3.2 Toinen aste

Kokonaisvaltaisella toisen asteen koulutuksen toimintatapojen ja rakenteiden uudistamisella vastataan yleissivistäviin ja ammatillisiin tavoitteisiin sekä jatkuvan oppimisen tarpeisiin. Lisäksi vahvistetaan koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Oppimisen ja osaamisen kehittämisen tukena hyödynnetään laajasti teknologiaa, mikä osaltaan turvaa myös koulutuksen saavutettavuutta. Samalla vahvistetaan hyvinvointia ja yhteisöllisyyden muotoja. Digitaalisia oppimisympäristöjä ja -ratkaisuja kehitetään vastamaan erilaisten oppijoiden tarpeisiin. Koulutuksen järjestäjiä kannustetaan muodostamaan nykyistä laajempia kokonaisuuksia ja tiivistämään yhteistyötä työelämän kanssa.

Vahvempaa tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä toisen asteen koulutukseen

Toisen asteen koulutus vastaa perusasteen päättävän ikäluokan sivistyksellisten ja ammatillisten osaamistavoitteiden toteutumisesta ja osaltaan aikuisväestön osaamisen kehittämisestä. Oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen vahvistaa nuorten aikuisten koulutus- ja osaamistasoa. Korkeatasoinen ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus tuottavat kaikille nuorille vahvan pohjan sekä yhteiskunnassa että työelämässä toimimiseen ja jatko-opintoihin siirtymiseen. Koulutuksen tulee olla kaikille saavutettavaa ja tukea kaikkien osaamisen kehittymistä. Opiskelijan omista tarpeista lähtevä riittävä opetus ja tuki ovat edellytyksiä ikäluokan sivistyksellisten tavoitteiden saavuttamiselle.

Opetuksessa ja ohjauksessa on otettu käyttöön mm. uuden teknologian mahdollistamia opetusvälineitä, joiden pedagogisesti tarkoituksenmukainen käyttö on uudistanut oppimisen tapoja. Opintojen henkilökohtaistamisen myötä on korostettu kaikkien opiskelijoiden tarpeiden mukaisten oppimispolkujen merkitystä ja opintojen rakentumista opiskelijan omista lähtökodista ja tavoitteista.

Osalle nuorista opiskelijoista liian voimakkaasti itseohjautuvuutta painottava opiskelu on aiheuttanut ongelmia. Lisäksi kaikki koulutuksen järjestäjät eivät ole onnistuneet toteuttamaan henkilökohtaistamista ja opiskelijoiden opintoja siten, että ne olisivat täysipainoisia ja tuettuja. Tällöin osalla opiskelijoista koulupäivät ja -viikot ovat jääneet pirstaleisiksi. Tällä voidaan arvioida olevan oppimistuloksia heikentäviä vaikutuksia, mikä voi johtaa opiskelijoiden osaamisen yhä vahvempaan polarisoitumiseen. Osa nuorista myös tarvitsee nykyistä enemmän yhteisön tukea ja yhdessä oppimista. Vielä itseään etsivät nuoret tarvitsevat tukea valinnoilleen ja opintojen edistymiselle. Aikuisen läsnäolo ja turvallinen opiskeluyhteisö ovat tärkeitä edellytyksiä perusasteen päättävän ikäluokan hyvinvoinnille ja oppimiselle. Toisen asteen koulutuksessa on varmistuttava siitä, että kaikilla on edellytykset riittävään tukeen ja opinnoissa menestymiseen.

Perusopetuksen päättäneistä lähes 98 prosenttia sai vuonna 2020 jatko-opintopaikan lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai nivelvaiheen koulutuksissa. Ikäluokasta 58 prosenttia hakeutui ensisijaisesti lukioon ja 42 prosenttia ammatilliseen koulutukseen. Vaikka miltei koko ikäluokka tulee valituksi toisen asteen opintoihin, useat opiskelijat keskeyttävät opintonsa ennen tutkinnon suorittamista. Jokaisesta ikäluokasta noin 15 prosenttia tulee työmarkkinoille vailla toisen asteen tutkintoa.

