3.11 Maahanmuuttajataustaisten oppiminen ja oppimispolut

Hallitusohjelmassa päätetyt koulutusta koskevat tasa-arvon lisäämiseen tähtäävät uudistukset parantavat maahanmuuttajataustaisten oppijoiden (lapsi, oppilas tai opiskelija, jonka äidinkieli tai kotona puhuttu kieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame 7) oppimista ja opiskelua. Tällaisia uudistuksia ovat erityisesti oppivelvollisuuden laajentaminen, opinto-ohjauksen kehittäminen ja jatkuvan oppimisen kokonaisuuden sisällä osaamisen tunnistaminen ja aliedustettuihin ryhmiin kohdistuvat toimenpiteet.

Maahanmuuttajataustaiset eivät ole yhtenäinen ryhmä. Osa lapsista ja nuorista etenee opinnoissa sujuvasti suomen tai ruotsin kieltä opittuaan kantaväestön mukana, osa tarvitsee enemmän tukea. Kohdennettujen toimien tarve ja toteutus eri koulutusasteilla liittyy erityisesti maahanmuuttoikään.

Selonteossa esitettyjen varhaiskasvatusta, esi- ja perusopetusta, toisen asteen koulutusta sekä korkeakoulutusta koskevien toimien avulla parannetaan kaikkien nyt heikommassa asemassa olevien ryhmien oppimismahdollisuuksia ja oppimispolun sujuvuutta. Osalle maahanmuuttajataustaisista tarvitaan lisäksi kohdennettuja toimia eri koulutusasteilla. Koulutusasteille yhteisiä kehittämistarpeita ovat kielitietoisuuden huomioiminen opetuksessa ja viestinnässä sekä koulutusten nivelvaiheiden sujuvuus. Varhaiskasvatuksessa haasteena ovat osallistumisasteen nostaminen ja kielenoppimisen tuki. Varhaiskasvatukseen osallistumista parantavat toimet kohdentuvat myös moniin maahanmuuttajaperheisiin ja kannustavat lasten osallistumista varhaiskasvatukseen: asiakasmaksuja alennetaan ja toteutetaan varhaiskasvatuksen maksuttomuus (vähintään 4 h/pv) pidemmällä aikavälillä. Kotihoidon tuen ja sen kuntalisäkäytäntöjen vaikutusta varhaiskasvatukseen osallistumiseen arvioitaessa huomioidaan erityisesti maahanmuuttajataustaiset perheet.

Koulumenestys on suoraan yhteydessä jatko-opinnoissa menestymiseen, ja siksi riittävät perustaidot (lukutaito, laskutaito) ja -valmiudet antava perusopetus on kotoutumisen näkökulmasta olennaisen tärkeä. Maahanmuuttajataustaisten oppijoiden kantaväestöä heikommat oppimistulokset selittyvät erityisesti maahanmuuttoiällä ja siitä johtuvalla heikolla kielitaidolla peruskoulun päättymisvaiheessa. Myös vanhempien sosioekonomisella taustalla on merkitystä. Vaikeimmassa tilanteessa ovat perusopetuksen päättövaiheessa Suomeen tulleet puutteellisen pohjakoulutuksen varassa olevat nuoret. Varhaiskasvatus-, esi- ja perusopetuslainsäädännön uudistamisella varmistetaan nykyistä selkeämpi mahdollisuus seurata, ohjata ja koordinoida lasten oikeuksien ja palveluiden yhdenvertaista ja laadukasta toteutumista. Uudistettu rahoitusjärjestelmä huomioisi nykyistä tehokkaammin kuntien eriytyvät olosuhteet muun muassa väestökehityksen vaikutusten, palveluiden laadun, yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden, tuen tarpeiden ja vieraskielisten tarpeiden osalta. Oikeus oppia -kehittämisohjelmassa kiinnitetään huomio maahanmuuttajataustaisten oppimisedellytysten turvaamiseen, erityisesti vasta maahan saapuneiden oppilaiden kielellisen ja muiden oppimisvalmiuksien osalta. Ohjelman pohjalta laadittavilla toimenpiteillä turvataan myös maahanmuuttajataustaisten lasten siirtymät koulutuksen nivelvaiheissa. Osana oppivelvollisuuden laajentamista uudistetaan nivelvaiheen koulutuksia. Uusi tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA) tulee tukemaan myös niin ammatilliseen koulutukseen kuin lukioonkin tähtäävien maahanmuuttajataustaisten etenemistä haluamaansa toisen asteen koulutukseen.

