Koronaviruksesta usein kysyttyä opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla

Tavoitteena on, että valtakunnallisista rajoituksista ja kattavista suosituksista luovutaan, kun vähintään 80 prosenttia yli 12-vuotiaista on rokotettu kahteen kertaan tai heillä on ollut mahdollisuus ottaa molemmat rokoteannokset. Rajoitustoimia voidaan jo ennakoivasti ryhtyä purkamaan ennen tavoiteltavan rokotuskattavuuden saavuttamista. 

Alueellisista epidemiavaiheista sekä niihin liitetyistä suosituksista luovutaan. Koronakriisin hallinnassa siirrytään kaikilla alueilla yhdenmukaiseen toimintamalliin, jossa epidemiaa torjutaan tartuntatautilain nojalla ensisijaisesti paikallisin ja alueellisin toimenpitein.

Lähtökohtaisesti yhteiskunnan eri toimintoja ei rajoiteta. Kohtuullisen riskin tilaisuuksiin ja toimintoihin suositellaan asetettavaksi kohdennettuja suosituksia. Vain suuren riskin toimintaa suositellaan kohdennetusti ja tarkkaan valikoiden rajoitettavaksi hallintopäätöksin paikallisessa erityistilanteessa. 

Hallituksen on tarkoitus antaa periaatepäätös uudistetun hybridistrategian toimintasuunnitelmasta  9.9.2021.

• Valtioneuvosto: Koronarajoitusten purkaminen 
• Valtioneuvoston periaatepäätös 9.9.2021 ja toimintasuunnitelma COVID-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseksi 2021-22 

Sairaanhoitopiirit julkaisevat tietoa alueensa koronaepidemiatilanteesta ja voimassa olevista rajoituksista ja suosituksista, joilla koronaviruksen leviämistä ehkäistään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilla kootusti linkit eri sairaanhoitopiirien tietoihin. 

Sivuilta voi myös tarkistaa, mitkä alueet kuuluvat koronaepidemian perustaso-, kiihtymis- ja leviämisvaiheeseen. Vaiheiden avulla arvioidaan suositusten ja rajoitusten tarvetta sekä kohdentamista. Sairaanhoitopiirit organisoivat viranomaistyötä alueellaan ja seuraavat tilannetta yhdessä kuntien kanssa.

Aluehallintovirastot antavat tartuntatautilain mukaiset määräykset yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten järjestämisestä. Kunnat tekevät tarvittaessa tarkemmat rajoitukset, jos äkillisiä joukkoaltistumisia tapahtuu. 

Tartuntatautilain väliaikainen muutos vahvistaa paikallisten ja alueellisten viranomaisten mahdollisuuksia tehdä ennakoivia ja nopeita toimia koronaviruksen leviämisen estämiseksi. 

• THL: Koronaepidemia: alueiden tilanne, rajoitukset ja suositukset
• AVI: Voimassa olevat kokoontumisrajoitukset
• Valtioneuvosto: Rajoitukset ja suositukset koronaepidemian aikana
• Valtioneuvosto: alueiden koronatilanne, rajoitukset ja suositukset

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee tällä hetkellä kasvomaskin käyttöä koko maassa. Tarkemmat suositukset maskin käytöstä eri tilanteissa riippuvat epidemian vaiheesta ja voivat vaihdella alueittain.

Koronaepidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheessa THL suosittaa kasvomaskin käyttöä joukkoliikenteen lisäksi myös harrastus- ja vapaaehtoistoiminnan sisätiloissa, jos samassa tilassa toimii ja oleskelee useampia henkilöitä sekä julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa, joissa lähikontakteja ei voida aina välttää. 

THL:n maskisuositus kansalaisille koskee ensisijaisesti yli 12-vuotiaita. Koronaepidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheessa maskia suositellaan käytettäväksi korkeakouluissa, toisen asteen oppilaitoksissa ja peruskouluissa kuudennesta luokasta lähtien. Maskia suositellaan käytettäväksi myös koulukuljetuksessa ja joukkoliikenteessä koulumatkoilla. Peruskoulussa maskisuositusta voidaan toteuttaa luokka-asteittain riippumatta yksittäisten oppilaiden iästä. Perusopetuksen alaluokkien eri vuosiluokkien opetusta yhdistävässä yhdysluokkaopetuksessa ei kuudesluokkalaistenkaan tarvitse käyttää maskia koulupäivän aikana.

Koska kyse on suosituksesta, oppilaita tai opiskelijoita ei voi velvoittaa käyttämään maskeja. Käyttöön kuitenkin on syytä kannustaa ja opastaa, jotta mahdollinen epidemian leviäminen pystytään mahdollisimman tehokkaasti estämään.

Kunta ja sairaanhoitopiiri päättävät tulisiko omalla alueella ottaa käyttöön kiihtymis- tai leviämisvaiheen suositus. Tämän jälkeen kukin toimija (esim. opetuksen järjestäjä) päättää miten, koska ja minkälaisin rajauksin suositus käytännössä voitaisiin toteuttaa.

Kasvomaskia voi käyttää alueellisen viranomaisen suosituksen mukaan myös muissa tilanteissa, joissa lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista. 

THL ei ole antanut erikseen suositusta maskien käytöstä vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa. THL suosittelee maskien käyttämistä julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa, joissa lähikontakteja ei voida aina välttää. Tämän takia maskin käyttö on perusteltua vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa vastaavalla tavalla kuin muissa koulutusmuodoissa. 

Maskeihin liittyvistä käytännöistä mm. varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten työyhteisöissä kerrotaan tarkemmin Työterveyslaitoksen koronatoimintaohjeissa ja THL:n maskisuosituksessa. 

• THL:n suositus kasvomaskien käytöstä kansalaisille 
• THL kysymyksiä ja vastauksia maskisuosituksesta 
• THL OKM suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 5.8.2021
• OKM THL Suositus yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 5.8.2021
• Työterveyslaitoksen toimintaohje työnantajille koronavirusepidemiaan varautumiseksi 
• Työterveyslaitoksen ohje työntekijöille koronavirustartunnan ehkäisyyn

Varhaiskasvatuksessa ja lähiopetuksessa on noudatettava väljyys- ja hygeniakäytäntöjä, joista säädetään tartuntatautilain (447/2021) 58 c §:ssä. 

Varhaiskasvatuksessa ja lähiopetuksessa tulisi lapsien ja oppilaiden oleskelu järjestää sillä tavoin väljästi, kuin se toiminnan erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista. Varhaiskasvatus järjestetään mahdollisuuksien mukaan niin, että ryhmiä ei sekoiteta tai yhdistetä keskenään. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tulisi toimia saman lapsiryhmän kanssa.

Hygienian tehostamisesta ja fyysisten kontaktien välttämisestä huolimatta olisi tärkeää huolehtia, että lapsi saa tarvitsemansa läheisyyden, turvan ja vuorovaikutuksen. 

Kouluissa tulee noudattaa, mitä tartuntatautilain 58 c §:ssä säädetään etäisyyden ylläpitämisestä. Toimintaa esimerkiksi rytmittämällä ja porrastamalla sekä ulkotiloja hyödyntämällä voidaan pyrkiä siihen, että samassa tilassa on mahdollisimman vähän henkilöitä.  Eri luokkien välisten kontaktien minimointi voitaisiin toteuttaa porrastamalla ruokailua ja välitunteja. Alakouluissa väljyyden vaatimus voidaan toteuttaa niin, että opetusryhmät pidettäisiin erillään koko koulupäivän ajan. Valinnaisissa aineissa opetusryhmä voi vaihtua, mikäli opetusta ei voitaisi muutoin toteuttaa.  

Jos opetusryhmien erillään pitäminen esimerkiksi yläkouluissa ei ole mahdollista, tulisi  panostaa esimerkiksi hygieniaan ja riittävistä turvaväleistä ohjeistamiseen sekä pyrkiä porrastamaan opetusta ja muuta toimintaa siten, että oppilaiden ja opiskelijoiden on mahdollista ylläpitää riittävää etäisyyttä muista henkilöistä. Etäisyyden ylläpitämisen vaatimus voitaisiin toteuttaa myös rytmittämällä opetusta sekä ulkotiloja hyödyntämällä siten, että samassa tilassa olisi mahdollisimman vähän henkilöitä.

Ruokailu järjestetään mahdollisuuksien mukaan oman luokan tai ryhmän kanssa, ei yhteisruokailuna ruokasalissa. Ruokasalia voi kuitenkin käyttää porrastetusti. Hygieniasta huolehditaan tartuntatautilain 58 c §:n edellyttämällä tavalla ruuanvalmistuksen ja -jakelun sekä syömisen aikana. Tilojen ja pintojen puhdistamista tulee myös tehostaa. 

Isoja yhteistilaisuuksia ei tule järjestää, jos tartuntatautilain mukaisia väljyys- ja hygieniasäännöksiä ei voida noudattaa.  Muiden kuin lasten sekä koulun ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelua koulun tai varhaiskasvatuksen alueella tulisi välttää. Lapsen ja perheen mahdollinen tutustuminen koulun tai varhaiskasvatuksen toimintaan järjestetään noudattaen väljyys- ja hygieniasäännöksiä. 

Henkilökunnan kokoontumisia tulisi välttää, esimerkiksi opettajien kokoukset järjestetään ensisijaisesti etäyhteyden avulla. Henkilöstö ei pääsääntöisesti siirtyisi toimipaikasta toiseen tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi. 

Ryhmäkokoja ja henkilöstömitoitusta koskeva sääntely on voimassa sellaisena kuin se on voimassa varhaiskasvatusta ja perusopetusta koskevassa lainsäädännössä.

• THL OKM suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 5.8.2021

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Jos oppilas tai hänen perheenjäsenensä kuuluu riskiryhmään, hoitava lääkäri arvioi, voiko lapsi palata kouluun tai varhaiskasvatukseen.

Esi- ja perusopetuksessa ja muussa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Sairaus tai oppilaan tai hänen perheenjäsenensä kuuluminen tartuntavaaran näkökulmasta riskiryhmään on hyväksyttävä peruste poissaoloon.  Lääkäri voi arvioida poissaolon tarpeellisuutta. Riskiryhmään kuuluminen perustuu hoitavan lääkärin arvioon henkilön tilanteesta. Muille kuin riskiryhmään kuuluville voidaan myöntää poissaolo normaalien käytänteiden mukaisesti. Poissaolon aikana suoritettavista tehtävistä sovitaan opettajan kanssa.

Jos oppilas ei voi esimerkiksi omaan terveydentilaan liittyvistä syistä osallistua lähiopetukseen, hänelle on mahdollista tehdä yksilökohtainen päätös perusopetuslain 18 §:n mukaisista erityisistä opetusjärjestelyistä. Opetus voidaan tällöin antaa poikkeuksellisesti esimerkiksi etäopetuksena, jolloin oppilas voi turvallisesti opiskella kotoa käsin. Tällainen järjestely voi tulla kysymykseen riskiryhmiin kuuluvien, kotiin jäävien oppilaiden osalta. Järjestely on mahdollinen ainoastaan yksittäisten oppilaiden osalta terveydellisin perustein. Päätöksenteossa voidaan hyödyntää lääkärin arviota.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on suositellut, että mahdollisuus erityisiin opetusjärjestelyihin tarjottaisiin yhtäläisesti myös lapsille, jotka ovat perustellusti poissa opetuksesta perheenjäsenensä terveydentilan vuoksi, jos erityisiä opetusjärjestelyitä tehdään lapsille, jotka kuuluvat riskiryhmiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus suosittelevat, että näin toimittaisiin väliaikaisesti akuutin koronavirusepidemian ajan.

THL: Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät 

OPH: Perusopetukseen osallistuminen ja poissaolot

Työterveyslaitoksen ohje varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja perusopetukseen covid-19-tartuntojen ehkäisemiseksi

THL OKM suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 5.8.2021

Varhaiskasvatuksen järjestäjällä on velvollisuus huolehtia lasten ja työntekijöiden turvallisuudesta. Keinoja ovat esimerkiksi henkilöstön ja lasten pysyvät ryhmät, hygieniakäytännöt sekä esimerkiksi siivouksen tehostaminen. Työpaikalle ei pidä tulla, jos on sairastumiseen viittaavia oireita. 

• Työterveyslaitoksen ohje varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja perusopetukseen covid-19-tartuntojen ehkäisemiseksi
• THL OKM suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 5.8.2021

Kun huoltaja toteaa, että lapsella on infektio-oireita, lapsen ei tulisi mennä kouluun tai varhaiskasvatukseen. Menettely perustuu tartuntatautilain 58 c §:än, jonka mukaan asiakkaille ja toimintaan osallistuville on annettava toimintaohjeet tartuntojen leviämisen estämiseksi. Keskeinen ohje on, että sairaana ei saisi mennä varhaiskasvatukseen eikä kouluun, jotta mahdolliset tartunnat voidaan estää.

Jos lapsi sairastuu varhaiskasvatuksessa tai koulussa päivän aikana, oireinen lapsi siirretään välittömästi aikuisen kanssa erilliseen tilaan odottamaan huoltajaa. Aikuinen välttää lähikontaktia sairastuneeseen säilyttäen riittävän etäisyyden. Jos työntekijä sairastuu päivän aikana, hän poistuu varhaiskasvatuksen tai koulun tiloista. Varhaiskasvatuksen tai opetuksen järjestäjä huolehtii tarvittavista toimenpiteistä keskeytyneen toiminnan jatkamiseksi.

Tartuntaketjujen selvitystyö kuuluu tartuntatautilain mukaan kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Jos koulussa tai varhaiskasvatuksessa todetaan jollakulla koronavirustartunta, selvitetään, onko tapahtunut altistumista, ja altistuneet pitää jäljittää ja asettaa tartuntatautilain nojalla karanteeniin. Koronavirustartunnan saaneen on oltava pois koulusta tai varhaiskasvatuksesta, tartuntatautilääkärin antamien ohjeiden mukaisesti.

• THL: Lapset ja koronavirus 
• THL: Karanteeni ja eristys
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 5.8.2021

Varhaiskasvatuksessa tulisi lasten oleskelu järjestää sillä tavoin väljästi, kuin se toiminnan erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista. 

Huomioitavia asioita on mm.  lasten ja ikä ja kehitystaso sekä toiminnan luonne.
Varhaiskasvatus järjestetään mahdollisuuksien mukaan niin, että ryhmiä ei sekoiteta tai yhdistetä keskenään. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tulisi toimia saman lapsiryhmän kanssa. Varhaiskasvatuksessa toimintaa rytmittämällä ja porrastamalla sekä ulkotiloja hyödyntämällä pyritään siihen, että samassa tilassa on mahdollisimman vähän henkilöitä. 

Ruokailu järjestetään mahdollisuuksien mukaan saman lapsiryhmän kanssa, ei yhteisruokailuna ruokasalissa. Ruokasalia voi kuitenkin käyttää porrastetusti. Hygieniasta huolehditaan ruuanvalmistuksen ja -jakelun sekä syömisen aikana. 

Näillä keinoin varhaiskasvatuksessa ehkäistään ja hidastetaan koronaepidemian leviämistä sekä varmistetaan lasten ja henkilökunnan turvallisuus. Loma-aikojen suunnittelussa huomioidaan pienemmät lapsiryhmät ja se, ettei varhaiskasvatuksen toimipaikkoja yhdistettäisi suureksi kokonaisuudeksi. Henkilöstö ei pääsääntöisesti siirtyisi toimipaikasta toiseen tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi.

Myös varhaiskasvatuksessa noudatettavista väljyys- ja hygieniakäytännöistä säädetään tartuntatautilain 58 c §:ssä. 

• Opetushallitus: Varautuminen koronatilanteen jatkumiseen varhaiskasvatuksessa 1.8.2021 alkaen
• THL OKM suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 5.8.2021

Vaikea koronavirustauti on harvinainen lapsilla. Sen riski ei ole lisääntynyt terveillä, eikä valtaosalla niistä lapsista ja nuorista, joilla on jokin pitkäaikaissairaus. Vaikean koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvat lapset, joiden perussairaus muutenkin aiheuttaa suurentuneen riskin vakaville infektioille. 
Hoitava lääkäri arvioi, voiko lapsi osallistua lähiopetukseen tai varhaiskasvatukseen, jos lapsella tai hänen perheenjäsenellään on vaikea perussairaus tai hän tarvitsee säännöllistä puolustuskykyä lamaavaa lääkitystä. Varhaiskasvatuksen ja koulun tapauskohtaisia järjestelyjä koskevassa päätöksenteossa voidaan hyödyntää lääkärin arviota.

Esi- ja perusopetuksessa ja muussa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Sairaus tai oppilaan tai hänen perheenjäsenensä kuuluminen tartuntavaaran näkökulmasta riskiryhmään on hyväksyttävä peruste poissaoloon. Lääkäri voi arvioida poissaolon tarpeellisuutta. Riskiryhmään kuuluminen perustuu hoitavan lääkärin arvioon henkilön tilanteesta. Muille kuin riskiryhmään kuuluville voidaan myöntää poissaolo normaalien käytänteiden mukaisesti. Poissaolon aikana suoritettavista tehtävistä sovitaan opettajan kanssa.

Jos oppilas ei voi esimerkiksi omaan terveydentilaan liittyvistä syistä osallistua lähiopetukseen, hänelle on mahdollista tehdä yksilökohtainen päätös perusopetuslain 18 §:n mukaisista erityisistä opetusjärjestelyistä. Opetus voidaan tällöin antaa poikkeuksellisesti esimerkiksi etäopetuksena, jolloin oppilas voi turvallisesti opiskella kotoa käsin. Tällainen järjestely voi tulla kysymykseen riskiryhmiin kuuluvien, kotiin jäävien oppilaiden osalta. Järjestely on mahdollinen ainoastaan yksittäisten oppilaiden osalta terveydellisin perustein. Päätöksenteossa voidaan hyödyntää lääkärin arviota. Perusopetuslain 18 § ja erityiset opetusjärjestelyt ovat olleet osa perusopetuslakia jo ennen koronavirusepidemiaa.

• OPH: Perusopetukseen osallistuminen ja poissaolot
• TEHY: Korona vaikuttaa päiväkotien toimintaan – miten toimia?
• Työterveyslaitoksen toimintaohje työnantajille koronavirusepidemiaan varautumiseksi
• Työterveyslaitoksen ohje päiväkodeissa ja kouluissa työskentelevien korona-altistumisen ehkäisyyn
• Työsuojeluhallinnon vastauksia koronakysymyksiin
• Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet työntekijöille, jotka ovat alttiita koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin vakavammille muodoille (PDF) 
• THL: Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät 
• THL OKM suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 5.8.2021

Varhaiskasvatuksessa aloittavan uuden lapsen sekä hänen huoltajansa tai muun lapselle tärkeä henkilön on mahdollista tutustua yhdessä varhaiskasvatuksen tiloihin, lapsiryhmän toimintaan, henkilöstöön ja muihin lapsiin uuden toimikauden alkaessa tai lapsen aloittaessa muulloin varhaiskasvatuksessa. Koronavirusepidemian aikana erityistä huomiota tulee kiinnittää hygieniakäytäntöihin ja riittävään väljyyteen.

Uuden lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa on tapana järjestää 1–2 viikon tutustumisaika. On hyvä suunnitella esimerkiksi, miten uudet lapset ja perheet otetaan vastaan sekä miten tutustumisjaksot toteutetaan ja uudet lapsiryhmät ryhmäytetään.

Päiväkotiin tai perhepäivähoitoon voi tutustua vain oireettomana. Huoltajat ja lapset voivat käydä tutustumassa päiväkotiin väljyys- ja hygieniakäytäntöjä noudattaen. Toimintaan osallistuvilla on oltava mahdollisuus käsien puhdistamiseen sekä osallistujille on annettava toimintaohjeet riittävän etäisyyden ylläpitämistä, käsien puhdistamisesta ja muista vastaavista tartuntojen leviämistä estävistä käytänteistä. Lisäksi osallistujien oleskelu tulee järjestää sillä tavoin väljästi, kuin se kyseisen toiminnan erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista ja sijoittaa mahdolliset istumapaikat riittävän etäälle toisistaan. Tutustumiset kannattaa porrastaa, jolloin tutustujamäärä pysyy pienenä.

Myös varhaiskasvatuksessa ja kouluissa noudatettavista väljyys- ja hygeniakäytännöistä säädetään tartuntatautilain (147/2021) 58 c §:ssä.

Myös perhepäivähoidossa tulisi ottaa huomioon väljyys- ja hygieniakäytännöt.

Opetushallitus: Varautuminen koronatilanteen jatkumiseen varhaiskasvatuksessa 1.8.2021 alkaen

THL OKM suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 5.8.2021

Tartuntatautilain (1227/2016) mukaan kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin voi päättää toimialueellaan oppilaitosten ja päiväkotien ja vastaavien tilojen sulkemisesta, jos tilojen sulkeminen on välttämätön tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Asiasta ei siis päätä kunnan varhaiskasvatus- tai opetustoimi taikka varhaiskasvatuksen toimipaikka tai yksittäinen koulu.  Aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavat päätökset silloin, kun ne ovat tarpeen usean kunnan alueella. Päätökset tehdään enintään yhden kuukauden ajaksi. Toimenpiteet on heti lopetettava, kun tartunnan vaaraa ei enää ole.

Perusopetuslain väliaikainen muutos mahdollistaa, että opetuksen järjestäjä voi tartuntatautilain mukaisen päätöksen jälkeen siirtyä omalla päätöksellään väliaikaisesti poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, mikäli opetusta ei voida järjestää turvallisesti lähiopetuksena ja se on opetuksen järjestämiseksi välttämätöntä. Lailla turvataan perusopetuslain mukaisen opetuksen turvallinen järjestäminen. Perusopetuslain väliaikaiset muutokset ovat voimassa 31.7.2022 saakka.

Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymistä koskeva harkinta on tapauskohtaista. Opetuksen järjestäjä ei voi siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin varmuuden vuoksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö suosittelee, että jos lapsi on poissa varhaiskasvatuksesta tartuntatautilain 57 §:n mukaisen poissaolopäätöksen, 60 §:n mukaisen karanteeripäätöksen tai 63 §:n mukaisen eristämistä koskevan päätöksen johdosta, lapsen poissaolo rinnastettaisiin maksua määrättäessä lapsen sairaudesta johtuvaan poissaoloon tai poissaolo otettaisiin muutoin huomioon maksua alentavasti. Asiakasmaksujen huojennuksista tai perimättä jättämisestä kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa päättävät viime kädessä kunnat.

Yksityisessä varhaiskasvatuksessa asiakasmaksuista sovitaan yksityisen palveluntuottajan ja asiakkaan välisellä sopimuksella.

Yksityisen hoidon tuen osalta lainsäädäntövastuu kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle ja tuen toimeenpanosta vastaa Kela. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on julkaissut varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen tilojen ylläpidosta vastaavalle tekniselle henkilöstölle suunnatun ohjeistuksen ilmanvaihdosta. Ilmanvaihdosta huolehtimalla voidaan pienentää koronaviruksen leviämisriskiä.

THL:n ohjeen mukaan päiväkodeissa ja oppilaitoksissa ilmanvaihdon tulisi olla päällä kaksi tuntia ennen ja jälkeen rakennuksen käytön. Myös mahdollinen iltakäyttö ja siivous tulisi huomioida. 

Mikäli ilmanvaihtoa ei voida säätää riittävän tehokkaaksi, tulisi tilat tuulettaa vähintään kerran tunnissa (mielellään ristiveto), esimerkiksi ainakin joka oppitunnin jälkeen (väh.15 min) sekä oppituntien aikana niin usein kuin mahdollista sään niin salliessa.

Ilmanvaihtoon liittyvät ohjeistukset on hyvä huomioida varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa, korkeakoulutuksessa ja muussa koulutuksessa käytettävissä tiloissa. 

• THL: Ilmanvaihto-ohjeistus varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen tilojen käytöstä vastaaville 

Terapiaa, kuntoutusta tai vastaavaa lapsen tarvitsemaa tukea voidaan toteuttaa varhaiskasvatuksen tiloissa kunhan siinä noudatetaan väljyys- ja hygieniasäännöksiä, joista säädetään tartuntatautilain (147/2021) 58 c §:ssä. Toiminta voidaan järjestää esim. päiväkodissa, vaikka muutoin muiden kuin lasten sekä varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelua tiloissa tulisi välttää. 

Perusopetuslain 20 a §:n 4 momentin mukaisesti esiopetusta järjestetään lähiopetuksena myös poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana kaikille esiopetukseen osallistuville lapsille. Esiopetuksen järjestäjä ei voi päättää tarjoavansa esiopetusta ainoastaan etäopetuksena.

Esiopetusta ei kuitenkaan voida järjestää lapselle lähiopetuksena tartuntatautilaissa tarkoitetuissa tilanteissa (57 § poissaolosta päättäminen, 60 § karanteeni, 63 § eristäminen). Huoltajien niin toivoessa, ja mikäli se on muuten esiopetuksen järjestäjälle mahdollista, esiopetus voidaan järjestää soveltuvilla tavoilla ja välineillä etäopetuksena. Esiopetuksen järjestäjällä ei ole kuitenkaan velvollisuutta järjestää esiopetusta etäopetuksena.

On suositeltavaa, että varhaiskasvatukseen osallistuvat lapset eivät mene perhepäivähoitajan kotiin, ennen kuin on varmistettu, että perhepäivähoitajan luona asuvan perheenjäsenen oireet eivät johdu koronaviruksesta.

Mikäli kunnan järjestämisvastuulla perhepäivähoidossa oleva lapsi tarvitsee testituloksen odotusajaksi varhaiskasvatusta, tulee viime kädessä lapsen asuinkunnan osoittaa korvaava varhaiskasvatuksen toimipaikka.  Jos perheen lapsi on yksityisessä varhaiskasvatuksessa ja yksityisen hoidon tuen piirissä, mahdollisen varahoidon järjestämisestä tulee sopia varhaiskasvatuksen toimipaikassa.

• THL: Lapset ja korona
• KELA: Miten koronavirusepidemia vaikuttaa Kelan etuuksiin (yksityisen hoidon tuki)  

päivitetty 3.9.2020

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee tällä hetkellä kasvomaskin käyttöä koko maassa. Tarkemmat suositukset maskin käytöstä eri tilanteissa riippuvat epidemian vaiheesta ja voivat vaihdella alueittain.

Koronaepidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheessa THL suosittaa kasvomaskin käyttöä joukkoliikenteen lisäksi myös harrastus- ja vapaaehtoistoiminnan sisätiloissa, jos samassa tilassa toimii ja oleskelee useampia henkilöitä sekä julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa, joissa lähikontakteja ei voida aina välttää. 

THL:n maskisuositus kansalaisille koskee ensisijaisesti yli 12-vuotiaita. Koronaepidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheessa maskia suositellaan käytettäväksi korkeakouluissa, toisen asteen oppilaitoksissa ja peruskouluissa kuudennesta luokasta lähtien. Maskia suositellaan käytettäväksi myös koulukuljetuksessa ja joukkoliikenteessä koulumatkoilla. Peruskoulussa maskisuositusta voidaan toteuttaa luokka-asteittain riippumatta yksittäisten oppilaiden iästä. Perusopetuksen alaluokkien eri vuosiluokkien opetusta yhdistävässä yhdysluokkaopetuksessa ei kuudesluokkalaistenkaan tarvitse käyttää maskia koulupäivän aikana.

Koska kyse on suosituksesta, oppilaita tai opiskelijoita ei voi velvoittaa käyttämään maskeja. Käyttöön kuitenkin on syytä kannustaa ja opastaa, jotta mahdollinen epidemian leviäminen pystytään mahdollisimman tehokkaasti estämään.

Kunta ja sairaanhoitopiiri päättävät tulisiko omalla alueella ottaa käyttöön kiihtymis- tai leviämisvaiheen suositus. Tämän jälkeen kukin toimija (esim. opetuksen järjestäjä) päättää miten, koska ja minkälaisin rajauksin suositus käytännössä voitaisiin toteuttaa.

Kasvomaskia voi käyttää alueellisen viranomaisen suosituksen mukaan myös muissa tilanteissa, joissa lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista. 

THL ei ole antanut erikseen suositusta maskien käytöstä vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa. THL suosittelee maskien käyttämistä julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa, joissa lähikontakteja ei voida aina välttää. Tämän takia maskin käyttö on perusteltua vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa vastaavalla tavalla kuin muissa koulutusmuodoissa. 

Maskeihin liittyvistä käytännöistä mm. varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten työyhteisöissä kerrotaan tarkemmin Työterveyslaitoksen koronatoimintaohjeissa ja THL:n maskisuosituksessa. 

• THL:n suositus kasvomaskien käytöstä kansalaisille 
• THL kysymyksiä ja vastauksia maskisuosituksesta 
• THL OKM suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 5.8.2021
• OKM THL Suositus yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 5.8.2021
• Työterveyslaitoksen toimintaohje työnantajille koronavirusepidemiaan varautumiseksi 
• Työterveyslaitoksen ohje työntekijöille koronavirustartunnan ehkäisyyn

Perusopetuslain mukaan oppilaalla on kaikissa tilanteissa oikeus saada oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Opetuksen järjestäjällä on velvollisuus järjestää oppimisen tukea sellaisilla toteuttamistavoilla kuin sitä on olosuhteisiin nähden mahdollista toteuttaa poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen, karanteenin ja eristyksen aikana.

Tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden tuen tarve voi korostua poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana. Oikeus riittävään oppimisen ja koulunkäynnin tukeen korostuu etäopetuksessa, joissa voi syntyä oppimisen tuen tarvetta myös oppilaille, jotka eivät ole sitä aikaisemmin tarvinneet. On huolehdittava, että ongelmatilanteet tunnistetaan ja niihin puututaan ajoissa.

Vaikka opetus muutoin epidemiatilanteen takia järjestettäisiin poikkeuksellisesti esimerkiksi etä- ja lähiopetusta vuorottelemalla (perusopetuslain 20 a § väliaikainen muutos 687/2021), opetus järjestetään syyslukukaudella 2021 lähiopetuksena 

• erityisen tuen päätöksen saaneille oppilaille (perusopetuslain 17 §)
• pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaille (perusopetuslain 25 § 2)
• valmistavan opetuksen oppilaille (perusopetuslain 5 §) 
• sekä esiopetuksen ja perusopetuksen 1—3 vuosiluokkien oppilaille. 

Myös perusopetuslain 20 a §:n 4 momentissa tarkoitetut haavoittuvassa asemassa olevat oppilaat voivat siirtyä erityisiin opetusjärjestelyihin perusopetuslain 20 a §:n 5 momentin nojalla 18 §:n nojalla 3 kohdan mukaisesti, jos oppilaan opetusta ei voida järjestää lähiopetuksena tartuntatautilaissa tarkoitetuissa tilanteissa (57 § poissaolosta päättäminen, 60 § karanteeni, 63 § eristäminen). 

Opetuksen järjestäjän vastuulla on ohjeistaa kouluja ja opettajia niin, että kaikilla lapsilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet saada tukea sekä huolehdittava, että koronaepidemiasta johtuneiden poikkeusolojen vaikutukset oppilaiden osaamiseen jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämillä valtionavustuksilla tasoitetaan koronaepidemian vaikutuksia varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa. Tämä tarkoittaa lisäpanostuksia lasten ja oppilaiden kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseen, oppimisen edellytysten parantamiseen, ohjaukseen sekä muihin tukitoimiin. Psykologi- ja kuraattoripalveluihin on osoitettu rahoitusta korottamalla lisätalousarviossa peruspalvelujen valtionosuutta.

Poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana lähiopetuksessa olevilla oppilailla on työpäivinä oikeus saada tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria perusopetuslain 31 §:n 2 momentin mukaisesti. Lähiopetuksessa olevat oppilaat voivat osallistua kouluruokailuun koulussa noudattaen hygienia- ja etäisyyssäännöksiä, joista säädetään tartuntatautilain 58 c §:ssä.

Koska poikkeuksellisien opetusjärjestelyiden tavoitteena on tartuntataudin rajoittaminen, opetuksen järjestäjän tulisi ateriointia järjestettäessä ottaa huomioon tartuntatautilain 58 c §:ssä säädetyt toimenpiteet koronavirusepidemian leviämisen estämiseksi. Aterioiden järjestäminen normaaliin tapaan lisäisi merkittävästi lähikontakteja koulussa. Opetuksen järjestäjän tulisi järjestää ateriointia kulloistenkin olosuhteiden mukaisesti ja hyödyntää harkinnassa kunnan tartuntatautien torjumiseen liittyvää osaamista, sillä koronavirustilanne voi vaihdella.  

Tartuntatautitilanteen pahentuessa opetuksen järjestäjän tulisi harkita vaihtoehtoisia tapoja aterian tarjoamiselle kontaktien vähentämiseksi ja suosia esimerkiksi aterian noutamista yhteisten ruokailujen sijasta. 

Opetuksen järjestäjällä on velvollisuus antaa myös muuna kuin lähiopetuksena annettavassa opetuksessa kaikille oppilaille maksuton ateria. Opetuksen järjestäjien tulee varmistaa etäopetuksessa olevien oppilaiden oikeus ateriaan myös tosiasiallisesti. Opetuksen järjestäjien tulisi esimerkiksi suunnitella, miten pitkämatkaisimmat oppilaat saavat ateriat. Kouluruoka on järjestettävä niin, että ruokailu tai ruuan noutaminen on mahdollista koulupäivän aikana, eivätkä matkat aterian noutamiseen muodostu liian pitkiksi ja haastavaksi. Opetuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta järjestää aterian kuljettamista oppilaan kotiin.

Etäopetuksessa ei edellytetä yhteisesti ohjattua ruokailua eikä aterian täysipainoisuutta, koska esimerkiksi tuoretuotteiden tarjoaminen turvallisesti voi olla haastavaa. 

Aterian tarjoaminen ei lähtökohtaisesti tarkoita ruokatarvikkeiden antamista, vaan aterian tulee olla valmistettu valmiiksi. Huoltajan suostumuksella vaihtoehtona aterialle voi kuitenkin olla ruokatarvikekassin antaminen. Ateriaa ei voi korvata rahallisella avustuksella, eikä aterian antaminen voi perustua tarveharkintaan.

Aterioissa huomioidaan erityisruokavaliot. 

Ks. Millaisilla järjestelyillä varmistetaan riittävät etäisyydet kouluissa ja varhaiskasvatuksessa esim. ruokailuissa ja välitunneilla?

Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisen edellytyksistä säädetään perusopetuslain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain 20 a §:ssä ja Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain 8 a §:ssä sekä lakien esitöissä. Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisen edellytyksiä kuvataan lisäksi tarkemmin lakien esitöissä ja eduskunnan lakien käsittelyä koskevissa asiakirjoissa.

Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymiseen liittyvässä päätöksentekoprosessissa voidaan erottaa useampi vaihe, jotka on kuvattu seuraavasti: 
 

Avaa kuva uuteen ikkunaan

1. Tartuntatautitilanteen arviointi, torjuntatyö ja varautuminen 

Tartuntatautitilanteen yleinen arviointi ja torjuntatyö alueellisesti ja paikallisesti kuuluu aluehallintovirastojen ja kuntien tehtäviin tartuntatautilain 8 ja 9 §:n mukaisesti. 

Kunnan alueella terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavan lääkärin on otettava selvää epäillyn tai todetun tartuntataudin laadusta ja sen levinneisyydestä sekä ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin taudin leviämisen estämiseksi. Tartuntatautien vastustamistyöhön kuuluu tartuntatautien ehkäisy, varhaistoteaminen ja seuranta, epidemian selvittämiseksi tai torjumiseksi tarvittavat toimenpiteet sekä tartuntatautiin sairastuneen tai sairastuneeksi epäillyn tutkimus, hoito ja lääkinnällinen kuntoutus sekä hoitoon liittyvien infektioiden torjunta.

Osana varautumista opetuksen järjestäjä suunnittelee poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin liittyvät toimet ja käytännöt. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota etäopetuksessa olevien oppilaiden palveluiden käytännön järjestämiseen (esim. viestintä, kouluruokailu, oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja oppilashuolto, henkilöstön työnjako ja tehtävät).

Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtyminen ja siihen liittyvät toimenpiteet kirjataan tarvittavilta osin opetuksen järjestäjän vuosisuunnitelmaan sekä koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan. Muutokset edellä mainittuihin suunnitelmiin voidaan kirjata erilliselle liitteelle. 

2. Päätös opetustilojen sulkemisesta

Kun laajaa tartunnan vaaraa aiheuttava yleisvaarallinen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäilty tartuntatauti on todettu tai sen esiintyminen on perustellusti odotettavissa, kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava tartuntatautiviranomainen voi päättää opetukseen käytettävien tilojen ja vastaavien tilojen sulkemisesta tartuntatautilain 58 §:n nojalla. Aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavan päätöksensilloin, kun se ovat tarpeen usean kunnan alueella.

Tartuntatautiviranomainen antaa asiassa päätöksen. 

Tartuntatautiviranomainen ja opetuksen järjestäjät tulisi toimia yhteistyössä haavoittuvammassa asemassa olevien oppilaiden lähiopetusoikeuden turvaamiseksi.  

3. Opetuksen järjestäjän arviot opetuksen turvallisesta järjestämisestä ja poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisen välttämättömyydestä

Opetuksen järjestäjä tekee arvion siitä, voidaanko opetus tartuntatautilain 58 §:n nojalla suljetuissa tiloissa järjestää turvallisesti perusopetuslain 29 §:n edellyttämällä tavalla. Turvallisuuden arvioinnissa opetuksen järjestäjän on hyvä toimia yhteistyössä paikallisen tai alueellisen tartuntatautiviranomaisen kanssa.
 
Opetuksen turvallisuuden arvioinnissa voidaan hyödyntää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön 5.8.2021 päivittämää suositusta opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana. Opetuksen järjestäjä arvioi, voiko opetusta järjestää turvallisesti esimerkiksi väljyys- ja hygieniatekijät huomioiden tai porrastamalla opetusta ja koulupäivän toimintoja hyödyntämällä esimerkiksi väistötiloja tai muita käytettävissä olevia tiloja.

Opetuksen turvallisuuden arvioinnissa otettava huomioon tartuntatautilain 58 c §:ssä säädetyt toimenpiteet koronavirusepidemian estämiseksi.  Opetuksen järjestäjän on arvioitava, voiko opetusta järjestää turvallisesti esimerkiksi porrastamalla opetusta ja koulupäivän toimintoja ja hyödyntämällä väistötiloja tai muita käytettävissä olevia tiloja, jotta noudatetaan tartuntatautilain 58 c §:n säännöksiä hygieniakäytäneistä, tilojen ja pintojen puhdistamisesta sekä riittävien etäisyyksien ylläpidosta.

Lisäksi opetuksen järjestäjän tulee arvioida, onko poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtyminen välttämätöntä opetuksen turvalliseksi järjestämiseksi.  Välttämättömyyden arviointi toteutetaan paikallisista lähtökohdista ja olosuhteista käsin.

Opetuksen järjestäjän tulee arvioida kaikki mahdolliset vaihtoehtoiset keinot opetuksen järjestämiseksi lähiopetuksena, mikä tarkoittaa sitä, että poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtyminen on viimesijainen keino.

4. Päätös poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisestä

Opetuksen järjestäjä päättää poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisestä perusopetuslain 20 a §:n nojalla. Opetuksen järjestäjä antaa asiassa päätöksen. 

Päätöksessä tulee käydä ilmi muun muassa poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden välttämättömyys, kesto, soveltuva opetuksen järjestämispaikka, mitä kouluja, vuosiluokkia ja opetusryhmiä päätös koskee sekä miten opetus, oppimisen ja koulunkäynnin tuki, kouluruokailu ja muut opintososiaaliset etuudet sekä oppilashuolto järjestetään poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen aikana. Päätökseen liitetään muutoksenhakuohjeet. 

5.  Tiedottaminen ja viestintä

Opetuksen järjestäjä tiedottaa ja viestii päätöksen sisällöstä ja yleisistä linjauksista.
Opetuksen järjestäjä ohjeistaa oppilaita ja huoltajia opetuksen käytännön järjestämisestä.

Opetuksen järjestäjä tiedottaa ja ohjeistaa opetuksen järjestämiseen liittyvistä ohjeistuksista ja käytännön toteuttamisesta henkilöstölle. 

6.  Toimeenpano ja seuranta

Opetuksen järjestäjä tarjoaa toimeenpanon tukea alueen kouluille ja henkilöstölle. 

Opetuksen järjestäjä seuraa ja ohjeistaa poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymistä. 

Mahdollisiin epäkohtiin puututaan ja tarvittaessa päätöksiä tarkistetaan.

Perusopetus järjestetään ensisijaisesti lähiopetuksena, mutta mikäli opetusta ei voida järjestää turvallisesti lähiopetuksena, voidaan siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin. Muutoksesta säädetään perusopetuslain väliaikaisella muutoksella. Laissa on tarkemmin määritelty mille oppilaille opetus tulee kuitenkin aina järjestää lähiopetuksena.

Lähiopetus 

Poikkeukselliset opetusjärjestelyt eivät koske

• esiopetuksen oppilaita,
• perusopetuksen 1—3 vuosiluokkien oppilaita
• 17 §:ssä tarkoitetut erityisen tuen päätöksen saaneet oppilaita
• 25 §:n 2 momentissa tarkoitettuja pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaita
• 5 §:ssä tarkoitettuja valmistavan opetuksen oppilaita. 

Edellä mainitut oppilaat ovat lähtökohtaisesti lähiopetuksessa myös poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana. Heidän kohdallaan voi kuitenkin tulla sovellettavaksi tartuntatautilain eristämistä tai karanteenia koskevat pykälät, jolloin heillä olisi oikeus saada opetusta erityisin opetusjärjestelyin, etäyhteyksiä hyödyntäen perusopetuslain 18 §:n nojalla.

Jos oppilas ei voi esimerkiksi omaan terveydentilaan liittyvistä syistä osallistua lähiopetukseen, hänelle on mahdollista tehdä yksilökohtainen päätös perusopetuslain 18 §:n mukaisista erityisistä opetusjärjestelyistä. 

Opetus lähiopetusta ja etäopetusta vuorottelemalla

Tartuntatautiviranomaisen tartuntatautilain 58 §:n nojalla antaman päätöksen jälkeen opetuksen järjestäjä päättää poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisestä. Päätös voisi koskea esimerkiksi yksittäistä koulua tai kaikkia opetuksen järjestäjän kouluja tai toimipisteitä. Poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana opetusta voidaan järjestää etäopetusta hyödyntäen.

Oppilaiden sekä henkilöstön fyysisten kontaktien välttämiseksi opetusta voidaan toteuttaa esimerkiksi etäopetuksen ja lähiopetuksen yhdistelmämallin mukaisesti, jossa etä- ja lähiopetusta vuorotellaan viikoittain tai muulla opetuksen järjestäjän soveltuvaksi arvioimalla rytmillä. Tällöin esimerkiksi osa opetusryhmistä saa opetusta etäopetuksena ja osa lähiopetuksena. Opetuksen järjestäjä voi myös päättää, että kaikki oppilaat siirtyvät etäopetukseen. Lähiopetusta on tällöinkin järjestettävä perusopetuslaissa erikseen mainituille oppilaille (POL 20 a §:n 4 mom).

Oppilaiden yhdenvertaisuus huomioon ottaen opetus tulisi järjestää niin, että oppilas saa pääsääntöisesti lähiopetusta ja etäopetusjaksot ovat mahdollisimman lyhyitä. Oppilaat, jotka ovat vaarassa syrjäytyä koulutuksesta voivat olla lähiopetuksessa poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden ajan. 