Päätös oppivelvollisuuden laajentamisesta tulee lisäämään toisen asteen tutkintojen suorittamista ja vähentämään keskeyttämistä. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että mahdollisimman moni nuori saa toisen asteen tutkinnon suorittamisen myötä hyvät eväät elämässä ja työssä pärjäämiseksi. Koko ikäluokalla tulee olemaan aiempaa paremmat edellytykset siirtyä jatko-opintoihin ja kehittää osaamistaan myöhemmin. Uudet oppivelvollisuutta koskevat säädökset tulevat voimaan 1.8.2021. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjille sekä oppivelvollisen asuinkunnalle tulee ohjaus- ja valvontavastuita, joilla vahvistetaan alle 18-vuotiaan nuoren saamaa ohjausta ja tukea erityisesti koulutukseen hakeutumisvaiheessa ja mahdollisissa keskeyttämistilanteissa. Hakeutumisvelvollisuutta koskevat säännökset tulivat voimaan jo 1.1.2021. Oppivelvollisella on nyt perusopetuksen päättymisen jälkeen hakeutumisvelvollisuus toisen asteen koulutukseen. Toisen asteen koulutuksen uudistamistarve ei kuitenkaan pysähdy oppivelvollisuuslainsäädännön uudistamiseen. Oppivelvollisuuden toimeenpanoa tuetaan kattavasti ja pitkäjänteisesti, jotta se toteutuu tavoitteidensa mukaisesti. Oppivelvollisuuden laajentamisen toimeenpanon lisäksi koulutuspoliittisen selonteon toimenpiteillä kehitetään koko toisen asteen koulutusta yhdessä ja ammatillista koulutusta ja lukiokoulutusta kumpaakin omista piirteistään ja tavoitteistaan lähtien.

Jatko-opintoihin siirtyminen on kuitenkin edelleen valikoitunutta. Ammattikorkeakouluihin valituista 15-19-vuotiaista noin neljänneksellä on taustallaan ammatillinen perustutkinto ja yliopistoihin valituista alle prosentilla. Tavoitteista huolimatta jatko-opintoihin siirtymiseen vaikuttaa edelleen paljon se, onko nuorella taustallaan ylioppilastutkinto vai ammatillinen tutkinto.

Valikoituminen alkaa jo perusasteen jälkeisiä opintoja koskevissa päätöksissä, joihin vaikuttaa nuoren tausta. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen aloittavien äideistä selvästi suuremmalla osalla korkein suoritettu tutkinto on ammatillinen kuin lukiokoulutuksen aloittaneiden opiskelijoiden äideistä eikä ero ole kaventunut 2000-luvulla.

Valinnoissa on lisäksi huomattavia alueellisia eroja ja eroja myös kuntien sisällä. Eroja selittää osin koulutustarjonta sekä mielikuvat työelämän eri ammateista ja tehtävistä, mutta myös ammatilliseen ja lukiokoulutukseen liittyvät erilaiset mielikuvat, eri aloihin ja ammatteihin liittyvät stereotypiat sekä tosiasialliset etenemismahdollisuudet toisen asteen koulutuksen jälkeen. Opintoja voidaan kehittää niin, että niiden aikana on mahdollista nykyistä joustavammin yhdistää ammattiin valmistavia ja yleissivistäviä sisältöjä. Esimerkiksi yleissivistävien sisältöjen vahvistaminen osana ammatillista koulutusta edesauttaa tosiasiallisten jatko-opintovalmiuksien syntymistä ja tasapainottaa siirtymiä toiselta asteelta korkea-asteelle. Tämä edellyttää myös, että korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa otetaan huomioon ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen erilaiset tehtävät.

Saamenkielisen koulutuksen järjestämistä toisella asteella vaikeuttaa puute saamenkielisistä opettajista ja oppimateriaaleista. Koulutuksen järjestäjien yhteistyön tiivistäminen tukee osaltaan myös saamenkielisen koulutuksen järjestämistä.

