Koronaviruksesta usein kysyttyä opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla

Opetusta ja koulutusta koskevat rajoitukset ovat pohjautuneet sekä tartuntatautilakiin että valmiuslakiin. Päätökset rajoitustoimien käyttöönotosta ja purkamisesta tehdään epidemiatilanteen perusteella terveysviranomaisten suositusten pohjalta.  

Tartuntatautilain mukaan kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin voi päättää toimialueellaan oppilaitosten ja päiväkotien tilojen sulkemisesta, jos tilojen sulkeminen on välttämätön tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Asiasta ei siis päätä kunnan opetustoimi tai yksittäinen koulu.  Aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavat päätökset silloin, kun ne ovat tarpeen usean kunnan alueella. Päätökset tehdään enintään yhden kuukauden ajaksi. Toimenpiteet on heti lopetettava, kun tartunnan vaaraa ei enää ole.

Valmiuslaki otettiin käyttöön kun Suomen todettiin olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Valmiuslain nojalla annetussa asetuksessa on mm. rajoitettu opetuksen järjestämisvelvollisuutta. Tartuntatautilain nojalla ei ole mahdollista antaa määräyksiä opetuksen järjestämisestä etäopetuksena, vaan tältä osin sääntely perustuu valmiuslain nojalla annettuun asetukseen.

Valmiuslaki on tarkoitettu vain poikkeusoloja varten, eikä perusoikeuksia voi rajoittaa kuin välttämättömistä syistä. Jos koulujen laajamittainen sulkeminen ei ole epidemiatilanteen kannalta välttämätöntä, on rajoitukset purettava.  Tässä tilanteessa kunta on velvollinen järjestämään opetusta perusopetuslain mukaisesti, eikä voi omalla päätöksellä päättää järjestää sitä etäopetuksena

• Valmiuslain käyttöönotto- ja soveltamisasetukset, lisätietoa valmiuslain käyttöönottamisesta sekä tietoa muista koronavirustilanteen poikkeusoloissa annetuista lakihankkeista 

 

Hallitus totesi 16.3. yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Näin ollen  päädyttiin ottamaan käyttöön valmiuslaki. Hallitus teki linjaukset toimista sekä antoi valmiuslain käyttöönotto- ja soveltamisasetukset eduskunnalle 17.3.

Valmiuslain käyttöönotto- ja soveltamisasetukset, lisätietoa valmiuslain käyttöönottamisesta sekä tietoa muista koronavirustilanteen poikkeusoloissa annetuista lakihankkeista löytyy kootusti eduskunnan verkkosivuilta.

Valmiuslain käyttöönottaminen koronavirustilanteessa | eduskunta.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö suosittelee erittäin vahvasti, että lapset jatkaisivat mahdollisuuksien mukaan tutuissa lapsiryhmissä tutun henkilöstön kanssa. Ryhmiä ei tulisi tarpeettomasti yhdistää, eikä lapsia tulisi siirtää toiseen lapsiryhmään tai toimipaikkaan.

Varhaiskasvatuksessa tulee kaikin toimin ehkäistä ja hidastaa koronaepidemian leviämistä sekä varmistaa lasten, perheiden ja henkilökunnan turvallisuus. Varhaiskasvatus tulisi siksi järjestää mahdollisuuksien mukaan omassa lapsiryhmässä ja tutussa toimipaikassa.

Koronaepidemia ja mahdollisimman turvallinen varhaiskasvatuksen toteuttaminen tulee huomioida kesäajan suunnittelussa ja mahdollisesti muuttaa aikaisempia, ennen korona-aikaa tehtyjä suunnitelmia. Kesä- ja loma-aikojen suunnittelussa on tärkeää huomioida pienemmät lapsiryhmät ja se, ettei varhaiskasvatuksen toimipaikkoja yhdistellä liian suureksi kokonaisuudeksi. Henkilöstö ei pääsääntöisesti siirry yksiköstä toiseen tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi.

Kevään ja kesän aikana on tapana, että varhaiskasvatusyksiköissä järjestetään tutustumisia uusille lapsille ja perheille. Näitä tutustumisia voidaan järjestää mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksiä hyödyntämällä. Lapset voivat käydä leikkimässä päiväkodin pihalla toiminta-ajan päätyttyä. 

• Opetushallitus: Varhaiskasvatuksen järjestäminen uudella toimintakaudella 25.6.2020 alkaen

Jos lapsi sairastuu päivän aikana, oireinen lapsi siirretään välittömästi aikuisen kanssa erilliseen tilaan odottamaan huoltajaa. Aikuinen välttää lähikontaktia sairastuneeseen säilyttäen riittävän etäisyyden. Oireisten tulee olla yhteydessä omalle terveysasemalleen ja hakeutua sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti koronavirustestiin.

Jos opettaja sairastuu päivän aikana, tulee hänen lähteä pois koulun tiloista. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia tarvittavista toimenpiteistä keskeytyneen opetuksen jatkamiseksi.

Koronavirustartunnan saaneen on oltava pois koulusta tai varhaiskasvatuksesta vähintään 14 vuorokauden ajan oireiden alkamisesta, mutta tarvittaessa pidempään niin, että hän on ollut vähintään kaksi vuorokautta oireeton ennen kuin palaa kouluun tai varhaiskasvatukseen.

Tartuntaketjujen selvitystyö kuuluu kunnan tai sairaanhoitopiirin tartunta-taudeista vastaavalle lääkärille. Jos koronavirustartunta todetaan jollakulla koulussa tai varhaiskasvatuksessa, selvitetään onko tapahtunut altistumista, ja altistuneet pitää jäljittää ja asettaa karanteeniin 14 vuorokaudeksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohje opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana (päivitetty 11.5.2020)

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Jos oppilas tai hänen perheenjäsenensä kuuluu riskiryhmään, hoitava lääkäri arvioi, voiko lapsi palata kouluun tai varhaiskasvatukseen.

Esi- ja perusopetuksessa ja muussa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Sairaus tai oppilaan tai hänen perheenjäsenensä kuuluminen tartuntavaaran näkökulmasta riskiryhmään on hyväksyttävä peruste poissaoloon.  Lääkäri voi arvioida poissaolon tarpeellisuutta. Riskiryhmään kuuluminen perustuu hoitavan lääkärin arvioon henkilön tilanteesta. Muille kuin riskiryhmään kuuluville voidaan myöntää poissaolo normaalien käytänteiden mukaisesti. Poissaolon aikana suoritettavista tehtävistä sovitaan opettajan kanssa.

Jos oppilas ei voi esimerkiksi omaan terveydentilaan liittyvistä syistä osallistua lähiopetukseen, hänelle on mahdollista tehdä yksilökohtainen päätös perusopetuslain 18 §:n mukaisista erityisistä opetusjärjestelyistä. Opetus voidaan tällöin antaa poikkeuksellisesti esimerkiksi etäopetuksena, jolloin oppilas voi turvallisesti opiskella kotoa käsin. Tällainen järjestely voi tulla kysymykseen riskiryhmiin kuuluvien, kotiin jäävien oppilaiden osalta. Järjestely on mahdollinen ainoastaan yksittäisten oppilaiden osalta terveydellisin perustein. Päätöksenteossa voidaan hyödyntää lääkärin arviota.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on suositellut, että mahdollisuus erityisiin opetusjärjestelyihin tarjottaisiin yhtäläisesti myös lapsille, jotka ovat perustellusti poissa opetuksesta perheenjäsenensä terveydentilan vuoksi, jos erityisiä opetusjärjestelyitä tehdään lapsille, jotka kuuluvat riskiryhmiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus suosittelevat, että näin toimittaisiin väliaikaisesti akuutin koronavirusepidemian ajan.

Opettajien ja muiden kouluissa tai varhaiskasvatuksessa työskentelevien osalta työturvallisuus on opetuksen tai varhaiskasvatuksen järjestäjän eli työnantajan vastuulla. Työnantajan tulee työturvallisuuslain mukaan etukäteen selvittää, miten opettajat voivat työskennellä lähiopetuksessa vaarantamatta terveyttään. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös yksittäisten työntekijöiden terveydentila. Jos riskiryhmään kuuluva kokee, ettei kykene turvallisesti työskentelemään lähiopetuksessa, hänen tulee kääntyä asiassa oman työsuojeluvaltuutettunsa ja työterveyshuollon puoleen.

THL: Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät 

OPH: Oppivelvollisuus ja poissaolot opetuksesta 14.5.2020 alkaen

 

Terapiaa, kuntoutusta tai vastaavaa lapsen tarvitsemaa tukea voidaan toteuttaa varhaiskasvatuksen tiloissa huomioiden hygieniaohjeet.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antaman ohjeen lause "Muiden kuin lasten sekä koulun ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelua koulun tai varhaiskasvatuksen alueella vältetään" ei tarkoita, etteikö esimerkiksi lapsen tarvitsemaa kuntoutusta voitaisi toteuttaa varhaiskasvatuksen tiloissa. 

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohje opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille

Koulun tilaratkaisut toteutetaan niin, että oppilaita on kouluissa kerralla aiempaa vähemmän. Tyhjillään olevia (esim. toisen asteen oppilaitosten) opetustiloja voidaan tarvittaessa ottaa tähän käyttöön.

Alakouluissa opetusryhmät pidetään erillään koko koulupäivän ajan. Yläkoulussa ja valinnaisissa aineissa opetusryhmä voi vaihtua, mikäli opetusta ei voida muutoin toteuttaa.

Mikäli opetusryhmien erillään pitäminen esim. yläkouluissa on mahdotonta, panostetaan väljyyteen ja pyritään porrastamaan opetusta mahdollisuuksien mukaan.

Henkilöiden välisistä turvaväleistä ei olla antamassa määräyksiä, ryhmiä ei tarvitse jakaa vaan väljyyttä haetaan tilajärjestelyillä.

Koulussa tai varhaiskasvatuksessa tapahtuva toiminta ei ole kokoontumislain mukainen yleinen kokous tai yleisötilaisuus. Toimintaan ei sovelleta mahdollisia kokoontumisrajoituksia.

Ryhmäkokoja ja henkilöstömitoitusta koskeva sääntely on voimassa sellaisena kuin se on voimassa varhaiskasvatusta ja perusopetusta koskevassa lainsäädännössä. Varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja kouluissa vältetään tavanomaista suurempia ryhmiä, kuten esimerkiksi useamman opettajan yhdistettyjä ryhmiä.

Kouluruokailu järjestetään oman luokan tai ryhmän kanssa, ei yhteisruokailua ruokasalissa. Ruokasalia voi kuitenkin käyttää porrastetusti. Hygieniasta huolehditaan ruuanvalmistuksen ja -jakelun sekä syömisen aikana. Välitunnit voidaan esimerkiksi porrastaa.

Opetuksen järjestäjä ohjeistaa käytännön järjestelyistä tarkemmin kunkin koulun tilanteeseen sopivaksi.

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohje opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana  11.5.2020
• Opetushallituksen ohje 14.5. alkaen: Lähiopetukseen palaaminen perusopetuksessa
• Opetushallituksen ohje 14.5. alkaen: Siirtyminen normaaliolojen lainsäädännön mukaiseen varhaiskasvatukseen

ks. myös vastaus ”Miten varhaiskasvatuksessa voidaan suojautua, kun samassa ryhmässä työskentelee monta aikuista?”

Maskien käyttöä ei yleisesti suositella koulussa tai varhaiskasvatuksessa, mutta maskia voi halutessaan käyttää ottaen huomioon siihen liittyvät ohjeet.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohje opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 11.5.2020

Varhaiskasvatuksessa on tarpeen huolehtia siitä, että kukaan ei tule sairaana varhaiskasvatukseen. On myös syytä huolehtia, että henkilöstöä ja lapsia ei siirrellä ryhmien ja toimipaikkojen välillä. Suuria ryhmiä on vältettävä. Varhaiskasvatuksessa noudatetaan myös tehostettua hygieniaa.

Varhaiskasvatuksen järjestäjällä on velvollisuus huolehtia lasten ja työntekijöiden turvallisuudesta. Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi siivouksen tehostaminen, toimiminen tavallista pienemmissä ryhmissä sekä henkilöstön ja lasten pysyvät ryhmät.

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohje opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana (PDF) päivitetty ohje 11.5.2020

• Opetushallituksen ohje 14.5. alkaen: Siirtyminen normaaliolojen lainsäädännön mukaiseen varhaiskasvatukseen

Lomajärjestelyistä voi sopia työnantajan kanssa, jonka päätettäviin asioihin lomat ja muut henkilöstöön liittyvät asiat kuuluvat. Varhaiskasvatuksen lasten ja kasvatusvastuisen henkilöstön väliset suhdeluvut ovat voimassa varhaiskasvatuslain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla, mikä vaikuttaa myös läsnäolevien työtekijöiden määrään. 

Työ- ja elinkeinoministeriö ohjeistaa vastauksessaan kysymykseen "Voiko työnantaja siirtää lomaani?" seuraavasti: 

Jos työnantaja on jo ilmoittanut vuosiloman ajankohdasta eli vahvistanut vuosiloman ajankohdan tai vuosiloman ajankohdasta on sovittu työnantajan ja työntekijän kesken, ei työnantaja voi yksipuolisesti muuttaa vahvistetun loman ajankohtaa.

Jos työnantaja yksipuolisesti muuttaa vahvistetun loman ajankohtaa, ja tästä aiheutuu työntekijälle vahinkoa, on työnantajan korvattava vahinko työsopimuslain mukaan. Työntekijän on kuitenkin noudatettava työnantajan määräystä uudesta vuosiloman ajankohdasta, vaikka työnantaja säännösten vastaisesti muuttaisi ilmoitetun vuosiloman ajankohtaa.

Ks. Usein kysytyt kysymykset työelämästä

Varhaiskasvatus tulisi järjestää sitä tarvitseville lapsille ja perheille tutussa toimipaikassa, eikä lapsia suositella siirrettävän toimipaikasta toiseen. Tällä pyritään ehkäisemään koronaepidemian leviämistä. Suositeltavaa on, että lapset jatkaisivat mahdollisuuksien mukaan tutuissa lapsiryhmissä tutun henkilöstön kanssa.

