien osuus on jopa kolminkertaistunut. Samalla parhaiten menestyvien oppilaiden osuus on vähentynyt, etenkin matematiikassa ja luonnontieteissä.

Oppilaiden väliset erot ovat kasvaneet ja oppilaan taustan vaikutus oppimistuloksiin on voimistunut. Vielä vuosituhannen alussa suomalaisoppilaiden väliset erot olivat selvästi pienempiä kuin OECD-maissa keskimäärin, mutta viimeisimmissä tutkimuksissa erot ovat keskiarvon tasolla tai sen yläpuolella. Oppilaiden sosioekonomisen taustan vaihtelu heijastuu oppilaiden välisiin osaamiseroihin. Sosioekonomisen taustan yhteys oppilaiden osaamiseen on Suomessa ollut OECD-maiden pienimpien joukossa, mutta viimeisimmässä tutkimuksessa yhteys on keskiarvon tasolla. Tämä tarkoittaa sitä, että peruskoulu ei onnistu enää entisellä tavallaan tasaamaan oppilaiden lähtökohtaisia osaamiseroja. Koulutuksellinen tasa-arvo on heikentynyt erityisesti suurten kaupunkien sisällä, joissa oppilasvalikointi kouluihin ja luokkiin on yleisempää kuin muualla Suomessa.

Suomalaistyttöjen ja -poikien osaamisen ero lukutaidossa on PISA-tutkimuksen mukaan OECD-maiden suurin. Tytöt menestyvät poikia paremmin myös matematiikassa ja luonnontieteissä. Myös luonnontieteissä tyttöjen ja poikien ero oli vuonna 2018 Suomessa OECD-maiden suurin, tyttöjen hyväksi. Sukupuolten väliset osaamiserot syntyvät perusopetuksen aikana. Tätä havaintoa tukee Karvin arviointitutkimus (2020), jonka mukaan tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot olivat ensimmäisellä luokalla hyvin pieniä, mutta perusopintojen päättövaiheessa tyttöjen osaaminen oli laskennallisesti yhden arvosanan verran parempaa kuin poikien. Karvin arviointien mukaan oppilaan asenteilla oppiainetta ja sen opiskelua kohtaan oli selvä yhteys osaamiseen. Tyttöjen suhtautuminen opiskeluun oli kautta linjan myönteisempää kuin poikien. Jopa 42 prosenttia oppilaiden suomen kielen ja kirjallisuuden kokonaisosaamisesta oli selitettävissä oppilaan asenteiden, lukemisharrastuksen, kotitehtävien tekemisen ja digitaalisten medioiden käytön vaikutuksella.

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden heikompi koulumenestys matematiikan PISA-kokeissa vastaa kahta vuotta verrattuna muiden oppilaiden koetuloksiin. Ero on yksi OECD-maiden suurimpia. Erot kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden välillä ovat säilyneet PISA-kierroksesta toiseen ja lukutaidon, matematiikan sekä luonnontieteiden keskimääräiset tulokset ovat pudonneet vuodesta 2009.

Varhaiskasvatuksen, kodin ja koulun yhteistyöllä edesautetaan vanhempia lasten oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tukemisessa. Palveluohjauksella neuvolapalveluista varhaiskasvatukseen voidaan edistää varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostoa. Oppilashuoltotyötä ohjaa lapsen edun ensisijaisuus ja hänen hyvinvointinsa edistäminen. Opiskeluhuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista, psyykkistä ja fyysistä terveyttä, sosiaalista hyvinvointia sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta omaan kasvuyhteisöön. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteisöllisesti opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistää tunne yhteisöön kuulumisesta ja omista vaikutusmahdollisuuksista sen toimintaan. Kaikille lapsille ja nuorille yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallisuuteen vahvistetaan tukemalla tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja kaverisuhteita varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksissa sekä kuulemalla lapsia ja nuoria päätöksenteossa. Lasten ja nuorten hyvinvointia vahvistetaan ennaltaehkäisevästi moniammatillisilla ja oikea-aikaisilla matalan kynnyksen palveluilla. Myös lastensuojelun asiakkaana olevien lasten ja nuorten oikeudesta laadukkaaseen koulutukseen on huolehdittava. Lapsi- ja perheystävällisen yhteiskunnan toteutuminen edellyttää sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen, kuntien ja maakuntien alueiden yhteistyötä.