Maahanmuuttajataustaisilla tarvitaan lisäksi erilaisia opintojen aikaisia tukitoimia mm. kielitaidon kehittymisessä.

Tavoite

Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistetään toisen asteen koulutuksessa.

Toimenpiteet

  • Hyödynnetään uusia teknologioita ja toimintatapoja opetuksessa ja oppimisessa siten, että kullekin opiskelijalle voidaan rakentaa hänen tavoitteidensa, valmiuksiensa ja edellytystensä mukainen opintopolku ja samalla vähentää opiskelijoiden keskinäistä eriarvoisuutta.
  • Riittävän opetuksen ja ohjauksen turvaamiseksi sekä opintojen aikaisen tuen varmistamiseksi ammatillisessa koulutuksessa kehitetään edelleen henkilökohtaistamista siten, että siinä voidaan ottaa käyttöön ammatillisen koulutuksen luonteeseen soveltuva myönteisen erityiskohtelun. Valmistelussa otetaan huomioon kolmiportaisen tuen selvityksistä saadut kokemukset.
  • Vahvistetaan koulutuksen toteuttamisen seurantaa lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa siten, että opiskelijoiden opetuksen ja ohjauksen sekä muun tuen tarpeet tulevat paremmin huomioon otetuksi ja opiskelijoiden saamaa opetusta ja ohjausta voidaan paremmin seurata. Kehitetään opintojen ohjauksen toimintamalleja ja seurantaa, jotta voidaan varmistua siitä, että koulutuksen järjestäjillä on riittävät edellytykset huolehtia opiskelijoiden tarpeisiin vastaavasta opetuksesta ja ohjauksesta.
  • Turvataan kaikille toisen asteen opiskelijoille heidän tarpeisiinsa vastaavat opiskeluhuollon palvelut sekä mahdollisuus henkistä ja fyysistä hyvinvointia tukevaan toimintaan oppilaitosyhteisössä yhdenvertaisesti maan kaikissa osissa toimintatapoja ja tarvittaessa myös lainsäädäntöä ja rahoitusjärjestelmiä kehittämällä. Opiskelijoiden hyvinvointia vahvistetaan kehittämällä osallisuutta ja oppilaitosdemokratiatoimintaa sekä pilotoimalla ns. matalan kynnyksen toimintatapoja. Vahvistetaan erityisesti yhteisöllistä opiskeluhuoltoa oppilaitoksissa.
  • Madalletaan lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen raja-aitoja ja vähennetään samalla näiden koulutusmuotojen eroihin perustuvien mielikuvien vaikutusta valintaan lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen välillä. Lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta kehitetään myös omina koulutusmuotoinaan, joilla on omat tehtävänsä.
  • Kehitetään ammatillisten tutkintojen perusteita ja lukion opetussuunnitelmia niin, että ammatillisten tutkintojen osia tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueita ja lukion opintojaksoja voidaan yhdistellä nykyistä joustavammin opiskelijoiden, jatko-opintojen ja työelämän osaamistarpeiden pohjalta. Varmistetaan, että yhdistelyä voidaan tosiasiallisesti toteuttaa kaikkialla Suomessa, ja kehitetään rahoitusjärjestelmiä tukemaan tavoitetta.
  • Lisätään ammatillisten perustutkintojen yhteisten tutkinnon osien osuutta tutkinnossa tai tarjotaan muulla tavoin mahdollisuus suorittaa nykyistä joustavammin ja laajemmin yleissivistäviä ja perustaitoja vahvistavia osaamiskokonaisuuksia ammatillisessa koulutuksessa. Samalla varmistetaan, että ammatillisen tutkinnon suorittaneilla on työelämässä edellytettävä osaaminen ja riittävät työelämävalmiudet.
  • Kehitetään lukiokoulutuksen rakenteita ja sisältöjä huomioiden ihmisten ja yhteiskunnan sivistystarpeet. Työssä hyödynnetään koulutusta koskevia arviointituloksia. Uudistetaan lukio-opintojen aikainen opiskelija-arviointi ja monipuolistetaan sitä entistä paremmin opiskelijan oppimista edistäväksi. Hyödynnetään tietoa tehokkaasti ja kattavasti oppimisen ja ohjauksen tukena niin, että opintojen etenemistä ja oppimistuloksia voidaan seurata paremmin ja että oppimisen vaikeudet voidaan havaita ja niihin voidaan puuttua nopeasti.
  • Kehitetään lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen yhteistyötä joustavien opintopolkujen näkökulmasta. Uudistetaan tarvittaessa lainsäädäntöä siten, että opiskelijoiden oppimista ja osaamista koskevaa tietoa voidaan hyödyntää koulutuksen järjestämisessä ja oppimisen tukemisessa ihmisten tietoturvaa ja -suojaa loukkaamatta.
  • Arvioidaan pidemmällä aikavälillä mahdollisuuksia toteuttaa osa ylioppilastutkinnon kokeista saamen kielellä.
  • Lisätään maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden perustaitojen vahvistamisen ja kielitaidon kehittymisen tukea ammatillisessa koulutuksessa edistämällä opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen käyttöä informaatio-ohjauksella sekä tarvittaessa myös rahoitusjärjestelmän kannustimia kehittämällä.