Opetuksen järjestäjä harkitsee yksilökohtaisesti, kuka esimerkiksi tehostettua tukea saavista oppilaista tai joustavan perusopetukseen osallistuvista oppilaista tarvitsee lähiopetusta ja -ohjausta. Sääntely jättää opetuksen järjestäjälle harkintavaltaa järjestää opetusta siten, että kukaan oppilas ei olisi pelkästään etäopetuksessa poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana, vaan lähiopetuksessa ja etäopetuksessa voitaisiin vuorotella opetuksen järjestäjän päättämällä rytmillä. 

Oppilaan opetus voidaan järjestää tietyin edellytyksin erityisin opetusjärjestelyin perusopetuslain 18 §:n 3 kohdan mukaisesti myös oppilaan oman terveydentilaan liittyvän syyn perusteella.

Kts. ”Miten toimitaan, jos oppilas tai opettaja kuuluu riskiryhmään tai jos heidän perheissään on riskiryhmiin kuuluvia?”

Varhaiskasvatuksessa ja lähiopetuksessa on noudatettava väljyys- ja hygeniakäytäntöjä, joista säädetään tartuntatautilain (447/2021) 58 c §:ssä. 

Varhaiskasvatuksessa ja lähiopetuksessa tulisi lapsien ja oppilaiden oleskelu järjestää sillä tavoin väljästi, kuin se toiminnan erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista. Varhaiskasvatus järjestetään mahdollisuuksien mukaan niin, että ryhmiä ei sekoiteta tai yhdistetä keskenään. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tulisi toimia saman lapsiryhmän kanssa.

Hygienian tehostamisesta ja fyysisten kontaktien välttämisestä huolimatta olisi tärkeää huolehtia, että lapsi saa tarvitsemansa läheisyyden, turvan ja vuorovaikutuksen. 

Kouluissa tulee noudattaa, mitä tartuntatautilain 58 c §:ssä säädetään etäisyyden ylläpitämisestä. Toimintaa esimerkiksi rytmittämällä ja porrastamalla sekä ulkotiloja hyödyntämällä voidaan pyrkiä siihen, että samassa tilassa on mahdollisimman vähän henkilöitä.  Eri luokkien välisten kontaktien minimointi voitaisiin toteuttaa porrastamalla ruokailua ja välitunteja. Alakouluissa väljyyden vaatimus voidaan toteuttaa niin, että opetusryhmät pidettäisiin erillään koko koulupäivän ajan. Valinnaisissa aineissa opetusryhmä voi vaihtua, mikäli opetusta ei voitaisi muutoin toteuttaa.  

Jos opetusryhmien erillään pitäminen esimerkiksi yläkouluissa ei ole mahdollista, tulisi  panostaa esimerkiksi hygieniaan ja riittävistä turvaväleistä ohjeistamiseen sekä pyrkiä porrastamaan opetusta ja muuta toimintaa siten, että oppilaiden ja opiskelijoiden on mahdollista ylläpitää riittävää etäisyyttä muista henkilöistä. Etäisyyden ylläpitämisen vaatimus voitaisiin toteuttaa myös rytmittämällä opetusta sekä ulkotiloja hyödyntämällä siten, että samassa tilassa olisi mahdollisimman vähän henkilöitä.

Ruokailu järjestetään mahdollisuuksien mukaan oman luokan tai ryhmän kanssa, ei yhteisruokailuna ruokasalissa. Ruokasalia voi kuitenkin käyttää porrastetusti. Hygieniasta huolehditaan tartuntatautilain 58 c §:n edellyttämällä tavalla ruuanvalmistuksen ja -jakelun sekä syömisen aikana. Tilojen ja pintojen puhdistamista tulee myös tehostaa. 

Isoja yhteistilaisuuksia ei tule järjestää, jos tartuntatautilain mukaisia väljyys- ja hygieniasäännöksiä ei voida noudattaa.  Muiden kuin lasten sekä koulun ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelua koulun tai varhaiskasvatuksen alueella tulisi välttää. Lapsen ja perheen mahdollinen tutustuminen koulun tai varhaiskasvatuksen toimintaan järjestetään noudattaen väljyys- ja hygieniasäännöksiä. 

Henkilökunnan kokoontumisia tulisi välttää, esimerkiksi opettajien kokoukset järjestetään ensisijaisesti etäyhteyden avulla. Henkilöstö ei pääsääntöisesti siirtyisi toimipaikasta toiseen tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi. 

Ryhmäkokoja ja henkilöstömitoitusta koskeva sääntely on voimassa sellaisena kuin se on voimassa varhaiskasvatusta ja perusopetusta koskevassa lainsäädännössä.

• THL OKM suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 5.8.2021

Perusopetus järjestetään ensisijaisesti lähiopetuksena. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen koulut ja sen opettajat järjestävät opetusta perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

Perusopetuslakia on muutettu väliaikaisesti niin, että mikäli opetusta ei tartuntatautilain nojalla annettavan päätöksen johdosta voida järjestää turvallisesti lähiopetuksena, voidaan perusopetuslain 20 a §:n nojalla opetuksessa siirtyä opetuksen järjestäjän päätöksellä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, jos se on opetuksen järjestämiseksi välttämätöntä. Opetusta voidaan toteuttaa esimerkiksi mallilla, jossa etä- ja lähiopetusta vuoroteltaisiin viikoittain tai muulla opetuksen järjestäjän soveltuvaksi arvioimalla rytmillä. Etäopetusta ei ole tarkoitus käyttää enempää, kuin se on terveyden turvaamisen kannalta välttämätöntä.

Lainsäädäntö on väliaikainen ja laki on voimassa 1.8.2021-31.7.2022. Tavoitteena on antaa opetuksen järjestäjille työkaluja toimia paikallisista lähtökohdista käsin tartuntatautitilanteessa. Arvio lähiopetuksen turvallisesta järjestämisestä tehdään yhdessä alueellisten tartuntatautiviranomaisten kanssa.

Lisäksi yksittäisen oppilaan opetusta voidaan järjestää perusopetuslain 20 a §:n 5 momentin nojalla 18 §:n mukaisin erityisillä opetusjärjestelyillä, esimerkiksi etäyhteyksillä. Erityisiä opetusjärjestelyjä voi käyttää, jos oppilaan opetusta ei voida järjestää lähiopetuksena tartuntatautilaissa tarkoitetuissa tilanteissa (57 § poissaolosta päättäminen, 60 § karanteeni ja 63 § eristäminen). Päätös erityisistä opetusjärjestelyistä voidaan tehdä enintään tartuntatautilain nojalla annetun oppilasta koskevan päätöksen voimassaolon ajaksi.

• Opetushallitus: Varautuminen koronatilanteen jatkumiseen perusopetuksessa 1.8.2021 alkaen
• THL OKM suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 5.8.2021

Perusopetuslain muutos (687/2021) mahdollistaa, että opetuksen järjestäjä voi tartuntatautilain mukaisen päätöksen jälkeen siirtyä omalla päätöksellään väliaikaisesti poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, mikäli opetusta ei voida järjestää turvallisesti lähiopetuksena ja se on opetuksen järjestämiseksi välttämätöntä. 

Perusopetuslain 20 a §:n 1 momentin mukaisesti päätöksen poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisestä tekee opetuksen järjestäjä. Opetuksen järjestäjän ollessa kunta tekee päätöksen kuntalain (410/2015) 90 §:n hallintosäännössä määritelty kunnan toimielin tai viranhaltija. 

Valtion, tai rekisteröidyn yhteisön tai säätiön järjestämässä opetuksessa päätöksen tekee valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta annetun lain (634/1998) 4 §:n johtosäännössä määritelty toimielin tai henkilöstöön kuuluva, jonka toimivaltaan asiasta päättäminen kuuluu lain 4 §:n 2 momentin mukaisesti. 

• Opetushallitus: Varautuminen koronatilanteen jatkumiseen perusopetuksessa 1.8.2021 alkaen

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Jos oppilas tai hänen perheenjäsenensä kuuluu riskiryhmään, hoitava lääkäri arvioi, voiko lapsi palata kouluun tai varhaiskasvatukseen.

Esi- ja perusopetuksessa ja muussa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Sairaus tai oppilaan tai hänen perheenjäsenensä kuuluminen tartuntavaaran näkökulmasta riskiryhmään on hyväksyttävä peruste poissaoloon.  Lääkäri voi arvioida poissaolon tarpeellisuutta. Riskiryhmään kuuluminen perustuu hoitavan lääkärin arvioon henkilön tilanteesta. Muille kuin riskiryhmään kuuluville voidaan myöntää poissaolo normaalien käytänteiden mukaisesti. Poissaolon aikana suoritettavista tehtävistä sovitaan opettajan kanssa.

Jos oppilas ei voi esimerkiksi omaan terveydentilaan liittyvistä syistä osallistua lähiopetukseen, hänelle on mahdollista tehdä yksilökohtainen päätös perusopetuslain 18 §:n mukaisista erityisistä opetusjärjestelyistä. Opetus voidaan tällöin antaa poikkeuksellisesti esimerkiksi etäopetuksena, jolloin oppilas voi turvallisesti opiskella kotoa käsin. Tällainen järjestely voi tulla kysymykseen riskiryhmiin kuuluvien, kotiin jäävien oppilaiden osalta. Järjestely on mahdollinen ainoastaan yksittäisten oppilaiden osalta terveydellisin perustein. Päätöksenteossa voidaan hyödyntää lääkärin arviota.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on suositellut, että mahdollisuus erityisiin opetusjärjestelyihin tarjottaisiin yhtäläisesti myös lapsille, jotka ovat perustellusti poissa opetuksesta perheenjäsenensä terveydentilan vuoksi, jos erityisiä opetusjärjestelyitä tehdään lapsille, jotka kuuluvat riskiryhmiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus suosittelevat, että näin toimittaisiin väliaikaisesti akuutin koronavirusepidemian ajan.

THL: Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät 

OPH: Perusopetukseen osallistuminen ja poissaolot

Työterveyslaitoksen ohje varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja perusopetukseen covid-19-tartuntojen ehkäisemiseksi

THL OKM suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 5.8.2021

Kun huoltaja toteaa, että lapsella on infektio-oireita, lapsen ei tulisi mennä kouluun tai varhaiskasvatukseen. Menettely perustuu tartuntatautilain 58 c §:än, jonka mukaan asiakkaille ja toimintaan osallistuville on annettava toimintaohjeet tartuntojen leviämisen estämiseksi. Keskeinen ohje on, että sairaana ei saisi mennä varhaiskasvatukseen eikä kouluun, jotta mahdolliset tartunnat voidaan estää.

Jos lapsi sairastuu varhaiskasvatuksessa tai koulussa päivän aikana, oireinen lapsi siirretään välittömästi aikuisen kanssa erilliseen tilaan odottamaan huoltajaa. Aikuinen välttää lähikontaktia sairastuneeseen säilyttäen riittävän etäisyyden. Jos työntekijä sairastuu päivän aikana, hän poistuu varhaiskasvatuksen tai koulun tiloista. Varhaiskasvatuksen tai opetuksen järjestäjä huolehtii tarvittavista toimenpiteistä keskeytyneen toiminnan jatkamiseksi.

Tartuntaketjujen selvitystyö kuuluu tartuntatautilain mukaan kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Jos koulussa tai varhaiskasvatuksessa todetaan jollakulla koronavirustartunta, selvitetään, onko tapahtunut altistumista, ja altistuneet pitää jäljittää ja asettaa tartuntatautilain nojalla karanteeniin. Koronavirustartunnan saaneen on oltava pois koulusta tai varhaiskasvatuksesta, tartuntatautilääkärin antamien ohjeiden mukaisesti.

• THL: Lapset ja koronavirus 
• THL: Karanteeni ja eristys
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 5.8.2021

Vaikea koronavirustauti on harvinainen lapsilla. Sen riski ei ole lisääntynyt terveillä, eikä valtaosalla niistä lapsista ja nuorista, joilla on jokin pitkäaikaissairaus. Vaikean koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvat lapset, joiden perussairaus muutenkin aiheuttaa suurentuneen riskin vakaville infektioille. 
Hoitava lääkäri arvioi, voiko lapsi osallistua lähiopetukseen tai varhaiskasvatukseen, jos lapsella tai hänen perheenjäsenellään on vaikea perussairaus tai hän tarvitsee säännöllistä puolustuskykyä lamaavaa lääkitystä. Varhaiskasvatuksen ja koulun tapauskohtaisia järjestelyjä koskevassa päätöksenteossa voidaan hyödyntää lääkärin arviota.

Esi- ja perusopetuksessa ja muussa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Sairaus tai oppilaan tai hänen perheenjäsenensä kuuluminen tartuntavaaran näkökulmasta riskiryhmään on hyväksyttävä peruste poissaoloon. Lääkäri voi arvioida poissaolon tarpeellisuutta. Riskiryhmään kuuluminen perustuu hoitavan lääkärin arvioon henkilön tilanteesta. Muille kuin riskiryhmään kuuluville voidaan myöntää poissaolo normaalien käytänteiden mukaisesti. Poissaolon aikana suoritettavista tehtävistä sovitaan opettajan kanssa.

Jos oppilas ei voi esimerkiksi omaan terveydentilaan liittyvistä syistä osallistua lähiopetukseen, hänelle on mahdollista tehdä yksilökohtainen päätös perusopetuslain 18 §:n mukaisista erityisistä opetusjärjestelyistä. Opetus voidaan tällöin antaa poikkeuksellisesti esimerkiksi etäopetuksena, jolloin oppilas voi turvallisesti opiskella kotoa käsin. Tällainen järjestely voi tulla kysymykseen riskiryhmiin kuuluvien, kotiin jäävien oppilaiden osalta. Järjestely on mahdollinen ainoastaan yksittäisten oppilaiden osalta terveydellisin perustein. Päätöksenteossa voidaan hyödyntää lääkärin arviota. Perusopetuslain 18 § ja erityiset opetusjärjestelyt ovat olleet osa perusopetuslakia jo ennen koronavirusepidemiaa.

• OPH: Perusopetukseen osallistuminen ja poissaolot
• TEHY: Korona vaikuttaa päiväkotien toimintaan – miten toimia?
• Työterveyslaitoksen toimintaohje työnantajille koronavirusepidemiaan varautumiseksi
• Työterveyslaitoksen ohje päiväkodeissa ja kouluissa työskentelevien korona-altistumisen ehkäisyyn
• Työsuojeluhallinnon vastauksia koronakysymyksiin
• Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet työntekijöille, jotka ovat alttiita koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin vakavammille muodoille (PDF) 
• THL: Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät 
• THL OKM suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 5.8.2021

Perusopetuslakia ja Helsingin eurooppalaisesta koulusta annettua lakia on muutettu väliaikaisesti, mikä mahdollistaa, että opetuksen järjestäjä voi päätöksellään siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, mikäli koronaepidemiatilanne sitä edellyttää. Lakimuutoksella turvataan perusopetuslain mukaisen opetuksen turvallinen järjestäminen.

Väliaikainen laki on voimassa 1.8.2021-31.7.2022 ja se vastaa sisällöltään pääpiirteissään jo aiemmin voimassa olleita poikkeuksellisia opetusjärjestelyjä.

Lisätietoa lakimuutoksesta

Perusopetuslaki ei mahdollista koulujen sulkemista vain varmuuden vuoksi. Koulun tilojen sulkeminen on mahdollista tartuntatautilain nojalla, mutta sen on oltava välttämätöntä epidemian estämiseksi. Koulutilojen sulkemisesta päättää tuolloin kunnan tartuntataudeista vastaava toimielin. Asiasta ei siis päätä kunnan opetustoimi tai yksittäinen koulu.  Aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavat päätökset silloin, kun ne ovat tarpeen usean kunnan alueella. Päätökset tehdään enintään yhden kuukauden ajaksi. Toimenpiteet on heti lopetettava, kun tartunnan vaaraa ei enää ole.

Perusopetuslain väliaikainen muutos mahdollistaa, että opetuksen järjestäjä voi tartuntatautilain mukaisen päätöksen jälkeen siirtyä omalla päätöksellään väliaikaisesti poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, mikäli koronaepidemiatilanne sitä edellyttää. Lailla turvataan perusopetuslain mukaisen opetuksen turvallinen järjestäminen. Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymistä koskeva harkinta on tapauskohtaista. Opetuksen järjestäjä ei voi siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin varmuuden vuoksi. Perusopetuslain väliaikainen muutos ovat voimassa 31.7.2022 saakka.

Oppilaiden tai henkilökunnan karanteenista päättää virkasuhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai virkasuhteinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri. Päätöksiä ei tee esimerkiksi kunnan opetustoimi.

• Opetushallitus: Varautuminen koronatilanteen jatkumiseen perusopetuksessa 1.8.2021 alkaen

Tartuntatautilain (1227/2016) mukaan kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin voi päättää toimialueellaan oppilaitosten ja päiväkotien ja vastaavien tilojen sulkemisesta, jos tilojen sulkeminen on välttämätön tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Asiasta ei siis päätä kunnan varhaiskasvatus- tai opetustoimi taikka varhaiskasvatuksen toimipaikka tai yksittäinen koulu.  Aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavat päätökset silloin, kun ne ovat tarpeen usean kunnan alueella. Päätökset tehdään enintään yhden kuukauden ajaksi. Toimenpiteet on heti lopetettava, kun tartunnan vaaraa ei enää ole.

Perusopetuslain väliaikainen muutos mahdollistaa, että opetuksen järjestäjä voi tartuntatautilain mukaisen päätöksen jälkeen siirtyä omalla päätöksellään väliaikaisesti poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, mikäli opetusta ei voida järjestää turvallisesti lähiopetuksena ja se on opetuksen järjestämiseksi välttämätöntä. Lailla turvataan perusopetuslain mukaisen opetuksen turvallinen järjestäminen. Perusopetuslain väliaikaiset muutokset ovat voimassa 31.7.2022 saakka.

Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymistä koskeva harkinta on tapauskohtaista. Opetuksen järjestäjä ei voi siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin varmuuden vuoksi.

Opetus tulee järjestää perusopetuslain mukaisesti. Opetuksessa tulee noudattaa opetuksen vuosittaista ja viikoittaista tuntimäärää. Kouluissa ei voida poiketa valtakunnallisesta tuntijaosta. Oppilaan oikeus opetukseen tulee turvata myös poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana perusopetuslain väliaikaisen muutoslain nojalla säädetyn tai määrätyn mukaisesti.

Perusopetusta annetaan oppilaalle ensimmäisellä ja toisella vuosiluokalla työviikossa keskimäärin vähintään 20 tuntia, kolmannella vuosiluokalla keskimäärin vähintään 22 tuntia, neljännellä vuosiluokalla keskimäärin vähintään 24 tuntia, viidennellä ja kuudennella vuosiluokalla keskimäärin vähintään 25 tuntia, seitsemännellä ja kahdeksannella vuosiluokalla keskimäärin vähintään 29 tuntia ja yhdeksännellä vuosiluokalla keskimäärin vähintään 30 tuntia.

Valtioneuvoston asetuksessa perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta säädetään tarkemmin perusopetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen.

Opetuksessa tulee noudattaa valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti hyväksyttyä paikallista opetussuunnitelmaa.

Perusopetusasetuksen 9 § säätää opetuksen ja työaikojen suunnittelusta. Sen mukaisesti opetuksen järjestäjän tulee laatia lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, josta määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista ja opetuksen yhteydessä järjestettävästä muusta toiminnasta sekä työajoista, koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta sekä muista tarpeellisista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Opetuksen järjestäjän tulee ennalta ilmoittaa oppilaille ja näiden huoltajille keskeisistä edellä tarkoitetuista asioista.

Paikallisella tasolla voidaan joutua tekemään muutoksia lukuvuosisuunnitelmaan opetuksen porrastamiseksi.

• Opetushallitus: Varautuminen koronatilanteen jatkumiseen perusopetuksessa 1.8.2021 alkaen

Koronaepidemia ja etäopetusjaksot ovat lisänneet lasten ja nuorten tuen tarvetta. Oppilashuollon palveluiden, eli kouluterveydenhoitajan ja -lääkärin, kuraattorin ja psykologin täysi tai jopa vahvistettu työpanos tarvitaan oppilaiden, vanhempien ja opettajien tueksi.

Koulun työntekijän on viipymättä oltava yhteydessä opiskeluhuollon psykologi- tai kuraattoripalveluihin, jos hän arvioi oppilaan tarvitsevan kyseisiä palveluita. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä oppilaan tai huoltajan kanssa, on yhteydenotosta annettava heille tieto. Samalla psykologille tai kuraattorille luovutetaan tuen tarpeen arvioinnissa tarvittavat tiedot salassapidon estämättä. Yhteydenotto voi perustua niin oppilaan oppimisen kuin psyykkisten tai sosiaalisten ongelmien aiheuttamaan tarpeeseen.

Oppilaita ohjataan tarvittaessa kouluterveydenhuollon palveluihin normaalikäytäntöjen mukaisesti. Oppilashuollon toteuttamisessa noudatetaan opetussuunnitelmaa. Oppilashuollon toimintaa ohjaa koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma.

Oppilashuollon palvelut järjestetään siten, että oppilaat voivat itse hakeutua palveluihin helposti ja opettajilla on mahdollisuus konsultoida palvelujen asiantuntijoita matalalla kynnyksellä.
Opiskeluhuollon palvelujen työntekijät ja kuntoutus- ja terapiapalveluista vastaavat ammattilaiset voivat tarpeen mukaan siirtyä työtehtäviinsä koululta toiselle.

Oppilashuoltopalveluja ja kuntoutus- ja terapiapalveluja järjestettäessä huomioidaan tartuntatautilain 58 c §:n väljyys- ja hygieniasäännökset.

Lähiopetuksessa yhteisöllisen oppilashuollon merkitys korostuu. Koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä on hyvä suunnitella jo etukäteen yhteisöllisen työn toimintatavat ja niiden edellyttämä työnjako koulussa.

