Koronaviruksesta usein kysyttyä opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla

Sairaanhoitopiirit julkaisevat tietoa alueensa koronaepidemiatilanteesta ja voimassa olevista rajoituksista ja suosituksista, joilla koronaviruksen leviämistä ehkäistään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilla kootusti linkit eri sairaanhoitopiirien tietoihin. 

Sivuilta voi myös tarkistaa, mitkä alueet kuuluvat koronaepidemian perustaso-, kiihtymis- ja leviämisvaiheeseen. Vaiheiden avulla arvioidaan suositusten ja rajoitusten tarvetta sekä kohdentamista. Sairaanhoitopiirit organisoivat viranomaistyötä alueellaan ja seuraavat tilannetta yhdessä kuntien kanssa.

Aluehallintovirastot antavat tartuntatautilain mukaiset määräykset yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten järjestämisestä. Kunnat tekevät tarvittaessa tarkemmat rajoitukset, jos äkillisiä joukkoaltistumisia tapahtuu. 

• THL: Koronaepidemia: alueiden tilanne, rajoitukset ja suositukset
• AVI: Voimassa olevat kokoontumisrajoitukset

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Jos oppilas tai hänen perheenjäsenensä kuuluu riskiryhmään, hoitava lääkäri arvioi, voiko lapsi palata kouluun tai varhaiskasvatukseen.

Esi- ja perusopetuksessa ja muussa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Sairaus tai oppilaan tai hänen perheenjäsenensä kuuluminen tartuntavaaran näkökulmasta riskiryhmään on hyväksyttävä peruste poissaoloon.  Lääkäri voi arvioida poissaolon tarpeellisuutta. Riskiryhmään kuuluminen perustuu hoitavan lääkärin arvioon henkilön tilanteesta. Muille kuin riskiryhmään kuuluville voidaan myöntää poissaolo normaalien käytänteiden mukaisesti. Poissaolon aikana suoritettavista tehtävistä sovitaan opettajan kanssa.

Jos oppilas ei voi esimerkiksi omaan terveydentilaan liittyvistä syistä osallistua lähiopetukseen, hänelle on mahdollista tehdä yksilökohtainen päätös perusopetuslain 18 §:n mukaisista erityisistä opetusjärjestelyistä. Opetus voidaan tällöin antaa poikkeuksellisesti esimerkiksi etäopetuksena, jolloin oppilas voi turvallisesti opiskella kotoa käsin. Tällainen järjestely voi tulla kysymykseen riskiryhmiin kuuluvien, kotiin jäävien oppilaiden osalta. Järjestely on mahdollinen ainoastaan yksittäisten oppilaiden osalta terveydellisin perustein. Päätöksenteossa voidaan hyödyntää lääkärin arviota.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on suositellut, että mahdollisuus erityisiin opetusjärjestelyihin tarjottaisiin yhtäläisesti myös lapsille, jotka ovat perustellusti poissa opetuksesta perheenjäsenensä terveydentilan vuoksi, jos erityisiä opetusjärjestelyitä tehdään lapsille, jotka kuuluvat riskiryhmiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus suosittelevat, että näin toimittaisiin väliaikaisesti akuutin koronavirusepidemian ajan.

Opettajien ja muiden kouluissa tai varhaiskasvatuksessa työskentelevien osalta työturvallisuus on opetuksen tai varhaiskasvatuksen järjestäjän eli työnantajan vastuulla. Työnantajan tulee työturvallisuuslain mukaan etukäteen selvittää, miten opettajat voivat työskennellä lähiopetuksessa vaarantamatta terveyttään. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös yksittäisten työntekijöiden terveydentila. Jos riskiryhmään kuuluva kokee, ettei kykene turvallisesti työskentelemään lähiopetuksessa, hänen tulee kääntyä asiassa oman työsuojeluvaltuutettunsa ja työterveyshuollon puoleen.

THL: Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät 

OPH: Perusopetukseen osallistuminen ja poissaolot

 

Varhaiskasvatuksessa aloittavan uuden lapsen sekä hänen huoltajansa tai muun lapselle tärkeä henkilön on mahdollista tutustua yhdessä varhaiskasvatuksen tiloihin, lapsiryhmän toimintaan, henkilöstöön ja muihin lapsiin uuden toimikauden alkaessa. Koronavirusepidemian aikana erityistä huomiota tulee kiinnittää hygieniakäytäntöihin ja riittävään väljyyteen.

Uuden lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa on tapana järjestää 1–2 viikon tutustumisaika. On hyvä suunnitella esimerkiksi, miten uudet lapset ja perheet otetaan vastaan sekä miten tutustumisjaksot toteutetaan ja uudet lapsiryhmät ryhmäytetään.

Päiväkotiin tai perhepäivähoitoon voi tutustua vain oireettomana. Huoltajat ja lapset voivat käydä tutustumassa päiväkotiin väljyys- ja hygieniatekijät huomioiden. Tutustumiset kannattaa porrastaa, jolloin tutustujamäärä pysyy pienenä.

Opetushallitus: Varhaiskasvatuksen järjestäminen

Varhaiskasvatuksen järjestäjällä on velvollisuus huolehtia lasten ja työntekijöiden turvallisuudesta. Keinoja ovat esimerkiksi henkilöstön ja lasten pysyvät ryhmät, hygieniakäytännöt sekä esimerkiksi siivouksen tehostaminen. Työpaikalle ei pidä tulla, jos on sairastumiseen viittaavia oireita. 

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 4.8.2020
• Opetushallitus: Varhaiskasvatuksen järjestäminen 

Opetus- ja kulttuuriministeriö suosittelee, että varhaiskasvatuksessa lapset jatkaisivat mahdollisuuksien mukaan tutuissa lapsiryhmissä tutun henkilöstön kanssa, eikä lapsia tai henkilöstöä siirrettäisi toiseen lapsiryhmään tai toimipaikkaan. Varhaiskasvatus järjestetään mahdollisuuksien mukaan niin, että ryhmiä ei sekoiteta tai yhdistetä keskenään. 

Näillä keinoin varhaiskasvatuksessa ehkäistään ja hidastetaan koronaepidemian leviämistä sekä varmistetaan lasten ja henkilökunnan turvallisuus. Loma-aikojen suunnittelussa huomioidaan pienemmät lapsiryhmät ja se, ettei varhaiskasvatuksen toimipaikkoja yhdistettäisi suureksi kokonaisuudeksi. Henkilöstö ei pääsääntöisesti siirtyisi toimipaikasta toiseen tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi.