Kohtaanto kuntoon työelämäkumppanuudella ja koulutusta uudistamalla

Työelämän muutos edellyttää kaikilta vahvoja perustaitoja ja kykyä kehittää ammatillisia valmiuksiaan läpi koko työuran. Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä toisen asteen tutkinnosta muodostuu osaamisen ja kouluttautumisen perustaso. Osaaminen on aikaisempaakin vahvemmin osa yritysten kilpailukykyä ja osaamisen kasvattamisella uudistetaan tuotanto- ja palveluprosesseja. Toisaalta nuorten joustava kiinnittyminen työelämään edellyttää nykyistä syvempää työelämäyhteistyötä kaikissa opintojen vaiheissa. Yritysten kansainvälistyminen ja kansainväliset markkinat edellyttävät näkökulman vahvistamista opinnoissa.

Toisen asteen koulutus on myös tärkeä osa jatkuvan oppimisen kokonaisuutta. Lukiokoulutus tarjoaa myös aikuisväestölle erilaisia osaamiskokonaisuuksia sekä mahdollisuuden yleissivistyksen vahvistamiseen. Ammatillisen koulutuksen aloittaneista noin puolet on aloittaessaan vähintään 25-vuotiaita. Toisen asteen koulutusta kehitetään myös aikuisväestön tarpeisiin niin, että koulutustarjonta vastaa niihin ja että tarjolla on joustavia ja räätälöitäviä osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia työelämässä toimiville ja muille nuorena hankkimaansa osaamista täydentäville.

Yhteiskunnan ja työelämän uudet osaamistarpeet syntyvät usein eri alojen rajapinnoille. Lisäksi ne saattavat edellyttää useasta eri koulutusmuodosta olevan osaamisen yhdistämistä opiskelijaa tai työelämää palvelevaksi kokonaisuudeksi. Nykyinen koulutustarjonta on osittain liiaksi sidoksissa koulutusastekohtaiseen tutkintorakenteeseen. Tämä koskee etenkin työelämässä jo toimivien mahdollisuuksia osaamisensa kehittämiseen.

Tavoite

Työelämän muutoksiin vastataan.

Toimenpiteet

  • Syvennetään lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kumppanuutta työelämän kanssa koulutuksen osuvuuden ja laadun parantamiseksi. Yhteistyöllä luodaan lisäksi mahdollisuuksia työpaikalla tapahtuvaan opiskeluun sekä varmistetaan, että koulutus vastaa työelämän tarpeisiin.
  • Vahvistetaan toisen asteen koulutuksen kansainvälisyyttä lisäämällä opiskelijoiden ja opetus- ja ohjaushenkilöstön yhdenvertaisia mahdollisuuksia fyysiseen tai virtuaaliseen liikkuvuuteen.
  • Luodaan eri koulutusasteita ja -aloja ylittävää palvelutarjontaa ja yhteisiä osaamiskokonaisuuksia oppijoiden ja työelämän osaamistarpeisiin vastaamiseksi.
  • Erikoisammattitutkintoja uudistetaan siten, että niistä luodaan joustavia ja räätälöitäviä osaamiskokonaisuuksia, joihin voidaan yhdistää myös muiden ammatillisten tutkintojen, lukiokoulutuksen ja korkeakoulutuksen sisältöjä.