Kunnalla on velvollisuus järjestää oppilashuoltoa ja oppilashuollon palveluita myös poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti, eikä siitä voi poiketa. Opetuksen järjestäjä tulisikin arvioida, kuinka oppilashuollon palveluiden saavutettavuus toteutuu etäyhteyksiä hyödyntävässä opetuksessa. Oppilaiden vertaissuhteiden tukeminen korostuu etäyhteyksiä hyödyntävässä opetuksessa, mikä voi korostaa yhteisöllisen opiskeluhuollon tarvetta kouluissa. Lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota myös eri hallinnonalojen yhteistyössä.

Oppilashuollon palvelut voidaan järjestää koulun tiloissa, vaikka muiden kuin lasten sekä koulun ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelua koulun tai varhaiskasvatuksen alueella tulisi välttää. 

Oppilashuoltopalveluiden lisäksi myös yksittäisten oppilaiden kuntoutus ja terapiapalvelut voidaan toteuttaa koulun tiloissa. 

• OPH: Varautuminen koronatilanteen jatkumiseen perusopetuksessa 1.8.2021 alkaen
• THL: Neuvolan ja opiskeluhuollon palvelujen järjestäminen koronavirustilanteessa

Toimintaan voi osallistua. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään normaalilainsäädännön mukaisesti. Perusopetuslain 20 a §:n väliaikaisella muutoksella, jossa säädetään poikkeuksellisen opetusjärjestelyjen mahdollisuudesta, ei ole vaikutusta aamu- ja iltapäivätoimintaan. 

Aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja kerhotoiminnassa on noudatettava väljyys- ja hygieniasäännöksiä, joista säädetään tartuntatautilain 58 c §:ssä. Toimintaan osallistuvilla on oltava mahdollisuus käsien puhdistamiseen ja heille annetaan ohjeet riittävän etäisyyden ylläpitämisestä, käsien puhdistamista ja muista tartuntojen leviämistä estävistä käytännöistä. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ja kerhotoiminnan järjestäjän on myös huolehdittava lasten ja työntekijöiden turvallisuudesta tehostamalla tilojen ja pintojen puhdistamista. 

Toiminta on järjestettävä siten, että etäisyys- ja hygieniansäännöksiä noudatetaan. Aamu- ja iltapäivätoimintaa ja kerhotoimintaa voidaan esimerkiksi järjestää tavallista pienemmissä ja pysyväisluonteisissa ryhmissä. Lasten oleskelu tulee järjestää sillä tavoin väljästi, kuin se toiminnan erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista. Koulussa muodostuneita opetusryhmiä ei sekoiteta tai yhdistetä aamu- ja iltapäivätoiminnassa tai kerhotoiminnassa keskenään mahdollisuuksien mukaan. Henkilöstön suositellaan toimivan pysyvän ryhmän kanssa.

Kunta vastaa hankkimansa aamu- ja iltapäivätoiminnan lainmukaisuudesta. Kunta ohjaa palvelujen tuottajaa noudattamaan kansallisia ohjeita tartuntojen välttämiseksi.

• Opetushallitus: Varautuminen koronatilanteen jatkumiseen aamu- ja iltapäivätoiminnassa 1.8.2021 alkaen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on julkaissut varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen tilojen ylläpidosta vastaavalle tekniselle henkilöstölle suunnatun ohjeistuksen ilmanvaihdosta. Ilmanvaihdosta huolehtimalla voidaan pienentää koronaviruksen leviämisriskiä.

THL:n ohjeen mukaan päiväkodeissa ja oppilaitoksissa ilmanvaihdon tulisi olla päällä kaksi tuntia ennen ja jälkeen rakennuksen käytön. Myös mahdollinen iltakäyttö ja siivous tulisi huomioida. 

Mikäli ilmanvaihtoa ei voida säätää riittävän tehokkaaksi, tulisi tilat tuulettaa vähintään kerran tunnissa (mielellään ristiveto), esimerkiksi ainakin joka oppitunnin jälkeen (väh.15 min) sekä oppituntien aikana niin usein kuin mahdollista sään niin salliessa.

Ilmanvaihtoon liittyvät ohjeistukset on hyvä huomioida varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa, korkeakoulutuksessa ja muussa koulutuksessa käytettävissä tiloissa. 

• THL: Ilmanvaihto-ohjeistus varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen tilojen käytöstä vastaaville 

Arviointikeskustelu on yksi mahdollisista kodin ja koulun yhteistyön muodoista oppilaan arviointiin liittyen. Jos arviointikeskusteluja järjestetään, on niiden osalta tärkeää noudattaa väljyys- ja hygieniasäännöksiä, joista säädetään tartuntatautilain 58 c §:ssä.

Koronaepidemian aikana muiden kuin oppilaiden ja koulun henkilökunnan oleskelua koulun alueella tulisi välttää. Näin ollen on suositeltavaa toteuttaa mahdolliset arviointikeskustelut etäyhteyksin koronaepidemian aikana.

Kukin kouluyksikkö määrittelee paikallisten määräysten, ohjeiden ja suositusten mukaisesti omaan tilanteeseensa sopivat käytännöt ja ohjeistaa huoltajia ja perheitä sekä yhteistyökumppaneita toimimaan niiden mukaisesti. Arviointikeskustelujen toteuttaminen on aina opetuksen järjestäjän paikallinen päätös. Kansalliset normit eivät velvoita kaikkia oppilaita ja heidän huoltajiaan koskevien keskustelujen käymiseen.

Esi- ja perusopetuksessa ja muussa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta.

Lupaa poissaoloon tulee siis aina hakea, ja koulu harkitsee, onko luvan myöntämiselle perusteita. Opetuksen järjestäjä ja koulu voivat tehdä yleisiä linjauksia poissaololupien myöntämisestä. Oppilaita tulee kohdella yhdenvertaisesti. Myös yhteistyö ja yhteisen näkemyksen löytäminen kotien kanssa on tärkeää.

Esimerkiksi sairaus tai oppilaan tai hänen perheenjäsenensä kuuluminen tartuntavaaran näkökulmasta riskiryhmään voi olla hyväksyttävä peruste poissaoloon. Riskiryhmään kuuluminen perustuu hoitavan lääkärin arvioon henkilön tilanteesta.

Ainoastaan siinä tapauksessa, että terveydentilaan liittyvän syyn vuoksi oppilaalle tehdään päätös erityisistä opetusjärjestelyistä (perusopetuslaki 18 §), voidaan opetus antaa etäopetuksena. Tällainen järjestely voi tulla kysymykseen esimerkiksi riskiryhmiin kuuluvien, kotiin jäävien oppilaiden osalta. Järjestely on mahdollinen ainoastaan yksittäisten oppilaiden osalta terveydellisin perustein. Päätöksenteossa voidaan hyödyntää lääkärin arviota. Perusopetuslain 18 § ja erityiset opetusjärjestelyt ovat olleet osa perusopetuslakia jo ennen koronaepidemiaa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on suositellut, että mahdollisuus erityisiin opetusjärjestelyihin tarjottaisiin yhtäläisesti myös lapsille, jotka ovat perustellusti poissa opetuksesta perheenjäsenensä terveydentilan vuoksi, jos erityisiä opetusjärjestelyitä tehdään lapsille, jotka kuuluvat riskiryhmiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus suosittelevat, että näin toimittaisiin väliaikaisesti akuutin koronavirusepidemian ajan.

Opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle. Huoltajan on huolehdittava, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Luvattomiin poissaoloihin puututaan koulujen normaalien käytäntöjen mukaisesti. Tarvittavat tukitoimet ja oppilashuollolliset toimenpiteet otetaan osaksi tilanteita, joissa oppilaalla on syystä tai toisesta runsaasti poissaoloja.

Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus ja poissaolot lähiopetuksesta ovat eri asia kuin kotiopetukseen siirtyminen. Kotiopetus eli oppivelvollisuuden suorittaminen muulla tavoin kuin koulussa ei edellytä lupaa viranomaisilta eli käytännössä kunnan opetustoimelta. Asiasta päättää huoltaja.
Huoltajan ilmoitus koululle lapsen siirtymisestä kotiopetukseen riittää. Ilmoituksen jälkeen huoltaja myös vastaa perusopetuksen oppimäärää vastaavien tietojen saavuttamisesta ja oppivelvollisen edistymisestä.  

Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää opetusta kotiopetuksessa olevalle lapselle. Kunta ei ole velvollinen järjestämään myöskään lapselle palveluja tai etuuksia, joihin lähikoulunsa opetukseen osallistuva oppilas on perusopetuslainsäädännön mukaan oikeutettu. 

• Opetushallituksen ohje: Perusopetukseen osallistuminen ja poissaolot

Perusopetuslain 20 a §:n 4 momentin mukaisesti esiopetusta järjestetään lähiopetuksena myös poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana kaikille esiopetukseen osallistuville lapsille. Esiopetuksen järjestäjä ei voi päättää tarjoavansa esiopetusta ainoastaan etäopetuksena.

Esiopetusta ei kuitenkaan voida järjestää lapselle lähiopetuksena tartuntatautilaissa tarkoitetuissa tilanteissa (57 § poissaolosta päättäminen, 60 § karanteeni, 63 § eristäminen). Huoltajien niin toivoessa, ja mikäli se on muuten esiopetuksen järjestäjälle mahdollista, esiopetus voidaan järjestää soveltuvilla tavoilla ja välineillä etäopetuksena. Esiopetuksen järjestäjällä ei ole kuitenkaan velvollisuutta järjestää esiopetusta etäopetuksena.

Oppilaan ollessa karanteenissa, opetus voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin eli esimerkiksi etäyhteyksin toteutettavana opetuksena.

Tartuntatautilain mukainen tartuntatautiviranomainen voi tehdä päätöksen oppilaan oppilaitoksesta poissaolosta (TTL 57 §), karanteenista (TTL 60 §) ja eristyksestä (TTL 63 §). Päätös poissaolosta ja eristyksestä voidaan tehdä enintään kahden kuukauden ajaksi ja päätös karanteenista enintään kuukauden ajaksi. 

Perusopetuslain 20 a §:n 5 momentin mukaisesti, milloin oppilaan opetusta ei edellä tarkoitetuissa tilanteissa voida järjestää lähiopetuksena, opetus voidaan järjestää perusopetuslaissa tarkoitetuin erityisin opetusjärjestelyin (18 §:,1 mom. 3 kohta). Erityistä opetusjärjestelyä koskeva päätös voidaan tehdä enintään edellä tarkoitetun tartuntatautilain nojalla annetun oppilasta koskevan päätöksen voimassaolon ajaksi.
 
Oppilaan oikeus maksuttomaan perusopetukseen ja perusopetuslain mukaisiin palveluihin säilyy edellä mainituissa tartuntatautitilanteissa. Oppilailla on karanteenin ja eristämisen aikana samat oikeudet ja etuudet kuin poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden vuoksi etäopetuksessa olevilla.

Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että koulukuljetukset toteutuvat ja että oppilaat pääsevät kouluun. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus.  

Opetuksen järjestäjän vastuulla on huolehtia koulukuljetusten turvallisesta toteuttamisesta ja hakea paikallisiin olosuhteisiin parhaiten soveltuvat ratkaisut. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos on antanut ohjeita koulukuljetuksiin.

THL: Ohjeet koulukuljetuksiin COVID-19-tartuntojen ehkäisemiseksi (PDF)

 Vuosiluokkien 1–3 oppilaat ovat lähtökohtaisesti koko ajan lähiopetuksessa. Nuorimpien oppilaiden oppimaan oppimisen taidot ja itseohjautuvuus eivät ole vielä välttämättä kehittyneet itsenäiseen oppimiseen, ja tarve lähiopetukseen on suuri. Heidän kohdallaan voi kuitenkin tulla sovellettavaksi tartuntatautilain eristämistä sekä karanteenia koskevat pykälät, jolloin heillä olisi oikeus saada erityisiä opetusjärjestelyjä, kuten etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta, perusopetuslain 18 §:n nojalla.
 

Koulutuksen järjestäjiin sovelletaan tartuntatautilain väliaikaisen muutoksen 58 c §:ssä säädettyjä velvoitteita.

• opiskelijoilla on oltava mahdollisuus käsien puhdistamiseen
• annetaan riittävän etäisyyden ylläpitämistä, käsien puhdistamista ja muita vastaavia tartuntojen leviämistä estäviä käytänteitä koskevat toimintaohjeet
• tilojen ja pintojen puhdistamista tehostetaan sen lisäksi, mitä muualla kyseisen toiminnan osalta puhdistamisesta säädetään.

Käsien puhdistamisella tarkoitetaan muun muassa käsien pesu- tai desinfiointimahdollisuuden järjestämistä.

Toimintaohjeiden antaminen asiakkaille ja osallistujille voidaan toteuttaa toimintaan parhaiten sopivalla tavalla esimerkiksi kirjallisina ohjeina tai opastein. Keskeisenä toimintaohjeena voidaan pitää muun ohella ohjeistusta siitä, että sairaana ei tule saapua oppilaitokseen.

Työterveyslaitos on laatinut yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa ohjeistuksen siivouksesta covid-19-tartuntojen ehkäisemiseksi. Siivousohjetta voidaan soveltaa myös yleiseen siivoukseen vähentämään tartuntatautien leviämistä. Tiloissa, joissa useat ihmiset koskettelevat pintoja, puhdistus tulisi tehdä vähintään päivittäin. Jos on mahdollista, puhdistus tulisi suorittaa useamminkin esimerkiksi 2-4 tunnin välein varsinkin epidemian aikana.

Tartuntatautilain 58 c §:n 2 momentin mukaan tilojen hallinnasta vastaavan toimijan tulee lisäksi järjestää asiakkaiden ja osallistujien oleskelu sillä tavoin väljästi, kuin se kyseisen toiminnan erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista ja sijoittaa mahdolliset asiakaspaikat riittävän etäälle toisistaan. Asiakkaalla ja osallistujalla tarkoitetaan myös opiskelijoita. 

Säännöksen perusteella koulutuksen järjestäjän on järjestävä oppilaitoksessa olevien henkilöiden oleskelu niin väljästi kuin se opetustoiminta ja mahdollinen muu toiminta huomioon ottaen on mahdollista. Esimerkiksi isoja yhteistilaisuuksia ei tule järjestää, jos tartuntatautilain 58 c §:n mukaisia väljyys- ja hygieniasäännöksiä ei voida noudattaa. Jos opetusryhmien erillään pitäminen olisi mahdotonta, tulisi panostaa esimerkiksi hygieniaan ja riittävistä turvaväleistä ohjeistamiseen sekä pyrkiä porrastamaan opetusta ja muuta toimintaa siten, että opiskelijoiden on mahdollista ylläpitää riittävää etäisyyttä muista henkilöistä. Etäisyyden ylläpitämisen vaatimus voitaisiin toteuttaa myös rytmittämällä opetusta sekä ulkotiloja hyödyntämällä siten, että samassa tilassa olisi mahdollisimman vähän henkilöitä.  

Koulutuksen järjestäjien on otettava huomioon säännöksiä noudattaessaan opiskelijoiden ikä ja kehitystaso sekä muut toiminnan ominaispiirteet.

Tartuntatautilain väliaikainen muutos on voimassa 31.12.2021 saakka. 

• Tartuntatautilaki (Finlex)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee tällä hetkellä kasvomaskin käyttöä koko maassa. Tarkemmat suositukset maskin käytöstä eri tilanteissa riippuvat epidemian vaiheesta ja voivat vaihdella alueittain.

Koronaepidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheessa THL suosittaa kasvomaskin käyttöä joukkoliikenteen lisäksi myös harrastus- ja vapaaehtoistoiminnan sisätiloissa, jos samassa tilassa toimii ja oleskelee useampia henkilöitä sekä julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa, joissa lähikontakteja ei voida aina välttää. 

THL:n maskisuositus kansalaisille koskee ensisijaisesti yli 12-vuotiaita. Koronaepidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheessa maskia suositellaan käytettäväksi korkeakouluissa, toisen asteen oppilaitoksissa ja peruskouluissa kuudennesta luokasta lähtien. Maskia suositellaan käytettäväksi myös koulukuljetuksessa ja joukkoliikenteessä koulumatkoilla. Peruskoulussa maskisuositusta voidaan toteuttaa luokka-asteittain riippumatta yksittäisten oppilaiden iästä. Perusopetuksen alaluokkien eri vuosiluokkien opetusta yhdistävässä yhdysluokkaopetuksessa ei kuudesluokkalaistenkaan tarvitse käyttää maskia koulupäivän aikana.

Koska kyse on suosituksesta, oppilaita tai opiskelijoita ei voi velvoittaa käyttämään maskeja. Käyttöön kuitenkin on syytä kannustaa ja opastaa, jotta mahdollinen epidemian leviäminen pystytään mahdollisimman tehokkaasti estämään.

Kunta ja sairaanhoitopiiri päättävät tulisiko omalla alueella ottaa käyttöön kiihtymis- tai leviämisvaiheen suositus. Tämän jälkeen kukin toimija (esim. opetuksen järjestäjä) päättää miten, koska ja minkälaisin rajauksin suositus käytännössä voitaisiin toteuttaa.

Kasvomaskia voi käyttää alueellisen viranomaisen suosituksen mukaan myös muissa tilanteissa, joissa lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista. 

THL ei ole antanut erikseen suositusta maskien käytöstä vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa. THL suosittelee maskien käyttämistä julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa, joissa lähikontakteja ei voida aina välttää. Tämän takia maskin käyttö on perusteltua vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa vastaavalla tavalla kuin muissa koulutusmuodoissa. 

Maskeihin liittyvistä käytännöistä mm. varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten työyhteisöissä kerrotaan tarkemmin Työterveyslaitoksen koronatoimintaohjeissa ja THL:n maskisuosituksessa. 

• THL:n suositus kasvomaskien käytöstä kansalaisille 
• THL kysymyksiä ja vastauksia maskisuosituksesta 
• THL OKM suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 5.8.2021
• OKM THL Suositus yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 5.8.2021
• Työterveyslaitoksen toimintaohje työnantajille koronavirusepidemiaan varautumiseksi 
• Työterveyslaitoksen ohje työntekijöille koronavirustartunnan ehkäisyyn

Jos henkilö sairastuu päivän aikana, tulee hänen poistua välittömästi oppilaitoksesta tai siirtyä erilliseen tilaan. Oireisten tulee herkästi hakeutua koronavirustestiin. Mikäli testitulos on negatiivinen ja oireilu selvästi vähenemässä, voi opiskelija osallistua lähiopetukseen ja muuhun toimintaan oppilaitoksen tiloissa, vaikka oireet eivät olisi kokonaan väistyneet. Ennen testituloksen valmistumista on kuitenkin vältettävä kontaktia muihin. Jos oireet myöhemmin alkavat uudelleen tai lisääntyvät, tulee hakeutua uuteen koronavirustestiin ja välttää kontaktia muihin. 

Jos oppilaitoksen yhteydessä olevassa asuntolassa asuva opiskelija sairastuu, tulee oppilaitoksen ottaa yhteyttä oppilaitoksen sijaintikunnan tartuntataudeista vastaavaan yksikköön tilanteen ja vaadittavien toimenpiteiden arvioimiseksi.

Tartuntaketjujen selvitystyö kuuluu tartuntatautilain mukaan kunnan tai sairaanhoitopii-rin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Jos koronavirustartunta todetaan jollakulla opiskelijalla tai oppilaitoksessa työskentelevällä, selvitetään onko tapahtunut altistumista, ja altistuneet pitää jäljittää ja asettaa tartuntatautilain nojalla karanteeniin.   

Jos oppilaitoksen yhteydessä olevassa asuntolassa todetaan koronavirustartunta, tilanteen vaatimat järjestelyt toteutetaan yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan tartuntataudeista vastaavan yksikön kanssa.

• OKM THL: Suositus yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 5.8.2021
• THL: Koronavirustestit
• THL: Karanteeni ja eristys

Koronaepidemian aikana opetuksen järjestämisessä noudatetaan tautitilanteen hillitsemiseksi ja leviämisen ehkäisemiseksi annettuja viranomaisten ohjeita, suosituksia ja rajoituksia sekä tartuntatautilain hygienia- ja väljyyssäännöksiä. 

Voimassa on sekä koko Suomea koskevia, että alueellisia rajoituksia ja suosituksia. Alueelliset rajoitukset ja suositukset riippuvat siitä, missä epidemian vaiheessa alue on. 

Valtioneuvosto hyväksymä periaatepäätös suunnitelmasta koronakriisin hallinnan hybridistrategiaksi sekä sen täydennykset ja hybridistrategian toimintasuunnitelma täydennyksineen ohjaavat viranomaisia koronavirusepidemian hillinnässä. 

Opetuksen järjestäminen koronaepidemian perustasolla, kiihtymisvaiheeessa ja leviämisvaiheeessa

Hybridistrategian toteuttamisesta annetussa sosiaali- ja terveysministeriön toimintasuunnitelmassa epidemia on jaettu kolmeen vaiheeseen:
1. perustaso
2. kiihtymisvaihe
3. leviämisvaihe. 

Epidemian vaiheiden avulla arvioidaan suositusten ja rajoitusten tarvetta sekä kohdentamista. Vaiheita voidaan käyttää myös päätöksenteon perusteluina alueellisesti ja valtakunnallisesti.
Kiihtymisvaiheessa toimenpidesuunnitelmassa suositellaan, että korkeakoulut siirtyvät etäopetukseen, kuitenkin huomioiden välttämättömän lähiopetuksen tarpeet. 

Leviämisvaiheessa julkisille ja yksityisille opetuksen järjestäjille suositellaan, että korkeakouluissa ja toisen asteen opetuksessa (lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, aikuisten taiteen perusopetuksessa, vapaassa sivistystyössä ja aikuisten perusopetuksessa) siirrytään kokonaisuudessaan etäopetukseen. Suositus ei koske välttämätöntä lähiopetusta. 

Etäopetuksen järjestelyt toteutetaan siten, että niiden kielteiset vaikutukset opintojen etenemiselle voidaan minimoida. Koulutuksen järjestäjät päättävät etäopetukseen siirtymisestä. 
Koulutusta järjestetään voimassa olevan toimintalainsäädännön mukaisesti ja sen mahdollistamin joustoin. Koulutuksen järjestämisessä tulee huomioida tartuntatautilain 58 c §:n hygienia- ja väljyyssäännökset sekä muu hygienia- ja turvallisuusohjeistus. 