• OPH: Varhaiskasvatuksen järjestäminen
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille 4.8.2020

Vaikea koronavirustauti on harvinainen lapsilla. Sen riski ei ole lisääntynyt terveillä, eikä valtaosalla niistä lapsista ja nuorista, joilla on jokin pitkäaikaissairaus. Vaikean koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvat lapset, joiden perussairaus muutenkin aiheuttaa suurentuneen riskin vakaville infektioille. 
Hoitava lääkäri arvioi, voiko lapsi osallistua lähiopetukseen tai varhaiskasvatukseen, jos lapsella tai hänen perheenjäsenellään on vaikea perussairaus tai hän tarvitsee säännöllistä puolustuskykyä lamaavaa lääkitystä. Varhaiskasvatuksen ja koulun tapauskohtaisia järjestelyjä koskevassa päätöksenteossa voidaan hyödyntää lääkärin arviota.

Esi- ja perusopetuksessa ja muussa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Sairaus tai oppilaan tai hänen perheenjäsenensä kuuluminen tartuntavaaran näkökulmasta riskiryhmään on hyväksyttävä peruste poissaoloon. Lääkäri voi arvioida poissaolon tarpeellisuutta. Riskiryhmään kuuluminen perustuu hoitavan lääkärin arvioon henkilön tilanteesta. Muille kuin riskiryhmään kuuluville voidaan myöntää poissaolo normaalien käytänteiden mukaisesti. Poissaolon aikana suoritettavista tehtävistä sovitaan opettajan kanssa.

Jos oppilas ei voi esimerkiksi omaan terveydentilaan liittyvistä syistä osallistua lähiopetukseen, hänelle on mahdollista tehdä yksilökohtainen päätös perusopetuslain 18 §:n mukaisista erityisistä opetusjärjestelyistä. Opetus voidaan tällöin antaa poikkeuksellisesti esimerkiksi etäopetuksena, jolloin oppilas voi turvallisesti opiskella kotoa käsin. Tällainen järjestely voi tulla kysymykseen riskiryhmiin kuuluvien, kotiin jäävien oppilaiden osalta. Järjestely on mahdollinen ainoastaan yksittäisten oppilaiden osalta terveydellisin perustein. Päätöksenteossa voidaan hyödyntää lääkärin arviota. Perusopetuslain 18 § ja erityiset opetusjärjestelyt ovat olleet osa perusopetuslakia jo ennen koronavirusepidemiaa.

Opettajien ja muiden kouluissa tai varhaiskasvatuksessa työskentelevien osalta työturvallisuus on opetuksen tai varhaiskasvatuksen järjestäjän eli työnantajan vastuulla. Kouluissa tai varhaiskasvatuksessa työskentelevien osalta toimenpiteet perustuvat työnantajan tekemään riskinarvioon. Työnantaja työturvallisuuslain mukaisesti selvittää etukäteen, miten opettajat voivat työskennellä lähiopetuksessa vaarantamatta terveyttään. Arvioinnissa huomioidaan myös yksittäisten työntekijöiden terveydentila. Työterveyshuolto tukee työnantajaa riskinarviossa. Jos riskiryhmään kuuluva kokee, ettei kykene turvallisesti työskentelemään lähiopetuksessa, hän voi kääntyä asiassa oman työsuojeluvaltuutettunsa ja työterveyshuollon puoleen.

• OPH: Perusopetukseen osallistuminen ja poissaolot
• TEHY: Korona vaikuttaa päiväkotien toimintaan – miten toimia?
• Työterveyslaitoksen toimintaohje työnantajille koronavirusepidemiaan varautumiseksi
• Työterveyslaitoksen ohje päiväkodeissa ja kouluissa työskentelevien korona-altistumisen ehkäisyyn
• Työsuojeluhallinnon vastauksia koronakysymyksiin
• Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet työntekijöille, jotka ovat alttiita koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin vakavammille muodoille (PDF) 
• THL: Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee tällä hetkellä kasvomaskin käyttöä koko maassa. Tarkemmat suositukset maskin käytöstä eri tilanteissa riippuvat epidemian vaiheesta ja voivat vaihdella alueittain.

Koronaepidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheessa THL suosittaa kasvomaskin käyttöä joukkoliikenteen lisäksi myös harrastus- ja vapaaehtoistoiminnan sisätiloissa, jos samassa tilassa toimii ja oleskelee useampia henkilöitä sekä julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa, joissa lähikontakteja ei voida aina välttää. 

THL:n maskisuositus kansalaisille koskee ensisijaisesti yli 12-vuotiaita. Koronaepidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheessa maskia suositellaan käytettäväksi korkeakouluissa, toisen asteen oppilaitoksissa ja peruskouluissa kuudennesta luokasta lähtien. Maskia suositellaan käytettäväksi myös koulukuljetuksessa ja joukkoliikenteessä koulumatkoilla.. Peruskoulussa maskisuositusta voidaan toteuttaa luokka-asteittain riippumatta yksittäisten oppilaiden iästä. Perusopetuksen alaluokkien eri vuosiluokkien opetusta yhdistävässä yhdysluokkaopetuksessa ei kuudesluokkalaistenkaan tarvitse käyttää maskia koulupäivän aikana.

Koska kyse on suosituksesta, oppilaita tai opiskelijoita ei voi velvoittaa käyttämään maskeja. Käyttöön kuitenkin on syytä kannustaa ja opastaa, jotta mahdollinen epidemian leviäminen pystytään mahdollisimman tehokkaasti estämään.

Kunta ja sairaanhoitopiiri päättävät tulisiko omalla alueella ottaa käyttöön kiihtymis- tai leviämisvaiheen suositus. Tämän jälkeen kukin toimija (esim. opetuksen järjestäjä) päättää miten, koska ja minkälaisin rajauksin suositus käytännössä voitaisiin toteuttaa.

Kasvomaskia voi käyttää alueellisen viranomaisen suosituksen mukaan myös muissa tilanteissa, joissa lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista. 

THL ei ole antanut erikseen suositusta maskien käytöstä vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa. THL suosittelee maskien käyttämistä julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa, joissa lähikontakteja ei voida aina välttää. Tämän takia maskin käyttö on perusteltua vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa vastaavalla tavalla kuin muissa koulutusmuodoissa. 

• THL:n suositus kasvomaskien käytöstä kansalaisille 
• THL kysymyksiä ja vastauksia maskisuosituksesta 
• THL OKM suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 4.8.2020
• OKM THL Suositus yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 4.8.2020

Perusopetuslain 20 a §:n 4 momentin mukaisesti esiopetusta järjestetään lähiopetuksena myös poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana kaikille esiopetukseen osallistuville lapsille. Esiopetuksen järjestäjä ei voi päättää tarjoavansa esiopetusta ainoastaan etäopetuksena.