Vaikuttavuutta ja laatua toisen asteen koulutukseen toimintatapoja ja osaamispalveluita uudistamalla

Toisen asteen koulutuksessa hyödynnetään runsaasti oppimista edistäviä digitaalisia sovelluksia ja oppimisympäristöjä. Digitaaliset alustat ovat jo nyt uudistaneet toisen asteen koulutuksen toteuttamista, mutta niiden tarjoamat mahdollisuudet koulutuksen laadun kehittämiseksi ja saatavuuden parantamiseksi ovat edelleen vajaakäytössä. Hyödyntämällä digitalisaatiota nykyistä laajemmin ja pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla mahdollistetaan mm. ajasta ja paikasta riippumaton opetus ja opiskelu ja voidaan tukea oppimista nykyistä henkilökohtaistetummin. Uusi teknologia, pedagogiset ratkaisut ja koulutuksen järjestäjien tiivistyvä yhteistyö vahvistavat mahdollisuuksia opiskella myös saamen kielellä. Digitaaliset oppimisympäristöt ja -ratkaisut tukevat ja täydentävät nykyisin käytössä olevia oppimisen ja opiskelun tapoja, eivät korvaa niitä.

Toimintaympäristön tuottamat ongelmat ovat niin mittavia, että toiminnallisen uudistamisen lisäksi ne edellyttävät toisen asteen koulutuksen toimijarakenteen kehittämistä. Toisen asteen koulutuksen järjestämisen rakenteita on uudistettava, jotta hyvä koulutuksen saatavuus voidaan turvata maan kaikissa osissa. Koulutuksen järjestäjille tulee luoda nykyistä paremmat edellytykset toteuttaa alueiden tai toimialojen tarpeista lähteviä toiminnallisia ja organisatorisia ratkaisuja, jotka ottavat huomioon myös kestävän kehityksen periaatteet. Väestönmuutoksen tuomiin ongelmiin vastaaminen on käynnistettävä mahdollisimman pikaisesti siten, että järjestäjärakenne kykenee vastaanottamaan muutoksen siihen valmistautuneena. Yhteistyötä lisätään toisen asteen koulutuksen, perusopetuksen ja korkeakoulujen välillä.

Kaikilla järjestäjillä tulee olla koulutustehtävänsä hoitamisen kannalta riittävän vahva talous, jotta koulutuksen laadukas tarjoaminen ja toiminnallisen uudistuksen edellyttämät investoinnit on mahdollista toteuttaa. Toiminnan kustannustehokkaan organisoinnin näkökulmasta järjestäjäkohtaisen opiskelijamäärän on oltava riittävä. Alueelliset erityiskysymykset on kuitenkin otettava huomioon toimintakykyä ja rahoitusratkaisuja arvioitaessa.

Tavoite

Vaikuttavuutta ja saavutettavuutta toisen asteen koulutuksessa edistetään.

