3.6 Jatkuva oppiminen – työuran aikainen oppiminen

Työikäisten osaamistasoa nostetaan ja osaamista uudistetaan kansalaisten taloudellisen ja sosiaalisen integraation tukemiseksi ja yritysten ja koko maan kilpailukyvyn ylläpitämiseksi.

Työelämä ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat nopeasti. Keskeisimpiä muutostekijöitä ovat globalisaatio, teknologinen muutos ja ikärakenne. Ammatin vaihtaminen on välttämätöntä yhä useammalle.

Teknologian kehitys hävittää vanhoja tehtäviä ja ammatteja. OECD on arvioinut automatisaation myötä lähivuosikymmeninä poistuvien tai merkittävästi muuttuvien töiden osuudeksi Suomessa 33,6 prosenttia. Eniten muuttuvat ja vähenevät lyhyempää koulutusta edellyttävät työt. Samalla syntyy uutta työtä, joka ennakointitietojen mukaan edellyttää valtaosin korkea-astetasoista osaamista. Metataitojen ja digitaitojen merkitys kasvaa. Mikäli tätä muutosta ei pystytä osaamisen kehittämisellä tukemaan, voi edessä olla paheneva heikosti koulutettujen työttömyys ja samanaikainen talouden uudistumista jarruttava osaajapula. Ja toisin päin: oikein kohdennetuilla ja mitoitetuilla osaamispanostuksilla on mahdollista merkittävästi edistää ja tukea yhteiskunnan ja työelämän digitalisaatiota, vihreään talouteen siirtymistä ja muuta työelämän rakennemuutosta.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD arvioi raportissaan3, että Suomella on kehittynyt koulutusjärjestelmä, joka tarjoaa monipuolisia osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia työikäisille eri koulutusasteilla. Osallistuminen ja osaaminen ovat korkealla tasolla. Samalla jatkuvan oppimisen järjestelmässä on merkittäviä koulutuksen kohdentumiseen liittyviä haasteita, mikä konkretisoituu koulutuksen voimakkaana kasautumisena ja eräiden ryhmien jäämisenä kokonaan osaamisen kehittämisen ulkopuolelle sekä työvoiman kohtaanto-ongelmana.

Hallituksen käynnistämässä jatkuvan oppimisen parlamentaarisessa uudistuksessa vastataan erityisesti edellä kuvattuihin haasteisiin. Uudistuksessa tarkastellaan työuran aikaista ja työikäisten oppimista ja siten se ulottuu ilmiönä laajasti yhteiskunnan eri osa-alueille ja eri hallinnonaloille. Oppimista tapahtuu koko ajan; työn ohessa ja siihen kytkettynä, erilaisissa organisoiduissa koulutuksissa sekä arjessa – yhä enemmän näitä kaikkia limittäen.

Tarpeet työuran aikaiseen osaamisen kehittämiseen ovat mittavia eikä ole mahdollista, että kaikkiin jatkuvan oppimisen tarpeisiin voitaisiin julkisin varoin vastata. Tästä syystä on erityisen tärkeää, että jatkuvan oppimisen rajalliset julkiset voimavarat kohdennetaan yhteiskunnan ja työelämän kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.

Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen visio on, että kaikilla kansalaisilla on merkityksellisen elämän edellyttämät tiedot, taidot ja osaaminen, että jokaisella on mahdollisuus uudistaa osaamistaan ennakoivasti ja että osaaminen uudistaa työelämää ja työelämä osaamista. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä, kokonaisvaltaista kehittämistyötä, jolla toisaalta parannetaan nykyisten jatkuvan oppimisen resurssien kohdentumista yhteiskunnan ja työelämän muutosta tukevalla tavalla ja toisaalta uudenlaisten jatkuvaa oppimista edistävien palvelujen ja työvälineiden kehittämistä.

Toimenpiteet

  • Jatkuvan oppimisen kokonaistarkastelulle, pitkäjänteiselle kehittämiselle ja kohdentamiselle sekä arvioinnille luodaan pysyvät rakenteet ja menettelyt.
  • Työpaikalla tapahtuvaa ja työikäisten osaamisen kehittämistä tuetaan mm. kehittämällä välineitä ja menettelyjä työssä ja arjessa hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen sekä tukemalla pk- ja mikroyritysten osaamisen kehittämisen verkostoja.
  • Työn ja perheen ohessa opiskelun mahdollisuuksia parannetaan avaamalla nykyistä koulutustarjontaa ja luomalla uutta, joustavasti kohdennettavaa koulutustarjontaa.
  • Otetaan käyttöön koulutukseen hakeutumisen, ohjauksen ja osaamisen kartoitus- ja tunnistamispalvelut sisältävä jatkuvan oppimisen digitaalinen palvelukokonaisuus vuoteen 2024 mennessä.
  • Tuodaan aikuisten ohjauspalvelut kaikkien saavutettavaksi ja kehitetään elinikäistä ohjausta kokonaisvaltaisesti.
  • Kehitetään työttömyysturvajärjestelmää siten, että työttömillä on nykyistä paremmat mahdollisuudet opiskella työttömyysetuutta menettämättä.
  • Lisätään koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi matalan kynnyksen koulutuksia ja tukitoimia, hakevaa toimintaa sekä moniammatillista ohjausta ja palveluja.

Edellä kuvatuin toimenpitein vuoteen 2040 mennessä, jatkuvan oppimisen parlamentaarisen ryhmän linjausten mukaisesti tavoitteena on, että:

Kansalaisilla on merkityksellisen elämän edellyttämät tiedot, taidot ja osaaminen.

  • Väestön osaamistaso nousee.
  • Työllisyysaste nousee.
  • Korkeakoulututkinnon suorittaneiden 25–64-vuotiaiden määrä ja osuus kasvaa, ja perusasteen jälkeistä tutkintoa vailla olevien 25–64-vuotiaiden määrä ja osuus vähenee

Jokainen kehittää osaamistaan työuran aikana.

  • Jokaisella on mahdollisuus uudistaa osaamistaan ennakoivasti, jotta työssä kehittyminen, työllistyminen uusiin tehtäviin ja uralla eteneminen olisi mahdollista.
  • Osallistumisen tasa-arvo lisääntyy.

Osaaminen uudistaa työelämää ja työelämä osaamista.

  • Osaava työvoima tukee kestävää kasvua, innovaatioita, kilpailukykyä ja sitä kautta hyvinvointia.
  • Työnantajilla on osaavaa työvoimaa.
  • Työyhteisöt tukevat uuden oppimista.

3 (OECD 2020b)