Vaikeista taustoista tulevat lapset ja nuoret ovat entistä suuremmassa riskissä syrjäytyä. Eriarvoistumisen ongelmat heijastuvat käytännössä monin tavoin lapsiin ja nuoriin. Tutkimusten mukaan jo 3–6-vuotiaiden lasten keskuudessa näkyy esimerkiksi toverisuhteiden ulkopuolelle jättämistä. Lapset, joilla oli erityisen tuen tarvetta, olivat merkitsevästi useammin tekemisissä kiusaamisen kanssa verrattuna lapsiin, joilla ei ollut tuen tarpeita. Yksinäisyys ja kiusatuksi tulemisen kokemukset yleistyvät siirryttäessä perusopetukseen ja WHO-Koululaistutkimuksen (2018) mukaan yksinäisyys yleistyy yläkoulun aikana nuorten kasvaessa. Yläkoulun päättyessä 20 prosenttia nuorista kokee itsensä usein yksinäiseksi. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtiminen edellyttää, että mm. erilaiset sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat yhteen koulujen, varhaiskasvatuksen ja nuorisotoimen kanssa. Ennalta ehkäisevä toiminta on avainasemassa ja tähän tarvitaan poikkihallinnollista ammattilaisverkostoa, jossa toimitaan yhteistyössä tietoa ja asiantuntijuutta jakaen lasten ja nuorten parhaaksi.

Koronaepidemia aiheutti keväällä 2020 äkillisen siirtymän etäopetukseen ja digitaalisen teknologian hyödyntämiseen opetuksessa ja oppimisessa. Tutkimusten ja selvitysten mukaan oppilaat ja opiskelijat kokivat etäopiskelun eri tavoin; toisille se oli kuormittavampaa kuin opiskelu lähiopetuksessa, toiset kokivat hyvinvointinsa parantuneen. Ensimmäisten havaintojen mukaan poikkeustilanteella on ollut koulutuksellista tasa-arvoa heikentävä vaikutus.

Tavoite

Sivistyksellisten oikeuksien ja lapsen oikeuksien toteutuminen sekä varhaiskasvatus-, esi- ja perusopetuspalveluiden yhdenvertaisuus, saatavuus ja laatu turvataan koko maassa.