Esiopetusta ei kuitenkaan voida järjestää lapselle lähiopetuksena tartuntatautilaissa tarkoitetuissa tilanteissa (57 § poissaolosta päättäminen, 60 § karanteeni, 63 § eristäminen). Huoltajien niin toivoessa, ja mikäli se on muuten esiopetuksen järjestäjälle mahdollista, esiopetus voidaan järjestää soveltuvilla tavoilla ja välineillä etäopetuksena. Esiopetuksen järjestäjällä ei ole kuitenkaan velvollisuutta järjestää esiopetusta etäopetuksena.

Kun huoltaja toteaa, että lapsella on infektio-oireita, lapsen ei tulisi mennä kouluun tai varhaiskasvatukseen. Tällaisissa tilanteissa toimitaan THL:n ohjeiden mukaan; ajantasainen ohjeistus löytyy THL:n Lapset ja koronavirus -sivulta. 

Jos lapsi sairastuu varhaiskasvatuksessa tai koulussa päivän aikana, oireinen lapsi siirretään välittömästi aikuisen kanssa erilliseen tilaan odottamaan huoltajaa. Aikuinen välttää lähikontaktia sairastuneeseen säilyttäen riittävän etäisyyden. Jos työntekijä sairastuu päivän aikana, hän poistuu varhaiskasvatuksen tai koulun tiloista. Varhaiskasvatuksen tai opetuksen järjestäjä huolehtii tarvittavista toimenpiteistä keskeytyneen toiminnan jatkamiseksi.

Tartuntaketjujen selvitystyö kuuluu tartuntatautilain mukaan kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Jos koulussa tai varhaiskasvatuksessa todetaan jollakulla koronavirustartunta, selvitetään, onko tapahtunut altistumista, ja altistuneet pitää jäljittää ja asettaa tartuntatautilain nojalla karanteeniin. Koronavirustartunnan saaneen on oltava pois koulusta tai varhaiskasvatuksesta, tartuntatautilääkärin antamien ohjeiden mukaisesti.

• THL: Lapset ja koronavirus 
• THL: Karanteeni ja eristys
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 4.8.2020

Parhaat ratkaisut varhaiskasvatuksen ja lähiopetuksen turvallisiin ja sujuviin järjestelyihin löytyvät paikallisesti. Opetuksen järjestäjä ohjeistaa käytännön järjestelyistä tarkemmin kunkin koulun tilanteeseen sopivaksi.
 
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittavat (4.8.2020) seuraavaa:

• Varhaiskasvatus järjestetään mahdollisuuksien mukaan niin, että ryhmiä ei sekoiteta tai yhdistetä keskenään. Myös varhaiskasvatuksen henkilöstön tulisi toimia saman lapsiryhmän kanssa.
•  Alakouluissa opetusryhmät tulisi pitää erillään koko koulupäivän ajan. Valinnaisissa aineissa opetusryhmä voi vaihtua, mikäli opetusta ei voitaisi muutoin toteuttaa. Mikäli opetusryhmien erillään pitäminen esim. yläkouluissa on mahdotonta, panostetaan väljyyteen ja hygieniaan sekä pyritään porrastamaan opetusta mahdollisuuksien mukaan.
•  Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa toimintaa rytmittämällä ja porrastamalla sekä ulkotiloja hyödyntämällä pyritään siihen, että samassa tilassa on mahdollisimman vähän henkilöitä. Tyhjillään olevia opetukseen soveltuvia tiloja voidaan tarvittaessa ottaa opetuskäyttöön.
•  Ruokailu järjestetään mahdollisuuksien mukaan oman luokan tai ryhmän kanssa, ei yhteisruokailuna ruokasalissa. Ruokasalia voi kuitenkin käyttää porrastetusti. Hygieniasta huolehditaan ruuanvalmistuksen ja -jakelun sekä syömisen aikana.
•  Koulussa tai varhaiskasvatuksessa tapahtuva toiminta ei ole kokoontumislain mukainen yleinen kokous tai yleisötilaisuus. Toimintaan ei sovelleta mahdollisia kokoontumisrajoituksia.
•  Isoja yhteistilaisuuksia ei tulisi järjestää, jos väljyys- ja hygieniatekijöitä ei voida huomioida.
•  Muiden kuin lasten sekä koulun ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelua koulun tai varhaiskasvatuksen alueella tulisi välttää. Lapsen ja perheen mahdollisuus tutustua koulun tai varhaiskasvatuksen toimintaan järjestetään väljyys- ja hygieniatekijät huomioiden.
•  Henkilökunnan kokoontumisia tulisi välttää, esimerkiksi opettajien kokoukset järjestetään ensisijaisesti etäyhteyden avulla. Henkilöstö ei pääsääntöisesti siirtyisi toimipaikasta toiseen tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi. 

Ryhmäkokoja ja henkilöstömitoitusta koskeva sääntely on voimassa sellaisena kuin se on voimassa varhaiskasvatusta ja perusopetusta koskevassa lainsäädännössä.
  

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 4.8.2020
• Opetushallitus: Ohjeita opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämisestä

ks. myös vastaus ”Miten varhaiskasvatuksessa voidaan suojautua, kun samassa ryhmässä työskentelee monta aikuista?”

Terapiaa, kuntoutusta tai vastaavaa lapsen tarvitsemaa tukea voidaan toteuttaa varhaiskasvatuksen tiloissa huomioiden hygieniaohjeet.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antaman suosituksen lause "Muiden kuin lasten sekä koulun ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelua koulun tai varhaiskasvatuksen alueella tulisi välttää" ei tarkoita, etteikö esimerkiksi lapsen tarvitsemaa kuntoutusta voitaisi toteuttaa varhaiskasvatuksen tiloissa. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille 4.8.2020

Tartuntatautilain mukaan kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin voi päättää toimialueellaan oppilaitosten ja päiväkotien tilojen sulkemisesta, jos tilojen sulkeminen on välttämätön tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Asiasta ei siis päätä kunnan opetustoimi tai yksittäinen koulu.  Aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavat päätökset silloin, kun ne ovat tarpeen usean kunnan alueella. Päätökset tehdään enintään yhden kuukauden ajaksi. Toimenpiteet on heti lopetettava, kun tartunnan vaaraa ei enää ole.

Perusopetuslain muutos (521/2020) mahdollistaa, että opetuksen järjestäjä voi tartuntatautilain mukaisen päätöksen jälkeen siirtyä omalla päätöksellään väliaikaisesti poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, mikäli opetusta ei voida järjestää turvallisesti lähiopetuksena ja se on opetuksen järjestämiseksi välttämätöntä. Lailla turvataan perusopetuslain mukaisen opetuksen turvallinen järjestäminen syyslukukaudella 2020.

Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymistä koskeva harkinta on tapauskohtaista. Opetuksen järjestäjä ei voi siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin varmuuden vuoksi.

On suositeltavaa, että varhaiskasvatukseen osallistuvat lapset eivät mene perhepäivähoitajan kotiin, ennen kuin on varmistettu, että perhepäivähoitajan luona asuvan perheenjäsenen oireet eivät johdu koronaviruksesta.

Mikäli kunnan järjestämisvastuulla perhepäivähoidossa oleva lapsi tarvitsee testituloksen odotusajaksi varhaiskasvatusta, tulee viime kädessä lapsen asuinkunnan osoittaa korvaava varhaiskasvatuksen toimipaikka.  Jos perheen lapsi on yksityisessä varhaiskasvatuksessa ja yksityisen hoidon tuen piirissä, mahdollisen varahoidon järjestämisestä tulee sopia varhaiskasvatuksen toimipaikassa.

• THL: Lapset ja korona
• KELA: Miten koronavirusepidemia vaikuttaa Kelan etuuksiin (yksityisen hoidon tuki)  

päivitetty 3.9.2020

Arviointikeskustelu on yksi mahdollisista kodin ja koulun yhteistyön muodoista oppilaan arviointiin liittyen. Jos arviointikeskusteluja järjestetään, on niiden osalta tärkeää noudattaa THL:n ja OKM:n suositusta turvalliseen koulunkäyntiin koronaepidemian aikana. Suosituksen mukaan muiden kuin oppilaiden ja koulun henkilökunnan oleskelua koulun alueella tulisi välttää. Näin ollen on suositeltavaa toteuttaa mahdolliset arviointikeskustelut etäyhteyksin koronaepidemian aikana.

Kukin kouluyksikkö määrittelee paikallisten määräysten, ohjeiden ja suositusten mukaisesti omaan tilanteeseensa sopivat käytännöt ja ohjeistaa huoltajia ja perheitä sekä yhteistyökumppaneita toimimaan niiden mukaisesti. Arviointikeskustelujen toteuttaminen on aina opetuksen järjestäjän paikallinen päätös. Kansalliset normit eivät velvoita kaikkia oppilaita ja heidän huoltajiaan koskevien keskustelujen käymiseen.

Esi- ja perusopetuksessa ja muussa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta.

Lupaa poissaoloon tulee siis aina hakea, ja koulu harkitsee, onko luvan myöntämiselle perusteita. Opetuksen järjestäjä ja koulu voivat tehdä yleisiä linjauksia poissaololupien myöntämisestä. Oppilaita tulee kohdella yhdenvertaisesti. Myös yhteistyö ja yhteisen näkemyksen löytäminen kotien kanssa on tärkeää.

Esimerkiksi sairaus tai oppilaan tai hänen perheenjäsenensä kuuluminen tartuntavaaran näkökulmasta riskiryhmään voi olla hyväksyttävä peruste poissaoloon. Riskiryhmään kuuluminen perustuu hoitavan lääkärin arvioon henkilön tilanteesta.

Ainoastaan siinä tapauksessa, että terveydentilaan liittyvän syyn vuoksi oppilaalle tehdään päätös erityisistä opetusjärjestelyistä (perusopetuslaki 18 §), voidaan opetus antaa etäopetuksena. Tällainen järjestely voi tulla kysymykseen esimerkiksi riskiryhmiin kuuluvien, kotiin jäävien oppilaiden osalta. Järjestely on mahdollinen ainoastaan yksittäisten oppilaiden osalta terveydellisin perustein. Päätöksenteossa voidaan hyödyntää lääkärin arviota. Perusopetuslain 18 § ja erityiset opetusjärjestelyt ovat olleet osa perusopetuslakia jo ennen koronaepidemiaa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on suositellut, että mahdollisuus erityisiin opetusjärjestelyihin tarjottaisiin yhtäläisesti myös lapsille, jotka ovat perustellusti poissa opetuksesta perheenjäsenensä terveydentilan vuoksi, jos erityisiä opetusjärjestelyitä tehdään lapsille, jotka kuuluvat riskiryhmiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus suosittelevat, että näin toimittaisiin väliaikaisesti akuutin koronavirusepidemian ajan.

Opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle. Huoltajan on huolehdittava, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Luvattomiin poissaoloihin puututaan koulujen normaalien käytäntöjen mukaisesti. Tarvittavat tukitoimet ja oppilashuollolliset toimenpiteet otetaan osaksi tilanteita, joissa oppilaalla on syystä tai toisesta runsaasti poissaoloja.

Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus ja poissaolot lähiopetuksesta ovat eri asia kuin kotiopetukseen siirtyminen. Kotiopetus eli oppivelvollisuuden suorittaminen muulla tavoin kuin koulussa ei edellytä lupaa viranomaisilta eli käytännössä kunnan opetustoimelta. Asiasta päättää huoltaja.

Huoltajan ilmoitus koululle lapsen siirtymisestä kotiopetukseen riittää. Ilmoituksen jälkeen huoltaja myös vastaa perusopetuksen oppimäärää vastaavien tietojen saavuttamisesta ja oppivelvollisen edistymisestä.  

Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää opetusta kotiopetuksessa olevalle lapselle. Kunta ei ole velvollinen järjestämään myöskään lapselle palveluja tai etuuksia, joihin lähikoulunsa opetukseen osallistuva oppilas on perusopetuslainsäädännön mukaan oikeutettu. 

• Opetushallituksen ohje: Perusopetukseen osallistuminen ja poissaolot

Toimintaan voi osallistua. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään normaalilainsäädännön mukaisesti. Perusopetuslain 20 a §:n väliaikaisella muutoksella, jossa säädetään poikkeuksellisen opetusjärjestelyjen mahdollisuudesta, ei ole vaikutusta aamu- ja iltapäivätoimintaan. 

Tartuntojen välttämiseksi aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja kerhotoiminnassa suositellaan välttämään tarpeettomia lähikontakteja. Toiminta järjestetään mahdollisuuksien mukaan niin, että koulussa muodostuneita opetusryhmiä ei sekoiteta tai yhdistetä toiminnassa keskenään. Henkilöstön suositellaan toimivan pysyvän ryhmän kanssa.

Toiminnassa huomioidaan tartuntoja ehkäisevä hygienia. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ja kerhotoiminnan järjestäjä voi huolehtia lasten ja työntekijöiden turvallisuudesta esimerkiksi tehostamalla siivousta ja siten, että aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja kerhotoiminnassa toimitaan tavallista pienemmissä ja pysyväisluonteisissa ryhmissä.