Jos lapsella on edes lieviä flunssan oireita, hänen tulee pysyä kotona. Takaisin voi palata, kun lapsi on ollut oireeton yhden vuorokauden ajan.

Käytännön työjärjestelyt varhaiskasvatuksen ja koulun tiloissa kuuluvat edelleen työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin. Asiaan ovat antaneet ohjeita mm. työmarkkinajärjestöt ja Työterveyslaitos.

• TEHY: Korona vaikuttaa päiväkotien toimintaan – miten toimia?
• Työterveyslaitoksen toimintaohje työnantajille koronavirusepidemiaan varautumiseksi
• Työsuojeluhallinnon vastauksia koronakysymyksiin
• Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet työntekijöille, jotka ovat alttiita koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin vakavammille muodoille (PDF) 

Koronvirukseen liittyvää ohjeistusta on koottuna mm.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuille.

• THL: usein kysyttyä koronaviruksesta
• STM: varautuminen koronavirukseen

Väliaikaisella epidemiatuella korvataan ansionmenetystä silloin, kun lapsi ei osallistu varhaiskasvatukseen tai koulun lähiopetukseen ja tästä syystä vanhempi jää palkatta kotiin hoitamaan lasta epidemian aikana hallitusten suositusten mukaisesti.

Tuki koskee vanhempia, joiden lapset ovat varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa tai perusopetuksen 1-3 vuosiluokalla. Tukeen on oikeutettu myös erityisen tuen tarpeessa olevan oppilaan sekä pidennetyn oppivelvollisuuden ja valmistavan opetuksen piirissä olevan oppilaan vanhempi. 

Oikeus tukeen on Suomessa työ- tai virkasuhteessa olevalla vanhemmalla tai huoltajalla, tai vanhemman tai huoltajan kanssa samassa taloudessa asuvalla puolisolla. 

Korvausta maksetaan, jos ansionmenetystä ei korvata muun lain, kuten tartuntatautilain, nojalla. Korvauksen saaminen edellyttää työntekijän ja työnantajan välistä sopimusta palkattomasta poissaolosta.

Tuki on saman suuruinen kuin vähimmäismääräinen vanhempainpäiväraha eli 28,94 euroa arkipäivältä (723,50 euroa kuukaudessa). Tukea maksetaan 16.3. lähtien poikkeusolojen ajan. Koululaisten vanhemmille tukea maksetaan koulun lukukauden ajalta.

Tukea haetaan takautuvasti Kelalta. Lue Kelan sivuilta oletko oikeutettu tukeen.

Esi- ja perusopetuksen järjestäminen lähiopetuksena on ensisijainen lähtökohta. Keväällä 2020, valmiuslain mukaisten poikkeusolojen aikana käytössä ollut etäopetus ei ole perusopetuslain mukaan mahdollista. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen koulut ja sen opettajat järjestävät opetusta perusopetuslain mukaisesti.

Tasavallan presidentti vahvisti 26.6.2020 väliaikaisen muutoksen perusopetuslakiin. Lainsäädännön tavoitteena on antaa opetuksen järjestäjille työkaluja toimia paikallisista lähtökohdista käsin tartuntatautitilanteessa.

Lakiesityksen mukaan syyslukukaudella 2020 perusopetusta järjestetään lähtökohtaisesti lähiopetuksena. Jos opetusta ei tartuntatautilain nojalla annettavan päätöksen johdosta voitaisi järjestää turvallisesti lähiopetuksena koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, voidaan opetuksessa siirtyä opetuksen järjestäjän päätöksellä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin. Oppilaiden sekä opetus- ja muun henkilöstön välisien fyysisten kontaktien välttämiseksi opetusta voidaan toteuttaa esimerkiksi etäyhteyksiä hyödyntävän ja lähiopetuksen yhdistelmämallin mukaisesti, jossa etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta ja lähiopetusta vuoroteltaisiin viikoittain tai muulla opetuksen järjestäjän soveltuvaksi arvioimalla rytmillä. Arvio lähiopetuksen turvallisesta järjestämisestä tulee tehdä yhdessä alueellisten tartuntatautiviranomaisten kanssa.

Lainsäädäntö on väliaikainen. Laki on voimassa 1.8.2020 – 31.12.2020.  Etäopetusta ei ole tarkoitus käyttää enempää, kuin se on oppimisen turvaamisen kannalta välttämätöntä.

• Hallituksen esitys perusopetuslain väliaikaisesta muuttamisesta
• Opetushallitus: Ohjeita varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjille tulevaa lukuvuotta varten

Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään normaalilainsäädännön mukaisesti. Perusopetuslain 20 a §:n väliaikaisella muutoksella ei ole vaikutusta aamu- ja iltapäivätoimintaan.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisessä noudatetaan kansallisia ohjeita tartuntojen välttämiseksi. Tarpeettomia lähikontakteja vältetään ja toiminnassa noudatetaan tartuntoja ehkäisevää hygieniaa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjällä on velvollisuus huolehtia lasten ja työntekijöiden turvallisuudesta esimerkiksi tehostamalla siivousta ja toimimalla tavallista pienemmissä ja pysyväisluonteisissa ryhmissä. Kunta vastaa myös hankkimansa aamu- ja iltapäivätoiminnan lainmukaisuudesta. Kunnan tulee ohjata palvelujen tuottajaa noudattamaan kansallisia ohjeita tartuntojen välttämiseksi.

• Opetushallitus: Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen syyslukukaudella 2020

Jos lapsi sairastuu päivän aikana, oireinen lapsi siirretään välittömästi aikuisen kanssa erilliseen tilaan odottamaan huoltajaa. Aikuinen välttää lähikontaktia sairastuneeseen säilyttäen riittävän etäisyyden. Oireisten tulee olla yhteydessä omalle terveysasemalleen ja hakeutua sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti koronavirustestiin.

Jos opettaja sairastuu päivän aikana, tulee hänen lähteä pois koulun tiloista. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia tarvittavista toimenpiteistä keskeytyneen opetuksen jatkamiseksi.

Koronavirustartunnan saaneen on oltava pois koulusta tai varhaiskasvatuksesta vähintään 14 vuorokauden ajan oireiden alkamisesta, mutta tarvittaessa pidempään niin, että hän on ollut vähintään kaksi vuorokautta oireeton ennen kuin palaa kouluun tai varhaiskasvatukseen.

Tartuntaketjujen selvitystyö kuuluu kunnan tai sairaanhoitopiirin tartunta-taudeista vastaavalle lääkärille. Jos koronavirustartunta todetaan jollakulla koulussa tai varhaiskasvatuksessa, selvitetään onko tapahtunut altistumista, ja altistuneet pitää jäljittää ja asettaa karanteeniin 14 vuorokaudeksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohje opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana (päivitetty 11.5.2020)

Opetus tulee järjestää perusopetuslain mukaisesti. Opetuksessa tulee noudattaa opetuksen vuosittaista ja viikoittaista tuntimäärää. Kouluissa ei voida poiketa valtakunnallisesta tuntijaosta.

Perusopetusta annetaan oppilaalle ensimmäisellä ja toisella vuosiluokalla työviikossa keskimäärin vähintään 20 tuntia, kolmannella vuosiluokalla keskimäärin vähintään 22 tuntia, neljännellä vuosiluokalla keskimäärin vähintään 24 tuntia, viidennellä ja kuudennella vuosiluokalla keskimäärin vähintään 25 tuntia, seitsemännellä ja kahdeksannella vuosiluokalla keskimäärin vähintään 29 tuntia ja yhdeksännellä vuosiluokalla keskimäärin vähintään 30 tuntia.

Valtioneuvoston asetuksessa perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta säädetään tarkemmin perusopetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen.

Opetuksessa tulee noudattaa valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti hyväksyttyä paikallista opetussuunnitelmaa.

Perusopetusasetuksen 9 § säätää opetuksen ja työaikojen suunnittelusta. Sen mukaisesti opetuksen järjestäjän tulee laatia lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, josta määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista ja opetuksen yhteydessä järjestettävästä muusta toiminnasta sekä työajoista, koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta sekä muista tarpeellisista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Opetuksen järjestäjän tulee ennalta ilmoittaa oppilaille ja näiden huoltajille keskeisistä edellä tarkoitetuista asioista.

Paikallisella tasolla voidaan joutua tekemään muutoksia lukuvuosisuunnitelmaan opetuksen porrastamiseksi.

Koronaepidemia ja etäopetusjakso ovat lisänneet lasten ja nuorten tuen tarvetta.  Lähiopetukseen palaaminen helpottaa tuen tarjoamista oppilaille. Oppilashuollon palveluiden, eli kouluterveydenhoitajan ja -lääkärin, kuraattorin ja psykologin täysi tai jopa vahvistettu työpanos tarvitaan oppilaiden, vanhempien ja opettajien tueksi perusopetuksen koulujen palatessa lähiopetukseen. Opiskeluhuoltopalvelujen lisäksi myös yksittäisten oppilaiden kuntoutus ja terapiapalveluja voidaan toteuttaa koulun tiloissa kuten ennen etäopetukseen siirtymistä.

Koulun työntekijän on viipymättä oltava yhteydessä opiskeluhuollon psykologi- tai kuraattoripalveluihin, jos hän arvioi oppilaan tarvitsevan kyseisiä palveluita. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä oppilaan tai huoltajan kanssa, on yhteydenotosta annettava heille tieto. Samalla psykologille tai kuraattorille luovutetaan tuen tarpeen arvioinnissa tarvittavat tiedot salassapidon estämättä. Yhteydenotto voi perustua niin oppilaan oppimisen kuin psyykkisten tai sosiaalisten ongelmien aiheuttamaan tarpeeseen.

Oppilaita ohjataan tarvittaessa kouluterveydenhuollon palveluihin normaalikäytäntöjen mukaisesti. Oppilashuollon toteuttamisessa noudatetaan opetussuunnitelmaa. Oppilashuollon toimintaa ohjaa koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma.

Oppilashuollon palvelut järjestetään siten, että oppilaat voivat itse hakeutua palveluihin helposti ja opettajilla on mahdollisuus konsultoida palvelujen asiantuntijoita matalalla kynnyksellä.

Opiskeluhuollon palvelujen työntekijät ja kuntoutus- ja terapiapalveluista vastaavat ammattilaiset voivat tarpeen mukaan siirtyä työtehtäviinsä koululta toiselle.

Oppilashuoltopalveluja ja kuntoutus- ja terapiapalveluja järjestettäessä huomioidaan hygieniaohjeet.

Siirryttäessä lähiopetukseen yhteisöllisen oppilashuollon merkitys korostuu. Koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä on hyvä suunnitella jo etukäteen yhteisöllisen työn toimintatavat ja niiden edellyttämä työnjako koulussa.

On tärkeää, että ennen lukuvuoden 2019–2020 koulutyön päättymistä oppilaiden mahdolliset opiskeluhuollolliset tarpeensa tulevat riittävässä laajuudessa kartoitetuksi. Lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota myös eri hallinnonalojen yhteistyössä.

• THL ohje: Opiskeluhuoltopalvelujen järjestäminen lähiopetukseen palattaessa 
• OPH: Lähiopetukseen palaaminen perusopetuksessa 

 

Esi- ja perusopetuksessa ja muussa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Lupaa poissaoloon tulee siis aina hakea ja koulu harkitsee, onko luvan myöntämiselle perusteita. Opetuksen järjestäjä ja koulu voivat tehdä yleisiä linjauksia poissaololupien myöntämisestä. Oppilaita tulee kohdella yhdenvertaisesti. Myös yhteistyö ja yhteisen näkemyksen löytäminen kotien kanssa on tärkeää.

Esimerkiksi sairaus tai oppilaan tai hänen perheenjäsenensä kuuluminen tartuntavaaran näkökulmasta riskiryhmään on hyväksyttävä peruste poissaoloon. Riskiryhmään kuuluminen perustuu hoitavan lääkärin arvioon henkilön tilanteesta.

Ainoastaan siinä tapauksessa, että terveydentilaan liittyvän syyn vuoksi oppilaalle tehdään päätös erityisistä opetusjärjestelyistä (perusopetuslaki 18 §), voidaan opetus antaa etäopetuksena. Tällainen järjestely voi tulla kysymykseen esimerkiksi riskiryhmiin kuuluvien, kotiin jäävien oppilaiden osalta. Järjestely on mahdollinen ainoastaan yksittäisten oppilaiden osalta terveydellisin perustein. Päätöksenteossa voidaan hyödyntää lääkärin arviota.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on suositellut, että mahdollisuus erityisiin opetusjärjestelyihin tarjottaisiin yhtäläisesti myös lapsille, jotka ovat perustellusti poissa opetuksesta perheenjäsenensä terveydentilan vuoksi, jos erityisiä opetusjärjestelyitä tehdään lapsille, jotka kuuluvat riskiryhmiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus suosittelevat, että näin toimittaisiin väliaikaisesti akuutin koronavirusepidemian ajan.

Opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle. Huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua.

Luvattomiin poissaoloihin tulee puuttua koulujen normaalien käytäntöjen mukaisesti. Tarvittavat tukitoimet ja oppilashuollolliset toimenpiteet on aina otettava osaksi tilanteita, joissa oppilaalla on syystä tai toisesta runsaasti poissaoloja.

• Opetushallituksen ohje: Oppivelvollisuus ja poissaolot opetuksesta 14.5.2020 alkaen

 

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Jos oppilas tai hänen perheenjäsenensä kuuluu riskiryhmään, hoitava lääkäri arvioi, voiko lapsi palata kouluun tai varhaiskasvatukseen.

Esi- ja perusopetuksessa ja muussa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Sairaus tai oppilaan tai hänen perheenjäsenensä kuuluminen tartuntavaaran näkökulmasta riskiryhmään on hyväksyttävä peruste poissaoloon.  Lääkäri voi arvioida poissaolon tarpeellisuutta. Riskiryhmään kuuluminen perustuu hoitavan lääkärin arvioon henkilön tilanteesta. Muille kuin riskiryhmään kuuluville voidaan myöntää poissaolo normaalien käytänteiden mukaisesti. Poissaolon aikana suoritettavista tehtävistä sovitaan opettajan kanssa.