Laadukkaan suomi/ruotsi toisena kielenä opintopolun luomiseksi koulutusjärjestelmän kaikille kouluasteille käynnistetään kehittämisohjelma. Lainsäädännön uudistamisen yhteydessä vakiinnutetaan myönteisen erityiskohtelun rahoitus.

Toimilla vahvistetaan koulutusjärjestelmän edellytyksiä tasata yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vaikutuksia ja tuetaan maahanmuuttajataustaisten oppijoiden oppimista ja oppimispolun yhdenvertaisuutta niin, että myös maahanmuuttajanuori saa koulujärjestelmässä mahdollisuuden kasvaa täyteen potentiaaliinsa. Myös palveluiden laadun ja yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi asetettavassa velvoittavassa varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen laatukriteeristössä huomioidaan maahanmuuttajataustaisten ja muiden tukea tarvitsevien erityistarpeet.

Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opintojen keskeyttäminen on toisella asteella kantaväestöä yleisempää. Toisen asteen koulutuksessa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kannalta erityisen tärkeää on riittävä opetus, ohjaus ja tuki. Tämän turvaamiseksi ammatillisessa koulutuksessa kehitetään henkilökohtaistamista edelleen siten, että siinä voidaan ottaa käyttöön ammatillisen koulutuksen luonteeseen soveltuva myönteisen erityiskohtelun malli. Koulutuksen järjestäjillä on oltava riittävät edellytykset huolehtia myös maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tarpeisiin vastaavasta opetuksesta ja ohjauksesta, ja koulutuksen toteuttamisen seurantaa vahvistetaan opetuksen ja ohjauksen sekä muun tuen tarpeet entistä paremmin huomioiden. Oppivelvollisuuden laajentaminen ja siihen liittyvät koulutuksen maksuttomuus, uusi nivelvaiheen koulutuskokonaisuus ja ohjaus oppivelvollisuuden suorittamisen aikana vahvistavat ja tasaavat maahanmuuttajataustaisten nuorten oppimista ja oppimispolkua kantaväestöön nähden.

Opintojen etenemisen kannalta perustaidot ja kielitaito ovat tärkeitä. Näiden kehittymisen tukea lisätään kannustamalla opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen tehokkaampaan käyttöön tarvittaessa myös rahoitusjärjestelmän kannustimia kehittämällä. Tämä tehostaa erityisesti aikuisena maahan muuttaneiden ammatillisten opintojen tukea.

Maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille oppilaitos, joka tarjoaa myönteisiä yhteenkuuluvuuden, yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemuksia on ensiarvoisen tärkeä voimavara. Kokemukset on varmistettava kaikille lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoille. Erityistä huomiota kiinnitetään maahanmuuttajataustaisiin opiskelijoihin. Kaikille toisen asteen opiskelijoille on turvattava heidän tarpeisiinsa vastaavat opiskeluhuollon palvelut sekä mahdollisuus henkistä ja fyysistä hyvinvointia tukevaan toimintaan oppilaitosyhteisössä yhdenvertaisesti taustasta riippumatta, maan kaikissa osissa.

Korkeakouluissa maahanmuuttajataustaiset ovat aliedustettuina. Korkeakoulutukseen pääsyä tuetaan vakinaistamalla maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisen ja ohjauksen palvelutoiminta osaksi korkeakoulujärjestelmää sekä lisäämällä maahanmuuttajien valmentavaa koulutusta koskevat säännökset yliopistolakiin. Kaikkia aliedustettuja ryhmiä koskevilla korkeakoulujen saavutettavuussuunnitelmilla tuetaan myös maahanmuuttajataustaisten korkeakoulutukseen pääsyä ja korkeakouluopintojen suorittamista.

Talent Boost -tiekarttatyön pohjalta korkeakoulut lisäävät yhteistyössä ulkomaalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden rekrytointia suomalaisiin korkeakouluihin sekä integroivat kansainväliset osaajat korkeakouluihin, suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Opiskelijoiden maahantuloa sujuvoitetaan ja parannetaan tutkinnon suorittaneiden mahdollisuuksia jäädä Suomeen.

Suomi voi monin tavoin hyötyä maahanmuutosta. Monilla aloilla työvoimapulaa on jo vaikea tai mahdotonkin korjata kotimaisin voimin ja tulevaisuudessa väestönmuutoksen myötä vaikeudet tulevat kasvamaan. Työvoiman saatavuus ja osaaminen on keskeinen investointien kriteeri. Monimuotoisuus rikastuttaa yhteiskuntaa monin tavoin liiketoiminnasta TKI-toimintaan, liikuntaan, taiteeseen ja kulttuuriin.


7 Karvi 2015