Kunta vastaa hankkimansa aamu- ja iltapäivätoiminnan lainmukaisuudesta. Kunta ohjaa palvelujen tuottajaa noudattamaan kansallisia ohjeita tartuntojen välttämiseksi.

• OPH: Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen kevätlukukaudella 2021

Opetus tulee järjestää perusopetuslain mukaisesti. Opetuksessa tulee noudattaa opetuksen vuosittaista ja viikoittaista tuntimäärää. Kouluissa ei voida poiketa valtakunnallisesta tuntijaosta. Oppilaan oikeus opetukseen tulee turvata myös poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana perusopetuslain väliaikaisen muutoslain nojalla säädetyn tai määrätyn mukaisesti.

Perusopetusta annetaan oppilaalle ensimmäisellä ja toisella vuosiluokalla työviikossa keskimäärin vähintään 20 tuntia, kolmannella vuosiluokalla keskimäärin vähintään 22 tuntia, neljännellä vuosiluokalla keskimäärin vähintään 24 tuntia, viidennellä ja kuudennella vuosiluokalla keskimäärin vähintään 25 tuntia, seitsemännellä ja kahdeksannella vuosiluokalla keskimäärin vähintään 29 tuntia ja yhdeksännellä vuosiluokalla keskimäärin vähintään 30 tuntia.

Valtioneuvoston asetuksessa perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta säädetään tarkemmin perusopetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen.

Opetuksessa tulee noudattaa valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti hyväksyttyä paikallista opetussuunnitelmaa.

Perusopetusasetuksen 9 § säätää opetuksen ja työaikojen suunnittelusta. Sen mukaisesti opetuksen järjestäjän tulee laatia lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, josta määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista ja opetuksen yhteydessä järjestettävästä muusta toiminnasta sekä työajoista, koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta sekä muista tarpeellisista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Opetuksen järjestäjän tulee ennalta ilmoittaa oppilaille ja näiden huoltajille keskeisistä edellä tarkoitetuista asioista.

Paikallisella tasolla voidaan joutua tekemään muutoksia lukuvuosisuunnitelmaan opetuksen porrastamiseksi.

Opetushallitus: Perusopetuksen järjestäminen

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Jos oppilas tai hänen perheenjäsenensä kuuluu riskiryhmään, hoitava lääkäri arvioi, voiko lapsi palata kouluun tai varhaiskasvatukseen.

Esi- ja perusopetuksessa ja muussa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Sairaus tai oppilaan tai hänen perheenjäsenensä kuuluminen tartuntavaaran näkökulmasta riskiryhmään on hyväksyttävä peruste poissaoloon.  Lääkäri voi arvioida poissaolon tarpeellisuutta. Riskiryhmään kuuluminen perustuu hoitavan lääkärin arvioon henkilön tilanteesta. Muille kuin riskiryhmään kuuluville voidaan myöntää poissaolo normaalien käytänteiden mukaisesti. Poissaolon aikana suoritettavista tehtävistä sovitaan opettajan kanssa.

Jos oppilas ei voi esimerkiksi omaan terveydentilaan liittyvistä syistä osallistua lähiopetukseen, hänelle on mahdollista tehdä yksilökohtainen päätös perusopetuslain 18 §:n mukaisista erityisistä opetusjärjestelyistä. Opetus voidaan tällöin antaa poikkeuksellisesti esimerkiksi etäopetuksena, jolloin oppilas voi turvallisesti opiskella kotoa käsin. Tällainen järjestely voi tulla kysymykseen riskiryhmiin kuuluvien, kotiin jäävien oppilaiden osalta. Järjestely on mahdollinen ainoastaan yksittäisten oppilaiden osalta terveydellisin perustein. Päätöksenteossa voidaan hyödyntää lääkärin arviota.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on suositellut, että mahdollisuus erityisiin opetusjärjestelyihin tarjottaisiin yhtäläisesti myös lapsille, jotka ovat perustellusti poissa opetuksesta perheenjäsenensä terveydentilan vuoksi, jos erityisiä opetusjärjestelyitä tehdään lapsille, jotka kuuluvat riskiryhmiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus suosittelevat, että näin toimittaisiin väliaikaisesti akuutin koronavirusepidemian ajan.

Opettajien ja muiden kouluissa tai varhaiskasvatuksessa työskentelevien osalta työturvallisuus on opetuksen tai varhaiskasvatuksen järjestäjän eli työnantajan vastuulla. Työnantajan tulee työturvallisuuslain mukaan etukäteen selvittää, miten opettajat voivat työskennellä lähiopetuksessa vaarantamatta terveyttään. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös yksittäisten työntekijöiden terveydentila. Jos riskiryhmään kuuluva kokee, ettei kykene turvallisesti työskentelemään lähiopetuksessa, hänen tulee kääntyä asiassa oman työsuojeluvaltuutettunsa ja työterveyshuollon puoleen.

THL: Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät 

OPH: Perusopetukseen osallistuminen ja poissaolot

 

Vaikea koronavirustauti on harvinainen lapsilla. Sen riski ei ole lisääntynyt terveillä, eikä valtaosalla niistä lapsista ja nuorista, joilla on jokin pitkäaikaissairaus. Vaikean koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvat lapset, joiden perussairaus muutenkin aiheuttaa suurentuneen riskin vakaville infektioille. 
Hoitava lääkäri arvioi, voiko lapsi osallistua lähiopetukseen tai varhaiskasvatukseen, jos lapsella tai hänen perheenjäsenellään on vaikea perussairaus tai hän tarvitsee säännöllistä puolustuskykyä lamaavaa lääkitystä. Varhaiskasvatuksen ja koulun tapauskohtaisia järjestelyjä koskevassa päätöksenteossa voidaan hyödyntää lääkärin arviota.

Esi- ja perusopetuksessa ja muussa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Sairaus tai oppilaan tai hänen perheenjäsenensä kuuluminen tartuntavaaran näkökulmasta riskiryhmään on hyväksyttävä peruste poissaoloon. Lääkäri voi arvioida poissaolon tarpeellisuutta. Riskiryhmään kuuluminen perustuu hoitavan lääkärin arvioon henkilön tilanteesta. Muille kuin riskiryhmään kuuluville voidaan myöntää poissaolo normaalien käytänteiden mukaisesti. Poissaolon aikana suoritettavista tehtävistä sovitaan opettajan kanssa.