Jos oppilas ei voi esimerkiksi omaan terveydentilaan liittyvistä syistä osallistua lähiopetukseen, hänelle on mahdollista tehdä yksilökohtainen päätös perusopetuslain 18 §:n mukaisista erityisistä opetusjärjestelyistä. Opetus voidaan tällöin antaa poikkeuksellisesti esimerkiksi etäopetuksena, jolloin oppilas voi turvallisesti opiskella kotoa käsin. Tällainen järjestely voi tulla kysymykseen riskiryhmiin kuuluvien, kotiin jäävien oppilaiden osalta. Järjestely on mahdollinen ainoastaan yksittäisten oppilaiden osalta terveydellisin perustein. Päätöksenteossa voidaan hyödyntää lääkärin arviota.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on suositellut, että mahdollisuus erityisiin opetusjärjestelyihin tarjottaisiin yhtäläisesti myös lapsille, jotka ovat perustellusti poissa opetuksesta perheenjäsenensä terveydentilan vuoksi, jos erityisiä opetusjärjestelyitä tehdään lapsille, jotka kuuluvat riskiryhmiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus suosittelevat, että näin toimittaisiin väliaikaisesti akuutin koronavirusepidemian ajan.

Opettajien ja muiden kouluissa tai varhaiskasvatuksessa työskentelevien osalta työturvallisuus on opetuksen tai varhaiskasvatuksen järjestäjän eli työnantajan vastuulla. Työnantajan tulee työturvallisuuslain mukaan etukäteen selvittää, miten opettajat voivat työskennellä lähiopetuksessa vaarantamatta terveyttään. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös yksittäisten työntekijöiden terveydentila. Jos riskiryhmään kuuluva kokee, ettei kykene turvallisesti työskentelemään lähiopetuksessa, hänen tulee kääntyä asiassa oman työsuojeluvaltuutettunsa ja työterveyshuollon puoleen.

THL: Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät 

OPH: Oppivelvollisuus ja poissaolot opetuksesta 14.5.2020 alkaen

 

Opetuksen käytännön työjärjestelyt kuuluvat työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin. Opettajien käytännön työjärjestelyihin ovat antaneet lisätietoa mm. Opetusalan ammattijärjestö ja Kuntatyönantajat.

Poikkeuksellisina aikoina on ymmärrettävää, ettei opetusta ole mahdollista järjestää aivan samalla tavalla kuin normaalioloissa. On huolehdittava siitä, että oma työkuorma ei kasva liian suureksi, ja että vastuita jaetaan eri opettajien kesken. Koulussa voidaan rehtorin johdolla päättää opetusryhmien muodostamisesta ja opettajien normaalista poikkeavasta työnjaosta.

Opetusjärjestelyjen yhteydessä pitää ottaa huomioon myös koronaviruksen leviämisen ehkäiseminen. On tärkeää, että opetuksen järjestäjät ohjeistavat kouluja opetusryhmien muodostamisessa, opettajien välisessä työnjaossa ja turvallisissa toimintatavoista opetusjärjestelyissä.

Koulun tilaratkaisut toteutetaan niin, että oppilaita on kouluissa kerralla aiempaa vähemmän. Tyhjillään olevia (esim. toisen asteen oppilaitosten) opetustiloja voidaan tarvittaessa ottaa tähän käyttöön.

Alakouluissa opetusryhmät pidetään erillään koko koulupäivän ajan. Yläkoulussa ja valinnaisissa aineissa opetusryhmä voi vaihtua, mikäli opetusta ei voida muutoin toteuttaa.

Mikäli opetusryhmien erillään pitäminen esim. yläkouluissa on mahdotonta, panostetaan väljyyteen ja pyritään porrastamaan opetusta mahdollisuuksien mukaan.

Henkilöiden välisistä turvaväleistä ei olla antamassa määräyksiä, ryhmiä ei tarvitse jakaa vaan väljyyttä haetaan tilajärjestelyillä.

Koulussa tai varhaiskasvatuksessa tapahtuva toiminta ei ole kokoontumislain mukainen yleinen kokous tai yleisötilaisuus. Toimintaan ei sovelleta mahdollisia kokoontumisrajoituksia.

Ryhmäkokoja ja henkilöstömitoitusta koskeva sääntely on voimassa sellaisena kuin se on voimassa varhaiskasvatusta ja perusopetusta koskevassa lainsäädännössä. Varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja kouluissa vältetään tavanomaista suurempia ryhmiä, kuten esimerkiksi useamman opettajan yhdistettyjä ryhmiä.

Kouluruokailu järjestetään oman luokan tai ryhmän kanssa, ei yhteisruokailua ruokasalissa. Ruokasalia voi kuitenkin käyttää porrastetusti. Hygieniasta huolehditaan ruuanvalmistuksen ja -jakelun sekä syömisen aikana. Välitunnit voidaan esimerkiksi porrastaa.

Opetuksen järjestäjä ohjeistaa käytännön järjestelyistä tarkemmin kunkin koulun tilanteeseen sopivaksi.

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohje opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana  11.5.2020
• Opetushallituksen ohje 14.5. alkaen: Lähiopetukseen palaaminen perusopetuksessa
• Opetushallituksen ohje 14.5. alkaen: Siirtyminen normaaliolojen lainsäädännön mukaiseen varhaiskasvatukseen

ks. myös vastaus ”Miten varhaiskasvatuksessa voidaan suojautua, kun samassa ryhmässä työskentelee monta aikuista?”

Opettajien työjärjestelyistä saa lisätietoa mm. Opetusalan ammattijärjestön,  Kuntatyönantajien ja Sivistystyönantajien verkkosivuilta

• OAJ: Kysymyksiä ja vastauksia opetuksen järjestämisestä koronan aiheuttamien poikkeusolojen aikana
• Kuntatyönantajat: Usein kysyttyä koronapandemiasta sekä ohjeita työnantajille

Maskien käyttöä ei yleisesti suositella koulussa tai varhaiskasvatuksessa, mutta maskia voi halutessaan käyttää ottaen huomioon siihen liittyvät ohjeet.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohje opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 11.5.2020

Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että koulukuljetukset toteutuvat ja että oppilaat pääsevät kouluun. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus.  

Opetuksen järjestäjän vastuulla on huolehtia koulukuljetusten turvallisesta toteuttamisesta ja hakea paikallisiin olosuhteisiin parhaiten soveltuvat ratkaisut. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos on antanut ohjeita koulukujetuksiin.

THL: Ohjeet koulukuljetuksiin COVID-19-tartuntojen ehkäisemiseksi (PDF)

Perusopetuslaki ei mahdollista koulujen sulkemista vain varmuuden vuoksi. Koulun tilojen sulkeminen on mahdollista tartuntatautilain nojalla, mutta sen on oltava välttämätöntä epidemian estämiseksi. Koulutilojen sulkemisesta päättää tuolloin kunnan tartuntataudeista vastaava toimielin.

Oppilaiden tai henkilökunnan karanteenista päättää virkasuhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai virkasuhteinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri. Päätöksiä ei tee esimerkiksi kunnan opetustoimi.

Poikkeusolojen aikana koulujen rajoitustoimet perustuivat sekä tartuntatautilakiin että valmiuslakiin. Valmiuslain nojalla koko Suomessa rajoitettiin varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestämisvelvollisuutta väliaikaisesti. Valmiuslain nojalla mahdollistettiin myös perusopetuksessa etäopetuksen järjestäminen. Tartuntatautilain nojalla annetuilla aluehallintovirastojen päätöksillä koulutilat suljettiin maan laajuisesti. Tartuntatautilain nojalla ei ole mahdollista antaa määräyksiä opetuksen järjestämisestä etäopetuksena, vaan tältä osin sääntely perustuu valmiuslain nojalla annettuun asetukseen.

Valmiuslain mukaisia toimivaltuuksia voi käyttää vain, mikäli niitä koskeva tiukka välttämättömyysperiaate täyttyy. Välttämätöntä perustetta lähiopetuksen keskeyttämiselle esi- ja perusopetuksessa 13.5. jälkeen ei terveysviranomaisten näkemyksen mukaan enää ole.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat laatineet ohjeet järjestelyihin, joita noudattaen lähiopetukseen voidaan palata.

Valtioneuvoston linjausten yhteydessä julkaistuissa ja myöhemmin päivitetyissä ohjeissa kouluille pitäydyttiin turvallisia järjestelyjä koskeviin yleisohjeisiin (väljyys, hygienia, ryhmät erillään ym.), koska olosuhteet ja käytännön järjestelyt ovat erilaisia kouluissa ja kunnissa. Koulut tuntevat ne parhaiten ja voivat tehdä omaan tilanteeseen sopivia ratkaisuja turvallisuudesta huolehtien.

Mikäli opetusryhmien erillään pitäminen esim. yläkouluissa on mahdotonta, panostetaan väljyyteen ja pyritään porrastamaan opetusta mahdollisuuksien mukaan. Myös välitunnit ja kouluruokailu on järjestettävä oman luokan tai ryhmän kanssa. Isoja kokoontumisia ei järjestetä. Henkilökunnan kokoontumisia tulee välttää. Henkilöstön ei tule siirtyä yksiköstä toiseen tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi. Hygieniaohjeita on noudatettava tarkasti.

Tärkeintä on välttää tarpeettomia aikuisten välisiä kontakteja. Yksityiskohtaisista järjestelyistä päättävät koulutuksen järjestäjät.

Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana. Koulussa vältetään tilanteita, joissa ollaan suorassa kosketuksessa muiden kanssa. Kunnan sivistystoimi ja kunnan tartuntataudeista vastaava yksikkö ohjeistavat tarvittaessa tarkemmin käytännön toimenpiteissä.

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohje opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana (PDF) 11.5.2020 
• Opetushallituksen ohje 14.5. alkaen: Lähiopetukseen palaaminen perusopetuksessa

 

 

Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Sen lisäksi on huolehdittava, että ongelmatilanteet tunnistetaan ja niihin puututaan ajoissa.

Opetuksen järjestäjän on huolehdittava, että poikkeusolojen vaikutukset oppilaiden osaamiseen jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Opetuksen järjestäjän vastuulla on ohjeistaa kouluja ja opettajia niin, että kaikilla lapsilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet saada apua ja tukea.  

Ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa on poikkeustapauksissa mahdollista järjestää rajattu määrä opetusta ja ohjausta oppilaitoksen tiloissa. Opetuksessa ja ohjauksessa, jota ei ole mahdollista toteuttaa muutoin kuin lähiopetuksena, mutta joka on opintojen etenemisen kannalta välttämätöntä, tulee huolehtia oppilaiden ja opiskelijoiden sekä opetushenkilöstön turvallisuudesta tila- ja hygieniajärjestelyin.

Opetus- ja ohjausjärjestelyissä on huomioitava ne oppilaat ja opiskelijat, jotka eivät pysty opiskelemaan itsenäisesti tai hyödyntämään erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä tai verkkoyhteyksiä. Heille voidaan koulutuksen järjestäjän harkinnan mukaan tarjota mahdollisuus opiskella itsenäisesti tai ohjatusti oppilaitoksen tiloissa ottaen huomioon tarvittavat tila- ja hygieniajärjestelyt.

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua erityistä tukea ja vaativaa erityistä tukea saavien opiskelijoiden osalta tulee varmistaa riittävät tukitoimet myös etäopetuksessa. Jos opintojen suorittaminen etäopetuksena ei opiskelijan tuen tarpeen vuoksi onnistu, selvitetään mahdollisuus lähiopetukseen. Lähiopetuksen järjestämistarpeen arvioinnissa tulee kuitenkin ottaa huomioon opiskelijan mahdollinen kuuluminen koronaviruksen riskiryhmään. Opetusjärjestelyistä päättämisessä on aina ensisijaisesti huolehdittava opiskelijoiden terveydestä ja turvallisuudesta.

Valtioneuvosto suositteli 16.3.2020, että lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät ylläpitävät opiskeluhuollon palveluita osassa toimipisteitään ja huolehtivat siitä, että opiskelijoilla on riittävä tieto käytössä olevista palveluista.

Oppilaiden ja opiskelijoiden tuen tarve jatkuu myös poikkeusolojen jälkeen. Tulevana lukuvuonna tarvitaan lisäpanostuksia siihen, että poikkeusoloissa syntynyttä osaamisvajetta ja oppimiseroja voidaan pienentää. Tämä tarkoittaa lisäpanostuksia opetukseen ja ohjaukseen sekä muihin tukitoimiin. Näitä tukitoimenpiteitä valmistellaan opetus- ja kulttuuriministeriössä.

Jos lapsella on edes lieviä flunssan oireita, hänen tulee pysyä kotona. Takaisin voi palata, kun lapsi on ollut oireeton yhden vuorokauden ajan.

Käytännön työjärjestelyt varhaiskasvatuksen ja koulun tiloissa kuuluvat edelleen työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin. Asiaan ovat antaneet ohjeita mm. työmarkkinajärjestöt ja Työterveyslaitos.

• TEHY: Korona vaikuttaa päiväkotien toimintaan – miten toimia?
• Työterveyslaitoksen toimintaohje työnantajille koronavirusepidemiaan varautumiseksi
• Työsuojeluhallinnon vastauksia koronakysymyksiin
• Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet työntekijöille, jotka ovat alttiita koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin vakavammille muodoille (PDF) 

Koronvirukseen liittyvää ohjeistusta on koottuna mm.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuille.

• THL: usein kysyttyä koronaviruksesta
• STM: varautuminen koronavirukseen

Väliaikaisella epidemiatuella korvataan ansionmenetystä silloin, kun lapsi ei osallistu varhaiskasvatukseen tai koulun lähiopetukseen ja tästä syystä vanhempi jää palkatta kotiin hoitamaan lasta epidemian aikana hallitusten suositusten mukaisesti.

Tuki koskee vanhempia, joiden lapset ovat varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa tai perusopetuksen 1-3 vuosiluokalla. Tukeen on oikeutettu myös erityisen tuen tarpeessa olevan oppilaan sekä pidennetyn oppivelvollisuuden ja valmistavan opetuksen piirissä olevan oppilaan vanhempi. 

Oikeus tukeen on Suomessa työ- tai virkasuhteessa olevalla vanhemmalla tai huoltajalla, tai vanhemman tai huoltajan kanssa samassa taloudessa asuvalla puolisolla. 