• Hybridistrategia koronavirusepidemian torjumiseksi, epidemiologiset vaiheet ja toimenpidetasot
• STM:n viranomaisohjeet ja päätökset koronavirustilanteessa
• THL: Koronaepidemia: alueiden tilanne, rajoitukset ja suositukset 

Opintojen arviointi toteutetaan opetussuunnitelman perusteissa ja paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellyillä tavoilla.

Joissakin oppiaineissa osaamisen osoittaminen voi olla perusteltua järjestää oppilaitoksen tiloissa. Mikäli näin toimitaan, noudatetaan viranomaisten ohjeistusta. On kuitenkin suositeltavaa pyrkiä näissäkin tapauksissa löytämään etäratkaisuja. Arviointi opintojen aikana ja opiskelun päättyessä tulee toteuttaa mahdollisimman monipuoliseen näyttöön perustuen. Kunkin kurssin arviointimenettelyt kerrotaan opiskelijoille kurssin alussa. Lähtökohta on, että numeroarviointia edellyttävät kurssit arvioidaan edelleen numeroin.

• OPH: Varautuminen koronatilanteen jatkumiseen lukiokoulutuksessa 1.8.2021

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on julkaissut varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen tilojen ylläpidosta vastaavalle tekniselle henkilöstölle suunnatun ohjeistuksen ilmanvaihdosta. Ilmanvaihdosta huolehtimalla voidaan pienentää koronaviruksen leviämisriskiä.

THL:n ohjeen mukaan päiväkodeissa ja oppilaitoksissa ilmanvaihdon tulisi olla päällä kaksi tuntia ennen ja jälkeen rakennuksen käytön. Myös mahdollinen iltakäyttö ja siivous tulisi huomioida. 

Mikäli ilmanvaihtoa ei voida säätää riittävän tehokkaaksi, tulisi tilat tuulettaa vähintään kerran tunnissa (mielellään ristiveto), esimerkiksi ainakin joka oppitunnin jälkeen (väh.15 min) sekä oppituntien aikana niin usein kuin mahdollista sään niin salliessa.

Ilmanvaihtoon liittyvät ohjeistukset on hyvä huomioida varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa, korkeakoulutuksessa ja muussa koulutuksessa käytettävissä tiloissa. 

• THL: Ilmanvaihto-ohjeistus varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen tilojen käytöstä vastaaville 

Koulutuksen järjestäjä päättää mahdollisesti järjestettävistä valinta- tai soveltuvuuskokeista ja muista lisänäytöistä.

Pääsy- ja soveltuvuuskokeet voidaan tarvittaessa korvata sellaisilla lisänäytöillä, jotka eivät edellytä hakijan läsnäoloa. Soveltuvuuskokeet, haastattelut ja muut lisänäytöt voidaan tehdä puhelimitse tai muiden etäyhteyksien kautta, ellei hakijan fyysinen läsnäolo ole ehdottoman välttämätöntä. Näin vältytään sosiaalisten kontaktien ja matkustamisen aiheuttamilta tartuntariskeiltä.

Ratkaisut tehdään paikallisesti tilanteesta ja olosuhteista riippuen. Opetushallituksen sivuilla on vinkkejä etäopetuksen ja arvioinnin järjestämiseen poikkeusoloissa.

• OPH: Oppimisen arviointi lukioissa

Ensisijaisesti koulutuksen järjestäjä pyrkii siirtämään oppisopimuskoulutusta sopijaosapuolten yhteisellä sopimuksella myöhempään ajankohtaan. Koulutuksen järjestäjän tulee lisäksi selvittää yhdessä opiskelijan kanssa mahdollisuuksia jatkaa osaamisen hankkimista muulla tavoin.

Koulutuksen järjestäjä voi mahdollistaa opiskelijalle esimerkiksi yhteisiin tutkinnon osiin liittyvää osaamisen hankkimista tai järjestämisluvassaan oleviin tutkintoihin sisältyvää osaamisen hankkimista valinnaisina tutkinnon osina, jos se on opiskelijan osaamistarpeen kannalta tarkoituksenmukaista. Koulutuksen järjestäjä voi ohjata opiskelijaa hakeutumaan sellaisen koulutuksen järjestäjän opiskelijaksi, jolla on ko. tutkinto järjestämisluvassaan. On kuitenkin huomioitava, että opiskeluoikeuden myöntämisestä päättää aina kukin koulutuksen järjestäjä.

Jos koulutuksen järjestäjä ei kykene kohtuudella järjestämään opiskelijalle soveltuvaa osaamisen hankkimista muulla tavalla, on opiskelijan opiskeluoikeus tässä tapauksessa mahdollista väliaikaisesti keskeyttää ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 96 §:n nojalla.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaan työnhakijan on osallistuttava säännöllisesti koulutus- tai opintosuunnitelman mukaiseen opetukseen. Työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä on, että työnhakija etenee opinnoissaan. Ammatillisten opintojen osalta edellytetään, että opinnot etenevät koulutus- tai opintosuunnitelmassa tarkoitetulla tavalla. Jos opintoja ei pysty suorittamaan tai niiden eteneminen hidastuu, tulee aina ottaa yhteyttä TE-toimistoon. Lisäksi opiskelijan tulee olla yhteydessä oppilaitokseen, jotta suunnitelmia voidaan päivittää.

TE-toimisto voi joustaa opintojen etenemisen seurannassa, jos pätevästä syystä on ilmeistä, että opinnoissa eteneminen on vaikeaa tai mahdotonta asetetussa aikataulussa. Näissä tilanteissa TE-toimisto voi sopia työnhakijan kanssa seurantajakson pidentämisestä.

Jos opintoja ei voi suorittaa opiskelijasta riippumattomasta syystä, opinnot voi jaksottaa, jolloin henkilö on oikeutettu työttömyysetuuteen, eikä opiskelun tukemisen 24 kuukauden enimmäisaika kulu opiskelujaksojen välisenä aikana. Opintoja ei voi suorittaa opintojaksojen välisenä aikana. Jaksotuksesta sovitaan koulutuksen järjestäjän ja TE-toimiston kanssa.

Opintojen tukeminen voidaan perustellusta syystä myös tilapäisesti keskeyttää. Opiskelun tukemisen tilapäinen keskeytys ei estä opiskelemasta haluamassaan laajuudessa keskeytyksen aikana. Keskeytyksen aikana ei ole kuitenkaan oikeutta työttömyysetuuteen.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 54 §:n mukaan ammatillisten tutkinnon osien osaamisen arvioinnin toteuttavat ja arvioinnista päättävät yhdessä tutkinnon osittain koulutuksen järjestäjän nimeämät kaksi arvioijaa. Toinen arvioijista on opettaja tai erityisestä syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja ja toinen työelämän edustaja. Erityisestä syystä arvioinnin voi toteuttaa ja arvioinnista päättää myös kaksi opettajaa tai muuta koulutuksen järjestäjän edustajaa. 

Pääsäännön mukaisesti myös koronavirusepidemian aikana tulisi näyttöjen arvioijista toisen olla opettaja ja toisen työelämän edustaja. Voimassa oleva säännös mahdollistaa kuitenkin myös sen, että erityisestä syystä arvioinnin voi toteuttaa ja arvioinnista päättää myös kaksi opettajaa.

Koronavirusepidemian aikana työelämän edustajien toimiminen arvioijina voi olla joissakin tapauksissa mahdotonta esimerkiksi siksi, että työpaikat on suljettu, työntekijät lomautettu tai työnantaja ei työtilanteen tai muiden olosuhteiden vuoksi anna työntekijälle lupaa mennä arvioimaan näyttöjä oppilaitoksen oppimisympäristöihin. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla työntekijöiden työpanosta saatetaan puolestaan tarvita koronaviruspotilaiden hoitoon, jolloin opiskelijoiden näyttöjen arviointiin ei riitä voimavaroja.

Koronavirusepidemia on edellä kuvatun kaltaisissa tapauksissa sellainen erityinen syy, jonka perusteella näyttöjä voi arvioida kaksi opettajaa. Ennen arvioijista päättämistä koulutuksen järjestäjän on kuitenkin hyvä ottaa huomioon se, että näyttöjen järjestämisessä ja arvioinnin toteuttamisessa on mahdollista hyödyntää myös esimerkiksi etäyhteyksiä ja digitaalisia välineitä. Arvioinnin toteuttaminen ei välttämättä edellytä työelämän edustajan fyysistä läsnäoloa näyttöpaikalla.

Jos alkuperäinen palkkatukipäätös jatkuu myös lomautuksen jälkeisenä aikana, ei tarvita uutta myöntöpäätöstä, vaan alkuperäinen päätös on voimassa.

Jos palkkatuetussa työssä oleva henkilö lomautetaan ja palkanmaksu keskeytyy yli kuukauden ajaksi, KEHA-keskus keskeyttää palkkatuen maksatuksen.

Kun henkilölle maksetaan lomautuksen jälkeen taas palkkaa, voidaan myös palkkatuen maksamista jatkaa. Keskeytysaikaa ei lueta palkkatuen enimmäiskestoon, mutta alkuperäisen päätöksen ylittävästä tukiajasta täytyy tehdä uusi päätös, jolloin noudatetaan normaalia harkintaa ja tarkistetaan myöntämisen edellytykset.

Tilanteessa, jossa voimassa oleva palkkatukipäätös olisi päättymässä lomautuksen aikana, pitäisi palkkatukeen hakea jatkoa, jotta palkkatukea saisi vielä lomautuksen jälkeen.

Oppisopimuksen ja koulutussopimuksen väliaikainen keskeyttäminen on mahdollista, sillä koulutussopimus on koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välinen sopimusasia ja oppisopimus on puolestaan opiskelijan ja työnantajan välinen sopimusasia. Koulutuksen järjestäjän on tässä tilanteessa järjestettävä opiskelijalle mahdollisuus hankkia muulla tavoin henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukainen tavoitteeksi asetettu osaaminen.

Koulutuksen järjestäjä voi purkaa oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevan sopimuksen opiskelijaa ja työnantajaa kuultuaan, jos työpaikalla järjestetyssä koulutuksessa ei noudateta ammatillisesta koulutuksesta annetun lain tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai oppisopimuksen ehtoja. Jos koulutuksen järjestäjä purkaa oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevan sopimuksen työnantajan kanssa tästä syystä, myös opiskelijan ja työnantajan välinen oppisopimus katsotaan purkautuneeksi. Koulutuksen järjestäjän on tässä tilanteessa järjestettävä opiskelijalle mahdollisuus hankkia muulla tavoin henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmassa tavoitteeksi asetettu osaaminen.

Jos koulutuksen järjestäjä arvioi, että koulutussopimuksen jatkamiselle ei ole esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 72 §:n mukaisia edellytyksiä, kuten riittävää tuotanto- ja palvelutoimintaa, koulutuksen järjestäjä voi purkaa koulutussopimuksen koulutustyöpaikan kanssa. Koulutuksen järjestäjän on tässä tilanteessa järjestettävä opiskelijalle mahdollisuus hankkia muulla tavoin henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukainen tavoitteeksi asetettu osaaminen.

Vaikka oppi- tai koulutussopimus jouduttaisiin väliaikaisesti keskeyttämään tai purkamaan, opiskelija ei menetä opiskeluoikeuttaan, vaan koulutuksen järjestäjän tulee järjestää opiskelijalle mahdollisuus hankkia muulla tavoin henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukainen tavoitteeksi asetettu osaaminen. Jos opiskelija ei halua hankkia osaamista muulla tavalla ja ilmoittaa opiskelun lopettamisesta, on koulutuksen järjestäjän tehtävä tästä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 97 §:n mukainen päätös opiskelijan eronneeksi katsomisesta.

Oppisopimuskoulutuksessa ja koulutussopimuksella tapahtuvassa koulutuksessa noudatetaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 8 luvun säännöksiä. Oppisopimuksen ja oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevan sopimuksen purkamisessa sekä oppisopimuskoulutuksen keskeytymisessä noudatetaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 75 §:n säännöksiä koskien oppisopimuksen ja oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevan sopimuksen purkamista sekä oppisopimuskoulutuksen väliaikaista keskeytymistä. Koulutussopimuksen osalta noudatetaan vastaavasti lain 76 §:n vastaavia säännöksiä.

Koulutuksen järjestäjä päättää mahdollisesti järjestettävistä valinta- tai soveltuvuuskokeista ja muista lisänäytöistä.

Pääsy- ja soveltuvuuskokeet voidaan tarvittaessa korvata sellaisilla lisänäytöillä, jotka eivät edellytä hakijan läsnäoloa. Soveltuvuuskokeet, haastattelut ja muut lisänäytöt voidaan tehdä puhelimitse tai muiden etäyhteyksien kautta, ellei hakijan fyysinen läsnäolo ole ehdottoman välttämätöntä. Näin vältytään sosiaalisten kontaktien ja matkustamisen aiheuttamilta tartuntariskeiltä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on julkaissut varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen tilojen ylläpidosta vastaavalle tekniselle henkilöstölle suunnatun ohjeistuksen ilmanvaihdosta. Ilmanvaihdosta huolehtimalla voidaan pienentää koronaviruksen leviämisriskiä.

THL:n ohjeen mukaan päiväkodeissa ja oppilaitoksissa ilmanvaihdon tulisi olla päällä kaksi tuntia ennen ja jälkeen rakennuksen käytön. Myös mahdollinen iltakäyttö ja siivous tulisi huomioida. 

Mikäli ilmanvaihtoa ei voida säätää riittävän tehokkaaksi, tulisi tilat tuulettaa vähintään kerran tunnissa (mielellään ristiveto), esimerkiksi ainakin joka oppitunnin jälkeen (väh.15 min) sekä oppituntien aikana niin usein kuin mahdollista sään niin salliessa.

Ilmanvaihtoon liittyvät ohjeistukset on hyvä huomioida varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa, korkeakoulutuksessa ja muussa koulutuksessa käytettävissä tiloissa. 

• THL: Ilmanvaihto-ohjeistus varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen tilojen käytöstä vastaaville 

Työpaikalla järjestettävää koulutusta voidaan järjestää koulutuksen järjestäjän ulkopuolisella työpaikalla, jos se on työpaikan puolesta mahdollista ja koulutuksen järjestäjä ja työnantaja arvioivat, että työympäristö on turvallinen opiskelijalle.

Mikäli työpaikalla on suuri riski saada koronatartunta, on suositeltavaa, että työpaikalla järjestettävää koulutusta ei toteuta ja sitä jatketaan vasta, kun riskiä ei enää ole.

Terveydenhoitoalalla tulee ottaa huomioon, että opiskelijoiden työpanosta saatetaan tarvita, mikäli terveydenhoitoon tulee henkilöstövajetta epidemiatilanteen pahentuessa.

• OPH: Varautuminen koronatilanteen jatkumiseen ammatillisen koulutuksen järjestämisessä ja työelämäyhteistyössä 1.8.2021 alkaen

Koronaepidemian aikana opetuksen järjestämisessä noudatetaan tautitilanteen hillitsemiseksi ja leviämisen ehkäisemiseksi annettuja viranomaisten ohjeita, suosituksia ja rajoituksia sekä tartuntatautilain hygienia- ja väljyyssäännöksiä. 

Voimassa on sekä koko Suomea koskevia, että alueellisia rajoituksia ja suosituksia. Alueelliset rajoitukset ja suositukset riippuvat siitä, missä epidemian vaiheessa alue on. 

Valtioneuvosto hyväksymä periaatepäätös suunnitelmasta koronakriisin hallinnan hybridistrategiaksi sekä sen täydennykset ja hybridistrategian toimintasuunnitelma täydennyksineen ohjaavat viranomaisia koronavirusepidemian hillinnässä. 

Opetuksen järjestäminen koronaepidemian perustasolla, kiihtymisvaiheeessa ja leviämisvaiheeessa

Hybridistrategian toteuttamisesta annetussa sosiaali- ja terveysministeriön toimintasuunnitelmassa epidemia on jaettu kolmeen vaiheeseen:
1. perustaso
2. kiihtymisvaihe
3. leviämisvaihe. 

Epidemian vaiheiden avulla arvioidaan suositusten ja rajoitusten tarvetta sekä kohdentamista. Vaiheita voidaan käyttää myös päätöksenteon perusteluina alueellisesti ja valtakunnallisesti.
Kiihtymisvaiheessa toimenpidesuunnitelmassa suositellaan, että korkeakoulut siirtyvät etäopetukseen, kuitenkin huomioiden välttämättömän lähiopetuksen tarpeet. 

Leviämisvaiheessa julkisille ja yksityisille opetuksen järjestäjille suositellaan, että korkeakouluissa ja toisen asteen opetuksessa (lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, aikuisten taiteen perusopetuksessa, vapaassa sivistystyössä ja aikuisten perusopetuksessa) siirrytään kokonaisuudessaan etäopetukseen. Suositus ei koske välttämätöntä lähiopetusta. 

Etäopetuksen järjestelyt toteutetaan siten, että niiden kielteiset vaikutukset opintojen etenemiselle voidaan minimoida. Koulutuksen järjestäjät päättävät etäopetukseen siirtymisestä. 
Koulutusta järjestetään voimassa olevan toimintalainsäädännön mukaisesti ja sen mahdollistamin joustoin. Koulutuksen järjestämisessä tulee huomioida tartuntatautilain 58 c §:n hygienia- ja väljyyssäännökset sekä muu hygienia- ja turvallisuusohjeistus. 

• Hybridistrategia koronavirusepidemian torjumiseksi, epidemiologiset vaiheet ja toimenpidetasot
• STM:n viranomaisohjeet ja päätökset koronavirustilanteessa
• THL: Koronaepidemia: alueiden tilanne, rajoitukset ja suositukset 

Jos henkilö sairastuu päivän aikana, tulee hänen poistua välittömästi oppilaitoksesta tai siirtyä erilliseen tilaan. Oireisten tulee herkästi hakeutua koronavirustestiin. Mikäli testitulos on negatiivinen ja oireilu selvästi vähenemässä, voi opiskelija osallistua lähiopetukseen ja muuhun toimintaan oppilaitoksen tiloissa, vaikka oireet eivät olisi kokonaan väistyneet. Ennen testituloksen valmistumista on kuitenkin vältettävä kontaktia muihin. Jos oireet myöhemmin alkavat uudelleen tai lisääntyvät, tulee hakeutua uuteen koronavirustestiin ja välttää kontaktia muihin. 

Jos oppilaitoksen yhteydessä olevassa asuntolassa asuva opiskelija sairastuu, tulee oppilaitoksen ottaa yhteyttä oppilaitoksen sijaintikunnan tartuntataudeista vastaavaan yksikköön tilanteen ja vaadittavien toimenpiteiden arvioimiseksi.

Tartuntaketjujen selvitystyö kuuluu tartuntatautilain mukaan kunnan tai sairaanhoitopii-rin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Jos koronavirustartunta todetaan jollakulla opiskelijalla tai oppilaitoksessa työskentelevällä, selvitetään onko tapahtunut altistumista, ja altistuneet pitää jäljittää ja asettaa tartuntatautilain nojalla karanteeniin.   

Jos oppilaitoksen yhteydessä olevassa asuntolassa todetaan koronavirustartunta, tilanteen vaatimat järjestelyt toteutetaan yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan tartuntataudeista vastaavan yksikön kanssa.

• OKM THL: Suositus yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 5.8.2021
• THL: Koronavirustestit
• THL: Karanteeni ja eristys

Valtionosuudella rahoitettu ammatillinen työvoimakoulutus jatkuu, kuten muukin ammatillinen koulutus.

Jo sovittuja koulutusten aloituksia ei myöskään ole tarpeen kategorisesti perua tai siirtää, vaikka opetuksessa joudutaan ottamaan huomioon tartuntatautilain 58 c §:n hygienia- ja väljyyssäännökset sekä muut viranomaisten antamat määräykset, ohjeet, suositukset.

• Tartuntatautilaki (Finlex)
• OKM THL : Suositus yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 5.8.2021

Osa ammatillisen koulutuksen opinnoista ja osaamisen osoittamisesta on sen luonteista, että sitä ei ole mahdollista toteuttaa ilman fyysistä kontaktia tai läheisyyttä (esim. voimankäyttö turvallisuusalalla, kuljettajakoulutus tai kosmetologi- ja kampaajakoulutus). Niissäkin riittäviin etäisyyksiin pitää pyrkiä niin pitkälti kuin on mahdollista ja hygieniasta on huolehdittava tartuntatautilain 58 c §:n mukaisesti.

Lisäksi tulee noudattaa ohjeita opiskelijan ja opettajan tai muun arvioijan oireettomuudesta sekä ottaa huomioon opiskelijan ja opettajan tai muun arvioijan turvallisuus ja mahdollinen kuuluminen riskiryhmään.

Fyysistä kontaktia tai läheisyyttä edellyttävään opetus- tai näyttötilanteeseen osallistuminen on opiskelijalle vapaaehtoista ja tarvittaessa opetus- tai arviointitilanne on siirrettävä myöhempään ajankohtaan.

• Tartuntatautilaki (Finlex)
• OKM THL: Suositus yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 5.8.2021

Ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijoilla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä päivinä, joina henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma edellyttää läsnäoloa koulutuspaikassa. Silloin kun opetusta ja koulutusta järjestetään etäopetuksena, ei oikeutta maksuttomaan ateriaan ole.

Oppilaitoksia koskevan ohjeen mukaan opiskelijaravintolaa tai muita ruokailutiloja voi käyttää porrastetusti. Ruokailun aikana olisi oltava mahdollisuus välttää lähikontaktia ja säilyttää riittävä turvaväli muihin ruokailijoihin.

Hygieniasta huolehditaan tartuntatautilain 58 c §:n ja muiden viranomaisten antamien määräysten, ohjeiden ja suositusten edellyttämällä tavalla ruuanvalmistuksen ja -jakelun sekä syömisen aikana. 

