3.7 Opetus-, ohjaus- ja muu henkilöstö

Pätevät ja osaamistaan uudistavat opettajat (ml. varhaiskasvatuksen opettajat) sekä varhaiskasvatuksen ja opetusalan muu henkilöstö takaavat yhdenvertaisen ja laadukkaan kasvatuksen ja koulutuksen. Opettajien ja muun henkilöstön saatavuus turvataan parantamalla tietopohjaa ja ennakointia sekä mitoittamalla koulutusta tarpeiden mukaan.

Kasvatus- ja opetusalan koulutusta ja uranaikaista osaamista kehitetään yhteistyössä tutkimusperusteisesti ja systemaattisesti. Erityispedagogista sekä ohjaus- ja johtamisosaamista vahvistetaan. Lisäksi edistetään muun muassa kestävään kehitykseen, tasa-arvoon, kieli- ja kulttuuritietoiseen opetukseen, digitalisaatioon ja digitaalisiin oppimisympäristöihin sekä hyvinvointiin liittyvää osaamista.

Opettajien sekä muun kasvatus- ja opetusalan henkilöstön saatavuus ja osaaminen turvataan

Väestön koulutus- ja osaamistason kohottaminen, yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien takaaminen, koulutuksen laadun kehittäminen ja koulutusjärjestelmän toimivuus edellyttävät osaavaa henkilöstöä. Koulutuspoliittisena lähtökohtana on, että pätevä ja ammattitaitoinen henkilöstö turvaa hyvän kasvatuksen ja oppimisen. Lapsen, nuoren ja aikuisen oikeus osaavan, kelpoisuusvaatimukset täyttävän ja osaamistaan uudistavan opettajan opetukseen ja muun henkilöstön ohjaukseen on turvattava myös muuttuvissa toimintaympäristöissä.

Opettajankoulutusta sekä muun kasvatus- ja opetusalan henkilöstön koulutuksia kehitetään, niiden laadusta huolehditaan ja koulutukset kohdennetaan tarpeiden mukaan molemmat kansalliskielet ja ja kielivähemmistöt, erityisesti saamenkieliset huomioiden. Näin turvataan ja varmistetaan, että kaikkialla Suomessa on saatavilla tulevaisuudessakin tasa-arvoisesti ja tasa-arvoa edistäen laadukasta kasvatusta, opetusta ja koulutusta sekä tukea oppimiselle ja hyvinvoinnille koko koulutuspolun ajan. Muutokset väestönkehityksessä ja koulutusrakenteissa ohjaavat opettajien ja muun henkilöstön koulutusmääriä, kelpoisuuksien määrittelyä ja taloudellisten voimavarojen suuntaamista. Näistä muutoksista johtuen Suomessa on lähitulevaisuudessa hallitusti suunnattava opettajankoulutuksen ja muun henkilöstön koulutuksen painopisteitä uudestaan. Opettajien ja muun henkilöstön tarpeen systemaattisen ennakoinnin merkitys sekä uusien ennakoinnin työvälineiden tarve kasvavat entisestään. Esimerkiksi työelämän uudet osaamistarpeet ja opettajien ikärakenne vaikuttavat suuresti ammatillisten opettajien alakohtaisiin tarpeisiin. Ennakoinnin perustaksi tarvitaan nykyistä parempaa tietopohjaa ja toimivampia tiedonkeruun tapoja. Ruotsinkielisen koulutuksen tietopohjaa tulee vahvistaa niin, että kaikessa tiedonkeruussa on mahdollisuus tarkastella myös erikseen ruotsinkielistä varhaiskasvatusta ja koulutusjärjestelmää. Lisäksi tulee kehittää tiedonsaantia myös muiden kielivähemmistöjen, erityisesti saamenkielisen kasvatus- ja opetusalan henkilöstön osalta. Tiedon tulee olla helposti saatavilla ja hyödynnettävissä.

Kelpoisten opettajien saatavuuteen vaikuttaa myös opettajankoulutuksen vetovoima. Vetovoiman ylläpidolle antaa hyvät lähtökohdat se, että tuoreen selvityksen mukaan nuorten mielikuvat opettajankoulutuksesta ja opettajan työstä ovat varsin myönteisiä. Opettajan työtä arvostetaan, ja se koetaan merkitykselliseksi. Selvityksen mukaan hyvä keino opettajankoulutuksen ja opettajan ammatin vetovoiman säilyttämiseksi on opettajien korkeasta koulutustasosta huolehtiminen. Tulosten mukaan eniten opettajankoulutuksen vetovoimaa heikentävät mielikuvat opettajan työolojen huononemisesta. Opettajien ja muun kasvatus- ja opetusalan henkilöstön saatavuuteen vaikuttaa vetovoiman lisäksi myös alalla pysyminen. On tärkeää, että henkilöstölle taataan mahdollisuudet kehittää osaamistaan koko työuran ajan ja että opettajien ja muun henkilöstön työssä jaksamisesta ja työhyvinvoinnista huolehditaan. Myös osaava johtaminen edistää hyvinvointia ja työssäjaksamista.

Esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen opettajien kelpoisuutta koskeva asetus (986/1998) säätelee opettajien kelpoisuuksia ja asemaa. Tulevaisuudessa on tärkeää turvata sekä suomen- että ruotsinkieliset kelpoiset opettajat myös taito- ja taideaineissa, kieliaineissa, luonnontieteissä ja erityisopetuksessa, erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Kelpoisuusasetusta tulee tarkastella väestökehityksen vaikutusten ja uusien osaamistarpeiden näkökulmasta. Opettajien kelpoisuusvaatimukset pidetään kuitenkin korkealla tasolla. Varhaiskasvatuksen opettajien ja muun henkilöstön kelpoisuuksista säädetään varhaiskasvatuslaissa (540/2018). Varhaiskasvatuslain kelpoisuusehtojen tavoitteena on ollut selkiyttää eri koulutustaustasta tulevan henkilöstön ammattinimikkeitä ja nostaa korkeammin koulutetun henkilöstön osuutta henkilöstörakenteessa vuoteen 2030 mennessä. Opettajien ja muun kasvatus- ja opetusalan henkilöstön korkeatasoinen koulutus turvataan.

Varhaiskasvatuksessa ongelmana on tällä hetkellä kelpoisen henkilöstön, myös ruotsinkielisen ja saamenkielisten, saatavuus paikallisesti ja valtakunnallisesti. Henkilöstöpulaa on erityisesti kelpoisten varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien osalta. Henkilöstöpulaa lisäävät eläköityminen, uudet kelpoisuusvaatimukset ja varhaiskasvatusalan vetovoiman puute. Henkilöstön saatavuuteen vaikuttavat kasvukeskuksissa lasten määrän kasvu muuttovoiton ja osallistumisasteen nousun myötä. Myös muuttotappioalueilla voi olla vaikeuksia niin henkilöstön kuin palvelujenkin saatavuudessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt jo usean vuoden ajan lisärahoitusta yliopistoille varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärien lisäämiseksi ja monimuotoisten opiskelumahdollisuuksien kehittämiseksi.

Tavoite

Ammattitaitoisten opettajien ja muun henkilöstön saatavuus turvataan.

Toimenpiteet

  • Parannetaan opettajia ja muuta henkilöstöä koskevaa tietopohjaa ja huomioidaan tiedonkeruussa myös ruotsinkielisen koulutuksen erityispiirteet ja muut kielivähemmistöt.
  • Ennakoidaan opettajien, varhaiskasvatuksen henkilöstön ja opetustoimessa tarvittavan ohjaus-, tuki- ja opiskeluhuollon henkilöstön tarve systemaattisella ja selkeällä toimintamallilla, huomioiden molemmat kansalliskielet ja muut kielivähemmistöt.
  • Mitoitetaan kasvatus- ja opetusalan koulutus tarpeiden mukaan. Kiinnitetään erityisesti huomiota varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutuspaikkojen riittävyyteen. Selvitetään tarve perusopetuksen opettajamitoitukselle.
  • Kehitetään opettajakelpoisuuksien sääntelyä yhteistyössä sidosryhmien kanssa siten, että kelpoisuudet vastaavat vuoteen 2030 mennessä kaikkien koulutusasteiden tarpeita. Opettajien kelpoisuusvaatimusten taso säilytetään korkeana.
  • Toteutetaan joustavia jatkuvaa oppimista tukevia tapoja täydentää opettajien ja muun henkilöstön osaamista ja kelpoisuutta mahdollistamalla tutkintojen täydentäminen, monimuotokoulutus ja opettajien kaksoiskelpoisuuksien hankkiminen eri vaiheessa uraa.

Opettajankoulutusta ja kasvatus- ja opetusalan henkilöstön osaamista kehitetään systemaattisesti yhteistyössä ja tutkimusperusteisesti

Osaamisen ja sivistyksen Suomi edellyttää opettajilta, varhaiskasvatuksen henkilöstöltä ja kaikilta muilta opetustoimessa työskenteleviltä laadukasta peruskoulutusta ja mahdollisuuksia uranaikaiseen jatkuvaan oppimiseen. Kasvatus- ja opetusalan koulutuksia kehitetään tutkimusperustaisesti.

