3.10 Ruotsinkielisen koulutuksen tilanne, tavoitteet ja toimenpiteet

Suomessa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi. Oikeus omaan äidinkieleen ja sen käyttöön liittyy perusturvallisuuteen sekä ymmärretyksi ja kuulluksi tulemiseen. Suomen lainsäädännössä oikeus molempien kansalliskielten käyttöön ja oikeus ruotsinkieliseen koulutukseen on turvattu. Käytännössä ja arkipäivän tilanteissa nämä oikeudet eivät aina toteudu.

Koulutuksella on keskeinen identiteettiä rakentava ja kulttuurinen tehtävä. Koulutuksen tulee Suomessa olla korkeatasoista ja yhdenvertaisesti saavutettavaa molemmilla kansalliskielillä koko koulutuspolun ajan varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen.

Ruotsinkielisen koulutusväylän yhtenä tehtävänä on varmistaa ruotsinkielisten ja sekä suomea että ruotsia äidinkielenään puhuvien kaksikielisten lasten ja nuorten kielen kehitys. Vahva kielitaito on kognitiivisten, ajattelun taitojen kehittymisen ja kaiken oppimisen edellytys. Hyvä kielitaito takaa, että lapsella, nuorella ja aikuisella on riittävät valmiudet opiskeluun ja jatko-opintoihin.

Äidinkielellä ja kirjallisuudella oppiaineena sekä eri oppiaineiden opetuskielellä on keskeinen tehtävä ruotsinkielisessä koulutuksessa. Vähemmistön kielitaitovaatimukset ovat opiskelussa, työssä ja arjessa vaativammat kuin suomenkielisellä väestöllä.

Digitaalisen osaamisen edistämisestä, digitaalisten oppimateriaalien ja joustavien, monipuolisten oppimisympäristöjen kehittämisestä tulee huolehtia tasapuolisesti molemmilla kansalliskielillä. Opetussuunnitelmien mukaisten ja laadukkaiden ruotsinkielisten oppimateriaalien kehittäminen edellyttää riittäviä resursseja kaikilla koulutusasteilla.

Ruotsinkielisen koulutuksen avulla kehitetään kieli- ja kulttuuritietoista opetusta kaikkien lasten ja nuorten oppimisen tueksi, riippumatta heidän kieli- tai kulttuuritaustastaan. Koulutuksessa tulee huolehtia myös niiden lasten ja nuorten kielenkehityksestä, joilla on kaksi tai useampia kotikieliä. Monikielisyys on arkipäiväistynyt. Monikielisten oppilaiden ja opiskelijoiden määrä kasvaa Suomessa koko ajan. Ruotsinkielisen koulutuksen tulee olla tulevaisuudessa houkutteleva vaihtoehto monikielisille perheille. Tarkoituksenmukaista on, että Suomen kaikille kaksikielisille alueille muuttaville maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille on tarjolla toimiva ruotsinkielinen koulutusväylä.

Korkeakoulutuksella ja toisen asteen koulutuksella varmistetaan, että ruotsinkielisiä asiantuntijoita ja ammattilaisia on riittävästi saatavilla yhteiskunnan keskeisimmissä tehtävissä. Korkeakouluissa tulee tarjota monipuolista koulutusta ja mahdollisuuksia tutkimuksen tekemiseen molemmilla kansalliskielillä. Ruotsinkielisen korkeakoulutuksen tulee olla korkealaatuista ja sen tulee vastata ja vaikuttaa toimintaympäristön muutostekijöihin samoin kuin suomenkielisenkin. Korkeakoulutuksessa opiskelijoiden kielellisten oikeuksien toteutumiseen liittyy käytännön ongelmia esimerkiksi mahdollisuudessa laatia opinnäytetöitä omalla äidinkielellä.

Kielten opetuksen tasa-arvoinen järjestäminen ei riittävästi toteudu ruotsinkielisessä koulutuksessa. Perusopetusasetuksen (1998/852) mukainen suomen kielen tuntijako ja opetuksen rakenne eivät ota riittävästi huomioon ruotsinkielisten oppilaiden kielellisiä lähtökohtia ja kielen oppimisen tarpeita. Käytännössä ruotsinkielisillä ei ole esimerkiksi mahdollisuuksia valita kuin yksi pitkä kieli, koska suomen kieli valitaan usein ensimmäiseksi pitkäksi kieleksi.

Varhaiskasvatuslaissa (540/2018) korostetaan koulutuksellisen tasa-arvon edistämistä ja kaikkien lasten kasvun ja oppimisen edellytyksiä. Kielen kehittämisellä ja omalla äidinkielellä on tässä keskeinen tehtävä. Laadukkaalla ruotsinkielisellä varhaiskasvatuksella on keskeinen rooli osana ruotsinkielistä koulutuspolkua ja sen onnistunutta alkua. Tärkeää on tukea varhaiskasvatuksen järjestäjiä niin, että velvoite tarjota varhaiskasvatuspalveluita omissa päiväkodeissa tai ryhmissä lapsille, joiden vanhemmat ovat valinneet lapselleen ruotsinkielisen koulutuspolun käytännössä toteutuu.

Tavoite

Yhteisillä tavoitteilla ja eri toimijoiden yhteistyössä toteuttamilla toimenpiteillä luodaan kaikilla koulutusasteilla entistä tasa-arvoisempaa, osallistavampaa ja korkeatasoisempaa ruotsinkielistä koulutusta.

Toimenpiteet

Selonteossa esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet koskevat koulutusta ja tutkimusta molemmilla kansalliskielillä. Ruotsinkielistä koulutusta kehitetään yhtäaikaisesti suomenkielisen rinnalla yhdenvertaisten opiskelumahdollisuuksien ja tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutuksen edistämiseksi seuraavasti:

  • Kehitetään laadukkaita ja joustavia ruotsinkielisiä opintopolkuja varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Vahvistetaan ruotsinkielisiä koulutuspolkuja ja kehitetään niitä myös maahanmuuttajina Suomeen saapuville lapsille, nuorille ja aikuisille. Alueelliset erot ja erityispiirteet huomioidaan.
  • Vahvistetaan kansallista ruotsinkielisen koulutuksen kokonaiskoordinaatiota. Ruotsinkielisen koulutuksen koordinaation vahvistamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää virkamiehen, jonka tehtävänä on varmistaa, että ruotsinkielisen koulutuksen erityispiirteet tulevat otetuksi huomioon koulutusta kehitettäessä. Huolehditaan päätöksenteossa tarvittavasta tietopohjasta huomioimalla kansallisessa ja kansainvälisessä tiedonkeruussa mahdollisuus tarkastella ruotsinkielistä varhaiskasvatusta ja koulutusta erikseen.
  • Luodaan yhteistyömalleja ja verkostomaisia rakenteita koulutuksen toteutukseen ammattilaisten saatavuuden ja joustavien opintopolkujen varmistamiseksi. Koulutusta ja tutkimusta kehitetään eri koulutusasteiden kesken. Pohjoismaista yhteistyötä vahvistetaan.
  • Vahvistetaan ja kehitetään äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen osaamista, mukaan lukien äidinkielenomaisen suomen ja ruotsin kielen opetusta. Opettajien osaamista vahvistetaan.
  • Varmistetaan eri toimijoiden yhteistyössä ruotsinkielisten ammattilaisten saatavuus, niin että erityisesti työvoimapula-aloilla on riittävästi aloituspaikkoja.