Korvausta maksetaan, jos ansionmenetystä ei korvata muun lain, kuten tartuntatautilain, nojalla. Korvauksen saaminen edellyttää työntekijän ja työnantajan välistä sopimusta palkattomasta poissaolosta.

Tuki on saman suuruinen kuin vähimmäismääräinen vanhempainpäiväraha eli 28,94 euroa arkipäivältä (723,50 euroa kuukaudessa). Tukea maksetaan 16.3. lähtien poikkeusolojen ajan. Koululaisten vanhemmille tukea maksetaan koulun lukukauden ajalta.

Tukea haetaan takautuvasti Kelalta. Lue Kelan sivuilta oletko oikeutettu tukeen.

Lukioissa palattiin normaalilainsäädännön mukaiseen opetuksen järjestämiseen 14.5.2020.

Valtioneuvosto päätti kesäkuun puolivälissä, että valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien käytöstä luovutaan ja poikkeusolot päättyivät 16.6.2020. Viranomaisten suosituksia koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi on kuitenkin edelleen syytä noudattaa. Koulutuksen järjestäjien on myös tärkeää aktiivisesti seurata epidemiatilanteen kehitystä ja toimia mahdollisten uusien määräysten tai suositusten mukaisesti.

Lukiolainsäädäntö mahdollistaa opetuksen järjestämisen eri muodoissa, kuten lähiopetuksena, etäopetuksena tai näiden yhdistelmänä. Lukiokoulutuksen järjestäjät päättävät niitä koskevan normaaliolojen lainsäädännön puitteissa opetuksen tarkoituksenmukaisesta ja turvallisesta järjestämisestä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeet huomioiden. 

• Opetushallitus: Lukiokoulutuksen järjestäminen 1.8.2020 alkaen
• Ohje yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille (11.5.2020) 

Lukioita, ammatillisia oppilaitoksia, korkeakouluja ja vapaata sivistystyötä koskevat rajoitusten päätyttyä 14.5. oppilaitosten tilojen käyttöä opetukseen hallitaan tartuntatautilain mukaisilla toimilla. Lähiopetukseen on mahdollista palata hallitusti ja porrastetusti. 

Valtioneuvosto kuitenkin suosittaa, että yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, vapaassa sivistystyössä ja aikuisten perusopetuksessa jatketaan etäopetusta lukukauden loppuun. Koulutuksen järjestäjät päättävät itse, missä määrin lähiopetusta tarvittaessa järjestetään. Kesällä lähiopetus järjestetään väljyys- ja hygieniaohjeita noudattaen.

• OKM ja THL ohje 11.5.2020 yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukio- koulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 
• Opetushallituksen ohje 14.5.2020 alkaen: Vapaan sivistystyön koulutuksen toteuttaminen 
• Tietoa koottuna yliopistoittain (Unifi)
• Tietoa koottuna ammattkorkeakouluittain (Arene)

Opetuksen käytännön työjärjestelyt kuuluvat työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin. Opettajien käytännön työjärjestelyihin ovat antaneet lisätietoa mm. Opetusalan ammattijärjestö ja Kuntatyönantajat.

Poikkeuksellisina aikoina on ymmärrettävää, ettei opetusta ole mahdollista järjestää aivan samalla tavalla kuin normaalioloissa. On huolehdittava siitä, että oma työkuorma ei kasva liian suureksi, ja että vastuita jaetaan eri opettajien kesken. Koulussa voidaan rehtorin johdolla päättää opetusryhmien muodostamisesta ja opettajien normaalista poikkeavasta työnjaosta.

Opetusjärjestelyjen yhteydessä pitää ottaa huomioon myös koronaviruksen leviämisen ehkäiseminen. On tärkeää, että opetuksen järjestäjät ohjeistavat kouluja opetusryhmien muodostamisessa, opettajien välisessä työnjaossa ja turvallisissa toimintatavoista opetusjärjestelyissä.

Jos henkilö sairastuu päivän aikana, tulee hänen poistua välittömästi oppilaitoksesta tai siirtyä erilliseen tilaan. Oireisten tulee toimia paikallisten terveysviranomaisten ohjeiden mukaisesti ja olla yhteydessä perusterveydenhuoltoon tai työterveyshuoltoon ja hakeutua sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti koronavirustestiin.

Jos oppilaitoksen yhteydessä olevassa asuntolassa asuva opiskelija sairastuu, tulee oppilaitoksen ottaa yhteyttä oppilaitoksen sijaintikunnan tartuntataudeista vastaavaan yksikköön tilanteen ja vaadittavien toimenpiteiden arvioimiseksi.

Tartuntaketjujen selvitystyö kuuluu kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Jos koronavirustartunta todetaan jollakulla opiskelijalla tai oppilaitoksessa työskentelevällä, selvitetään, onko tapahtunut altistumista. Altistuneet jäljitetään ja asetetaan karanteeniin 14 vuorokaudeksi tartuntatautilaissa säädetyin menettelyin. Koronavirustartunnan saaneen on oltava pois oppilaitoksesta vähintään 14 vuorokauden ajan oireiden alkamisesta.

Jos oppilaitoksen yhteydessä olevassa asuntolassa todetaan koronavirustartunta, tilanteen vaatimat järjestelyt toteutetaan yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan tartuntataudeista vastaavan yksikön kanssa.

• Ohje yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille (11.5.2020) 

Opintojen arviointi toteutetaan opetussuunnitelman perusteissa ja paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellyillä tavoilla.

Joissakin oppiaineissa osaamisen osoittaminen voi olla perusteltua järjestää oppilaitoksen tiloissa. Mikäli näin toimitaan, noudatetaan viranomaisten ohjeistusta. On kuitenkin suositeltavaa pyrkiä näissäkin tapauksissa löytämään etäratkaisuja ja samalla luomaan kestäviä käytänteitä, joita voidaan hyödyntää myös tulevana lukuvuonna. Arviointi opintojen aikana ja opiskelun päättyessä tulee toteuttaa mahdollisimman monipuoliseen näyttöön perustuen. Kunkin kurssin arviointimenettelyt kerrotaan opiskelijoille kurssin alussa. Lähtökohta on, että numeroarviointia edellyttävät kurssit arvioitaisiin edelleen numeroin.

Opetushallitus: Oppimisen arviointi lukiossa poikkeusjärjestelyjen aikana

 

Opettajien työjärjestelyistä saa lisätietoa mm. Opetusalan ammattijärjestön,  Kuntatyönantajien ja Sivistystyönantajien verkkosivuilta

• OAJ: Kysymyksiä ja vastauksia opetuksen järjestämisestä koronan aiheuttamien poikkeusolojen aikana
• Kuntatyönantajat: Usein kysyttyä koronapandemiasta sekä ohjeita työnantajille

Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Sen lisäksi on huolehdittava, että ongelmatilanteet tunnistetaan ja niihin puututaan ajoissa.

Opetuksen järjestäjän on huolehdittava, että poikkeusolojen vaikutukset oppilaiden osaamiseen jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Opetuksen järjestäjän vastuulla on ohjeistaa kouluja ja opettajia niin, että kaikilla lapsilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet saada apua ja tukea.  

Ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa on poikkeustapauksissa mahdollista järjestää rajattu määrä opetusta ja ohjausta oppilaitoksen tiloissa. Opetuksessa ja ohjauksessa, jota ei ole mahdollista toteuttaa muutoin kuin lähiopetuksena, mutta joka on opintojen etenemisen kannalta välttämätöntä, tulee huolehtia oppilaiden ja opiskelijoiden sekä opetushenkilöstön turvallisuudesta tila- ja hygieniajärjestelyin.

Opetus- ja ohjausjärjestelyissä on huomioitava ne oppilaat ja opiskelijat, jotka eivät pysty opiskelemaan itsenäisesti tai hyödyntämään erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä tai verkkoyhteyksiä. Heille voidaan koulutuksen järjestäjän harkinnan mukaan tarjota mahdollisuus opiskella itsenäisesti tai ohjatusti oppilaitoksen tiloissa ottaen huomioon tarvittavat tila- ja hygieniajärjestelyt.

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua erityistä tukea ja vaativaa erityistä tukea saavien opiskelijoiden osalta tulee varmistaa riittävät tukitoimet myös etäopetuksessa. Jos opintojen suorittaminen etäopetuksena ei opiskelijan tuen tarpeen vuoksi onnistu, selvitetään mahdollisuus lähiopetukseen. Lähiopetuksen järjestämistarpeen arvioinnissa tulee kuitenkin ottaa huomioon opiskelijan mahdollinen kuuluminen koronaviruksen riskiryhmään. Opetusjärjestelyistä päättämisessä on aina ensisijaisesti huolehdittava opiskelijoiden terveydestä ja turvallisuudesta.

Valtioneuvosto suositteli 16.3.2020, että lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät ylläpitävät opiskeluhuollon palveluita osassa toimipisteitään ja huolehtivat siitä, että opiskelijoilla on riittävä tieto käytössä olevista palveluista.

Oppilaiden ja opiskelijoiden tuen tarve jatkuu myös poikkeusolojen jälkeen. Tulevana lukuvuonna tarvitaan lisäpanostuksia siihen, että poikkeusoloissa syntynyttä osaamisvajetta ja oppimiseroja voidaan pienentää. Tämä tarkoittaa lisäpanostuksia opetukseen ja ohjaukseen sekä muihin tukitoimiin. Näitä tukitoimenpiteitä valmistellaan opetus- ja kulttuuriministeriössä.

Koulutuksen järjestäjä päättää mahdollisesti järjestettävistä valinta- tai soveltuvuuskokeista ja muista lisänäytöistä. 

Valtioneuvosto suosittelee, että lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät luopuvat hakijan läsnäoloa edellyttävien pääsy- tai soveltuvuuskokeiden järjestämisestä, ellei niiden järjestäminen ole välttämätöntä opiskelijavalinnan asianmukaiseksi toteuttamiseksi. Järjestettäessä pääsy- ja soveltuvuuskokeita tulee kiinnittää erityistä huomiota tartuntojen leviämisen estämiseen.

Pääsy- ja soveltuvuuskokeet voidaan tarvittaessa korvata sellaisilla lisänäytöillä, jotka eivät edellytä hakijan läsnäoloa. Soveltuvuuskokeet, haastattelut ja muut lisänäytöt on tehtävä puhelimitse tai muiden etäyhteyksien kautta, ellei hakijan fyysinen läsnäolo ole ehdottoman välttämätöntä. Näin vältytään sosiaalisten kontaktien ja matkustamisen aiheuttamilta tartuntariskeiltä.

Muutettaessa pääsy- ja soveltuvuuskokeita koskevia järjestelyjä tulee ottaa huomioon hakijoiden oikeusturva ja yhdenvertaisuus.

Päivitetty 6.4.2020

 

Ratkaisut tehdään paikallisesti tilanteesta ja olosuhteista riippuen. Opetushallituksen sivuilla on vinkkejä etäopetuksen ja arvioinnin järjestämiseen poikkeusoloissa.

Suullisen kielitaidon kurssi ja koepankki

 

Työpaikalla tai muualla oppilaitoksen ulkopuolella järjestettävää koulutusta ja työharjoittelua suositellaan jatkettavaksi, jos se on työpaikan puolesta mahdollista ja koulutuksen järjestäjä ja työnantaja arvioivat, että työympäristö on turvallinen opiskelijalle.

Mikäli työpaikalla on suuri riski saada koronatartunta, on suositeltavaa, että työpaikalla järjestettävää koulutusta jatketaan vasta, kun riskiä ei enää ole.

Terveydenhoitoalalla tulee ottaa huomioon, että opiskelijoiden työpanosta saatetaan tarvita, mikäli terveydenhoitoon tulee henkilöstövajetta epidemian pitkittyessä.

Koulutuksen järjestäjä päättää mahdollisesti järjestettävistä valinta- tai soveltuvuuskokeista ja muista lisänäytöistä. 

Valtioneuvosto suosittelee, että lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät luopuvat hakijan läsnäoloa edellyttävien pääsy- tai soveltuvuuskokeiden järjestämisestä, ellei niiden järjestäminen ole välttämätöntä opiskelijavalinnan asianmukaiseksi toteuttamiseksi. Järjestettäessä pääsy- ja soveltuvuuskokeita tulee kiinnittää erityistä huomiota tartuntojen leviämisen estämiseen.

Pääsy- ja soveltuvuuskokeet voidaan tarvittaessa korvata sellaisilla lisänäytöillä, jotka eivät edellytä hakijan läsnäoloa. Soveltuvuuskokeet, haastattelut ja muut lisänäytöt on tehtävä puhelimitse tai muiden etäyhteyksien kautta, ellei hakijan fyysinen läsnäolo ole ehdottoman välttämätöntä. Näin vältytään sosiaalisten kontaktien ja matkustamisen aiheuttamilta tartuntariskeiltä.

Muutettaessa pääsy- ja soveltuvuuskokeita koskevia järjestelyjä tulee ottaa huomioon hakijoiden oikeusturva ja yhdenvertaisuus.

Päivitetty 6.4.2020

 

Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Sen lisäksi on huolehdittava, että ongelmatilanteet tunnistetaan ja niihin puututaan ajoissa.

Opetuksen järjestäjän on huolehdittava, että poikkeusolojen vaikutukset oppilaiden osaamiseen jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Opetuksen järjestäjän vastuulla on ohjeistaa kouluja ja opettajia niin, että kaikilla lapsilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet saada apua ja tukea.  

Ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa on poikkeustapauksissa mahdollista järjestää rajattu määrä opetusta ja ohjausta oppilaitoksen tiloissa. Opetuksessa ja ohjauksessa, jota ei ole mahdollista toteuttaa muutoin kuin lähiopetuksena, mutta joka on opintojen etenemisen kannalta välttämätöntä, tulee huolehtia oppilaiden ja opiskelijoiden sekä opetushenkilöstön turvallisuudesta tila- ja hygieniajärjestelyin.

Opetus- ja ohjausjärjestelyissä on huomioitava ne oppilaat ja opiskelijat, jotka eivät pysty opiskelemaan itsenäisesti tai hyödyntämään erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä tai verkkoyhteyksiä. Heille voidaan koulutuksen järjestäjän harkinnan mukaan tarjota mahdollisuus opiskella itsenäisesti tai ohjatusti oppilaitoksen tiloissa ottaen huomioon tarvittavat tila- ja hygieniajärjestelyt.