• OKM ja THL: Suositus  yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 5.8.2021
• Tartuntatautilaki (Finlex)

Jos työpaikalla järjestettävää koulutusta on mahdollista siirtää myöhemmäksi ilman, että se viivästyttää kohtuuttomasti opintojen etenemistä, voi uudesta ajankohdasta sopia työnantajan kanssa.

Jos opiskelijan valmistuminen tai opintojen sujuva eteneminen on kiinni työpaikalla järjestettävästä koulutuksesta, selvitetään, löytyykö opiskelijalle toista työpaikkaa. Jos toista työpaikkaa ei löydy, osaamisen hankkimista jatketaan jossakin muussa oppimisympäristössä.

• OPH: Varautuminen koronatilanteen jatkumiseen ammatillisen koulutuksen järjestämisessä ja työelämäyhteistyössä 1.8.2021 alkaen
• OKM THL: Suositus yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 5.8.2021

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee tällä hetkellä kasvomaskin käyttöä koko maassa. Tarkemmat suositukset maskin käytöstä eri tilanteissa riippuvat epidemian vaiheesta ja voivat vaihdella alueittain.

Koronaepidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheessa THL suosittaa kasvomaskin käyttöä joukkoliikenteen lisäksi myös harrastus- ja vapaaehtoistoiminnan sisätiloissa, jos samassa tilassa toimii ja oleskelee useampia henkilöitä sekä julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa, joissa lähikontakteja ei voida aina välttää. 

THL:n maskisuositus kansalaisille koskee ensisijaisesti yli 12-vuotiaita. Koronaepidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheessa maskia suositellaan käytettäväksi korkeakouluissa, toisen asteen oppilaitoksissa ja peruskouluissa kuudennesta luokasta lähtien. Maskia suositellaan käytettäväksi myös koulukuljetuksessa ja joukkoliikenteessä koulumatkoilla. Peruskoulussa maskisuositusta voidaan toteuttaa luokka-asteittain riippumatta yksittäisten oppilaiden iästä. Perusopetuksen alaluokkien eri vuosiluokkien opetusta yhdistävässä yhdysluokkaopetuksessa ei kuudesluokkalaistenkaan tarvitse käyttää maskia koulupäivän aikana.

Koska kyse on suosituksesta, oppilaita tai opiskelijoita ei voi velvoittaa käyttämään maskeja. Käyttöön kuitenkin on syytä kannustaa ja opastaa, jotta mahdollinen epidemian leviäminen pystytään mahdollisimman tehokkaasti estämään.

Kunta ja sairaanhoitopiiri päättävät tulisiko omalla alueella ottaa käyttöön kiihtymis- tai leviämisvaiheen suositus. Tämän jälkeen kukin toimija (esim. opetuksen järjestäjä) päättää miten, koska ja minkälaisin rajauksin suositus käytännössä voitaisiin toteuttaa.

Kasvomaskia voi käyttää alueellisen viranomaisen suosituksen mukaan myös muissa tilanteissa, joissa lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista. 

THL ei ole antanut erikseen suositusta maskien käytöstä vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa. THL suosittelee maskien käyttämistä julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa, joissa lähikontakteja ei voida aina välttää. Tämän takia maskin käyttö on perusteltua vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa vastaavalla tavalla kuin muissa koulutusmuodoissa. 

Maskeihin liittyvistä käytännöistä mm. varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten työyhteisöissä kerrotaan tarkemmin Työterveyslaitoksen koronatoimintaohjeissa ja THL:n maskisuosituksessa. 

• THL:n suositus kasvomaskien käytöstä kansalaisille 
• THL kysymyksiä ja vastauksia maskisuosituksesta 
• THL OKM suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 5.8.2021
• OKM THL Suositus yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 5.8.2021
• Työterveyslaitoksen toimintaohje työnantajille koronavirusepidemiaan varautumiseksi 
• Työterveyslaitoksen ohje työntekijöille koronavirustartunnan ehkäisyyn

Oppilaitoksen yhteydessä olevassa asuntolassa asuminen on mahdollista. Opiskelijat voivat asua myös jaetuissa huoneissa, jos kyse on pitkäaikaisesta majoittumisesta. Lyhytkestoisen majoituksen suhteen linjaukset tehdään paikallisesti konsultoiden tarvittaessa tartuntataudeista vastaavaa yksikköä. Oppilaitoksen tulee pitää kirjaa majoittuvista henkilöistä huonekohtaisesti, jotta tartunnanjäljitys on tarvittaessa mahdollista jälkeenpäin.

Jos oppilaitoksen yhteydessä olevassa asuntolassa todetaan koronavirustartunta, tilanteen vaatimat järjestelyt toteutetaan yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan tartuntataudeista vastaavan yksikön kanssa.

Jos opintojen eteneminen hidastuu tai niitä ei pysty suorittamaan, tulee ottaa yhteyttä TE-toimistoon ja oppilaitokseen.

Ammatillisen koulutuksen näyttöjen toteuttamista koskevaa sääntelyä on joustavoitettu  väliaikaisella lakimuutoksella. Lakimuutos on voimassa 31.7.2022 saakka.

Ammatillisen tutkinnon osan osaaminen osoitetaan tekemällä käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa (näyttö). Jos näyttöä ei covid-19-epidemiasta johtuvista syistä voida toteuttaa aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa, ammattitaito ja osaaminen voidaan heinäkuun alusta voimaan tulleen väliaikaisen lain mukaan osoittaa suorittamalla muita käytännön tehtäviä, jotka mahdollisimman hyvin vastaavat aitoja työtilanteita ja työprosesseja. 

Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukaan näytöt tulee järjestää ensisijaisesti työpaikoilla käytännön työtilanteissa. Tätä pääsääntöä tulee edelleen noudattaa, mikäli se on työpaikan puolesta mahdollista ja koulutuksen järjestäjä ja työnantaja arvioivat, että työympäristö on turvallinen opiskelijalle ja näytön arvioijille.

Perustellusta syystä näyttö voidaan järjestää myös muualla kuin työpaikalla. Näyttöympäristön tulee tällöin mahdollistaa tutkinnon perusteissa määrätyn osaamisen osoittaminen. Näyttöjä voidaan tämän säännöksen nojalla toteuttaa myös muissa näyttöympäristöissä, kuten koulutuksen järjestäjän omilla työmailla, opetusmetsissä, opetusmaatiloilla tai oppilaitoksen työsaleissa taikka muutoin oppilaitoksessa.

Tarvittaessa näytössä osoitettua osaamista voidaan täydentää muulla osaamisen arvioinnilla siten kuin Opetushallitus tutkinnon perusteissa osaamisen arvioinnista määrää. Väliaikaisen lakimuutoksen myötä näytössä osoitettua osaamista voidaan täydentää muulla osaamisen arvioinnilla myös siltä osin, kuin osaamista ei covid-19-epidemiasta johtuvista syistä voida osoittaa aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa. Lain mukaan ammatillisen tutkinnon osan osaamista ei voida kuitenkaan osoittaa eikä arvioida pelkästään kirjallisten tehtävien perusteella.

Väljennyksiä ei ole tarkoitus suunnitella tutkintokohtaisiin osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmiin, vaan joustojen välttämättömyys tulee arvioida tilannekohtaisesti ja kunkin opiskelijan osalta yksilöllisesti. Opiskelijakohtaisesti osaamisen osoittaminen suunnitellaan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa.

Väljennyksistä huolimatta tulee huolehtia siitä, että ensisijaisesti selvitetään mahdollisuudet toteuttaa näytöt aidoissa työtilanteissa esimerkiksi vaihtoehtoisia työpaikkoja kartoittamalla, sillä osaamisen osoittaminen aidoissa työtehtävissä on keskeinen ammatillisen koulutuksen laatutekijä. Esitettyjä joustomahdollisuuksia käytetään vain silloin, kun se on koronavirusepidemiaan liittyvien syiden vuoksi välttämätöntä. Ammatillisessa koulutuksessa tulee myös poikkeuksellisten järjestelyjen aikana varmistaa tutkintoa suorittavien osaamisen laatu ja työelämävastaavuus.

• Opetushallitus: Varautuminen koronatilanteen jatkumiseen ammatillisen koulutuksen järjestämisessä ja työelämäyhteistyössä 1.8.2021 alkaen

Koulutuksen järjestäjiin sovelletaan tartuntatautilain väliaikaisen muutoksen 58 c §:ssä säädettyjä velvoitteita.

• opiskelijoilla on oltava mahdollisuus käsien puhdistamiseen
• annetaan riittävän etäisyyden ylläpitämistä, käsien puhdistamista ja muita vastaavia tartuntojen leviämistä estäviä käytänteitä koskevat toimintaohjeet
• tilojen ja pintojen puhdistamista tehostetaan sen lisäksi, mitä muualla kyseisen toiminnan osalta puhdistamisesta säädetään.

Käsien puhdistamisella tarkoitetaan muun muassa käsien pesu- tai desinfiointimahdollisuuden järjestämistä.

Toimintaohjeiden antaminen asiakkaille ja osallistujille voidaan toteuttaa toimintaan parhaiten sopivalla tavalla esimerkiksi kirjallisina ohjeina tai opastein. Keskeisenä toimintaohjeena voidaan pitää muun ohella ohjeistusta siitä, että sairaana ei tule saapua oppilaitokseen.

Työterveyslaitos on laatinut yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa ohjeistuksen siivouksesta covid-19-tartuntojen ehkäisemiseksi. Siivousohjetta voidaan soveltaa myös yleiseen siivoukseen vähentämään tartuntatautien leviämistä. Tiloissa, joissa useat ihmiset koskettelevat pintoja, puhdistus tulisi tehdä vähintään päivittäin. Jos on mahdollista, puhdistus tulisi suorittaa useamminkin esimerkiksi 2-4 tunnin välein varsinkin epidemian aikana.

Tartuntatautilain 58 c §:n 2 momentin mukaan tilojen hallinnasta vastaavan toimijan tulee lisäksi järjestää asiakkaiden ja osallistujien oleskelu sillä tavoin väljästi, kuin se kyseisen toiminnan erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista ja sijoittaa mahdolliset asiakaspaikat riittävän etäälle toisistaan. Asiakkaalla ja osallistujalla tarkoitetaan myös opiskelijoita. 

Säännöksen perusteella koulutuksen järjestäjän on järjestävä oppilaitoksessa olevien henkilöiden oleskelu niin väljästi kuin se opetustoiminta ja mahdollinen muu toiminta huomioon ottaen on mahdollista. Esimerkiksi isoja yhteistilaisuuksia ei tule järjestää, jos tartuntatautilain 58 c §:n mukaisia väljyys- ja hygieniasäännöksiä ei voida noudattaa. Jos opetusryhmien erillään pitäminen olisi mahdotonta, tulisi panostaa esimerkiksi hygieniaan ja riittävistä turvaväleistä ohjeistamiseen sekä pyrkiä porrastamaan opetusta ja muuta toimintaa siten, että opiskelijoiden on mahdollista ylläpitää riittävää etäisyyttä muista henkilöistä. Etäisyyden ylläpitämisen vaatimus voitaisiin toteuttaa myös rytmittämällä opetusta sekä ulkotiloja hyödyntämällä siten, että samassa tilassa olisi mahdollisimman vähän henkilöitä.  

Koulutuksen järjestäjien on otettava huomioon säännöksiä noudattaessaan opiskelijoiden ikä ja kehitystaso sekä muut toiminnan ominaispiirteet.

Tartuntatautilain väliaikainen muutos on voimassa 31.12.2021 saakka. 

• Tartuntatautilaki (Finlex)

Oppilaitosten opetustoimintaan ja muuhun lakisääteiseen toimintaan ei lähtökohtaisesti sovelleta yleisiä kokoontumisrajoituksia. Jos opiskelijat suorittavat testin osana opintojaan, toiminta katsotaan osaksi opetusta. Oppilaitosten on kuitenkin otettava huomioon tartuntatautilain 58 c §:n hygienia- ja väljyyssäännökset sekä muut viranomaisten antamat määräykset, ohjeet ja suositukset. Muiden kuin opiskelijoiden ja henkilökunnan oleskelua oppilaitoksen alueella voidaan rajoittaa oppilaitoksen päätöksellä.

Jos oppilaitos niin päättää, hygieniapassitestejä voidaan toteuttaa myös ulkopuolisille. Tällöinkin on otettava huomioon tartuntatautilain hygienia- ja väljyyssäännökset sekä muut viranomaisten määräykset, ohjeet ja suositukset. Mahdollisten tartuntaketjujen jäljittämiseksi on hyvä pitää kirjaa siitä, keitä ulkopuolisia oppilaitoksessa on milloinkin ja missäkin tilassa ollut. 

•  Tartuntatautilaki (Finlex)
• OKM ja THL: Suositus  yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 5.8.2021
• Aluehallintovirastojen yleistiedonannot mm. kokoontumisrajoituksista

Koulutuksen järjestäjät ovat velvollisia järjestämään erityistä tukea tai tarkoitettua vaativaa erityistä tukea sekä tarjoamaan erityistä tukea saavan opiskelijan opintososiaalisia etuuksia. (2017/531; 64 §, 65 §, 101 §)

Jos opetus järjestetään etäopetuksena ja tuen tai palveluiden tarjoaminen etäjärjestelyin ei ole mahdollista, tulee koulutuksen järjestäjän selvittää mahdollisuudet tuen ja palveluiden antamiseen oppilaitoksen tiloissa. Erityisen tuen järjestämisessä tulee kuitenkin tarkasti kiinnittää huomiota opiskelijan terveyteen ja turvallisuuteen sekä ottaa huomioon opiskelijan mahdollinen kuuluminen riskiryhmiin.

Korkeakoulut, oppilaitokset ja muut vaihto-ohjelmia ja hankkeita toteuttavat organisaatiot päättävät itse, yhdessä yhteistyöorganisaatioidensa kanssa, kansainvälisten toimintojensa toteuttamisesta ja sopivat toimenpiteistä sekä lähtevän että saapuvan liikkuvuuden osalta.

Vaihtojaksojen siirtämiset, keskeyttämiset ja uudelleenorganisoinnit ovat ensisijaisesti oppilaitoksen tai korkeakoulun päätettävissä. Niiden tulee seurata viranomaistiedotteita, olla yhteydessä kv-hankkeisiin osallistuviin henkilöihin ja neuvoa heitä ottamaan tarvittaessa yhteyttä Suomen suurlähetystöön tai konsulaattiin lisäohjeiden saamiseksi.

EU-hankkeiden kansainvälisiä toimintoja on mahdollista keskeyttää ennenaikaisesti, toteuttaa toisen yhteistyökumppanin luona, siirtää myöhempään ajankohtaan tai perua. Peruuntumisesta tai siirtymisestä tulee ilmoittaa mahdollisimman pian kansalliseen toimistoon eli Opetushallitukseen, joka neuvoo asiassa eteenpäin.

Suomen kansallisen toimiston rahoittamien Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen –ohjelmien kautta tuettujen liikkuvuusjaksojen ja kulujen osalta on mahdollista hakea korvausta force majeure -menettelyn kautta. Force majeure -käytännöt voivat vaihdella maittain. Hankkeen kulujen korvaamisesta päättää aina hanketta rahoittavan maan kansallinen toimisto, joten on keskeistä, että hanketta koordinoiva organisaatio johtaa prosessia rahoittavan kansallisen toimiston ohjeiden mukaisesti.

Muiden kuin EU-ohjelmien rahoittaminen vaihtojen osalta tulee olla yhteydessä rahoittajatahoon.

Lisätietoja saa enssijaisesti oman oppilaitoksen kv-palveluista.

Koronaviruksen vaikutukset Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmiin

EDUFI-harjoittelu

Kyllä. Muita kuin lyhyitä opiskelija- ja harjoitteluvaihtoja toteutetaan ja järjestetään myös koronan aikaan, mutta niissä tulee tarkasti ottaa huomioon korkeakoulujen linjaukset ja alueen suositukset. Vastaanottava korkeakoulu vastaa siitä, että ulkomaisilla opiskelijoilla on riittävät tiedot koronavirusepidemian torjuntaa koskevista rajoitustoimista ja suosituksista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suosittaa, että lyhyet vaihtojaksot keskeytetään toistaiseksi.  Pidemmät eli useita kuukausia kestävät vaihtojaksot voidaan toteuttaa lähtö- ja tulomaan viranomaisohjeita noudattaen.

• THL: tiedote opiskelijavaihdoista 2.2.2021
• THL: Matkustaminen ja koronaviruspandemia
• OPH: Koronaohjeet Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmien käynnissä oleville hankkeille
• OPH: Koronaviruksen vaikutukset Nordplus-ohjelmiin
• OPH: EDUFI-harjoittelu korkeakouluopiskelijoille ja vastavalmistuneille

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on julkaissut varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen tilojen ylläpidosta vastaavalle tekniselle henkilöstölle suunnatun ohjeistuksen ilmanvaihdosta. Ilmanvaihdosta huolehtimalla voidaan pienentää koronaviruksen leviämisriskiä.

THL:n ohjeen mukaan päiväkodeissa ja oppilaitoksissa ilmanvaihdon tulisi olla päällä kaksi tuntia ennen ja jälkeen rakennuksen käytön. Myös mahdollinen iltakäyttö ja siivous tulisi huomioida. 

Mikäli ilmanvaihtoa ei voida säätää riittävän tehokkaaksi, tulisi tilat tuulettaa vähintään kerran tunnissa (mielellään ristiveto), esimerkiksi ainakin joka oppitunnin jälkeen (väh.15 min) sekä oppituntien aikana niin usein kuin mahdollista sään niin salliessa.

Ilmanvaihtoon liittyvät ohjeistukset on hyvä huomioida varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa, korkeakoulutuksessa ja muussa koulutuksessa käytettävissä tiloissa. 

• THL: Ilmanvaihto-ohjeistus varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen tilojen käytöstä vastaaville 

Ensisijaisesti sinun tulee olla yhteydessä omaan korkeakouluusi ja rahoituskysymyksissä vaihtojakson rahoittajaan (jos muu kuin korkeakoulu). Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL suosittaa, että lyhyet vaihtojaksot keskeytetään toistaiseksi. Oma korkeakoulusi vastaa myös kysymyksiin mahdollisesta vaihtojakson peruutumisesta tai siirtämisestä. 

• THL: tiedote opiskelijavaihdoista 2.2.2021
• THL: Matkustaminen ja koronaviruspandemia
• OPH: Koronaohjeet Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmien käynnissä oleville hankkeille
• OPH: Koronaviruksen vaikutukset Nordplus-ohjelmiin
• OPH: EDUFI-harjoittelu korkeakouluopiskelijoille ja vastavalmistuneille

Väliaikaisen yliopistolain sekä ammattikorkeakoululain muutoksen mukaan opiskelija voi ensimmäisenä lukuvuonna ilmoittautua poissa olevaksi, jos hän on estynyt aloittamasta opintojaan korona (covid-19) -epidemiaan liittyvän viranomaismääräyksen vuoksi taikka muusta epidemiaan liittyvästä painavasta syystä. 

Yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisten muutosten voimassaoloa jatketaan ja uudet muutokset ovat  voimassa 1.7.2021 – 31.7.2022.

Koronaepidemiaan liittyvän hybridistrategian toteuttamisesta annetussa sosiaali- ja terveysministeriön toimintasuunnitelmassa epidemia on jaettu kolmeen vaiheeseen: perustaso, kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe.  Näiden avulla arvioidaan suositusten ja rajoitusten tarvetta sekä kohdentamista. Vaiheita voidaan käyttää myös päätöksenteon perusteluina alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Valtioneuvoston periaatepäätöksen 26.1.2021 puoltamana sosiaali- ja terveysministeriö on täydentänyt 1.3.2021 toimintasuunnitelmaa toimenpidekokonaisuuksilla, joiden tavoitteena on torjua epidemian kiihtyminen ja herkemmin tarttuvan virusmuunnosten leviäminen ja siten saada lisäaikaa epidemian hillitsemisessä.

Kiihtymisvaiheessa olevilla alueilla korkeakoulujen suositellaan siirtyvän etäopetukseen, kuitenkin huomioiden välttämättömän lähiopetuksen tarpeet.

Leviämisvaiheessa oleviksi arvioiduilla ja rinnastettavilla alueilla suositellaan, että korkeakouluissa siirrytään kokonaisuudessaan etäopetukseen. Suositus ei koske välttämätöntä lähiopetusta. Etäopetuksen järjestelyt toteutetaan siten, että niiden kielteiset vaikutukset opintojen etenemiselle voidaan minimoida.

Korkeakoulut vastaavat opiskeluympäristön turvallisuudesta yliopistolain 41 a §:n ja ammattikorkeakoululain 31 §:n nojalla.

Korkeakoulut päättävät itse, missä määrin lähiopetusta tai muuta toimintaa niiden tiloissa järjestetään. 

Opetuksessa ja ohjauksessa, joita ei ole mahdollista toteuttaa muutoin kuin lähiopetuksena tai korkeakoulun tiloissa, mutta jotka ovat opintojen etenemisen kannalta välttämättömiä, korkeakoulujen tulee huolehtia opiskelijoiden sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön turvallisuudesta sekä noudattaa tartuntatautilain 58 c §:n (147/2021) hygienia- ja väljyyssäännöksiä ja terveysviranomaisten ohjeita tila- ja hygieniajärjestelyistä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat lisäksi antaneet 4.8.2020 suosituksen yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille toiminnan terveysturvallisesta järjestämisestä koronavirusepidemian aikana.

• Valtioneuvoston periaatepäätös 23.10.2020
• Valtioneuvoston periaatepäätös 26.1.2021
• Valtioneuvoston periaatepäätös periaatepäätös hybridistrategian toimintasuunnitelman täydennyksessä tarkoitetun tason kaksi käyttöönotosta 25.2.2021
• STM:n kirje rajoitustoimenpiteistä virusmuunnoksen ja epidemian leviämisen estämiseksi - tason kaksi käyttöönotto 1.3.2021 
   
• THL: Koronaepidemia: alueiden tilanne, rajoitukset ja suositukset
• OKM THL: Suositus yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 5.8.2021 

Opetusjärjestelyistä johtuvat viivästykset huomioidaan päätettäessä opiskeluoikeuden jatkamisesta. Opinto-oikeutta jatketaan, jos yliopisto tai ammattikorkeakoulu ei ole voinut koronaepidemian vuoksi järjestää opetussuunnitelmaan kuuluvia opintoja niin, että tutkinnon voisi suorittaa sen tavoiteajassa. 

Yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin on tehty väliaikainen muutos, joka mahdollistaa järjestelyn. Sen mukaan korkeakouluilla ei ole velvollisuutta järjestää tavoiteajassa opiskelun mahdollistavia tutkintoon johtavia opintoja ja opintojen ohjausta, jos se ei koronatilanteen takia ole mahdollista. Väliaikaiset lakimuutokset ovat voimassa 31.7.2022 saakka.

Opinto-oikeutta on mahdollista jatkaa myös muista syistä, esim. jos koronaepidemia on muutoin vaikuttanut opiskelijan opintojen etenemiseen. Opiskelijan tulee hakemuksessaan yksilöidä suoritettavat opinnot ja aikataulu tutkinnon loppuun saattamiselle. Yliopiston tai ammattikorkeakoulun tulee lisäaikaa myöntäessään ottaa huomioon opiskelijan elämäntilanne ja arvioida onko opinnot mahdollista saattaa loppuun kohtuullisessa ajassa.

Opintotukisäännökset mahdollistavat koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen huomioimisen opintotuen enimmäisajoissa ja opintojen riittävässä edistymisessä.

Jos opiskelu ei ole ollut mahdollista, opintotuen maksamista voidaan jatkaa, vaikka opintosuoritusmäärä ei ole ollut riittävä, ja opintotuen enimmäisaikaa voidaan pidentää.

Myös opintolainahyvitykseen ja -vähennykseen sekä koulumatkatukeen on tehty koronan takia muutoksia.

• KELA: usein kysyttyä koronatilanteesta ja opintotuesta 
• KELA: koronavirus ja opintoetuudet -tiedote oppilaitoksille 

Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka samalla antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa. (laki taiteen perusopetuksesta, 1 §)

Taiteen perusopetusta voidaan järjestää musiikkioppilaitoksissa, muissa taiteen perusopetusta antavissa oppilaitoksissa tai muulla tavoin (laki taiteen perusopetuksesta, 2 § 3 momentti). Taiteen perusopetuksessa noudatetaan Opetushallituksen antamia opetussuunnitelman perusteita.

Tartuntatautilain väliaikaisen 58 c §:n perusteella tilojen hallinnasta vastaavan taiteen perusopetuksen järjestäjän on huolehdittava, että

• oppilaitoksessa toimivilla on mahdollisuus käsien puhdistamiseen
• oppilaitoksessa toimiville annetaan riittävän etäisyyden ylläpitämistä, käsien puhdistamista ja muita vastaavia tartuntojen leviämistä estäviä käytänteitä koskevat toimintaohjeet
• tilojen ja pintojen puhdistamista tehostetaan sen lisäksi, mitä muualla kyseisen toiminnan osalta puhdistamisesta säädetään.

Lisäksi oleskelu oppilaitoksessa tulee järjestää sillä tavoin väljästi, kuin se kyseisen toiminnan erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista.

Koska taiteen perusopetus kytkeytyy toiminnan luonteen kautta usein kuitenkin myös harrastustoimintaan, on toiminnan järjestämisessä hyvä huomioida myös viranomaisten antamat ohjeet harrastustoiminnan järjestämisestä. Ohjeet ovat suositusluontoisia. Viime kädessä taiteen perusopetuksen terveysturvallinen järjestäminen on toiminnan järjestäjän vastuulla. 

Kunta tai usean kunnan alueella aluehallintovirasto voi tartuntatautilain 58 d §:n nojalla päättää, että yleisölle avoimien tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitettujen tilojen käyttö on järjestettävä siten, että asiakkaiden ja toimintaan osallistuvien sekä seurueiden on tosiasiallisesti mahdollista välttää lähikontakti toisiinsa. Tällaista päätöstä ei kuitenkaan sovelleta oppilaitosten toimintaan. Taiteen perusopetuksen järjestäjät ovat lähes poikkeuksetta oppilaitoksia. Edellä tarkoitettu kunnan tai aluehallintoviraston päätös ei siten koske tällaista toimintaa. Asiaan ei vaikuta se, järjestääkö oppilaitos taiteen perusopetusta omissa tiloissaan vai esimerkiksi päiväkodissa, koulussa, senioritalossa, oppimiskeskuksessa tai kansalaisopistossa.

• OKM ja THL: Suosituksia lasten ja nuorten terveysturvallisen harrastustoiminnan järjestämiseen 30.8.2021
• aluehallintovirastot: koronatietoa ja -päätökset 
• laki taiteen perusopetuksesta
• tartuntatautilaki

Vapaa-ajan liikuntaan ja muihin harrastuksiin voi liittyä koronavirustartunnan riski, mutta sitä voi vähentää ottamalla harrastuksissa huomioon seikkoja, jotka vähentävät altistumista ja taudin leviämistä. Myös toiminnan luonne vaikuttaa tartuntariskiin. 

Koronan torjunnassa painotetaan jatkossa epidemiatilanteeseen pohjautuvia alueellisia rajoituksia ja suosituksia. Alueelliset viranomaiset voivat asettaa rajoituksia muun muassa harrastuksiin ja tilaisuuksien järjestämiseen. Rajoituksilla voidaan puuttua esimerkiksi tilojen käyttöön ja osallistujamäärään. Ohjeet hyvästä hygieniasta ja turvaväleistä ovat voimassa koko maassa. Toiminnan järjestäjä vastaa siitä, miten ohjeita käytännössä sovelletaan.

Vaikka rajoituksia on alettu vaiheittain purkaa, on epidemian hillitsemiseksi edelleen tärkeää noudattaa vapaa-ajan liikuntaan ja harrastuksiin liittyviä viranomaisten ohjeita ja suosituksia. Myös urheilun lajiliitoilla, olympiakomitealla, kulttuuri- ja nuorisoalan järjestöillä sekä muilla harrastustoimintaa järjestävillä tahoilla voi olla sovellettavia tarkempia ohjeistuksia. 

Kunnat vastaavat oman alueensa tartuntatautien torjunnasta ja ne päättävät myös harrastustoimintaan käytettävien tilojensa mahdollisista rajoituksista. Urheilun lajiliittoja, olympiakomiteaa sekä kulttuuri- ja nuorisoalan järjestöjä kannustetaan tekemään tarkennettuja ohjeistuksia harrastustoiminnan turvallisuuden lisäämiseksi.

Valtioneuvoston ja ministeriöiden suositusten tarkoitus on tukea eri toimijoiden ja viranomaisten toimintaa, ja erityisesti kuntien ja kuntayhtymien sekä aluehallintovirastojen tartuntatautilain mukaisten tehtävien toteuttamista.

• OKM ja THL: Suosituksia lasten ja nuorten terveysturvallisen harrastustoiminnan järjestämiseen 30.8.2021
• OKM ja THL suositus: Koronaviruksen tartuntariski sisätiloissa järjestettävässä liikunta- ja kulttuuritoiminnassa
• OKM ja THL: Ohje lasten ja nuorten leiritoiminnasta 
• THL: Koronaepidemia: alueiden tilanne, rajoitukset ja suositukset
• AVI: vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin koronarajoituksista
• OPH: Varautuminen koronatilanteen jatkumiseen taiteen perusopetuksessa 1.8.2021 alkaen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on julkaissut varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen tilojen ylläpidosta vastaavalle tekniselle henkilöstölle suunnatun ohjeistuksen ilmanvaihdosta. Ilmanvaihdosta huolehtimalla voidaan pienentää koronaviruksen leviämisriskiä.

THL:n ohjeen mukaan päiväkodeissa ja oppilaitoksissa ilmanvaihdon tulisi olla päällä kaksi tuntia ennen ja jälkeen rakennuksen käytön. Myös mahdollinen iltakäyttö ja siivous tulisi huomioida. 

Mikäli ilmanvaihtoa ei voida säätää riittävän tehokkaaksi, tulisi tilat tuulettaa vähintään kerran tunnissa (mielellään ristiveto), esimerkiksi ainakin joka oppitunnin jälkeen (väh.15 min) sekä oppituntien aikana niin usein kuin mahdollista sään niin salliessa.

Ilmanvaihtoon liittyvät ohjeistukset on hyvä huomioida varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa, korkeakoulutuksessa ja muussa koulutuksessa käytettävissä tiloissa. 

• THL: Ilmanvaihto-ohjeistus varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen tilojen käytöstä vastaaville 

Koronaviruksen tartuntariskiin harrastuksissa vaikuttaa muun muassa osallistujien ikä, ryhmän kokoonpanon pysyvyys, toiminnan sisältö, toimitilan ja harrastusryhmän koko sekä se, harjoitetaanko toimintaa sisätiloissa vai ulkona. Korkeampi tartuntariski liittyy harrastuksiin, joissa lähikontakteja ja pisaratartunnan riskiä lähietäisyydellä ei voida välttää. 

Kattavaa listaa koronaviruksen korkean tartuntariskin harrastuksista tai liikuntalajeista ei ole laadittu, mutta arvioinnissa voi käyttää apuna OKM opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositusta Koronaviruksen tartuntariski sisätiloissa järjestettävässä liikunta- ja kulttuuritoiminnassa.

Perusperiaatteena on, että tartuntariski kasvaa, jos

• ei ole mahdollista säilyttää riittäviä turvaetäisyyksiä (vähintään 2 metriä henkilöiden välillä jatkuvasti)
• maskia ei voida käyttää
• harrastukseen liittyy hengästymistä tai voimakasta äänenkäyttöä. 

Tartuntariski on suurentunut erityisesti sisätiloissa harjoitettavissa joukkue- ja kontaktilajeissa, joissa kontaktitilanteiden välttäminen on vaikeaa. Myös kuorolauluun on liittynyt tutkimusten mukaan suurentunut tartuntariski. 

• OKM ja THL suositus: Koronaviruksen tartuntariski sisätiloissa järjestettävässä liikunta- ja kulttuuritoiminnassa
• Valtioneuvoston periaatepäätös 25.2.2021
• Valtioneuvoston periaatepäätös 23.10.2020

Valtioneuvosto on määräaikaisesti muuttanut asetusta vapaasta sivistystyöstä siten, että opetusta järjestettäessä kansanopistojen ei tarvitse huomioida vapaan sivistystyön asetuksessa olevaa 20 % etäopetuksen rajausta eikä velvollisuutta sisällyttää vähintään yksi 10 tunnin lähiopetusjakso etäopetuksena toteutettavaan koulutukseen (614/2020 ja 508/2021). Määräaikainen muutos on voimassa 31.8.2022 saakka.

• OPH: Varautuminen koronatilanteen jatkumiseen vapaassa sivistystyössä 1.8.2021 alkaen

Kansalaisopistoissa voi siirtyä etäopetukseen, mikäli koulutuksen sisällöt ja kohderyhmät ovat sellaisia, että etäopetus on toimiva opetuksen muoto.

Opetushallituksen tilastotietojen keruuta koskevasta ohjeistuksesta löytyy tietoa siitä, miten opetustunteja tilastoidaan ohjatussa etäopetuksessa. Opiskelijan itsenäisestä opiskelusta ei voi kirjata suoritteita rahoituksen perusteeksi. 

• OPH: Varautuminen koronatilanteen jatkumiseen vapaassa sivistystyössä 1.8.2021 alkaen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on julkaissut varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen tilojen ylläpidosta vastaavalle tekniselle henkilöstölle suunnatun ohjeistuksen ilmanvaihdosta. Ilmanvaihdosta huolehtimalla voidaan pienentää koronaviruksen leviämisriskiä.

THL:n ohjeen mukaan päiväkodeissa ja oppilaitoksissa ilmanvaihdon tulisi olla päällä kaksi tuntia ennen ja jälkeen rakennuksen käytön. Myös mahdollinen iltakäyttö ja siivous tulisi huomioida. 

Mikäli ilmanvaihtoa ei voida säätää riittävän tehokkaaksi, tulisi tilat tuulettaa vähintään kerran tunnissa (mielellään ristiveto), esimerkiksi ainakin joka oppitunnin jälkeen (väh.15 min) sekä oppituntien aikana niin usein kuin mahdollista sään niin salliessa.

Ilmanvaihtoon liittyvät ohjeistukset on hyvä huomioida varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa, korkeakoulutuksessa ja muussa koulutuksessa käytettävissä tiloissa. 

• THL: Ilmanvaihto-ohjeistus varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen tilojen käytöstä vastaaville 

Vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa ei ole oppilaitoksen ylläpitäjille säädetty velvollisuutta järjestää vapaata sivistystyötä.

Koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi oppilaitoksen ylläpitäjän ei tarvitse järjestää koulutusta, jos koulutuksen järjestäminen muulla tavoin kuin lähiopetuksena ei ole mahdollista.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi käyttää harkintaa suoritemääriä vahvistaessaan ja ottaa huomioon toteumavuoden erityisolosuhteet.

Työttömyysetuuden katkeamiseen vaikuttaa moni asia, eikä tyhjentävää vastausta etuuden jatkumiseen voi antaa. Moni asia kuuluu työttömyysetuuden maksajan eli KELAn harkintaan.

Maahanmuuttajille tarkoitettua kotoutumiskoulutusta ja omaehtoista kotoutumissuunnitelman mukaista koulutusta järjestetään mm. vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Jotta osallistuja voi saada työttömyysetuutta on hänen osallistuttava alkukartoitukseen ja opiskeltava kotoutumiskoulutuksessa. Kotoutumissuunnitelma tehdään yhdessä TE-toimiston tai kunnan viranomaisen kanssa. TE-toimistolla on oma harkintavalta esim. siinä, keskeytetäänkö koulutus.

Käytettävissä oleviin palveluihin tullee muutoksia, joten ELY-keskukset ovat ohjeistaneet TE-toimistoja seuraavasti:

"Ensimmäisen kotoutumissuunnitelman laatimista harkittaessa tulee huomioida, voiko asiakas käytännössä osallistua palveluihin tällä hetkellä. Ensimmäinen kotoutumissuunnitelma tulee laatia kolmen vuoden kuluessa ensimmäisen oleskeluluvan saamisesta. Jos määräaikaa ensimmäisen kotoutumissuunnitelman tekemiselle on vielä reilusti, voi olla tarkoituksenmukaista laatia ensimmäinen kotoutumissuunnitelma sitten, kun palvelut jatkuvat normaalisti.  Asiakkaan kotoutumisaika lähtee kulumaan suunnitelman allekirjoittamisesta, joten suunnitelmaa ei liene tarkoituksenmukaista tehdä, jos asiakasta ei voida ohjata palveluihin. Asiassa huomioida asiakkaan tilanne, palvelutarve sekä käytettävissä olevat palvelut.

Jo käynnissä olevien kotoutumispalvelujen osalta tulee erityisesti harkita se, tulisiko palvelu keskeyttää. Vaikka kotoutumispalvelu olisi järjestettävissä etäyhteyksin, tulee asiassa kiinnittää huomiota siihen, voidaanko asiakkaalta vaatia sellaista itsenäisyyttä, jota etänä palveluun osallistuminen edellyttäisi.

Jos palvelu päätetään yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa, työnhakijalle ei tehdä työttömyysturvaoikeuden selvittämiseksi selvityspyyntöä eikä palvelun päättymisen takia aseteta korvauksetonta määräaikaa tai työssäolovelvoitetta. Asiakasviestinnässä tulee keskeisenä asiana painottaa, että työnhakijan tulee toimia TE-toimiston ja terveydenhuoltoviranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti, eikä ohjeita noudattava työnhakija menetä oikeuttaan työttömyysetuuteen.

Kun palvelu päätetään, tulee asiakkaalle antaa palvelun päättölausunto ja uusi etuuden salliva lausunto. Korotettuun etuuteen palveluun osallistumisen perusteella asiakas ei luonnollisesti ole enää oikeutettu, koska palvelu päättyy."

Nuorisotyössä tilojen avaaminen tavanomaiselle toiminnalle on mahdollista. Eri menetelmiä voidaan käyttää rinnakkain ja kehittää edelleen nuorten etu ja paikalliset olosuhteet huomioiden. Tartuntojen leviämistä pyritään edelleen estämään ja tarkat ratkaisut esimerkiksi tilojen käyttöön ja palveluiden järjestämistapaan tehdään paikallisesti.

Nuorisotilatoiminnassa, etsivässä nuorisotyössä ja nuorten työpajatoiminnassa on otettava huomioon seuraavat suositukset:

• Toimintaan voi osallistua vain oireettomana
• Suositeltua turvaväliä noudatetaan
• Hyvää käsi- ja yskimishygieniaa noudatetaan
• Työterveyslaitoksen siivousohjeet huomioidaan
• Annetaan osallistujille tarvittavat ohjeet ja huolehditaan niiden noudattamisesta
• Toimitaan niin, että sairastumistapauksissa altistuneet voidaan jäljittää

Tapahtumia ja muita yleisötilaisuuksia koskevat aluehallintoviraston tartuntatautilain nojalla tekemät päätökset. Jos tartuntatautitilanne pahenee äkillisesti, kunta voi tehdä tiukempia rajoituksia epidemian leviämisen torjumiseksi.

• Aluehallintovirastojen vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin
• OKM ja THL: Suosituksia lasten ja nuorten terveysturvallisen harrastustoiminnan järjestämiseen 30.8.2021
• OKM ja THL: Ohje lasten ja nuorten leiritoiminnasta 28.5.2021 
• THL ja OKM: Ohje koronavirustartuntojen ehkäisemisestä yleisötilaisuuksien ja yleisten kokoontumisten yhteydessä sekä eräiden tilojen käytössä 31.5.2021
• THL: Suositus kasvomaskien käytöstä
• Ruokailujen järjestämiseen voi soveltaa THL:n ja OKM:n ohjeita oppilaitoksille ja varhaiskasvatukselle
• Kuljetuksiin liittyen voi soveltaa THL:n ohjeita koulukuljetuksiin

Vapaa-ajan liikuntaan ja muihin harrastuksiin voi liittyä koronavirustartunnan riski, mutta sitä voi vähentää ottamalla harrastuksissa huomioon seikkoja, jotka vähentävät altistumista ja taudin leviämistä. Myös toiminnan luonne vaikuttaa tartuntariskiin. 

Koronan torjunnassa painotetaan jatkossa epidemiatilanteeseen pohjautuvia alueellisia rajoituksia ja suosituksia. Alueelliset viranomaiset voivat asettaa rajoituksia muun muassa harrastuksiin ja tilaisuuksien järjestämiseen. Rajoituksilla voidaan puuttua esimerkiksi tilojen käyttöön ja osallistujamäärään. Ohjeet hyvästä hygieniasta ja turvaväleistä ovat voimassa koko maassa. Toiminnan järjestäjä vastaa siitä, miten ohjeita käytännössä sovelletaan.

Vaikka rajoituksia on alettu vaiheittain purkaa, on epidemian hillitsemiseksi edelleen tärkeää noudattaa vapaa-ajan liikuntaan ja harrastuksiin liittyviä viranomaisten ohjeita ja suosituksia. Myös urheilun lajiliitoilla, olympiakomitealla, kulttuuri- ja nuorisoalan järjestöillä sekä muilla harrastustoimintaa järjestävillä tahoilla voi olla sovellettavia tarkempia ohjeistuksia. 

Kunnat vastaavat oman alueensa tartuntatautien torjunnasta ja ne päättävät myös harrastustoimintaan käytettävien tilojensa mahdollisista rajoituksista. Urheilun lajiliittoja, olympiakomiteaa sekä kulttuuri- ja nuorisoalan järjestöjä kannustetaan tekemään tarkennettuja ohjeistuksia harrastustoiminnan turvallisuuden lisäämiseksi.

Valtioneuvoston ja ministeriöiden suositusten tarkoitus on tukea eri toimijoiden ja viranomaisten toimintaa, ja erityisesti kuntien ja kuntayhtymien sekä aluehallintovirastojen tartuntatautilain mukaisten tehtävien toteuttamista.

• OKM ja THL: Suosituksia lasten ja nuorten terveysturvallisen harrastustoiminnan järjestämiseen 30.8.2021
• OKM ja THL suositus: Koronaviruksen tartuntariski sisätiloissa järjestettävässä liikunta- ja kulttuuritoiminnassa
• OKM ja THL: Ohje lasten ja nuorten leiritoiminnasta 
• THL: Koronaepidemia: alueiden tilanne, rajoitukset ja suositukset
• AVI: vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin koronarajoituksista
• OPH: Varautuminen koronatilanteen jatkumiseen taiteen perusopetuksessa 1.8.2021 alkaen

Korkeakoulut, oppilaitokset ja muut vaihto-ohjelmia ja hankkeita toteuttavat organisaatiot päättävät itse, yhdessä yhteistyöorganisaatioidensa kanssa, kansainvälisten toimintojensa toteuttamisesta ja sopivat toimenpiteistä sekä lähtevän että saapuvan liikkuvuuden osalta.

Vaihtojaksojen siirtämiset, keskeyttämiset ja uudelleenorganisoinnit ovat ensisijaisesti oppilaitoksen tai korkeakoulun päätettävissä. Niiden tulee seurata viranomaistiedotteita, olla yhteydessä kv-hankkeisiin osallistuviin henkilöihin ja neuvoa heitä ottamaan tarvittaessa yhteyttä Suomen suurlähetystöön tai konsulaattiin lisäohjeiden saamiseksi.

EU-hankkeiden kansainvälisiä toimintoja on mahdollista keskeyttää ennenaikaisesti, toteuttaa toisen yhteistyökumppanin luona, siirtää myöhempään ajankohtaan tai perua. Peruuntumisesta tai siirtymisestä tulee ilmoittaa mahdollisimman pian kansalliseen toimistoon eli Opetushallitukseen, joka neuvoo asiassa eteenpäin.

