3.8 Taide- ja kulttuurikasvatus ja -opetus ja taiteen perusopetus

Koulutusjärjestelmässä annettava taide- ja kulttuurikasvatus, taide- ja taitoaineiden opetus ja taiteen perusopetus perustuvat siihen, että esteettinen hahmotus ja luova ilmaisu ovat keskeinen osa ihmisyyttä. Tähän liittyvät taidot ovat tärkeitä myös tieto- ja osaamisyhteiskunnassa, ja siksi ne tulee huomioida koulutusta kehitettäessä. Näitä taitoja voidaan edistää myös koulupäivän yhteydessä tapahtuvan harrastustoiminnan puitteissa. Taiteen perusopetuksen saatavuutta alueellisesti, eri väestöryhmiä ja molempia kansalliskieliä sekä eri taiteen aloja koskien on tuettava.

Taiteellinen ilmaisu ja esteettinen hahmotus on ollut aina osa kasvatus- ja koulutustehtävää alkaen taito- ja taideaineiden opetuksesta perusopetusvaiheessa ja päätyen taide- ja kulttuurialan ammattilaisten kouluttamiseen ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakoulutuksessa. Taiteen ja kulttuurin merkitys tieto- ja osaamisyhteiskunnan kehitysvaiheessa on kasvanut sekä vapaa-ajalla että työ- ja tuotantoelämässä.

Taide-, kulttuuri- ja kulttuuriperintökasvatus, alkaen jo varhaiskasvatuksessa, edistää henkilökohtaisen taide- ja kulttuurisuhteen syntymistä, vahvistaa luovuutta, elämäntaitoja ja -ymmärrystä sekä aktiivista kansalaisuutta ja laaja-alaista sivistystä. Kunnassa voidaan tehdä kulttuurikasvatussuunnitelma osana opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmia, mutta se voi koskea myös kaikkia ikäluokkia. Suunnitelmia on tehty noin 114 kunnassa. Kulttuurikasvatussuunnitelmien laajempi käyttöönotto kunnissa on suotavaa, ja sitä edesauttaa opetustoimen, kulttuuritoimen ja nuorisotoimen hyvä yhteistyö.

Taito- ja taideaineiden opetus kouluissa turvaa osaltaan lasten ja nuorten kykyjen monipuolisen kehittymisen ja käytön, mikä vahvistaa koulutuksen ja myöhemmin myös työelämän osaamistavoitteita. Taiteen perusopetus vahvistaa näitä vaikutuksia siihen osallistuvilla lapsilla ja nuorilla. Aikuisten taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön piirissä taide- ja kulttuuriopetus ja -toiminta ulottuu myös aikuisväestöön ja tukee ihmisen hyvinvointia koko elinkaaren ajan.

Taide- ja kulttuurikasvatuksella ja -opetuksella on ollut historiallisesti merkittävä rooli koulun ohella harrastus- ja järjestötoiminnassa. Viime vuosina lasten ja nuorten harrastustoiminnan merkitys on lasten ja nuorten elämässä ja myös koulun kasvatus- ja opetustavoitteiden tukijana on ymmärretty uudelleen, ja tähän liittyvää toimintaa on lisätty merkittävästi. Harrastustoimintaa toteutetaan taiteen ja kulttuurin alojen lisäksi liikunnan piirissä. Niin kutsuttua Suomen mallia kehitetään parhaillaan ja se luo hyvän pohjan kouluun kytkeytyvien harrastamisen toimintamallien ja -kulttuurien kehittämiselle pitkälle tulevaisuuteen.

Taide- ja kulttuurialan koulutusta annetaan eri koulutusasteilla. Se tuottaa paitsi alan ammattilaisia myös lisää innovaatio- ja työllisyyspotentiaalia elinkeino- ja yhteiskuntaelämän eri alueilla.