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua erityistä tukea ja vaativaa erityistä tukea saavien opiskelijoiden osalta tulee varmistaa riittävät tukitoimet myös etäopetuksessa. Jos opintojen suorittaminen etäopetuksena ei opiskelijan tuen tarpeen vuoksi onnistu, selvitetään mahdollisuus lähiopetukseen. Lähiopetuksen järjestämistarpeen arvioinnissa tulee kuitenkin ottaa huomioon opiskelijan mahdollinen kuuluminen koronaviruksen riskiryhmään. Opetusjärjestelyistä päättämisessä on aina ensisijaisesti huolehdittava opiskelijoiden terveydestä ja turvallisuudesta.

Valtioneuvosto suositteli 16.3.2020, että lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät ylläpitävät opiskeluhuollon palveluita osassa toimipisteitään ja huolehtivat siitä, että opiskelijoilla on riittävä tieto käytössä olevista palveluista.

Oppilaiden ja opiskelijoiden tuen tarve jatkuu myös poikkeusolojen jälkeen. Tulevana lukuvuonna tarvitaan lisäpanostuksia siihen, että poikkeusoloissa syntynyttä osaamisvajetta ja oppimiseroja voidaan pienentää. Tämä tarkoittaa lisäpanostuksia opetukseen ja ohjaukseen sekä muihin tukitoimiin. Näitä tukitoimenpiteitä valmistellaan opetus- ja kulttuuriministeriössä.

Jos työpaikalla järjestettävää koulutusta on mahdollista siirtää myöhemmäksi ilman, että se viivästyttää kohtuuttomasti opintojen etenemistä, voi uudesta ajankohdasta sopia työnantajan kanssa.

Mikäli opiskelijan valmistuminen tai opintojen sujuva eteneminen on kiinni työpaikalla järjestettävästä koulutuksesta, selvitetään, löytyykö opiskelijalle toista työpaikkaa. Jos toista työpaikkaa ei löydy, osaamisen hankkimista jatketaan jossakin muussa oppimisympäristössä.

• Ohje yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille (11.5.2020) 

Työpaikalla järjestettävää koulutusta suositellaan jatkettavaksi, jos se on työpaikan puolesta mahdollista ja opiskelija, koulutuksen järjestäjä ja työnantaja arvioivat, että työympäristö on turvallinen opiskelijalle.

Valtionosuudella rahoitettu ammatillinen työvoimakoulutus jatkuu, kuten muukin ammatillinen koulutus. Jo sovittuja koulutusten aloituksia ei myöskään ole tarpeen kategorisesti perua tai siirtää, vaikka opetuksessa joudutaan ottamaan huomioon viranomaisten antamat väljyys- ja hygieniaohjeet.

• Ohje yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille (11.5.2020) 

Työnhakijalla, jolla on opintojensa ajalta oikeus työttömyysetuuteen työttömyysturvalain 2 luvun 10 a §:n nojalla, on opintojen viivästyessä koronavirustilanteen takia oikeus työttömyysetuuteen sen estämättä, että opintojen muodostaman kokonaisuuden kesto ylittäisi kuusi kuukautta. Väliaikainen lakimuutos on voimassa 31.12.2020 asti.

Osa ammatillisen koulutuksen opinnoista ja osaamisen osoittamisesta on sen luonteista, että sitä ei ole mahdollista toteuttaa ilman fyysistä kontaktia tai läheisyyttä. Jos lähiopetus- tai näyttötilanne on sen luonteinen, ettei 1-2 metrin turvaväliä ole mahdollista noudattaa, tulee kuitenkin mahdollisuuksien mukaan noudattaa väljyys- ja hygieniaohjeita. Lisäksi tulee noudattaa ohjeita opiskelijan ja opettajan tai muun arvioijan oireettomuudesta sekä ottaa huomioon opiskelijan ja opettajan tai muun arvioijan turvallisuus ja mahdollinen kuuluminen riskiryhmään.

Fyysistä kontaktia tai läheisyyttä edellyttävään opetus- tai näyttötilanteeseen osallistuminen on opiskelijalle vapaaehtoista ja tarvittaessa opetus- tai arviointitilanne on siirrettävä myöhempään ajankohtaan.

• Ohje yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille (11.5.2020) 

Opettajien työjärjestelyistä saa lisätietoa mm. Opetusalan ammattijärjestön,  Kuntatyönantajien ja Sivistystyönantajien verkkosivuilta

• OAJ: Kysymyksiä ja vastauksia opetuksen järjestämisestä koronan aiheuttamien poikkeusolojen aikana
• Kuntatyönantajat: Usein kysyttyä koronapandemiasta sekä ohjeita työnantajille

Lain mukaan työnhakijan on osallistuttava säännöllisesti koulutus- tai opintosuunnitelman mukaiseen opetukseen. Työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä on, että työnhakija etenee opinnoissaan. Ammatillisten opintojen osalta edellytetään, että opinnot etenevät koulutus- tai opintosuunnitelmassa tarkoitetulla tavalla. Jos opintoja ei pysty suorittamaan tai niiden eteneminen hidastuu, tulee aina ottaa yhteyttä TE-toimistoon. Lisäksi opiskelijan tulee olla yhteydessä oppilaitokseen, jotta suunnitelmia voidaan päivittää.

TE-toimisto voi joustaa opintojen etenemisen seurannassa, jos pätevästä syystä on ilmeistä, että opinnoissa eteneminen on vaikeaa tai mahdotonta asetetussa aikataulussa. Näissä tilanteissa TE-toimisto voi sopia työnhakijan kanssa seurantajakson pidentämisestä.

Jos opintoja ei voi suorittaa opiskelijasta riippumattomasta syystä, opinnot voi jaksottaa, jolloin henkilö on oikeutettu työttömyysetuuteen, eikä opiskelun tukemisen 24 kuukauden enimmäisaika kulu opiskelujaksojen välisenä aikana. Opintoja ei voi suorittaa opintojaksojen välisenä aikana. Jaksotuksesta sovitaan koulutuksen järjestäjän ja TE-toimiston kanssa.

Opintojen tukeminen voidaan perustellusta syystä myös tilapäisesti keskeyttää. Opiskelun tukemisen tilapäinen keskeytys ei estä opiskelemasta haluamassaan laajuudessa keskeytyksen aikana. Keskeytyksen aikana ei ole kuitenkaan oikeutta työttömyysetuuteen.

Oppisopimuskoulutuksessa ja koulutussopimuksella tapahtuvassa koulutuksessa noudatetaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 8 luvun säännöksiä. Oppisopimuksen ja oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevan sopimuksen purkamisessa sekä oppisopimuskoulutuksen keskeytymisessä noudatetaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 75 §:n säännöksiä koskien oppisopimuksen ja oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevan sopimuksen purkamista sekä oppisopimuskoulutuksen väliaikaista keskeytymistä. Koulutussopimuksen osalta noudatetaan vastaavasti lain 76 §:n vastaavia säännöksiä.

Oppisopimuksen ja koulutussopimuksen väliaikainen keskeyttäminen on mahdollista, sillä koulutussopimus on koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välinen sopimusasia ja oppisopimus on puolestaan opiskelijan ja työnantajan välinen sopimusasia. Koulutuksen järjestäjän on tässä tilanteessa järjestettävä opiskelijalle mahdollisuus hankkia muulla tavoin henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukainen tavoitteeksi asetettu osaaminen.

Koulutuksen järjestäjä voi purkaa oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevan sopimuksen opiskelijaa ja työnantajaa kuultuaan, jos työpaikalla järjestetyssä koulutuksessa ei noudateta ammatillisesta koulutuksesta annetun lain tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai oppisopimuksen ehtoja. Jos koulutuksen järjestäjä purkaa oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevan sopimuksen työnantajan kanssa tästä syystä, myös opiskelijan ja työnantajan välinen oppisopimus katsotaan purkautuneeksi. Koulutuksen järjestäjän on tässä tilanteessa järjestettävä opiskelijalle mahdollisuus hankkia muulla tavoin henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmassa tavoitteeksi asetettu osaaminen.

Jos koulutuksen järjestäjä arvioi, että koulutussopimuksen jatkamiselle ei ole esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 72 §:n mukaisia edellytyksiä, kuten riittävää tuotanto- ja palvelutoimintaa, koulutuksen järjestäjä voi purkaa koulutussopimuksen koulutustyöpaikan kanssa. Koulutuksen järjestäjän on tässä tilanteessa järjestettävä opiskelijalle mahdollisuus hankkia muulla tavoin henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukainen tavoitteeksi asetettu osaaminen.

Vaikka oppi- tai koulutussopimus jouduttaisiin väliaikaisesti keskeyttämään tai purkamaan, opiskelija ei menetä opiskeluoikeuttaan, vaan koulutuksen järjestäjän tulee järjestää opiskelijalle mahdollisuus hankkia muulla tavoin henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukainen tavoitteeksi asetettu osaaminen. Jos opiskelija ei halua hankkia osaamista muulla tavalla ja ilmoittaa opiskelun lopettamisesta, on koulutuksen järjestäjän tehtävä tästä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 97 §:n mukainen päätös opiskelijan eronneeksi katsomisesta.

 

Ensisijaisesti koulutuksen järjestäjä pyrkii siirtämään oppisopimuskoulutusta sopijaosapuolten yhteisellä sopimuksella myöhempään ajankohtaan. Koulutuksen järjestäjän tulee lisäksi selvittää yhdessä opiskelijan kanssa mahdollisuuksia jatkaa osaamisen hankkimista muulla tavoin.

Koulutuksen järjestäjä voi mahdollistaa opiskelijalle esimerkiksi yhteisiin tutkinnon osiin liittyvää osaamisen hankkimista tai järjestämisluvassaan oleviin tutkintoihin sisältyvää osaamisen hankkimista valinnaisina tutkinnon osina, jos se on opiskelijan osaamistarpeen kannalta tarkoituksenmukaista. Koulutuksen järjestäjä voi ohjata opiskelijaa hakeutumaan sellaisen koulutuksen järjestäjän opiskelijaksi, jolla on ko. tutkinto järjestämisluvassaan. On kuitenkin huomioitava, että opiskeluoikeuden myöntämisestä päättää aina kukin koulutuksen järjestäjä.

Jos koulutuksen järjestäjä ei kykene kohtuudella järjestämään opiskelijalle soveltuvaa osaamisen hankkimista muulla tavalla, on opiskelijan opiskeluoikeus tässä tapauksessa mahdollista väliaikaisesti keskeyttää ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 96 §:n nojalla.

Koulutuksen järjestäjä päättää mahdollisesti järjestettävistä valinta- tai soveltuvuuskokeista ja muista lisänäytöistä. Järjestettäessä pääsy- ja soveltuvuuskokeita tai haastatteluja tulee kiinnittää erityistä huomiota tartuntojen leviämisen estämiseen.

Pääsy- ja soveltuvuuskokeet voidaan tarvittaessa korvata sellaisilla lisänäytöillä, jotka eivät edellytä hakijan läsnäoloa. Soveltuvuuskokeet, haastattelut ja muut lisänäytöt on tehtävä puhelimitse tai muiden etäyhteyksien kautta, ellei hakijan fyysinen läsnäolo ole ehdottoman välttämätöntä. Näin vältytään sosiaalisten kontaktien ja matkustamisen aiheuttamilta tartuntariskeiltä.

• Ohje yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille (11.5.2020) 

Oppilaitoksen yhteydessä olevassa asuntolassa asuminen on mahdollista. Opiskelijat voivat asua myös jaetuissa huoneissa, jos kyse on pitkäaikaisesta majoittumisesta. Lyhytkestoisen majoituksen suhteen linjaukset tehdään paikallisesti konsultoiden tarvittaessa tartuntataudeista vastaavaa yksikköä. Oppilaitoksen tulee pitää kirjaa majoittuvista henkilöistä huonekohtaisesti, jotta tartunnanjäljitys on tarvittaessa mahdollista jälkeenpäin.

Jos oppilaitoksen yhteydessä olevassa asuntolassa todetaan koronavirustartunta, tilanteen vaatimat järjestelyt toteutetaan yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan tartuntataudeista vastaavan yksikön kanssa.

Poikkeusolojen aikana on ohjeistettu, että koulutuksen järjestäjän ei tarvitse keskeyttää rahoituksen perusteena käytettävää majoitusjaksoa KOSKI-palvelussa, jos asuntolassa asuminen on keskeytynyt 16.3.2020 tai sen jälkeen poikkeusoloihin liittyvien suositusten vuoksi. Majoitusjakso kirjataan kuitenkin normaalisti päättyneeksi valmistumisen tai opiskelun pysyvän tai väliaikaisen keskeyttämisen vuoksi. Edellä mainittuja periaatteita noudatetaan 31.5.2020 saakka. Tämän jälkeen eli 1.6.2020 lukien noudatetaan normaalia kirjaamiskäytäntöä, eli majoitusjakso kirjataan päättyneeksi, jos opiskelijan asuminen asuntolassa on päättynyt tai keskeytynyt koronatilanteen vuoksi.

Mikäli alkuperäinen palkkatukipäätös jatkuu myös lomautuksen jälkeisenä aikana, ei tarvita uutta myöntöpäätöstä, vaan alkuperäinen päätös on voimassa.

Mikäli palkkatuetussa työssä oleva henkilö lomautetaan ja palkanmaksu keskeytyy yli kuukauden ajaksi, KEHA-keskus keskeyttää palkkatuen maksatuksen.

Kun henkilölle maksetaan lomautuksen jälkeen taas palkkaa, voidaan myös palkkatuen maksamista jatkaa. Keskeytysaikaa ei lueta palkkatuen enimmäiskestoon, mutta alkuperäisen päätöksen ylittävästä tukiajasta täytyy tehdä uusi päätös, jolloin noudatetaan normaalia harkintaa ja tarkistetaan myöntämisen edellytykset.

Tilanteessa, jossa voimassa oleva palkkatukipäätös olisi päättymässä lomautuksen aikana, pitäisi palkkatukeen hakea jatkoa, jotta palkkatukea saisi vielä lomautuksen jälkeen.