Opettajien perus- ja perehdyttämiskoulutusta sekä uranaikaista osaamista kehitetään Suomessa laajassa yhteistyössä. Opettajankoulutusfoorumi on osoittanut vaikuttavuutensa osallistavana ja tuloksellisena tapana uudistaa ja kehittää opettajankoulutusta ja rakentaa yhteistyötä. Opettajankoulutuksen parissa toimivat ja kaikki opettajankoulutuksen sidosryhmät ovat mukana dialogissa ja sitoutuvat yhteisiin päätöksiin. Vastaavasti Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumi on koonnut yhteen varhaiskasvatuksen henkilöstön kouluttaja- ja järjestäjätahot sekä muut sidosryhmät edistämään koulutuksiin liittyvää yhteistyötä. Foorumin työnä on rakennettu yhteiset kehittämissuositukset koulutusten ja yhteistyön laaja-alaiseksi kehittämiseksi. Suositusten pohjalta laaditaan toimintasuunnitelma.

Opettajankoulutuksen kehittämistä on viime vuosina linjattu kansallisessa Opettajankoulutuksen kehittämisohjelmassa. Sen strategiset linjaukset määrittävät suuntaa opettajankoulutukselle ja jatkuvalle oppimiselle. Linjauksissa on kiinnitetty huomiota opettajien peruskoulutuksen ja uranaikaisen osaamisen jatkumoon sekä osaavan johtamisen merkitykseen siinä, että oppilaitoksista muodostuu oppivia ja kehittyviä yhteisöjä. Suomalaisen opettajankoulutuksen vahvuus on peruskoulutuksen vahva tutkimusperustaisuus. Opettajien uranaikaisen osaamisen kehittämisen ja jatkuvan oppimisen tutkimusperustaisuutta tulisi vahvistaa. Opettajankoulutuksen kehittämistä on tuettu useilla kehittämishankkeilla, jotka toteuttavat kansallisia linjauksia.

Opettajat ja kasvatus- ja opetusalan muu henkilöstö tarvitsevat lisää osaamista erilaisten oppijoiden kohtaamiseen, lapsen tuen ja koulunkäynnin sekä opiskelun tuen toteuttamiseen, tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin liittyviin kysymyksiin. Osaamista tarvitaan myös kieli- ja kulttuuritietoisessa kasvatuksessa ja opetuksessa, lasten, nuorten ja aikuisten ohjauksessa, digipedagogiikassa sekä etäopetuksessa tarvittavien uusien opiskeluympäristöjen kehittämisessä ja hyödyntämisessä. Oppijat tarvitsevat entistä enemmän henkilökohtaistettua opetusta, tukea ja ohjausta. Hyvinvoinnin edistäminen, varhaiskasvatuksen laajeneminen koskemaan entistä useampia, oppivelvollisuuden laajentaminen sekä työllistymisen edistäminen edellyttävät vahvaa, tavoitteellista sekä oikea-aikaista ja laadukasta lasten, nuorten ja aikuisten oppimisen ja opiskelun tukea ja ohjausta. Eri ammattien välinen yhteistyö on keskeistä. Oikea-aikaista ja ennakoivaa tukea on vahvistettava riittävillä resursseilla ja riittävällä määrällä erityisopettajia, opinto-ohjaajia, koulukuraattoreita, koulupsykologeja ja muuta opiskeluhuollon henkilöstöä kaikilla koulutusasteilla. Johtamisosaamisella on tärkeä rooli laadukkaan kasvatuksen ja koulutuksen edistämisessä. Johtamisosaamista sekä johtamiskoulutusta tulee kehittää systemaattisesti ja tutkimusperustaisesti.

Tavoite

Kasvatus- ja opetusalan koulutuksia sekä henkilöstön osaamista kehitetään.

Toimenpiteet

  • Kasvatus- ja opetusalan koulutusten kehittämisyhteistyötä vahvistetaan perustamalla kasvatus- ja opetusalan koulutusten kehittämisfoorumi. Yhteistyöfoorumin toiminta kattaa opetus- ja kasvatustyön koulutuksia ja niiden kehittämistä koskevat kysymykset varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Foorumi toimii opettajankoulutusten ja kasvatusalan koulutusten kehittämisen, vuorovaikutuksen ja yhteistyön rakenteena. Foorumi määrittää suuntaa opettajankoulutusten ja muun kasvatus- ja koulutusalan henkilöstön koulutusten tutkimusperustaiselle kehittämiselle ja uranaikaisen osaamisen kehittämiselle.
  • Opetus- ja kasvatusalan henkilöstön koulutuksissa vastataan tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Henkilöstön erityispedagogiseen, ohjaus- ja johtamisosaamiseen sekä kestävään kehitykseen, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen, kieli- ja kulttuuritietoiseen kasvatukseen ja opetukseen sekä digitalisaatioon ja digitaalisiin oppimisympäristöihin liittyvää osaamista vahvistetaan. Huolehditaan henkilöstön peruskoulutuksen ja sen jälkeisen koulutuksen jatkumon systemaattisesta kehittämisestä.