Taiteen perusopetuksesta säädetyn lain (633/1998) mukaan taiteen perusopetus on ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarjottavaa eri taiteenalojen opetusta, joka antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja mahdollistaa oppilaan hakeutumisen asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Opetus perustuu Opetushallituksen päättämiin opetussuunnitelman perusteisiin, jotka on päätetty kahdelle oppimäärälle ja yhdeksälle eri taiteenalalle. Lukuvuonna 2019–2020 taiteen perusopetusta opiskeli noin 128 000 oppilasta. Vuodesta 1993 vuoteen 2019 taiteen perusopetuksen oppilasmäärä on lähes kaksinkertaistunut. Taiteen perusopetusta annetaan yhteensä noin 430 oppilaitoksessa, joista osa on vapaan sivistystyön oppilaitoksia. Vuonna 2020 139 oppilaitosta on taiteen perusopetuksen opetustuntikohtaisen valtionosuuden piirissä. Mahdollisuuksien tarjoaminen kulttuurin ja taiteen eri muotojen ja alojen tavoitteelliseen taide- ja kulttuurikasvatukseen on säädetty yhdeksi kuntien tehtäväksi myös kuntien kulttuuritoimintalaissa (166/2019).

Taiteen perusopetus on myös osa kulttuuripalveluja, siksi sen kehittäminen palvelee sekä koulutus- että kulttuuripolitiikan tarpeita. Tavoitteena on, että kulttuuripalvelut ovat paremmin saavutettavissa ja kulttuurin toimintaedellytykset vahvistuvat. Taiteen perusopetuksen kuten kulttuuri- ja muidenkin palveluiden saavutettavuuden parantamiseksi on yhä voimakkaammin huomioitava yhteiskunnan väestörakenteen muutokset, mm. maahanmuuttajat ja kieli- ja kulttuurivähemmistöjen kirjo.

Kehittämistoimet tarvitsevat tuekseen luotettavan ja kattavan tietopohjan. Taiteen perusopetuksen tietopohjaa on viime vuosina ajantasaistettu erillisselvityksin4 ja liittämällä koulutusmuoto useisiin tiedonkeruisiin5, mutta säännönmukaisesti kerättävää valtakunnallista, laadullista ja määrällistä tilastotietoa löytyy taiteen perusopetuksesta edelleen vain vähän. Taiteen perusopetusta koskevan tietopohjan vahvistaminen sekä tiedonkeruun systematisointi tukevat taiteen perusopetuksen kehittämistä koskevaa päätöksentekoa.

Viimeaikaisista selvityksistä ja niistä annetuista lausunnoista ilmenee, että taiteen perusopetuksen rahoituksen ja lainsäädännön kehittämiseen nähdään olevan tarvetta. Tärkeänä pidetään yleisesti sitä, että taiteen perusopetusta uudistettaisiin ja vahvistettaisiin kunkin taiteenalan erityistarpeet huomioiden. Opetushallituksen selvityksen6 perusteella taiteen perusopetuksen keskeisimmät kehittämishaasteet liittyvät rahoituksen lisäksi hallintoon, rakenteisiin ja toimintakulttuuriin sekä toimintaympäristössä ja yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Taiteen perusopetuksen saavutettavuuden turvaamiseen liittyvää huolta toimijakentällä aiheuttavat mm. ikäluokkien pieneminen, muuttotappiokunnassa sijaitseminen sekä kilpailevat aktiviteetit taiteen perusopetuksen rinnalla.

Tavoite

Taide- ja kulttuurikasvatusta ja -opetusta ja taiteen perusopetusta tuetaan.

Toimenpiteet

  • Huomioidaan taide-, kulttuuri- ja kulttuuriperintökasvatuksen tarpeet koulutuksen kehittämistoimissa.
  • Kehitetään taiteen perusopetuksen rakenteita ja yhteistyötä, lisätään sen saatavuutta eri taiteenaloilla sekä alueellisesti, eri väestöryhmille ja molemmilla kansalliskielillä ja tarvittaessa käynnistetään taiteen perusopetusta koskevan lainsäädännön uudistaminen.
  • Vahvistetaan taiteen perusopetuksen tietopohjaa, kehitetään pedagogiikkaa sekä edistetään taiteen perusopetuksessa hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.
  • Edistetään taiteen, kulttuurin ja liikunnan harrastamista koulupäivän yhteydessä Suomen mallin mukaisesti.
  • Kannustetaan kuntia tekemään kulttuurikasvatussuunnitelma.

Luoma 2020; Suominen 2019
Valtakunnallinen opettajatiedonkeruu 2019. Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauskysely 31.12.2018 (21.1.2019, TK-41-51-19); Kulttuuri kunnan toiminnassa 2019 -tiedonkeruu, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Luoma 2020.