3.4 Tiede ja tutkittu tieto

Suomi on tulevaisuudessa lisääntyvissä määrin innostava paikka tehdä tutkimusta, ja tutkimusympäristöt ovat maailmanluokkaa. Huippuosaajat muuttavat Suomeen ja parantavat Suomen osaamistasoa. Suomen koulutussisällöt perustuvat tutkittuun tietoon.

Julkinen tutkimusrahoitus kannustaa myös yksityisen sektorin investoimaan osaamiseen ja TKI-toimintaan. Tutkimus- ja kehittämispanokset ovat vuonna 2030 nousseet neljään prosenttiin kansantuotteesta ja näiden panosten vaikuttavuus suomalaisten hyvinvointiin on tutkitusti parantunut.

Tutkimus ja tutkittu tieto vaikuttavat yhteiskunnassa

Uuden tiedon vaikuttavuus on monien osien summa. Tieteellisen tutkimuksen ja muun tutkitun tiedon (kuten seurannat, tilastot, selvitykset) monitahoiset vaikutukset ovat osa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan arkisia toimintoja. Tieteellinen tieto tunnistetusti rakentaa sivistystä ja maailmankuvaa, tuottaa vaurautta ja hyvinvointia sekä toimii päätöksenteon perustana ja käytäntöjen kehittäjänä. Niinpä esimerkiksi tieteellisen tutkimuksen ja sen ammattilaisten yhteistyö yritysten ja muiden yhteiskunnan toimijoiden kanssa vaikuttaa uusien tuotteiden, palveluiden ja käytänteiden syntymiseen. Ajankohtainen esimerkki tästä on julkisten ja yksityisten COVID-19-pandemiaa koskevien tutkimustulosten nopea Euroopan laajuinen digitaalinen avaaminen niin päätöksenteon kuin tieteellisen tutkimuksen käyttöön. Tutkijoiden kyky reagoida nopeasti pandemiaan esimerkiksi rokotekehityksen alueella perustuu aikaisempaan pitkäjänteiseen ja laadukkaaseen monipuoliseen tutkimukseen.

Itsenäisen Suomen koulutukselle pohjaava menestystarina toisaalta tekee mahdolliseksi ja toisaalta on edellytys sille, että uuden tiedon syntyminen ja käyttö ovat kietoutuneet monin tavoin koko koulutuspolkuun. Yhdenvertainen ja osallistava elämä Suomessa sisältää mahdollisuuden päästä mukaan niin tuottamaan kuin hyödyntämään uutta tietoa. Tiedekasvatuksen ja kansalaistieteen yhdessä tekemisen nykyajassakin merkityksellinen reitti rakentaa maailmankuvaa ja sivistystä ja tukee elämisen taitoja.

Tieteellisessä tutkimuksessa syntyvä uusi tieto on Suomessa korkeakoulutuksen perusta. Uusi tieto siirtyy melko nopeasti myös muiden koulutusasteiden opintosisältöihin.

Tieteelliselle ajattelulle ja toiminnalle pohjautuva toimintamalli on aktiivisemmin tuotavissa tieteellisyyttä sinänsä korostamatta koko koulutuspolkuun varhaiskasvatuksesta alkaen.

Tutkimuksen tuottavuus paranee, kun siihen investoidaan tasapainoisesti koko koulutus- ja tutkimusjärjestelmässä. Seuraavan sukupolven tutkiva Suomi rakentuu vain, jos tieteellisessä tutkimuksessa välttämättömiä taitoja on aiempaa suuremmalla osalla niistäkin kansalaisista, joilla ei ole tutkijankoulutusta. Väestörakenteen muutokset saadaan kompensoitua vain koulutus- ja työperäisen maahanmuuton ja maassa pysymisen käytänteitä joustavoittamalla. Meidän on myös entistä ennakkoluulottomammin hyödynnettävä luova tieteellinen, taiteellinen ja kulttuurinen toiminta.

Menestyksekäs tutkimus elää innostuneiden ihmisten ja ryhmien varassa. Innostuksen kanavoimiseksi tuloksekkaaseen tutkimustyöhön tarvitaan ajantasaiset ja osin myös maailmanluokan tutkimusympäristöt ja tutkimuksen infrastruktuurit kansainvälisessä kilpailussa pärjäämiseksi tai edes kilpasarjaan pääsemiseksi. Tämä tarkoittaa tasapainoisia tulevaisuusinvestointeja tieteelliseen tutkimukseen yksityisen sektorin investointien lisäksi. Julkisella rahoituksella on tuettava julkista tutkimusta sekä luotava houkuttimet ja kannusteet yksityisen sektorin tekemille investoinneille. Kansainvälisyys on tärkeä osa TKI-toimintaa ja se tulee huomioida monissa eri näkökulmissaan.