Toimenpiteet

  • Uudistetaan varhaiskasvatus-, esi- ja perusopetuslainsäädäntö kokonaisuutena. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa lasten kokonaisvaltaisen oppimispolun syntymistä ja helpottaa joustavia siirtymiä varhaiskasvatuksesta esi- ja perusopetukseen rakentamalla lainsäädännöllisesti, rahoituksellisesti, käsitteellisesti ja toimintakäytänteiden kannalta yhtenäinen hallinnollinen kokonaisuus. Uudistuksella varmistetaan nykyistä selkeämpi mahdollisuus seurata, ohjata ja koordinoida lasten oikeuksien ja palveluiden yhdenvertaista ja laadukasta toteutumista. Varhaiskasvatus ja esiopetus säilyvät jatkossakin pääosin julkisesti tuotettuina koko maassa. Uudistuksen yhteydessä hyödynnetään kaksivuotisen esiopetuksen ja maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilujen tulokset.
  • Uudistetaan varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen rahoitusta koskeva lainsäädäntö kokonaisuutena siten, että strateginen ohjaus, seuranta ja koordinaatio vahvistuvat. Tavoitteena on rahoitusjärjestelmä, joka huomioisi nykyistä tehokkaammin kuntien eriytyvät olosuhteet muun muassa väestökehityksen vaikutusten, palveluiden laadun, yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden, tuen tarpeiden, ruotsinkielisten ja vieraskielisten tarpeiden sekä koulukuljetusten ja pätevän kasvatus ja opetusalan henkilöstön saatavuuden osalta. Tämä mahdollistaisi nykyistä paremmin paikallisen ja alueellisen yhteistoiminnan palveluiden järjestämiseksi. Lainsäädännön ja rahoitusjärjestelmän kokonaisuudistus mahdollistaa OKM:n ja VM:n yhteistyön ja tehtävänjaon tarkastelun ja uudistamisen. Rahoituksen painopistettä siirretään perusrahoitukseen ja pitkäjänteisen kehittämisen tukemiseen avustushakujen sijaan.
  • Vakiinnutetaan myönteisenn erityiskohtelun rahoitus siten, että koulutusjärjestelmän edellytykset tasata yhteiskunnallisen eriarvoisuuden, mm. kuntien sisäisen segregaation, vaikutuksia vahvistuvat.
  • Toteutetaan myönteisen erityiskohtelun rahoituksen uudistamisen säädösvalmistelu osana Oikeus oppia -varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelman työryhmätyötä. Oikeus oppia -ohjelman työryhmät valmistelevat laajempia rahoituslainsäädännön uudistamista koskevia suuntaviivoja vuoden 2022 loppuun mennessä.
  • Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön vaikuttavuutta ja ohjausta vahvistetaan laatimalla ja toteuttamalla kansallisiin strategioihin ja säädöksiin pohjautuva tiedonhallinnan viitekehys. Toiminnalla varmistetaan yhteentoimivat tietovarannot, -mallit ja -järjestelmät, joissa huomioidaan tietopohjan yhdenmukaisuus, tietoturva ja tietosuoja.
  • Oikeus oppia -kehittämisohjelman pohjalta laaditaan toimenpiteet maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten oppimisedellytysten ja koulutussiirtymien turvaamiseksi erityisesti koulutuksen nivelvaiheissa. Huomio kiinnitetään maahanmuuttajataustaisten oppimisedellytysten turvaamiseen, erityisesti vasta maahan saapuneiden oppilaiden kielellisen ja muiden oppimisvalmiuksien osalta. Arvoidaan toimenpiteiden riittävyyttä ja tarkennetaan resursointia tarvittaessa.
  • Käynnistetään suomi/ruotsi toisena kielenä (S2) -opetuksen kehittämisohjelma vuosille 2021–2023. Ohjelman pohjalta vakiinnutetaan laadukas suomi/ruotsi toisena kielenä -opintopolku koulutusjärjestelmän kaikille kouluasteille.Osana ohjelmaa kehitetään perusopetukseen valmistavaa opetusta siten, että sen tavoitetaso opetuskielessä vastaa perusopetuksessa vaadittavaa osaamistasoa. Vahvistetaan lasten yhdenvertaista oikeutta saada valmistavaa opetusta.
  • Asetetaan ja toteutetaan palveluiden laadun ja yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen järjestämiselle selkeät, velvoittavat laatutavoitteet ja niiden toteutumista kuvaavat indikaattorit. Laatutavoitteet määrittävät palveluiden tavoitetason yhdenvertaisesti kaikkialla Suomessa. Kehitetään avoimeen dataan perustuvaa tietopohjaa ja -järjestelmiä väestönmuutoksesta, palvelutarpeista ja palveluiden tasosta suhteessa valtakunnalliseen laatutasoon niin, että sekä kunnilla että valtiolla on käytössään yhteinen, luotettava ja ajantasainen päätöksenteossa hyödynnettävä tieto. Laatukriteerien valmistelussa huomioidaan kuntien erilaistuvat tilanteet sekä osallistetaan laajalti tutkijoita, opetuksen järjestäjiä ja sidosryhmiä.

Tavoite

Varhaiskasvatukseen osallistumista lisätään, lasten ja nuorten hyvinvointia parannetaan, oppimistuloksia käännetään nousuun ja oppimiseroja kavennetaan.