Jos oppilas ei voi esimerkiksi omaan terveydentilaan liittyvistä syistä osallistua lähiopetukseen, hänelle on mahdollista tehdä yksilökohtainen päätös perusopetuslain 18 §:n mukaisista erityisistä opetusjärjestelyistä. Opetus voidaan tällöin antaa poikkeuksellisesti esimerkiksi etäopetuksena, jolloin oppilas voi turvallisesti opiskella kotoa käsin. Tällainen järjestely voi tulla kysymykseen riskiryhmiin kuuluvien, kotiin jäävien oppilaiden osalta. Järjestely on mahdollinen ainoastaan yksittäisten oppilaiden osalta terveydellisin perustein. Päätöksenteossa voidaan hyödyntää lääkärin arviota. Perusopetuslain 18 § ja erityiset opetusjärjestelyt ovat olleet osa perusopetuslakia jo ennen koronavirusepidemiaa.

Opettajien ja muiden kouluissa tai varhaiskasvatuksessa työskentelevien osalta työturvallisuus on opetuksen tai varhaiskasvatuksen järjestäjän eli työnantajan vastuulla. Kouluissa tai varhaiskasvatuksessa työskentelevien osalta toimenpiteet perustuvat työnantajan tekemään riskinarvioon. Työnantaja työturvallisuuslain mukaisesti selvittää etukäteen, miten opettajat voivat työskennellä lähiopetuksessa vaarantamatta terveyttään. Arvioinnissa huomioidaan myös yksittäisten työntekijöiden terveydentila. Työterveyshuolto tukee työnantajaa riskinarviossa. Jos riskiryhmään kuuluva kokee, ettei kykene turvallisesti työskentelemään lähiopetuksessa, hän voi kääntyä asiassa oman työsuojeluvaltuutettunsa ja työterveyshuollon puoleen.

• OPH: Perusopetukseen osallistuminen ja poissaolot
• TEHY: Korona vaikuttaa päiväkotien toimintaan – miten toimia?
• Työterveyslaitoksen toimintaohje työnantajille koronavirusepidemiaan varautumiseksi
• Työterveyslaitoksen ohje päiväkodeissa ja kouluissa työskentelevien korona-altistumisen ehkäisyyn
• Työsuojeluhallinnon vastauksia koronakysymyksiin
• Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet työntekijöille, jotka ovat alttiita koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin vakavammille muodoille (PDF) 
• THL: Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee tällä hetkellä kasvomaskin käyttöä koko maassa. Tarkemmat suositukset maskin käytöstä eri tilanteissa riippuvat epidemian vaiheesta ja voivat vaihdella alueittain.

Koronaepidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheessa THL suosittaa kasvomaskin käyttöä joukkoliikenteen lisäksi myös harrastus- ja vapaaehtoistoiminnan sisätiloissa, jos samassa tilassa toimii ja oleskelee useampia henkilöitä sekä julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa, joissa lähikontakteja ei voida aina välttää. 

THL:n maskisuositus kansalaisille koskee ensisijaisesti yli 12-vuotiaita. Koronaepidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheessa maskia suositellaan käytettäväksi korkeakouluissa, toisen asteen oppilaitoksissa ja peruskouluissa kuudennesta luokasta lähtien. Maskia suositellaan käytettäväksi myös koulukuljetuksessa ja joukkoliikenteessä koulumatkoilla.. Peruskoulussa maskisuositusta voidaan toteuttaa luokka-asteittain riippumatta yksittäisten oppilaiden iästä. Perusopetuksen alaluokkien eri vuosiluokkien opetusta yhdistävässä yhdysluokkaopetuksessa ei kuudesluokkalaistenkaan tarvitse käyttää maskia koulupäivän aikana.

Koska kyse on suosituksesta, oppilaita tai opiskelijoita ei voi velvoittaa käyttämään maskeja. Käyttöön kuitenkin on syytä kannustaa ja opastaa, jotta mahdollinen epidemian leviäminen pystytään mahdollisimman tehokkaasti estämään.

Kunta ja sairaanhoitopiiri päättävät tulisiko omalla alueella ottaa käyttöön kiihtymis- tai leviämisvaiheen suositus. Tämän jälkeen kukin toimija (esim. opetuksen järjestäjä) päättää miten, koska ja minkälaisin rajauksin suositus käytännössä voitaisiin toteuttaa.

Kasvomaskia voi käyttää alueellisen viranomaisen suosituksen mukaan myös muissa tilanteissa, joissa lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista. 

THL ei ole antanut erikseen suositusta maskien käytöstä vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa. THL suosittelee maskien käyttämistä julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa, joissa lähikontakteja ei voida aina välttää. Tämän takia maskin käyttö on perusteltua vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa vastaavalla tavalla kuin muissa koulutusmuodoissa. 

• THL:n suositus kasvomaskien käytöstä kansalaisille 
• THL kysymyksiä ja vastauksia maskisuosituksesta 
• THL OKM suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 4.8.2020
• OKM THL Suositus yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 4.8.2020

Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisen edellytyksistä säädetään perusopetuslain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain 20 a §:ssä ja Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain 8 a §:ssä sekä lakien esitöissä. Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisen edellytyksiä kuvataan lisäksi tarkemmin lakien esitöissä ja eduskunnan lakien käsittelyä koskevissa asiakirjoissa.

Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymiseen liittyvässä päätöksentekoprosessissa voidaan erottaa useampi vaihe, jotka on kuvattu seuraavasti: 
 

Avaa kuva uuteen ikkunaan

1. Tartuntatautitilanteen arviointi, torjuntatyö ja varautuminen 

Tartuntatautitilanteen yleinen arviointi ja torjuntatyö alueellisesti ja paikallisesti kuuluu aluehallintovirastojen ja kuntien tehtäviin tartuntatautilain 7 ja 8 §:n mukaisesti. 

Kunnan alueella terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavan lääkärin on otettava selvää epäillyn tai todetun tartuntataudin laadusta ja sen levinneisyydestä sekä ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin taudin leviämisen estämiseksi. Tartuntatautien vastustamistyöhön kuuluu tartuntatautien ehkäisy, varhaistoteaminen ja seuranta, epidemian selvittämiseksi tai torjumiseksi tarvittavat toimenpiteet sekä tartuntatautiin sairastuneen tai sairastuneeksi epäillyn tutkimus, hoito ja lääkinnällinen kuntoutus sekä hoitoon liittyvien infektioiden torjunta.

Osana varautumista opetuksen järjestäjä suunnittelee poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin liittyvät toimet ja käytännöt. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota etäyhteyksiä hyödyntävässä opetuksessa olevien oppilaiden palveluiden käytännön järjestämiseen (esim. viestintä, kouluruokailu, oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja oppilashuolto, henkilöstön työnjako ja tehtävät).

Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtyminen ja siihen liittyvät toimenpiteet kirjataan tarvittavilta osin opetuksen järjestäjän vuosisuunnitelmaan sekä koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan. Muutokset edellä mainittuihin suunnitelmiin voidaan kirjata erilliselle liitteelle. 

2. Päätös opetustilojen sulkemisesta

Kun laajaa tartunnan vaaraa aiheuttava yleisvaarallinen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäilty tartuntatauti on todettu tai sen esiintyminen on perustellusti odotettavissa, kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava tartuntatautiviranomainen voi päättää opetukseen käytettävien tilojen ja vastaavien tilojen sulkemisesta tartuntatautilain 58 §:n nojalla. Aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavan päätöksensilloin, kun se ovat tarpeen usean kunnan alueella.

Tartuntatautiviranomainen antaa asiassa päätöksen. 

Tartuntatautiviranomainen ja opetuksen järjestäjät tulisi toimia yhteistyössä haavoittuvammassa asemassa olevien oppilaiden lähiopetusoikeuden turvaamiseksi.  

3. Opetuksen järjestäjän arviot opetuksen turvallisesta järjestämisestä ja poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisen välttämättömyydestä

Opetuksen järjestäjä tekee arvion siitä, voidaanko opetus tartuntatautilain 58 §:n nojalla suljetuissa tiloissa järjestää turvallisesti perusopetuslain 29 §:n edellyttämällä tavalla. Turvallisuuden arvioinnissa opetuksen järjestäjän on hyvä toimia yhteistyössä paikallisen tai alueellisen tartuntatautiviranomaisen kanssa.
 
Opetuksen turvallisuuden arvioinnissa voidaan hyödyntää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön 4.8.2020 tekemää suositusta opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana. Opetuksen järjestäjä arvioi, voiko opetusta järjestää turvallisesti esimerkiksi väljyys- ja hygieniatekijät huomioiden tai porrastamalla opetusta ja koulupäivän toimintoja hyödyntämällä esimerkiksi väistötiloja tai muita käytettävissä olevia tiloja.

Lisäksi opetuksen järjestäjän tulee arvioida, onko poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtyminen välttämätöntä opetuksen turvalliseksi järjestämiseksi.  Välttämättömyyden arviointi toteutetaan paikallisista lähtökohdista ja olosuhteista käsin.

Opetuksen järjestäjän tulee arvioida kaikki mahdolliset vaihtoehtoiset keinot opetuksen järjestämiseksi lähiopetuksena, mikä tarkoittaa sitä, että poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtyminen on viimesijainen keino.

4. Päätös poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisestä

Opetuksen järjestäjä päättää poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisestä perusopetuslain 20 a §:n nojalla. 
Opetuksen järjestäjä antaa asiassa päätöksen. 
Päätöksessä tulee käydä ilmi muun muassa poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden välttämättömyys, kesto, soveltuva opetuksen järjestämispaikka, mitä kouluja, vuosiluokkia ja opetusryhmiä päätös koskee sekä miten opetus, oppimisen ja koulunkäynnin tuki, kouluruokailu ja muut opintososiaaliset etuudet sekä oppilashuolto järjestetään poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen aikana. Päätökseen liitetään muutoksenhakuohjeet. 

5.  Tiedottaminen ja viestintä

Opetuksen järjestäjä tiedottaa ja viestii päätöksen sisällöstä ja yleisistä linjauksista.
Opetuksen järjestäjä ohjeistaa oppilaita ja huoltajia opetuksen käytännön järjestämisestä.

Opetuksen järjestäjä tiedottaa ja ohjeistaa opetuksen järjestämiseen liittyvistä ohjeistuksista ja käytännön toteuttamisesta henkilöstölle. 
 

6.  Toimeenpano ja seuranta

Opetuksen järjestäjä tarjoaa toimeenpanon tukea alueen kouluille ja henkilöstölle. 

Opetuksen järjestäjä seuraa ja ohjeistaa poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymistä. 

Mahdollisiin epäkohtiin puututaan ja tarvittaessa päätöksiä tarkistetaan.

Perusopetuslakia ja Helsingin eurooppalaisesta koulusta annettua lakia on muutettu väliaikaisesti ja väliaikainen laki on voimassa 1.1.-31.7.2021. Lakimuutos mahdollistaa, että opetuksen järjestäjä voi päätöksellään siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, mikäli koronaepidemiatilanne sitä edellyttää. Lakimuutoksella turvataan perusopetuslain mukaisen opetuksen turvallinen järjestäminen myös kevätlukukaudella 2021.

Vahvistettu väliaikainen laki vastaa sisällöltään pääpiirteissään syyslukukaudella voimassa ollutta poikkeuksellisia opetusjärjestelyitä koskevaa lakia.

Lisätietoja (Eduskunta)

Poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana lähiopetuksessa olevilla oppilailla on työpäivinä oikeus saada tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria perusopetuslain 31 §:n 2 momentin mukaisesti. Lähiopetuksessa olevat oppilaat voivat osallistua kouluruokailuun koulussa hygienia- ja väljyyssuosituksia noudattaen. 

Koska poikkeuksellisien opetusjärjestelyiden tavoitteena on tartuntataudin rajoittaminen, opetuksen järjestäjän tulisi ottaa tämä huomioon ateriointia järjestettäessä. Aterioiden järjestäminen normaaliin tapaan lisäisi merkittävästi lähikontakteja koulussa. Opetuksen järjestäjän tulisi järjestää ateriointia kulloistenkin olosuhteiden mukaisesti ja hyödyntää harkinnassa kunnan tartuntatautien torjumiseen liittyvää osaamista, sillä koronavirustilanne voi vaihdella.  

Opetuksen järjestäjällä on velvollisuus antaa myös muuna kuin lähiopetuksena annettavassa opetuksessa kaikille oppilaille maksuton ateria.

Opetuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta järjestää aterian kuljettamista oppilaan kotiin.

Opetuksen järjestäjien tulee varmistaa etäyhteyksiä hyödyntävässä opetuksessa olevien oppilaiden oikeus ateriaan myös tosiasiallisesti. Opetuksen järjestäjien tulisi esimerkiksi suunnitella, miten pitkämatkaisimmat oppilaat saavat ateriat. Kouluruoka on järjestettävä niin, että ruokailu tai ruuan noutaminen on mahdollista koulupäivän aikana, eivätkä matkat aterian noutamiseen muodostu liian pitkiksi ja haastavaksi.