Toimenpiteet

  • Laaditaan kansallinen oppimisympäristöjen digitalisointia ja digitaalisia oppimisratkaisuja koskeva strategia sekä sitä toteuttava toimenpideohjelma, johon sisältyy toimintakulttuurin ja pedagogisen kehittämisen osio. Rakennetaan ja otetaan käyttöön yhteistyössä korkeakoulujen, perusopetuksen ja keskeisten sidosryhmien kanssa koulutuksen digitaalinen palveluekosysteemi, jolla tuetaan oppimista, madalletaan koulutukseen osallistumisen kynnystä ja laajennetaan koulutukseen osallistumisen mahdollisuuksia sekä parannetaan koulutuksen saavutettavuutta. Digitaaliset palvelut kehitetään suomen ja ruotsin kielellä.
  • Tuetaan ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen sekä korkeakoulujen koulutuspalveluiden, tilojen, laitteiden sekä henkilöstön yhteiskäyttöä ihmisten ja työelämän sivistys- ja osaamistarpeisiin vastaamiseksi, koulutuksen toimintaedellytysten vahvistamiseksi sekä koulutuksen laadun ja saavutettavuuden parantamiseksi. Helpotetaan kannustimin ja tarvittaessa lainsäädäntöä sekä tutkintojen ja opetussuunnitelman perusteita uudistamalla toiminnallista yhteistyötä eri koulutusasteiden välillä.
  • Uudistetaan toimijarakennetta järjestäjälähtöisesti tukemalla sekä toimialakohtaisiin ja valtakunnallisiin osaamistarpeisiin vastaamista että järjestäjien ja alueiden omia tavoitteita. Tuetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja lukiokoulutuksen järjestäjien keskinäisiä yhdistymisiä sekä toisen asteen koulutuksen kattavien koulutuksen järjestäjäkokonaisuuksien syntymistä. Poistetaan lainsäädännölliset ja rahoitukseen liittyvät esteet lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhdistymiseltä etenkin niillä alueilla, joilla se on toiminnan laadun ja koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi välttämätöntä. Säädösten valmistelussa otetaan huomioon lukion ja ammatillisen koulutuksen erilaiset tavoitteet, tehtävät ja toimintamallit.
  • Toisen asteen koulutuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi ja koko maan kattavan saavutettavuuden varmistamiseksi käynnistetään kokonaisvaltainen ja pitkäjänteinen uudistamisohjelma. Ohjelmalle asetetaan valtakunnalliset tavoitteet, mutta se toteutetaan alueelliset erityispiirteet huomioon ottaen. Toteutettavat ratkaisut voivat olla erilaisia maan eri alueilla, ja ne voivat toteutua eritahtisina. Uudistuksen toimeenpanolle laaditaan tiekartta, jossa määritellään tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat keskeiset toimenpiteet ja niiden aikataulut sekä resurssit. Huomioon on otettava ainakin väestönmuutoksen erilaisuus ja eritahtisuus, alueen väestön koulutustaso, kansalliskielet ja alueen elinkeinorakenne. Uudistustyön yhteydessä arvioidaan, millä tavoin pienenevän väestöpohjan alueiden vaikea kustannusrakenne tulisi ottaa huomioon valtionosuuden määräytymisperusteissa.

Edellä kuvatuin toimenpitein vuoteen 2040 mennessä

  • Toisen asteen koulutuksen järjestämisen tavat ja muodot poikkeavat selvästi nykyisestä. Uutta teknologiaa, pedagogisia toimintamalleja ja monipuolisia oppimisympäristöjä hyödynnetään oppijalähtöisesti ja oppimisen kannalta tehokkaasti ja niitä kehitetään jatkuvasti.
  • Koulutuksen järjestäjäorganisaatiot voivat olla fyysisten tilojen ja laitteiden osalta keveitä. Ajasta ja paikasta riippumattomalla toteutuksella edesautetaan asiakaslähtöistä ja joustavaa toimintaa sekä hyvää saavutettavuutta. Samalla parannetaan opetuksen ja ohjauksen laatua.
  • Sekä ammatillisen koulutuksen että lukiokoulutuksen järjestäjiä on oleellisesti nykyistä vähemmän.
  • Etenkin väestökatoalueilla sekä lukio- että ammatillista koulutusta järjestetään useimmiten samoissa järjestäjäorganisaatioissa.
  • Rahoitus ja lainsäädäntö luovat puitteet lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestämiselle maan kaikissa osissa ja tukevat tarkoituksenmukaisella tavalla toisen asteen koulutuksen kokonaisuuksien muodostumista ja niiden välistä yhteistyötä. Rahoitus tukee myös yhteistyötä korkeakoulujen kanssa.
  • Rahoitus ottaa huomioon alueen väestöpohjan ja koulutuksen saavutettavuuden rahoituksen määräytymiseen vaikuttavana tekijänä.