Jos henkilö sairastuu päivän aikana, tulee hänen poistua välittömästi oppilaitoksesta tai siirtyä erilliseen tilaan. Oireisten tulee toimia paikallisten terveysviranomaisten ohjeiden mukaisesti ja olla yhteydessä perusterveydenhuoltoon tai työterveyshuoltoon ja hakeutua sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti koronavirustestiin.

Jos oppilaitoksen yhteydessä olevassa asuntolassa asuva opiskelija sairastuu, tulee oppilaitoksen ottaa yhteyttä oppilaitoksen sijaintikunnan tartuntataudeista vastaavaan yksikköön tilanteen ja vaadittavien toimenpiteiden arvioimiseksi.

Tartuntaketjujen selvitystyö kuuluu kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Jos koronavirustartunta todetaan jollakulla opiskelijalla tai oppilaitoksessa työskentelevällä, selvitetään, onko tapahtunut altistumista. Altistuneet jäljitetään ja asetetaan karanteeniin 14 vuorokaudeksi tartuntatautilaissa säädetyin menettelyin. Koronavirustartunnan saaneen on oltava pois oppilaitoksesta vähintään 14 vuorokauden ajan oireiden alkamisesta.

Jos oppilaitoksen yhteydessä olevassa asuntolassa todetaan koronavirustartunta, tilanteen vaatimat järjestelyt toteutetaan yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan tartuntataudeista vastaavan yksikön kanssa.

• Ohje yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille (11.5.2020) 

Opetuksen käytännön työjärjestelyt kuuluvat työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin. Opettajien käytännön työjärjestelyihin ovat antaneet lisätietoa mm. Opetusalan ammattijärjestö ja Kuntatyönantajat.

Poikkeuksellisina aikoina on ymmärrettävää, ettei opetusta ole mahdollista järjestää aivan samalla tavalla kuin normaalioloissa. On huolehdittava siitä, että oma työkuorma ei kasva liian suureksi, ja että vastuita jaetaan eri opettajien kesken. Koulussa voidaan rehtorin johdolla päättää opetusryhmien muodostamisesta ja opettajien normaalista poikkeavasta työnjaosta.

Opetusjärjestelyjen yhteydessä pitää ottaa huomioon myös koronaviruksen leviämisen ehkäiseminen. On tärkeää, että opetuksen järjestäjät ohjeistavat kouluja opetusryhmien muodostamisessa, opettajien välisessä työnjaossa ja turvallisissa toimintatavoista opetusjärjestelyissä.

Opiskelijan tulee olla yhteydessä oppilaitokseen tai korkeakouluun opintojen vaihtoehtoisista toteuttamistavoista. Opetus ja ohjaus järjestetään mahdollisimman laajalti vaihtoehtoisilla tavoilla, muun muassa etäopiskelua, digitaalisia oppimisympäristöjä ja -ratkaisuja sekä tarvittaessa itsenäistä opiskelua hyödyntäen. Jos opintoja ei pysty suorittamaan tai niiden eteneminen hidastuu, tulee aina ottaa yhteyttä TE-toimistoon. 

TE-toimisto voi joustaa opintojen etenemisen seurannassa, jos pätevästä syystä on ilmeistä, että opinnoissa eteneminen on vaikeaa tai mahdotonta asetetussa aikataulussa. Näissä tilanteissa TE-toimisto voi sopia työnhakijan kanssa seurantajakson pidentämisestä. Korkeakouluopintojen osalta on otettava huomioon, että opintojen on lopulta edistyttävä siten, että työnhakija saa tuettavaan opintokokonaisuuteen kuuluvia opintosuorituksia keskimäärin viisi opintopistettä opiskelukuukautta kohti.

Jos opintoja ei voi suorittaa opiskelijasta riippumattomasta syystä, opinnot voi jaksottaa, jolloin henkilö on oikeutettu työttömyysetuuteen, eikä opiskelun tukemisen 24 kuukauden enimmäisaika kulu opiskelujaksojen välisenä aikana. Opintoja ei voi suorittaa opintojaksojen välisenä aikana. Jaksotuksesta sovitaan koulutuksen järjestäjän ja TE-toimiston kanssa.

Opintojen tukeminen voidaan tässä tilanteessa perustellusta syystä myös tilapäisesti keskeyttää. Opiskelun tukemisen tilapäinen keskeytys ei estä opiskelemasta haluamassaan laajuudessa keskeytyksen aikana. Keskeytyksen aikana ei ole kuitenkaan oikeutta työttömyysetuuteen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat antaneet mm. ammatillista koulutusta koskevan ohjeen lähiopetuksen turvalliseen järjestämiseen ja oppilaitosten tilojen käyttöön. 

Ohjeen mukaisesti oppilaitosten opetustoimintaan ja muuhun lakisääteiseen toimintaan ei lähtökohtaisesti sovelleta yleisiä kokoontumisrajoituksia. Jos oppilaitoksen opiskelijat suorittavat testin osana opintojaan, toiminta katsotaan osaksi oppilaitoksen opetustoimintaa eikä siihen sovelleta yleisiä kokoontumisrajoituksia. Ohjeita oireettomuudesta, riskiryhmistä, käsi- ja yskimishygieniasta, suositeltavasta etäisyydestä henkilöiden välillä, siivouksesta jne. tulee kuitenkin noudattaa.

Muiden kuin opiskelijoiden ja henkilökunnan oleskelua oppilaitoksen alueella voidaan oppilaitoksen omalla päätöksellä rajoittaa. Hygieniapassitestejä ulkopuolisille voidaan oppilaitoksen omalla päätöksellä toteuttaa, mutta tällöin tulee noudattaa valtioneuvoston kulloinkin voimassa olevia kokoontumisrajoituksia (toukokuun loppuun 10 henkilöä, sen jälkeen enintään 50 henkilöä) koskevia suosituksia ja aluehallintovirastojen yleisötilaisuuksia koskevia tartuntatautilain mukaisia päätöksiä.

Ohjeita oireettomuudesta, riskiryhmistä, käsi- ja yskimishygieniasta, suositeltavasta etäisyydestä henkilöiden välillä, siivouksesta jne. tulee luonnollisesti noudattaa ulkopuolisten testiä suorittamaan tulevien henkilöiden osalta. Lisäksi on hyvä pitää kirjaa siitä, ketä ulkopuolisia oppilaitoksessa on milloinkin ja missäkin tilassa ollut. Tämä on tarpeen mahdollisten tartuntaketjujen jäljittämiseksi.

•  OKM ja THL ohje 11.5.2020 lähiopetuksen turvalliseen järjestämiseen ja oppilaitosten tilojen käyttöön
• Aluehallintovirastojen yleistiedonannot mm. kokoontumisrajoituksista

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 54 §:n mukaan ammatillisten tutkinnon osien osaamisen arvioinnin toteuttavat ja arvioinnista päättävät yhdessä tutkinnon osittain koulutuksen järjestäjän nimeämät kaksi arvioijaa. Toinen arvioijista on opettaja tai erityisestä syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja ja toinen työelämän edustaja. Erityisestä syystä arvioinnin voi toteuttaa ja arvioinnista päättää myös kaksi opettajaa tai muuta koulutuksen järjestäjän edustajaa. 

Pääsäännön mukaisesti myös koronavirusepidemian aikana tulisi näyttöjen arvioijista toisen olla opettaja ja toisen työelämän edustaja. Voimassa oleva säännös mahdollistaa kuitenkin myös sen, että erityisestä syystä arvioinnin voi toteuttaa ja arvioinnista päättää myös kaksi opettajaa.

Koronavirusepidemian aikana työelämän edustajien toimiminen arvioijina voi olla joissakin tapauksissa mahdotonta esimerkiksi siksi, että työpaikat on suljettu, työntekijät lomautettu tai työnantaja ei työtilanteen tai muiden olosuhteiden vuoksi anna työntekijälle lupaa mennä arvioimaan näyttöjä oppilaitoksen oppimisympäristöihin. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla työntekijöiden työpanosta saatetaan puolestaan tarvita koronaviruspotilaiden hoitoon, jolloin opiskelijoiden näyttöjen arviointiin ei riitä voimavaroja.

Koronavirusepidemia on edellä kuvatun kaltaisissa tapauksissa sellainen erityinen syy, jonka perusteella näyttöjä voi arvioida kaksi opettajaa. Ennen arvioijista päättämistä koulutuksen järjestäjän on kuitenkin hyvä ottaa huomioon se, että näyttöjen järjestämisessä ja arvioinnin toteuttamisessa on mahdollista hyödyntää myös esimerkiksi etäyhteyksiä ja digitaalisia välineitä. Arvioinnin toteuttaminen ei välttämättä edellytä työelämän edustajan fyysistä läsnäoloa näyttöpaikalla.

Ammatillista koulutusta koskevine rajoitusten poistumisen jälkeen 14.5.2020 lukien koulutuksen järjestäjät ovat velvollisia järjestämään lain 64 §:ssä tarkoitettua erityistä tukea tai 65 §:ssä tarkoitettua vaativaa erityistä tukea sekä tarjoamaan lain 101 §:ssä tarkoitettuja erityistä tukea saavan opiskelijan opintososiaalisia etuuksia.

Myös erityinen tuki tulee valtioneuvoston 6.5.2020 antaman periaatepäätöksen nojalla järjestää mahdollisuuksien mukaan etäjärjestelyin lukukauden loppuun saakka. Mikäli tuen tai palveluiden tarjoaminen etäjärjestelyin ei ole mahdollista, tulee koulutuksen järjestäjän selvittää mahdollisuudet tuen ja palveluiden antamiseen oppilaitoksen tiloissa. Erityisen tuen järjestämisessä tulee kuitenkin tarkasti kiinnittää huomiota opiskelijan terveyteen ja turvallisuuteen sekä ottaa huomioon opiskelijan mahdollinen kuuluminen riskiryhmiin.

Lukioita, ammatillisia oppilaitoksia, korkeakouluja ja vapaata sivistystyötä koskevat rajoitusten päätyttyä 14.5. oppilaitosten tilojen käyttöä opetukseen hallitaan tartuntatautilain mukaisilla toimilla. Lähiopetukseen on mahdollista palata hallitusti ja porrastetusti. 

Valtioneuvosto kuitenkin suosittaa, että yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, vapaassa sivistystyössä ja aikuisten perusopetuksessa jatketaan etäopetusta lukukauden loppuun. Koulutuksen järjestäjät päättävät itse, missä määrin lähiopetusta tarvittaessa järjestetään. Kesällä lähiopetus järjestetään väljyys- ja hygieniaohjeita noudattaen.

• OKM ja THL ohje 11.5.2020 yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukio- koulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 
• Opetushallituksen ohje 14.5.2020 alkaen: Vapaan sivistystyön koulutuksen toteuttaminen 
• Tietoa koottuna yliopistoittain (Unifi)
• Tietoa koottuna ammattkorkeakouluittain (Arene)

Työnantajalla on ollut 1.4.2020 alkaen oikeus lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevä työntekijä samoilla edellytyksillä kuin työntekijä, jolla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Muutos on voimassa kolme kuukautta eli 30.6.2020 asti. Tämä koskee myös määräaikaisessa työsuhteessa olevaa oppisopimusopiskelijaa. Hallitus on esittänyt, että muutoksen voimassaoloa jatkettaisiin 31.12.2020 asti.

Muutosta ei sovelleta julkisella sektorilla. Näin ollen julkisen sektorin työantajat (valtio, kunta, kuntayhtymä, ev-lut. kirkko tai ortodoksinen kirkko) voivat lomauttaa palveluksessaan olevan määräaikaisen työntekijän jatkossakin vain silloin, jos määräaikaisessa työsuhteessa oleva tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työantajalla olisi oikeus lomauttaa kyseinen vakituinen työntekijä.

Työsopimuslaissa säädetään perusteista, joilla työntekijä voidaan lomauttaa. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevä voidaan lomauttaa, kun työnantajalla on taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen tai työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta.
 

Ammatillisen koulutuksen näyttöjen toteuttamista koskevaa sääntelyä on joustavoitettu heinäkuun alusta voimaan tulleella väliaikaisella lakimuutoksella. Lakimuutos on voimassa 31.7.2021 saakka.

Ammatillisen tutkinnon osan osaaminen osoitetaan tekemällä käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa (näyttö). Jos näyttöä ei covid-19-epidemiasta johtuvista syistä voida toteuttaa aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa, ammattitaito ja osaaminen voidaan heinäkuun alusta voimaan tulleen väliaikaisen lain mukaan osoittaa suorittamalla muita käytännön tehtäviä, jotka mahdollisimman hyvin vastaavat aitoja työtilanteita ja työprosesseja. 

Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukaan näytöt tulee järjestää ensisijaisesti työpaikoilla käytännön työtilanteissa. Tätä pääsääntöä tulee edelleen noudattaa, mikäli se on työpaikan puolesta mahdollista ja koulutuksen järjestäjä ja työnantaja arvioivat, että työympäristö on turvallinen opiskelijalle ja näytön arvioijille. Lain mukaan perustellusta syystä näyttö voidaan järjestää myös muualla kuin työpaikalla. Näyttöympäristön tulee tällöin mahdollistaa tutkinnon perusteissa määrätyn osaamisen osoittaminen. Näyttöjä voidaan tämän säännöksen nojalla toteuttaa myös muissa näyttöympäristöissä, kuten koulutuksen järjestäjän omilla työmailla, opetusmetsissä, opetusmaatiloilla tai oppilaitoksen työsaleissa taikka muutoin oppilaitoksessa.

Tarvittaessa näytössä osoitettua osaamista voidaan täydentää muulla osaamisen arvioinnilla siten kuin Opetushallitus tutkinnon perusteissa osaamisen arvioinnista määrää. Väliaikaisen lakimuutoksen myötä näytössä osoitettua osaamista voidaan täydentää muulla osaamisen arvioinnilla myös siltä osin, kuin osaamista ei covid-19-epidemiasta johtuvista syistä voida osoittaa aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa. Lain mukaan ammatillisen tutkinnon osan osaamista ei voida kuitenkaan osoittaa eikä arvioida pelkästään kirjallisten tehtävien perusteella.

