3.9 Opintotuki

Opintotukea kehitetään yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien edistämiseksi. Riittävällä opintotuella mahdollistetaan päätoiminen opiskelu ja tutkinnon suorittaminen määräajassa. Opintotuen kehittämistyössä huomioidaan myös sosiaaliturvauudistuksen tavoitteet.

Opintotuen tarkoituksena on turvata opiskelijalle opintojen aikainen toimeentulo. Opintoraha ja valtiontakaus opintolainalle turvaavat yhdessä yleisen asumistuen kanssa opiskelijan perustoimeentulon. Perusturvan riittävyyden arviointiraportin 2015–2019 (THL 6/2019) mukaan opintotuki yhdessä lainan kanssa riittää kattamaan kohtuullisen minimikulutuksen.

Opintoraha on indeksisidonnainen etuus. Sen määrään vaikuttavat opiskelijan ikä, oppilaitosaste, asumismuoto sekä perhetilanne siten, että sen osuus on noin 1/4 tuen enimmäismäärästä. Keskimääräinen opintoraha (n. 220 e/kk) kattaa itsenäisesti asuvan opiskelijan elinkustannuksista tavanomaiset ruokailukustannukset. Muiden elinkustannusten kattamiseen opiskelija tarvitsee siten muita käyttövaroja. Vuonna 2019 opintorahaa sai noin 315 000 opiskelijaa, joista noin 60 prosenttia opiskeli korkeakoulussa ja 40 prosenttia muissa oppilaitoksissa. Opintotukimenojen arvioidaan olevan vuonna 2021 noin 643 miljoonaa euroa, josta opintorahamenojen osuus on noin 70 prosenttia. Opintotukeen tehtyjen uudistusten vaikutuksia on syytä arvoida tulevan kehittämistyön tueksi.

Merkittävä osa opintotuesta on valtion takamaa markkinaehtoista opintolainaa (650 e/kk). Opintolainan tulee olla turvallinen ja kannustava opintojen rahoitusmuoto. Opintolaina korostaa koulutuksen investointiluonnetta. Järjestelmään liittyy kannustin ripeään opiskeluun, sillä valtio voi maksaa määräajassa ensimmäisen korkeakoulututkinnon suorittaneen opintovelallisen lainasta osan suoraan pankkiin (opintolainahyvitys). Opintolainahyvityksen osuus opintotukimenoista vuonna 2020 oli noin 67 miljoonaa euroa. Opintolainahyvityksen vaikutusta opiskeluaikoihin on tarpeen arvioida ja samalla kartoittaa hyvitysjärjestelmän kehittämistarpeita.

Opintolainan turvallisuutta lisää se, että pienituloisen opintovelallisen korot voidaan maksaa korkoavustuksena. Jos opintovelallinen laiminlyö korkojen tai velan lyhennyksen takaisinmaksun luottolaitokselle, valtio maksaa opintovelan takaajana luottolaitokselle. Opintolainansaaja on kuitenkin velvollinen maksamaan luottolaitokselle maksetun velan takaisin valtiolle. Takausvastuuvelallinen voi saada eräissä toimeentulon riskitilanteissa maksuvapautuksen. Opintotuen lainapainotteisuuden kasvun myötä opintolainan käyttö on ollut viime vuosina kasvussa. Myös valtion takaajana maksettavaksi tulevien lainojen määrä on kasvussa ja yhteydessä erityisesti työllisyyskehitykseen. Vuonna 2019 opintolainaa nosti 179 000 opiskelijaa, mikä on vajaa 60 prosenttia opintotuen saajista. Keskimääräinen opintovelka on noin 11 000 euroa. Pankkien opintolainakanta oli vuoden 2019 lopussa noin 4 miljardia euroa.

Yleinen, ruokakuntakohtainen asumistuki korvaa itsenäisesti asuvan opiskelijan kohtuulliset asumismenot. Pienituloisen opiskelijan omavastuuosuus asumismenoista on vähintään 20 prosenttia. Asumistuen piirissä on säännöllisesti noin 140 000 opiskelijaruokakuntaa, joiden keskimääräinen asumistuki on noin 320 euroa kuukaudessa. Vuonna 2019 opiskelijaruokakunnille maksettiin yleistä asumistukea 564 milj. euroa.

Koulumatkatuen tarkoituksena on turvata toisen asteen koulutuksen saavutettavuutta ja järjestelmä korvaa pääasiassa niiden ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen opiskelijoiden matkakustannuksia, joilla on säännöllisesti pitkä koulumatka ja merkittävät matkakustannukset. Vuonna 2019 koulumatkatukea sai 60 500 opiskelijaa tuen ollessa keskimäärin 710 euroa saajaa kohden. Koulumatkatuella turvataan koulutuksen saavutettavuutta.

Opintotuki on syyperusteinen, yksilöllinen ja vastikkeellinen etuus. Sen saamisen keskeisenä edellytyksenä on taloudellisen tuen tarpeen ohella päätoiminen opiskelu ja opintojen edistyminen. Sosiaaliturvauudistuksessa pohditaan erityisesti etuusjärjestelmän selkeyttämistä ja etuuksien ja palvelujen yhteyden vahvistamista. Myös opintotukijärjestelmän uudistamistarpeita tarkastellaan sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä kyteytyen työllisyyden ja jatkuvan oppimisen edistämiseen. Opintotuen ja muun sosiaaliturvan yhteensovitusta tehdään vaiheittain edeten. Ratkaistavat yhteensovitusongelmat liittyvät erityisesti nuorten toimeentuloturvaan, koulutuksen ajalle maksettavien etuuksien kokonaisuuteen sekä asumistukeen.

Opintotuella edistetään koulutustason nostoa, koulutuksellista tasa-arvoa sekä osaavan työvoiman saatavuutta.

Tavoite

Opintotukijärjestelmää kehitetään yhdenvertaisten opiskelumahdollisuuksien edistämiseksi.

Toimenpiteet

  • Opintotuen taso turvataan indeksikorotuksilla.
  • Opintotuen riittävyyttä parannetaan entistä vahvemmin päätoimisen opiskelun tukimuotona. Valtiontaloudellisten edellytysten salliessa tehdään korotuksia opintorahaan, kohdennettuja korotuksia eniten tuen tarpeessa oleville (itsenäisesti asuvat, perheelliset opiskelijat, ulkomailla opiskelevat) ja korotuksia lainatakaukseen.
  • Opintotuen rakennetta (esim. sitominen alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon) ja tasoa tarkastellaan osana sosiaaliturvan uudistustyötä. Keskeisiä tavoitteita ovat päätoimisen opiskelun ja opintojen edistämisen tukeminen ja siten työllisyyden edistäminen.
  • Opiskelijan omia tulorajoja korotetaan opiskelun ja työssäkäynnin yhdistämisen edistämiseksi.
  • Opintotukeen vaikuttavia vanhempien tulorajoja tarkistetaan tulotason noustessa, jotta tarveharkinta ei kiristyisi.
  • Korkotason noustessa merkittävästi korkoavustuksen ehtoja voidaan parantaa tai harkita valtion varoista maksettavan korkosuojauksen käyttöönottoa. Opintovelallisen tukemisella ehkäistään valtion takaajana maksettavaksi tulevien lainojen määrän kasvua.
  • Opintotukikuukausien määrän lisäämisen ja opintolainahyvityksen ehtojen joustavoittamisen edellytyksiä selvitetään jatkuvan oppimisen edistämiseksi.