TKI-intensiteetin ja tutkimuksellisen kunnianhimon nosto on käynnistynyt

Suomen kilpailukyky ja sen myötä hyvinvointi tunnetusti rakentuvat osaamiselle, tutkimukselle ja innovaatioille. Tavoitteena kansallisissa visioissa (tutkimus- ja innovaationeuvoston visio ja tiekartta; korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030) on Suomen TKI-intensiteetin nostaminen ja TKI-vaikuttavuuden kunnianhimon tason nostaminen. Tavoitteena on tutkimus- ja kehittämismenojen pysyväluonteinen kasvattaminen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii, että merkittävin osa kasvusta tulee yksityiseltä sektorilta. Vaikeusastetta nostaa se, että toistaiseksi julkisten tutkimustoimijoiden eli korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rinnalla on vain kapea kärkijoukko tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI) voimakkaasti investoivia yrityksiä.

Kansallisessa TKI-tiekartassa (2020) esitetään suunnitelma toimenpiteistä, joita tarvitaan TKI-intensiteetin nostamiseksi. Oleelliseksi tekijäksi nousee inhimillisten voimavarojen saatavuuden turvaaminen niin uuden tiedon ja osaamisen tuottamisessa kuin muualla tuotetun tiedon ja osaamisen hyödyntämisessäkin. Tähän myös liittyy tarvittava kyky TKI-toimilla tarttua globaaleihin ongelmiin kuten esimerkiksi ilmastonmuutos ja pandemiat. Kestävän kehityksen periaatteet ja tavoitteet ovat TKI-toiminnassakin otettava huomioon. TKI-tiekartan päivitysprosessissa edistetään myös tutkimusrahoituksen pitkäjänteisyyden ja ennakoitavuuden toteutumista. TKI-rahoituksen koordinointia poikkihallinnollisesti tulee edistää mukaan lukien rahoittajaorganisaatioiden rahoitusinstrumentit ja muu yhteistyö.

TKI-kokonaisuuteen ja yhteiskunnan sivistykselliseen kehittämiseen kuuluu tiedekasvatuksen ja tiedeviestinnän edistäminen. Systemaattisella tiedekasvatuksella luodaan edellytyksiä sivistystason nostamiselle ja osaamisperustaiselle kasvulle. Tiedekasvatuksen tavoitteena on syventää ja laajentaa kansalaisten ongelmanratkaisukykyä sekä tieteen toimintatapojen, rakenteiden ja kehityksen ymmärtämistä.

Tieteeseen ja tutkitun tiedon tuottamiseen ja vaikuttavuuteen panostetaan

  • toimeenpanemalla kansallinen TKI-tiekartta, jonka sisältämään suunnitelmaan on sisällytetty tieteen ja tutkitun tiedon vahvistaminen. Tämä vaatii pysyväluonteisia panostuksia OKM- ja TEM-sektorin pääluokkiin sekä sektoriensa TKI-toiminnasta vastaaville muille ministeriöille. Julkiset panostukset kehittävät toimintaympäristöä, joka kannustaa sekä suomalaisia että ulkomaisia yrityksiä investoimaan tki-toimintaan Suomessa.

Edellä kuvatuin toimenpitein vuoteen 2040 mennessä

  • Korkeakoulujen uudistuneet rakenteet ja toimintatavat mahdollistavat verkostomaisen yhteistyön, jolla muun muassa turvataan korkeatasoinen tieteellinen vaikuttavuus yhteiskunnassa sekä monipuolinen tutkimus ja korkeakoulutus.
  • Tutkittua tietoa arvostetaan ja hyödynnetään sitä tehokkaasti yhteiskunnan eri sektoreilla. Osana tätä kokonaisuutta innovaatioiden synnyttämistä arvostetaan.
  • Suomi kykenee hyödyntämään muualla maailmassa tuotettua tietoa ja globaaleita megatrendejä kuten digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuuksia.
  • Suomen julkisen ja yksityisen sektorin panostukset tieteelliseen toimintaan ovat mitatusti parantaneet Suomen hyvinvointia.
  • TKI-toiminnan mahdollisuudet tukea Agenda 2030 tavoitteiden toteuttamista ovat vahvistuneet.