Suomen kansallisen toimiston rahoittamien Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen –ohjelmien kautta tuettujen liikkuvuusjaksojen ja kulujen osalta on mahdollista hakea korvausta force majeure -menettelyn kautta. Force majeure -käytännöt voivat vaihdella maittain. Hankkeen kulujen korvaamisesta päättää aina hanketta rahoittavan maan kansallinen toimisto, joten on keskeistä, että hanketta koordinoiva organisaatio johtaa prosessia rahoittavan kansallisen toimiston ohjeiden mukaisesti.

Muiden kuin EU-ohjelmien rahoittaminen vaihtojen osalta tulee olla yhteydessä rahoittajatahoon.

Lisätietoja saa enssijaisesti oman oppilaitoksen kv-palveluista.

Koronaviruksen vaikutukset Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmiin

EDUFI-harjoittelu

Koronaviruksen tartuntariskiin harrastuksissa vaikuttaa muun muassa osallistujien ikä, ryhmän kokoonpanon pysyvyys, toiminnan sisältö, toimitilan ja harrastusryhmän koko sekä se, harjoitetaanko toimintaa sisätiloissa vai ulkona. Korkeampi tartuntariski liittyy harrastuksiin, joissa lähikontakteja ja pisaratartunnan riskiä lähietäisyydellä ei voida välttää. 

Kattavaa listaa koronaviruksen korkean tartuntariskin harrastuksista tai liikuntalajeista ei ole laadittu, mutta arvioinnissa voi käyttää apuna OKM opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositusta Koronaviruksen tartuntariski sisätiloissa järjestettävässä liikunta- ja kulttuuritoiminnassa.

Perusperiaatteena on, että tartuntariski kasvaa, jos

• ei ole mahdollista säilyttää riittäviä turvaetäisyyksiä (vähintään 2 metriä henkilöiden välillä jatkuvasti)
• maskia ei voida käyttää
• harrastukseen liittyy hengästymistä tai voimakasta äänenkäyttöä. 

Tartuntariski on suurentunut erityisesti sisätiloissa harjoitettavissa joukkue- ja kontaktilajeissa, joissa kontaktitilanteiden välttäminen on vaikeaa. Myös kuorolauluun on liittynyt tutkimusten mukaan suurentunut tartuntariski. 

• OKM ja THL suositus: Koronaviruksen tartuntariski sisätiloissa järjestettävässä liikunta- ja kulttuuritoiminnassa
• Valtioneuvoston periaatepäätös 25.2.2021
• Valtioneuvoston periaatepäätös 23.10.2020

Vapaa-ajan liikuntaan ja muihin harrastuksiin voi liittyä koronavirustartunnan riski, mutta sitä voi vähentää ottamalla harrastuksissa huomioon seikkoja, jotka vähentävät altistumista ja taudin leviämistä. Myös toiminnan luonne vaikuttaa tartuntariskiin. 

Koronan torjunnassa painotetaan jatkossa epidemiatilanteeseen pohjautuvia alueellisia rajoituksia ja suosituksia. Alueelliset viranomaiset voivat asettaa rajoituksia muun muassa harrastuksiin ja tilaisuuksien järjestämiseen. Rajoituksilla voidaan puuttua esimerkiksi tilojen käyttöön ja osallistujamäärään. Ohjeet hyvästä hygieniasta ja turvaväleistä ovat voimassa koko maassa. Toiminnan järjestäjä vastaa siitä, miten ohjeita käytännössä sovelletaan.

Vaikka rajoituksia on alettu vaiheittain purkaa, on epidemian hillitsemiseksi edelleen tärkeää noudattaa vapaa-ajan liikuntaan ja harrastuksiin liittyviä viranomaisten ohjeita ja suosituksia. Myös urheilun lajiliitoilla, olympiakomitealla, kulttuuri- ja nuorisoalan järjestöillä sekä muilla harrastustoimintaa järjestävillä tahoilla voi olla sovellettavia tarkempia ohjeistuksia. 

Kunnat vastaavat oman alueensa tartuntatautien torjunnasta ja ne päättävät myös harrastustoimintaan käytettävien tilojensa mahdollisista rajoituksista. Urheilun lajiliittoja, olympiakomiteaa sekä kulttuuri- ja nuorisoalan järjestöjä kannustetaan tekemään tarkennettuja ohjeistuksia harrastustoiminnan turvallisuuden lisäämiseksi.

Valtioneuvoston ja ministeriöiden suositusten tarkoitus on tukea eri toimijoiden ja viranomaisten toimintaa, ja erityisesti kuntien ja kuntayhtymien sekä aluehallintovirastojen tartuntatautilain mukaisten tehtävien toteuttamista.

• OKM ja THL: Suosituksia lasten ja nuorten terveysturvallisen harrastustoiminnan järjestämiseen 30.8.2021
• OKM ja THL suositus: Koronaviruksen tartuntariski sisätiloissa järjestettävässä liikunta- ja kulttuuritoiminnassa
• OKM ja THL: Ohje lasten ja nuorten leiritoiminnasta 
• THL: Koronaepidemia: alueiden tilanne, rajoitukset ja suositukset
• AVI: vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin koronarajoituksista
• OPH: Varautuminen koronatilanteen jatkumiseen taiteen perusopetuksessa 1.8.2021 alkaen

Kirjastoissa on tärkeä huolehtia hygieniasuositusten noudattamisesta. Näin ennaltaehkäistään tartuntoja ja voidaan rajata altistuneiden määrää.

Tilaisuuksien ja toiminnan järjestäjät voivat laatia tarkempia tilanne-, toiminta- tai tapahtumakohtaisia suosituksiaan, joissa on kuitenkin otettava huomioon mm. aluehallintoviraston kokoontumisrajoituksia koskevat päätökset sekä yleisötilaisuuksista annetut ohjeet.

• THL ja OKM ohje koronavirustartuntojen ehkäisemisestä yleisötilaisuuksien ja yleisten kokoontumisten yhteydessä sekä eräiden tilojen käytössä 31.5.2021
• THL: Suositus kasvomaskien käytöstä
• Lisää kirjastoihin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia Aluehallintoviraston sivulla 
• Kirjastot ja korona. Tietoa asiakkaille ja kirjastoammattilaisille

Museoiden jatkuvaluonteisessa toiminnassa noudatetaan julkisissa tiloissa noudatettavaksi suositeltuja hygieniaohjeita ja tartuntatautilain säännöksiä sekä lain nojalla annettavia kuntien ja aluehallintovirastojen päätöksiä. 

Museossa järjestettäviä esityksissä, tapahtumissa ja muita yleisötilaisuuksissa noudatetaan yleisötilaisuuksien järjestämistä koskevia ohjeita sekä tartuntatautilain mukaisia säännöksiä ja lain nojalla annettavia kuntien ja aluehallintovirastojen päätöksiä.  

Tiloja ja yleisötilaisuuksia koskevissa rajoituksissa ja suosituksissa on alueellisia eroja sen mukaan, missä epidemian vaiheessa alue on. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ohje hyvästä hygieniasta ja turvaväleistä on voimassa suositusluonteisina kaikissa vaiheissa. Lisäksi aluehallintovirastot ovat saattaneet asettaa kyseisen ohjeen noudattamisen yleisötilaisuuden järjestämisen edellytykseksi. 

Tartuntatautilain väliaikainen muutos on voimassa 3.12.2021 asti. Muutos koskee lain pykäliä 58 c – 58 h, joissa säädetään niistä toimenpiteistä, jotka koskevat covid-19-epidemian leviämisen estämistä. Museotilat ovat lain tarkoittamia yleisölle avoimia tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitettuja tiloja. Säännökset koskevat sekä kunnallisia että yksityisiä museoita. 

Lain 58 c §:ssä tarkoitetut yleiset hygieniatoimet, joita ovat käsien puhdistamismahdollisuuden tarjoaminen ja toimintaohjeiden antaminen asiakkaille sekä tilojen ja pintojen puhdistamisen tehostaminen, ovat velvoittavia kaikissa asiakas- ja osallistujatiloissa suoraan lain nojalla. 

Epidemian leviämisvaiheessa, jos kunnan tai sairaanhoitopiirin alueella todetaan tautiryppäitä, joiden tartuntaketjuja ei pystytä luotettavasti jäljittämään ja jotka aiheuttavat asiantuntija-arvion mukaan merkittävän riskin uusien tartuntojen leviämiseen alueella, kunta tai usean kunnan alueella aluehallintovirasto voi tehdä päätöksen, että toiminta on järjestettävä siten, että asiakkailla ja seurueilla on tosiasiallinen mahdollisuus välttää lähikontakti toisiin asiakkaisiin ja seurueisiin. Velvoite voidaan toteuttaa asiakasmäärää rajaamalla, asiakaspaikka- tai tilajärjestelyin taikka muulla toiminnan erityispiirteet huomioon ottavalla tavalla. Tämä koskee myös museotiloja. 

Kunta tai aluehallintovirasto voi sulkea asiakkaiden ja osallistujien käyttöön tarkoitetut elinkeino- ja muun toiminnan tilat kahdeksi viikoksi myös yksityisten tilojen osalta. Yksityisten tilojen sulkeminen voi koskea ainoastaan tartuntatautilaissa määriteltyjä tiloja, joissa tapahtuva toiminta muodostaa erityisen riskin epidemian leviämiselle. Kunta voi kuitenkin päättää myös omien museotilojensa sulkemisesta. Kunnat voivat sulkea tilat pidemmäksikin aikaa. Kunnat voivat antaa tilojen sulkemista koskevia suosituksia myös yksityisille toimijoille.

• OKM ja THL: Ohje koronavirustartuntojen ehkäisemisestä yleisötilaisuuksien ja yleisten kokoontumisten yhteydessä sekä eräiden tilojen käytössä 31.5.2021
• THL: Koronaepidemia: alueiden tilanne, rajoitukset ja suositukset
• THL: Suositus kasvomaskien käytöstä
• Aluehallintoviraston vastauksia yleisötilaisuuksista

Koronan torjunnassa painotetaan jatkossa alueellisia rajoituksia ja suosituksia. Alueelliset viranomaiset voivat asettaa rajoituksia muun muassa tilaisuuksien järjestämiseen, harrastuksiin ja elinkeinotoimintaan. Rajoituksilla voidaan puuttua esimerkiksi tilojen käyttöön ja osallistujamäärään.

Voimassa olevien rajoitusten ja ohjeiden noudattaminen on erittäin tärkeää epidemian hillitsemiseksi, vaikka rajoituksia on alettu vaiheittain purkaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat päivittäneet ohjeistuksen koronavirustartuntojen ehkäisemiseksi yleisötilaisuuksien ja yleisten kokoontumisten yhteydessä sekä julkisten tilojen käytössä. 

Tilaisuuden järjestäjän velvollisuus on seurata ja huomioida kunnan ja aluehallintoviraston päätökset yleisötilaisuuksien henkilömääristä ja tilaisuuksien ja tilojen käytön edellytyksistä. Terveysturvallisuuden varmistamiseksi järjestäjän tulee tehdä yhteistyötä paikallisten terveysviranomaisten kanssa.

• Voimassa olevat kokoontumisrajoitukset aluehallintoviraston verkkosivuilla 
•  OKM THL: Ohje koronavirustartuntojen ehkäisemisestä yleisötilaisuuksien ja yleisten kokoontumisten yhteydessä sekä eräiden tilojen käytössä (31.5.2021)

Koronaviruksen tartuntariskiin harrastuksissa vaikuttaa muun muassa osallistujien ikä, ryhmän kokoonpanon pysyvyys, toiminnan sisältö, toimitilan ja harrastusryhmän koko sekä se, harjoitetaanko toimintaa sisätiloissa vai ulkona. Korkeampi tartuntariski liittyy harrastuksiin, joissa lähikontakteja ja pisaratartunnan riskiä lähietäisyydellä ei voida välttää. 

Kattavaa listaa koronaviruksen korkean tartuntariskin harrastuksista tai liikuntalajeista ei ole laadittu, mutta arvioinnissa voi käyttää apuna OKM opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositusta Koronaviruksen tartuntariski sisätiloissa järjestettävässä liikunta- ja kulttuuritoiminnassa.

Perusperiaatteena on, että tartuntariski kasvaa, jos

• ei ole mahdollista säilyttää riittäviä turvaetäisyyksiä (vähintään 2 metriä henkilöiden välillä jatkuvasti)
• maskia ei voida käyttää
• harrastukseen liittyy hengästymistä tai voimakasta äänenkäyttöä. 

Tartuntariski on suurentunut erityisesti sisätiloissa harjoitettavissa joukkue- ja kontaktilajeissa, joissa kontaktitilanteiden välttäminen on vaikeaa. Myös kuorolauluun on liittynyt tutkimusten mukaan suurentunut tartuntariski. 

• OKM ja THL suositus: Koronaviruksen tartuntariski sisätiloissa järjestettävässä liikunta- ja kulttuuritoiminnassa
• Valtioneuvoston periaatepäätös 25.2.2021
• Valtioneuvoston periaatepäätös 23.10.2020

Kaikkialla voimassa olevat rajoitukset

Tartuntatautilain 58 c §:ssä säädetään minimivaatimuksista, joita on noudatettava yleisölle avoimissa ja osallistujille varatuissa toimitiloissa ilman erillistä viranomaispäätöstä. Myös kirkoissa, moskeijoissa, rukoushuoneissa ja muissa uskonnonharjoittamiseen tarkoitetuissa tiloissa on siten huolehdittava siitä, että

• asiakkailla ja osallistujilla on mahdollisuus käsien puhdistamiseen
• asiakkaille ja osallistujille annetaan riittävän etäisyyden ylläpitämistä, käsien puhdistamista ja muita vastaavia tartuntojen leviämistä estäviä käytänteitä koskevat toimintaohjeet
• tilojen ja pintojen puhdistamista tehostetaan sen lisäksi, mitä muualla kyseisen toiminnan osalta puhdistamisesta säädetään
• asiakkaiden ja osallistujien oleskelu järjestetään sillä tavoin väljästi kuin se kyseisen toiminnan erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista. Mahdolliset asiakaspaikat sijoitetaan riittävän etäälle toisistaan.

Kunnan tai aluehallintoviraston päätöksellä voimassa olevat rajoitukset

Kunta tai usean kunnan alueella aluehallintovirasto voivat tehdä päätöksen siitä, että yleisölle avoimien tai rajatun osallistujapiirin oleskeluun tarkoitettujen tilojen käyttö on järjestettävä siten, että toimintaan osallistuvien on tosiasiallisesti mahdollista välttää lähikontakti toisiinsa. Tällainen päätös koskee myös uskonnollisia yhdyskuntia sekä yhdistysmuotoon rekisteröityjä uskonnollisia yhteisöjä.

Lähikontaktilla tarkoitetaan ihmisten

1. oleskelua kasvotusten tai samassa tilassa alle kahden metrin etäisyydellä toisistaan yli 15 minuutin ajan; tai
2. fyysistä kontaktia toisiinsa.

Velvoitteen voi toteuttaa osallistujamäärää rajoittamalla, paikka- tai tilajärjestelyin taikka muulla toiminnan erityispiirteet huomioon ottavalla tavalla.

On suositeltavaa, että uskonnollisissa tiloissa käytetään myös muita THL:n ja OKM:n ohjeessa mainittuja keinoja koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

Kuntien ja aluehallintovirastojen määräämät yleisötilaisuuksia koskevat rajoitukset eivät koske uskonnollisten yhdyskuntien järjestämiä jumalanpalveluksia ja muita vastaavia toimituksia, jotka kuuluvat yhteisöjen tavanomaiseen uskonnolliseen toimintaan ja jotka järjestetään julkista uskonnonharjoittamista varten yhteisön omissa tai niitä vastaavissa tiloissa. Jumalanpalvelusten lisäksi näitä ovat esimerkiksi messut, vesperit ja ristisaatot.

Uskonnollisella yhdyskunnalla tarkoitetaan evankelis-luterilaista kirkkoa, ortodoksista kirkkokuntaa ja muuta uskonnollista yhdyskuntaa, joka on rekisteröity uskonnonvapauslain mukaisesti.

On kuitenkin vahvasti suositeltavaa, että kaikissa kokoontumisissa noudatetaan ohjeita turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä, joilla ehkäistään koronavirustartuntoja. Lisäksi tartuntatautilaissa on säädetty muun muassa hygieniavaatimuksista, joita jokaisen toimijan täytyy noudattaa ilman erillistä viranomaispäätöstä. Moni uskonnollinen yhteisö onkin linjannut noudattavansa terveysturvallisuutta parantavia ohjeita ja käytäntöjä tilaisuuksissaan ja esimerkiksi järjestää jumalanpalveluksia verkkotilaisuuksina.

Yhdistysmuotoisia uskonnollisia yhteisöjä yleisötilaisuuksien rajoitukset sen sijaan koskevat.

Joudumme perumaan tapahtuman, johon saimme avustusta. Olemme jo käyttäneet avustustamme sen järjestelyihin. Hyväksytäänkö nämä kustannukset avustuksella katettavaksi, vaikkei itse tapahtuma toteudukaan?

Avustus tulee käyttää siihen, mihin se on myönnetty (avustuspäätöksen mukainen käyttötarkoitus). Jos se on myönnetty tapahtuman järjestämiseen, ovat tapahtuman järjestämisestä aiheutuneet kustannukset hyväksyttäviä.

Hakekaa avustuksen käytölle lisäaikaa, viimeistään 30 päivää ennen käyttöajan päättymistä.

Tapahtumaan tai sen järjestämiseen myönnettyä avustusta voi käyttää ainoastaan avustuspäätöksen mukaisiin kustannuksiin. Avustuspäätöksen osana olevien ehtojen ja rajoitusten mukaisesti teidän tulee ilmoittaa ministeriölle kaikista sellaisista muutoksista, jotka vaikuttavat avustuksen käyttötarkoituksen ja ehtojen toteutumiseen ja jotka olennaisesti vaikuttavat avustettavan toiminnan tai hankkeen toteuttamiseen suunnitelman mukaisesti.

Olkaa siis yhteydessä avustuksen esitelleeseen virkamieheen ensin (avustuspäätöksessä alempi nimi), ennen kuin teette mitään, mikä voidaan katsoa edellä mainituksi muutokseksi.

Voitte hakea lisäaikaa selvityksen toimittamiselle.

Korona-tilanteesta aiheutuvat toiminnan keskeytyminen, teattereiden ja orkestereiden esitystoiminnan peruutukset ja museoiden sulkeminen eivät vaikuta laitosten vuoden 2020 valtionosuuksien määrään. Tilanteesta aiheutuvan toiminnan supistumisen tai henkilöstövähennyksien johdosta ei tehdä valtionosuuksien takaisinperintää.

Museorakennukset on rajoitustoimien mukaisesti suljettu yleisöltä ja asiakkailta. Tilanteesta ei kuitenkaan aiheudu estettä toiminnan jatkamiselle mahdollisuuksien mukaan muulla tavoin. Opetus- ja kulttuuriministeriö suosittaa, että toiminnan kannalta kriittiset tehtävät määriteltäisiin ja erityisesti kulttuuriomaisuuden turvaamiseen liittyvä työ ja keskeisten asiantuntijatehtävien hoitaminen pyrittäisiin turvaamaan poikkeusolojen aikana.

Vuoden 2020 toteutuneiden henkilötyövuosimäärien ja kustannustietojen osalta otetaan huomioon poikkeukselliset toimintaolosuhteet.

Museoiden osalta noudatetaan lähtökohtaisesti vuosille 2021–2023 vahvistettua rahoitussuunnitelmaa.

Päivitetty 1.4.2020

Osa hankkeen toteuttamiselle olennaisista tuotoista voi jäädä saamatta koronatilanteen vuoksi, vaikka avustuspäätöksen mukaan avustus voi kattaa 80% hankkeen kustannuksista.

Tässä tilanteessa, mikäli käyttöaikaa on vielä jäljellä vähintään 30 päivää, voi hakea avustuksen käyttötarkoitukseen muutosta lähettämällä siitä muutospyynnön sähköisen asioinnin kautta. Liittäkää muutospyyntöön perustelut käyttötarkoituksen tai käyttöajan muutokseen liittyvistä seikoista ja toimittakaa uusi budjetti pyynnön liitteenä.

 

 

Jos avustus tai osa siitä jää käyttämättä, palauttakaa käyttämättä jäävä avustus ministeriölle. Jos avustus palautetaan viipymättä tai viimeistään selvityksen määräpäivään mennessä, palautettavasta osuudesta ei tarvitse maksaa korkoa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö suhtautuu koronavirustilanteesta johtuen joustavasti siihen, että välttämättömät avustetun toiminnan tai hankkeen esim. aiemmin varatuista matkoista tai tehdyistä tila- ja majoitusvarauksista aiheutuneet kustannukset voidaan kattaa avustuksella.

Koronavirustilanteessa avustuksen käyttöön liittyviä ohjeita:

• Avustuksen käyttöaikaan voi ehtojen ja rajoitusten mukaisesti hakea lisäaikaa.
• Selvityksen tai sen liitteiden toimittamiselle voi ehtojen ja rajoitusten mukaisesti hakea lisäaikaa. Yleisavustuksen saajat toimittavat avustuksen käyttöä koskevan selvityksen määräaikaan mennessä. Mikäli tilinpäätöstä ei ole vahvistettu, voidaan selvitykseen liittää vahvistamaton, hallituksen allekirjoittama tilinpäätös. Vahvistettu tilinpäätös toimitetaan myöhemmin, selvityksen täydennyksenä, mikäli se poikkeaa hallituksen allekirjoittamasta.
• Valtionavustuksen saajan tulee ilmoittaa viipymättä valtionapuviranomaiselle valtionavustuksen käyttötarkoituksen toteutumiseen vaikuttavasta muutoksesta tai muusta valtionavustuksen käyttöön vaikuttavasta muutoksesta.
• Avustuksen käyttö ei saa olla ristiriidassa avustuspäätöksen käyttötarkoituksen, ehtojen ja rajoitusten kanssa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö kehottaa valtionavustusten saajia seuraamaan koronavirukseen liittyvää viranomaisviestintää ja viranomaisohjeita.