Väljennyksiä ei ole tarkoitus suunnitella tutkintokohtaisiin osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmiin, vaan joustojen välttämättömyys tulee arvioida tilannekohtaisesti ja kunkin opiskelijan osalta yksilöllisesti. Opiskelijakohtaisesti osaamisen osoittaminen suunnitellaan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa. Väljennyksistä huolimatta tulee huolehtia siitä, että ensisijaisesti selvitetään mahdollisuudet toteuttaa näytöt aidoissa työtilanteissa esimerkiksi vaihtoehtoisia työpaikkoja kartoittamalla, sillä osaamisen osoittaminen aidoissa työtehtävissä on keskeinen ammatillisen koulutuksen laatutekijä. Esitettyjä joustomahdollisuuksia käytetään vain silloin, kun se on koronavirusepidemiaan liittyvien syiden vuoksi välttämätöntä. Ammatillisessa koulutuksessa tulee myös poikkeuksellisten järjestelyjen aikana varmistaa tutkintoa suorittavien osaamisen laatu ja työelämävastaavuus.

• Opetushallitus: Ammatillisen koulutuksen järjestäminen ja työelämäyhteistyö 1.7.2020 alkaen

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat päättäneet tehdä muutoksia kevään opiskelijavalintoihin. Suuria hakijat fyysisesti samaan tilaan kokoavia valintakokeita ei järjestetä.

Opiskelijavalintojen kesän aikatauluun on tehty muutos, koska kaksivaiheisena toteutettaviin valintakokeiden järjestämiseen ja niiden arviointiin tarvitaan suunniteltua enemmän aikaa.

Alkuperäinen määräaika, johon mennessä valintojen tulokset tulee ilmoittaa hakijoille, oli 8.7.2020. Aikaa on siirretty viikolla eteenpäin ja uusi määräaika on 15.7.2020. Vastaavasti paikan vastaanottamisajan takarajoja ja varasijojen täyttämisen päättymisaikaa siirretään.

Kuten normaalistikin, tuloksia ilmoitetaan hakijoille myös jo ennen määräaikaa sitä mukaa kuin hakukohteiden tulokset valmistuvat ja valinnan tulos varmistuu hakijan osalta.

• Tarkempia tietoa koronatilanteesta ja opiskelijavallinnoista kootaan Opintopolku-palveluun.

 

Korkeakoulut, oppilaitokset ja muut vaihto-ohjelmia ja hankkeita toteuttavat organisaatiot päättävät itse, yhdessä yhteistyöorganisaatioidensa kanssa, kansainvälisten toimintojensa toteuttamisesta ja sopivat toimenpiteistä sekä lähtevän että saapuvan liikkuvuuden osalta.

Vaihtojaksojen siirtämiset, keskeyttämiset ja uudelleenorganisoinnit ovat ensisijaisesti oppilaitoksen tai korkeakoulun päätettävissä. Niiden tulee seurata viranomaistiedotteita, olla yhteydessä kv-hankkeisiin osallistuviin henkilöihin ja neuvoa heitä ottamaan tarvittaessa yhteyttä Suomen suurlähetystöön tai konsulaattiin lisäohjeiden saamiseksi.

EU-hankkeiden kansainvälisiä toimintoja on mahdollista keskeyttää ennenaikaisesti, toteuttaa toisen yhteistyökumppanin luona, siirtää myöhempään ajankohtaan tai perua. Peruuntumisesta tai siirtymisestä tulee ilmoittaa mahdollisimman pian kansalliseen toimistoon eli Opetushallitukseen, joka neuvoo asiassa eteenpäin.

Suomen kansallisen toimiston rahoittamien Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen –ohjelmien kautta tuettujen liikkuvuusjaksojen ja kulujen osalta on mahdollista hakea korvausta force majeure -menettelyn kautta. Force majeure -käytännöt voivat vaihdella maittain. Hankkeen kulujen korvaamisesta päättää aina hanketta rahoittavan maan kansallinen toimisto, joten on keskeistä, että hanketta koordinoiva organisaatio johtaa prosessia rahoittavan kansallisen toimiston ohjeiden mukaisesti.

Muiden kuin EU-ohjelmien rahoittaminen vaihtojen osalta tulee olla yhteydessä rahoittajatahoon.

Lisätietoja saa enssijaisesti oman oppilaitoksen kv-palveluista.

Lisätietoa oppilaitoksille: Koronaviruksen vaikutukset Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmiin

Opetushallituksen toiminta ja koronavirus

EDUFI-harjoittelu

 

Korkeakoulujen tilojen sulkeminen Aluehallintovirastojen päätöksillä ei ole lähtökohtaisesti koskenut yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimus,- kehitys- ja innovaatiotoiminnan käytössä olevia tiloja, erityisesti kriittisillä tutkimuksen aloilla. Tutkimus- ja tki-tiloissa voidaan työskennellä, kun henkilöstön turvallisuudesta huolehditaan tila- ja hygieniajärjestelyin.

• Tietoa koottuna yliopistoittain (Unifi)
• Tietoa koottuna ammattkorkeakouluittain (Arene)

Lukioita, ammatillisia oppilaitoksia, korkeakouluja ja vapaata sivistystyötä koskevat rajoitusten päätyttyä 14.5. oppilaitosten tilojen käyttöä opetukseen hallitaan tartuntatautilain mukaisilla toimilla. Lähiopetukseen on mahdollista palata hallitusti ja porrastetusti. 

Valtioneuvosto kuitenkin suosittaa, että yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, vapaassa sivistystyössä ja aikuisten perusopetuksessa jatketaan etäopetusta lukukauden loppuun. Koulutuksen järjestäjät päättävät itse, missä määrin lähiopetusta tarvittaessa järjestetään. Kesällä lähiopetus järjestetään väljyys- ja hygieniaohjeita noudattaen.

• OKM ja THL ohje 11.5.2020 yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukio- koulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 
• Opetushallituksen ohje 14.5.2020 alkaen: Vapaan sivistystyön koulutuksen toteuttaminen 
• Tietoa koottuna yliopistoittain (Unifi)
• Tietoa koottuna ammattkorkeakouluittain (Arene)

Väliaikaisen yliopistolain sekä ammattikorkeakoululain muutoksen mukaan opiskelija voi ensimmäisenä lukuvuonna ilmoittautua poissa olevaksi, jos hän on estynyt aloittamasta opintojaan covid-19-epidemiaan liittyvän viranomaismääräyksen vuoksi taikka muusta epidemiaan liittyvästä painavasta syystä. 

Yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muutokset ovat  voimassa 1.7.2020 – 31.7.2021.

Opintotukisäännökset mahdollistavat koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen huomioimisen opintotuen enimmäisajoissa ja opintojen riittävässä edistymisessä.

Jos opiskelu ei ole ollut mahdollista, opintotuen maksamista voidaan jatkaa, vaikka opintosuoritusmäärä ei ole ollut riittävä, ja opintotuen enimmäisaikaa voidaan pidentää.

KELA: usein kysyttyä koronatilanteesta ja opintotuesta 

KELA: koronavirus ja opintoetuudet -tiedote oppilaitoksille 

Valtioneuvosto päätti kesäkuun puolivälissä, että valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien käytöstä luovutaan ja poikkeusolot päättyivät 16.6.2020. Viranomaisten suosituksia koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi on kuitenkin edelleen syytä noudattaa taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa.

Terveyden ja hyvonvoinnin laitos ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat antaneet ohjeet turvallisiin järjestelyihin varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, joita sovelletaan soveltuvin osin myös taiteen perusopetuksessa.

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohje opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana (PDF) päivitetty ohje 11.5.2020
• Opetushallitus:  Taiteen perusopetuksen järjestäminen 1.8.2020 alkaen

Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee vapaan sivistystyön asetuksen (805/1998) muutosta, joka mahdollistaisi etäopetuksen järjestämisen kansanopistoissa ja liikunnan koulutuskeskuksissa ilman määrällistä rajoitusta ja lähiopetusjakson pakollisuutta myös nykyisen määräaikaisen vapaan sivistystyön asetuksen (200/2020) voimassaolon päättyessä 13.5.

Tarkoituksena on, että etäopetuksen järjestämistä voitaisiin jatkaa määräaikaisesti samoin edellytyksin kuin nyt 31.8.2020 saakka. Valtioneuvoston on tarkoitus käsitellä asetuksen muutosta  torstaina 14.5, ja mikäli valtioneuvosto hyväksyy määräaikaisen asetuksen, se astuu voimaan samana päivänä.

Määräaikainen muutos tarkoittaa, että opetusta järjestettäessä kansanopistojen ei tarvitse huomioida vapaan sivistystyön asetuksessa olevaa 20 % etäopetuksen rajausta eikä velvollisuutta sisällyttää vähintään yksi 10 tunnin lähiopetusjakso etäopetuksena toteutettavaan koulutukseen.

Kansalaisopistoissa voi siirtyä etäopetukseen, mikäli koulutuksen sisällöt ja kohderyhmät ovat sellaisia, että etäopetus on toimiva opetuksen muoto.

Opetushallituksen tilastotietojen keruuta koskevasta ohjeistuksesta löytyy tietoa siitä, miten opetustunteja tilastoidaan ohjatussa etäopetuksessa. Opiskelijan itsenäisestä opiskelusta ei voi kirjata suoritteita rahoituksen perusteeksi. 

Vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa ei ole oppilaitoksen ylläpitäjille säädetty velvollisuutta järjestää vapaata sivistystyötä.

Koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi oppilaitoksen ylläpitäjän ei tarvitse järjestää koulutusta, jos koulutuksen järjestäminen muulla tavoin kuin lähiopetuksena ei ole mahdollista.

 

 

 

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi käyttää harkintaa suoritemääriä vahvistaessaan ja ottaa huomioon toteumavuoden erityisolosuhteet.

Työttömyysetuuden katkeamiseen vaikuttaa moni asia, eikä tyhjentävää vastausta etuuden jatkumiseen voi antaa. Moni asia kuuluu työttömyysetuuden maksajan eli KELAn harkintaan.

Maahanmuuttajille tarkoitettua kotoutumiskoulutusta ja omaehtoista kotoutumissuunnitelman mukaista koulutusta järjestetään mm. vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Jotta osallistuja voi saada työttömyysetuutta on hänen osallistuttava alkukartoitukseen ja opiskeltava kotoutumiskoulutuksessa. Kotoutumissuunnitelma tehdään yhdessä TE-toimiston tai kunnan viranomaisen kanssa. TE-toimistolla on oma harkintavalta esim. siinä, keskeytetäänkö koulutus.

Käytettävissä oleviin palveluihin tullee muutoksia, joten ELY-keskukset ovat ohjeistaneet TE-toimistoja seuraavasti:

"Ensimmäisen kotoutumissuunnitelman laatimista harkittaessa tulee huomioida, voiko asiakas käytännössä osallistua palveluihin tällä hetkellä. Ensimmäinen kotoutumissuunnitelma tulee laatia kolmen vuoden kuluessa ensimmäisen oleskeluluvan saamisesta. Jos määräaikaa ensimmäisen kotoutumissuunnitelman tekemiselle on vielä reilusti, voi olla tarkoituksenmukaista laatia ensimmäinen kotoutumissuunnitelma sitten, kun palvelut jatkuvat normaalisti.  Asiakkaan kotoutumisaika lähtee kulumaan suunnitelman allekirjoittamisesta, joten suunnitelmaa ei liene tarkoituksenmukaista tehdä, jos asiakasta ei voida ohjata palveluihin. Asiassa huomioida asiakkaan tilanne, palvelutarve sekä käytettävissä olevat palvelut.

Jo käynnissä olevien kotoutumispalvelujen osalta tulee erityisesti harkita se, tulisiko palvelu keskeyttää. Vaikka kotoutumispalvelu olisi järjestettävissä etäyhteyksin, tulee asiassa kiinnittää huomiota siihen, voidaanko asiakkaalta vaatia sellaista itsenäisyyttä, jota etänä palveluun osallistuminen edellyttäisi.

Jos palvelu päätetään yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa, työnhakijalle ei tehdä työttömyysturvaoikeuden selvittämiseksi selvityspyyntöä eikä palvelun päättymisen takia aseteta korvauksetonta määräaikaa tai työssäolovelvoitetta. Asiakasviestinnässä tulee keskeisenä asiana painottaa, että työnhakijan tulee toimia TE-toimiston ja terveydenhuoltoviranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti, eikä ohjeita noudattava työnhakija menetä oikeuttaan työttömyysetuuteen.

Kun palvelu päätetään, tulee asiakkaalle antaa palvelun päättölausunto ja uusi etuuden salliva lausunto. Korotettuun etuuteen palveluun osallistumisen perusteella asiakas ei luonnollisesti ole enää oikeutettu, koska palvelu päättyy."

Hallituksen linjausten mukaisesti koronaviruksen hallinnassa käytettyjä rajoituksia puretaan asteittain ja hallitusti 1.6. alkaen. Myös nuorisotyössä tilojen avaaminen tavanomaiselle toiminnalle on mahdollista. Tartuntojen leviämistä pyritään edelleen estämään.

Tarkat ratkaisut esimerkiksi tilojen käyttöön ja palveluiden järjestämistapaan tehdään paikallisesti. Eri menetelmiä voidaan käyttää rinnakkain ja kehittää edelleen nuorten etu ja paikalliset olosuhteet huomioiden.

Nuorisotilatoiminnan käynnistämisessä, kesäajan lomatoiminnassa, etsivässä nuorisotyössä ja nuorten työpajatoiminnassa on erityisesti otettava huomioon seuraavat suositukset:

• Toimintaan voi osallistua vain oireettomana
• Suositeltua turvaväliä (1-2 m) noudatetaan
• Hyvää käsi- ja yskimishygieniaa noudatetaan
• Työterveyslaitoksen siivousohjeet huomioidaan
• Annetaan osallistujille tarvittavat ohjeet ja huolehditaan niiden noudattamisesta
• Toimitaan niin, että sairastumistapauksissa altistuneet voidaan jäljittää

Kokoontumisrajoitusta yleisötilaisuuksien ja julkisten kokoontumisten osalta lievennettiin 1.6. enintään 50 henkilöön.

50–500 henkilön yleisötilaisuuksia sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa voidaan erityisjärjestelyin järjestää, jos turvallisuus voidaan varmistaa asiakasmäärien rajaamisen, turvaetäisyyksien ja hygieniaohjeistuksen avulla.

Suurten, yli 500 hengen yleisötilaisuuksien järjestäminen on kielletty 31.7.2020 asti.