Toimenpiteet

  • Lisätään varhaiskasvatukseen osallistumista tuomalla esiin aiempaa laajemmin varhaiskasvatuksen merkitystä lapsen oppimiselle ja kehitykselle sekä vähentämällä osallistumattomuuden syitä; alennetaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja ja toteutetaan pitkällä aikavälillä varhaiskasvatuksen maksuttomuus (vähintään 4 h/pv) sekä arvioidaan tutkimustiedon pohjalta kotihoidon tuen ja sen kuntalisäkäytäntöjen vaikutusta varhaiskasvatukseen osallistumiseen.
  • Tavoitteena on, että jokainen suomalainen lapsi ja nuori saa maailman parasta varhaiskasvatusta ja koulutusta lähipalveluna. Turvataan varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen lainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä yhdenvertaiset oppimisedellytykset ja koulutusmahdollisuudet varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa. Tuetaan lähipalvelun toteutumista varhaiskasvatuspalvelujen ja koulujen eriytymisen ja segregaatiokehityksen ehkäisemiseksi.
  • Lainsäädännöllä turvataan lapsen ja nuoren kehitykselle, oppimiselle ja hyvinvoinnille riittävä oikea-aikainen tuki ja matalan kynnyksen palvelut yhdenvertaisesti kaikkialla Suomessa. Selvitetään tarve perusopetuksen opettajamitoitukselle. Vahvistetaan ja kehitetään lasten ja nuorten osallisuutta varhaiskasvatusta ja esi- ja perusopetusta koskevan lainsäädännön valmistelussa ja paikallisen tason ratkaisuissa. Varmistetaan, että lapsen oikeudet toteutuvat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämistä koskevissa ratkaisuissa sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. Tuetaan kannustavaa ja moninaisuuden hyväksyvää toimintakulttuuria.
  • Edistetään varhaiskasvatus- ja kouluyhteisöjen hyvinvointia ja osallisuutta sekä ehkäistään kiusaamista vakiinnuttamalla ennaltaehkäisevä poikkihallinnollinen ammattilaisverkosto osaksi varhaiskasvatuksen ja koulujen toimintakulttuuria. Valmistellaan perusopetuslakiin muutos, jolla luodaan valtakunnallinen sitouttavan kouluyhteisötyön malli koulupudokkuuden ja koulupoissaolojen ennaltaehkäisemiseksi ja myönteisen, kouluun kiinnittymistä tukevan koulukulttuurin tukemiseksi. Työssä huomioidaan erityisesti kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen.
  • Seurataan ja arvioidaan oppilas- ja opiskeluhuollon palvelujen toteutumista ja mitoituksen riittävyyttä ja tarvittaessa lisätään resursseja. Opiskeluhuollon ydin on toimia kiinteänä osana kouluyhteisöä. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi lapsilla ja nuorilla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Monialainen yhteistyö on opiskeluhuollossa keskeistä. Lapsilla ja nuorilla tulee olla nopea pääsy palveluihin, jolloin koulun opiskeluhuoltotyössä voidaan keskittyä perustehtävään eli oppimisen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen yhteisöllisenä työnä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki on eri hallinnonalojen toimintaa ja yhteistyötä ja monialaisuutta koordinoiva laki.
  • Lukutaito ja laskutaito ova kaiken oppimisen perusedellytyksiä. Vahvistetaan perustaitoja edistäviä toimia varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa. Varmistetaan kaikille oppilaille riittävät perustaidot aktiiviseen toimimiseen yhteiskunnassa.
  • Varmistetaan kaikkien lasten ja nuorten ikätasoiset mahdollisuudet kehittää kriittistä lukutaitoa eri lähteistä. Edistetään ikätaso huomioiden lasten ja nuorten kykyä käyttää digitaalisia välineitä turvallisesti ja vastuullisesti sosiaalisiin ja yhteiskunnan aktiviteetteihin osallistumisessa. Huolehditaan siitä, että jokaisella lapsella ja nuorella on käytettävissään asianmukaiset laitteet ja käytön tukipalvelut digitaalisen oppimisen mahdollistamiseksi.
  • Edellä mainittuja toimenpiteitä edistetään molemmilla kansalliskielillä sekä vähemmistökielistä saamenkielillä, romanikielellä sekä viittomakielillä.

Edellä kuvatuin toimenpitein vuoteen 2040 mennessä

  • Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus järjestetään koulutuksellista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa lisäävällä, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla kaikkialla Suomessa.
  • Lainsäädäntö, rahoitusjärjestelmät sekä koulutusjärjestelmän rakenteet ja toimintatavat vastaavat yhteiskunnan muutoksia ja turvaavat riittävät voimavarat.
  • Rahoitusjärjestelmä huomioi nykyistä paremmin kuntien eriytyvät olosuhteet turvaten palveluiden laatua, yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta sekä oppimisen ja hyvinvoinnin tukea.
  • Varhaiskasvatukseen osallistuminen on vähintään muiden pohjoismaiden tasolla.
  • Perusopetuksen oppimistulokset ovat korkealla kansainvälisellä tasolla ja oppilaiden väliset osaamiserot pieniä.
  • Lasten ja nuorten tuki- ja hyvinvointipalvelut toimivat ennaltaehkäisevästi ja reagoivat nopeasti nouseviin tarpeisiin.
  • Jokaiselle oppijalle taataan valmiudet uuden oppimiseen, aktiiviseen kansalaisuuteen, jatko-opintoihin ja muuttuvaan työelämään.