• Aluehallintovirastojen vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin
• THL ja OKM: Ohje koronavirustartuntojen ehkäisemisestä yleisötilaisuuksien ja yleisten kokoontumisten yhteydessä sekä julkisten tilojen käytössä 
• Ruokailujen järjestämiseen voi soveltaa THL:n ja OKM:n ohjeita oppilaitoksille ja varhaiskasvatukselle 
• Kuljetuksiin liittyen voi soveltaa THL:n ohjeita koulukuljetuksiin
• Leiritoimintaan voi soveltaa Suomen nuorisokeskusten ohjeita nuorisokeskuksiin saapuville 

Korkeakoulut, oppilaitokset ja muut vaihto-ohjelmia ja hankkeita toteuttavat organisaatiot päättävät itse, yhdessä yhteistyöorganisaatioidensa kanssa, kansainvälisten toimintojensa toteuttamisesta ja sopivat toimenpiteistä sekä lähtevän että saapuvan liikkuvuuden osalta.

Vaihtojaksojen siirtämiset, keskeyttämiset ja uudelleenorganisoinnit ovat ensisijaisesti oppilaitoksen tai korkeakoulun päätettävissä. Niiden tulee seurata viranomaistiedotteita, olla yhteydessä kv-hankkeisiin osallistuviin henkilöihin ja neuvoa heitä ottamaan tarvittaessa yhteyttä Suomen suurlähetystöön tai konsulaattiin lisäohjeiden saamiseksi.

EU-hankkeiden kansainvälisiä toimintoja on mahdollista keskeyttää ennenaikaisesti, toteuttaa toisen yhteistyökumppanin luona, siirtää myöhempään ajankohtaan tai perua. Peruuntumisesta tai siirtymisestä tulee ilmoittaa mahdollisimman pian kansalliseen toimistoon eli Opetushallitukseen, joka neuvoo asiassa eteenpäin.

Suomen kansallisen toimiston rahoittamien Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen –ohjelmien kautta tuettujen liikkuvuusjaksojen ja kulujen osalta on mahdollista hakea korvausta force majeure -menettelyn kautta. Force majeure -käytännöt voivat vaihdella maittain. Hankkeen kulujen korvaamisesta päättää aina hanketta rahoittavan maan kansallinen toimisto, joten on keskeistä, että hanketta koordinoiva organisaatio johtaa prosessia rahoittavan kansallisen toimiston ohjeiden mukaisesti.

Muiden kuin EU-ohjelmien rahoittaminen vaihtojen osalta tulee olla yhteydessä rahoittajatahoon.

Lisätietoja saa enssijaisesti oman oppilaitoksen kv-palveluista.

Lisätietoa oppilaitoksille: Koronaviruksen vaikutukset Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmiin

Opetushallituksen toiminta ja koronavirus

EDUFI-harjoittelu

 

Urheilukilpailut ja -sarjat voidaan käynnistää 1.6. alkaen erityisjärjestelyin, joista tarkemmat viranomaisohjeet annetaan erikseen.

Valtion ja kuntien museot, teatterit, Suomen Kansallisooppera ja -baletti, kulttuuritalot, kirjastot, kirjastoautot, Kansallisarkiston asiakas- ja tutkijasalipalvelut voidaan avataan 1.6. alkaen hallitusti ja asteittain.

Tilaisuuksiin ei saa tulla sairaana, hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta sekä siivouksesta on huolehdittava ja muihin ihmisiin on pidettävä 1-2 metrin etäisyys. Tilaisuuksien ja toiminnan järjestäjät voivat laatia tarkempia tilanne-, toiminta- tai tapahtumakohtaisia suosituksiaan, joissa on kuitenkin otettava huomioon mm. aluehallintoviraston kokoontumisrajoituksia koskevat päätökset.

• OKM ja THL: Ohje yleisötilaisuuksiin, yleisiin kokoontumisiin ja julkisten tilojen käyttöön (14.5.2020)
• Aluehallintoviraston vastauksia yleisötilaisuuksista
• Museoiden avaamiseen liittyvää tietoa
• Kirjastot ja korona. Tietoa asiakkaille ja kirjastoammattilaisille

   

Kirjastot avataan hallitusti ja asteittain 1.6.2020 alkaen. Aineiston uloslainaaminen kirjastoista on ollut mahdollista jo aiemmin. 

• Koronavirustartuntojen ehkäisemisestä kirjastopalvelujen käytössä 
• THL ja OKM ohje koronavirustartuntojen ehkäisemisestä yleisötilaisuuksien ja yleisten kokoontumisten yhteydessä sekä julkisten tilojen käytössä
• Lisää kirjastoihin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia Aluehallintoviraston sivulla 
• Kirjastot ja korona. Tietoa asiakkaille ja kirjastoammattilaisille

Yleisötilaisuuksia koskevat aluehallintoviraston tartuntatautilain nojalla tekemät rajoituspäätökset.

Esityksissä ja tapahtumissa tulee huomioida voimassa oleva 50 henkilön tai erityisjärjestelyin 500 henkilön enimmäisosallistujamäärä. Alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa yleisötilaisuuksien enimmäishenkilömäärä on 500 henkilöä 31.7.2020 saakka.

Hallitus on 11.6. linjannut, että sallittu yleisömäärä voidaan kuitenkin ylittää tietyin poikkeuksin 1.7. alkaen. Tämä edellyttää, että tilaisuuteen osallistuva yleisö voidaan sijoittaa omille istumapaikoille tai alueille enintään 500 henkilön erillisiin katsomolohkoihin tai yleisöalueille. Jokaisella katsomolohkolla tai alueella on varmistettava turvallisuus turvaetäisyyksien ja niiden edellyttämän asiakasmäärien rajaamisen sekä hygieniaohjeistuksen avulla. Käytössä olevien katsomolohkojen välille on järjestettävä selkeä suojavyöhyke. Jokaiselle lohkolle tulee olla omat kulkureitit, palvelut (kuten mahdolliset tarjoilupalvelut ja saniteettitilat) sekä tapahtumahenkilökunta.

Tärkeää on huomioida yleiset ohjeet hygienia- ja muista järjestelyistä, joilla viruksen leviämistä estetään.

Työnantajan ominaisuudessa toimivan tilaisuuden järjestäjän velvollisuuksista työntekijöiden suojaamiseksi säädetään erikseen. Julkisissa tiloissa työskentelevien osalta toimenpiteet perustuvat työnantajan tekemään riskinarvioon. Työterveyshuolto tukee työnantajaa riskinarviossa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat antaneet ohjeen koronavirustartuntojen ehkäisemisestä yleisötilaisuuksien ja yleisten kokoontumisten yhteydessä sekä julkisten tilojen käytössä.

• OKM ja THL: Ohje yleisötilaisuuksiin, yleisiin kokoontumisiin ja julkisten tilojen käyttöön (14.5.2020)
• Aluehallintoviraston vastauksia yleisötilaisuuksista

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö suhtautuu koronavirustilanteesta johtuen joustavasti siihen, että välttämättömät avustetun toiminnan tai hankkeen esim. aiemmin varatuista matkoista tai tehdyistä tila- ja majoitusvarauksista aiheutuneet kustannukset voidaan kattaa avustuksella.

Koronavirustilanteessa avustuksen käyttöön liittyviä ohjeita:

• Avustuksen käyttöaikaan voi ehtojen ja rajoitusten mukaisesti hakea lisäaikaa.
• Selvityksen tai sen liitteiden toimittamiselle voi ehtojen ja rajoitusten mukaisesti hakea lisäaikaa. Yleisavustuksen saajat toimittavat avustuksen käyttöä koskevan selvityksen määräaikaan mennessä. Mikäli tilinpäätöstä ei ole vahvistettu, voidaan selvitykseen liittää vahvistamaton, hallituksen allekirjoittama tilinpäätös. Vahvistettu tilinpäätös toimitetaan myöhemmin, selvityksen täydennyksenä, mikäli se poikkeaa hallituksen allekirjoittamasta.
• Valtionavustuksen saajan tulee ilmoittaa viipymättä valtionapuviranomaiselle valtionavustuksen käyttötarkoituksen toteutumiseen vaikuttavasta muutoksesta tai muusta valtionavustuksen käyttöön vaikuttavasta muutoksesta.
• Avustuksen käyttö ei saa olla ristiriidassa avustuspäätöksen käyttötarkoituksen, ehtojen ja rajoitusten kanssa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö kehottaa valtionavustusten saajia seuraamaan koronavirukseen liittyvää viranomaisviestintää ja viranomaisohjeita. 

Lisätietoja: [email protected]

Joudumme perumaan tapahtuman, johon saimme avustusta. Olemme jo käyttäneet avustustamme sen järjestelyihin. Hyväksytäänkö nämä kustannukset avustuksella katettavaksi, vaikkei itse tapahtuma toteudukaan?

Avustus tulee käyttää siihen, mihin se on myönnetty (avustuspäätöksen mukainen käyttötarkoitus). Jos se on myönnetty tapahtuman järjestämiseen, ovat tapahtuman järjestämisestä aiheutuneet kustannukset hyväksyttäviä.

Hakekaa avustuksen käytölle lisäaikaa, viimeistään 30 päivää ennen käyttöajan päättymistä.

Tapahtumaan tai sen järjestämiseen myönnettyä avustusta voi käyttää ainoastaan avustuspäätöksen mukaisiin kustannuksiin. Avustuspäätöksen osana olevien ehtojen ja rajoitusten mukaisesti teidän tulee ilmoittaa ministeriölle kaikista sellaisista muutoksista, jotka vaikuttavat avustuksen käyttötarkoituksen ja ehtojen toteutumiseen ja jotka olennaisesti vaikuttavat avustettavan toiminnan tai hankkeen toteuttamiseen suunnitelman mukaisesti.

Olkaa siis yhteydessä avustuksen esitelleeseen virkamieheen ensin (avustuspäätöksessä alempi nimi), ennen kuin teette mitään, mikä voidaan katsoa edellä mainituksi muutokseksi.

Voitte hakea lisäaikaa selvityksen toimittamiselle.

Korona-tilanteesta aiheutuvat toiminnan keskeytyminen, teattereiden ja orkestereiden esitystoiminnan peruutukset ja museoiden sulkeminen eivät vaikuta laitosten vuoden 2020 valtionosuuksien määrään. Tilanteesta aiheutuvan toiminnan supistumisen tai henkilöstövähennyksien johdosta ei tehdä valtionosuuksien takaisinperintää.

Museorakennukset on rajoitustoimien mukaisesti suljettu yleisöltä ja asiakkailta. Tilanteesta ei kuitenkaan aiheudu estettä toiminnan jatkamiselle mahdollisuuksien mukaan muulla tavoin. Opetus- ja kulttuuriministeriö suosittaa, että toiminnan kannalta kriittiset tehtävät määriteltäisiin ja erityisesti kulttuuriomaisuuden turvaamiseen liittyvä työ ja keskeisten asiantuntijatehtävien hoitaminen pyrittäisiin turvaamaan poikkeusolojen aikana.

Vuoden 2020 toteutuneiden henkilötyövuosimäärien ja kustannustietojen osalta otetaan huomioon poikkeukselliset toimintaolosuhteet.

Museoiden osalta noudatetaan lähtökohtaisesti vuosille 2021–2023 vahvistettua rahoitussuunnitelmaa.

Päivitetty 1.4.2020

Olkaa yhteydessä avustuksen esitelleeseen virkamieheen. Palauttakaa käyttämättä jäänyt avustus tai sen osa avustuksen käyttöaikana avustuspäätöksen osana olevien ehtojen ja rajoitusten mukaisesti. Teidän ei tarvitse maksaa korkoa palautettavalle määrälle.

Osa hankkeen toteuttamiselle olennaisista tuotoista voi jäädä saamatta koronatilanteen vuoksi, vaikka avustuspäätöksen mukaan avustus voi kattaa 80% hankkeen kustannuksista.

Tässä tilanteessa, mikäli käyttöaikaa on vielä jäljellä vähintään 30 päivää, voi hakea avustuksen käyttötarkoitukseen muutosta lähettämällä siitä muutospyynnön sähköisen asioinnin kautta. Liittäkää muutospyyntöön perustelut käyttötarkoituksen tai käyttöajan muutokseen liittyvistä seikoista ja toimittakaa uusi budjetti pyynnön liitteenä.

 

 

Yrittäjät voivat saada väliaikaisesti työmarkkinatukea koronavirusepidemian aiheuttaman äkillisen ja yllättävän kysynnän heikkenemisen vuoksi. Ratkaisu koskee kaikkia yrittäjiä riippumatta yritystoiminnan muodosta. Työmarkkinatukea voidaan maksaa ajalta 16.3.2020–30.6.2020.

Yksinyrittäjä voi hakea kunnalta tukea koronavirustilanteessa. Tukea voi hakea yksin taloudellista toimintaa harjoittava Suomessa toimiva päätoiminen yrittäjä, riippumatta toiminnan oikeudellisesta muodosta ja rahoitustavasta. Tuki koskee siis kaikkia yritysmuotoja.

Yksinyrittäjä voi hakea avustusta yrityksen kotikunnasta eli YTJ-rekisterin mukaisesta kotikunnasta. Kukin kunta järjestää hakemisen sopivalla tavalla joko sähköisesti tai paperilomakkeilla. Kunnat neuvovat yrittäjiä haussa ja käsittelevät hakemukset saapumisjärjestyksessä.

Yksinyrittäjän tuessa on kyse 2000 euron suuruisesta kertakorvauksesta yksinyrittäjän yritystoiminnasta aiheutuneisiin kustannuksiin. Näitä ovat esimerkiksi yritystoimintaa varten hankittujen tilojen ja laitteiden kustannukset sekä kirjanpito- ja toimistomenot. Tukea voidaan myöntää kustannuksiin, jotka ovat aiheutuneet 16.3.–31.8.2020 välillä.

Yksinyrittäjäksi määritellään yrittäjä tai ammatinharjoittaja, jolla ei ole palveluksessaan palkattua työvoimaa, mukaan lukien freelanceryrittäjät.

Lisätietoja:

Kysymyksiä ja vastauksia yksinyrittäjien tuesta 
Kysymyksiä ja vastauksia yrittäjien oikeudesta työttömyysturvaan