Etäyhteyksin toteutettavassa opetuksessa ei edellytetä yhteisesti ohjattua ruokailua eikä aterian täysipainoisuutta, koska esimerkiksi tuoretuotteiden tarjoaminen turvallisesti voi olla haastavaa. 
Aterian tarjoaminen ei lähtökohtaisesti tarkoita ruokatarvikkeiden antamista, vaan aterian tulee olla valmistettu valmiiksi. Huoltajan suostumuksella vaihtoehtona aterialle voi kuitenkin olla ruokatarvikekassin antaminen. Ateriaa ei voi korvata rahallisella avustuksella, eikä aterian antaminen voi perustua tarveharkintaan.

Aterioissa huomioidaan erityisruokavaliot. 

Ks. Millaisilla järjestelyillä varmistetaan riittävät etäisyydet kouluissa ja varhaiskasvatuksessa esim. ruokailuissa ja välitunneilla?

Perusopetus järjestetään ensisijaisesti lähiopetuksena, mutta mikäli opetusta ei voida järjestää turvallisesti lähiopetuksena, voidaan siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin. Muutoksesta säädetään perusopetuslain väliaikaisella muutoksella. Laissa on tarkemmin määritelty mille oppilaille opetus tulee kuitenkin aina järjestää lähiopetuksena.

Lähiopetus 

Poikkeukselliset opetusjärjestelyt eivät koske

• esiopetuksen oppilaita,
• perusopetuksen 1—3 vuosiluokkien oppilaita
• 17 §:ssä tarkoitetut erityisen tuen päätöksen saaneet oppilaita
• 25 §:n 2 momentissa tarkoitettuja pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaita
• 5 §:ssä tarkoitettuja valmistavan opetuksen oppilaita. 

Edellä mainitut oppilaat ovat lähtökohtaisesti lähiopetuksessa myös poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana. Heidän kohdallaan voi kuitenkin tulla sovellettavaksi tartuntatautilain eristämistä tai karanteenia koskevat pykälät, jolloin heillä olisi oikeus saada opetusta erityisin opetusjärjestelyin, etäyhteyksiä hyödyntäen perusopetuslain 18 §:n nojalla.

Jos oppilas ei voi esimerkiksi omaan terveydentilaan liittyvistä syistä osallistua lähiopetukseen, hänelle on mahdollista tehdä yksilökohtainen päätös perusopetuslain 18 §:n mukaisista erityisistä opetusjärjestelyistä. 

Opetus lähiopetusta ja etäyhteyksillä toteutettavaa opetusta vuorottelemalla

Opetuksen järjestäjän päätös poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisestä voisi koskea esimerkiksi yksittäistä koulua tai kaikkia opetuksen järjestäjän kouluja tai toimipisteitä. Poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana opetusta voidaan järjestää etäyhteyksiä hyödyntäen.

Oppilaiden sekä henkilöstön fyysisten kontaktien välttämiseksi opetusta voidaan toteuttaa esimerkiksi etäyhteyksiä hyödyntävän ja lähiopetuksen yhdistelmämallin mukaisesti, jossa etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta ja lähiopetusta vuorotellaan viikoittain tai muulla opetuksen järjestäjän soveltuvaksi arvioimalla rytmillä. Tällöin esimerkiksi osa opetusryhmistä saa opetusta etäyhteyksiä hyödyntäen ja osa lähiopetuksena. Opetuksen järjestäjä voi myös päättää, että kaikki oppilaat siirtyvät etäyhteyksiä hyödyntävään opetukseen. Lähiopetusta on tällöinkin järjestettävä perusopetuslaissa erikseen mainituille oppilaille (POL 20 a §:n 4 mom).

Oppilaiden yhdenvertaisuus huomioon ottaen opetus tulisi järjestää niin, että oppilas saa pääsääntöisesti lähiopetusta, ja etäyhteyksiä hyödyntävät opetusjaksot ovat mahdollisimman lyhyitä. Oppilaat, jotka ovat vaarassa syrjäytyä koulutuksesta voivat olla lähiopetuksessa poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden ajan.

Oppilaan opetus voidaan järjestää tietyin edellytyksin erityisin opetusjärjestelyin perusopetuslain 18 §:n 3 kohdan mukaisesti myös oppilaan oman terveydentilaan liittyvän syyn perusteella.

Kts. ”Miten toimitaan, jos oppilas tai opettaja kuuluu riskiryhmään tai jos heidän perheissään on riskiryhmiin kuuluvia?”

Perusopetus järjestetään ensisijaisesti lähiopetuksena. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen koulut ja sen opettajat järjestävät opetusta perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

Perusopetuslakia on muutettu väliaikaisesti niin, että mikäli opetusta ei tartuntatautilain nojalla annettavan päätöksen johdosta voida järjestää turvallisesti lähiopetuksena, voidaan opetuksessa siirtyä opetuksen järjestäjän päätöksellä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin perusopetuslain 20 a §:n nojalla. Opetusta voidaan toteuttaa esimerkiksi mallilla, jossa etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta ja lähiopetusta vuoroteltaisiin viikoittain tai muulla opetuksen järjestäjän soveltuvaksi arvioimalla rytmillä. Etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta ei ole tarkoitus käyttää enempää, kuin se on terveyden turvaamisen kannalta välttämätöntä.

Lainsäädäntö on väliaikainen ja laki on voimassa 1.8.–31.12.2020. Tavoitteena on antaa opetuksen järjestäjille työkaluja toimia paikallisista lähtökohdista käsin tartuntatautitilanteessa. Arvio lähiopetuksen turvallisesta järjestämisestä tehdään yhdessä alueellisten tartuntatautiviranomaisten kanssa.

Lisäksi yksittäisen oppilaan opetusta voidaan järjestää perusopetuslain 20 a §:n 5 momentin nojalla 18 §:n mukaisin erityisillä opetusjärjestelyillä, esimerkiksi etäyhteyksillä. Erityisiä opetusjärjestelyjä voi käyttää, jos oppilaan opetusta ei voida järjestää lähiopetuksena tartuntatautilaissa tarkoitetuissa tilanteissa (57 § poissaolosta päättäminen, 60 § karanteeni ja 63 § eristäminen). Päätös erityisistä opetusjärjestelyistä voidaan tehdä enintään tartuntatautilain nojalla annetun oppilasta koskevan päätöksen voimassaolon ajaksi.

• OPH: Perusopetuksen järjestäminen 1.1.2021 alkaen

Perusopetuslain 20 a §:n 4 momentin mukaisesti esiopetusta järjestetään lähiopetuksena myös poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana kaikille esiopetukseen osallistuville lapsille. Esiopetuksen järjestäjä ei voi päättää tarjoavansa esiopetusta ainoastaan etäopetuksena.

Esiopetusta ei kuitenkaan voida järjestää lapselle lähiopetuksena tartuntatautilaissa tarkoitetuissa tilanteissa (57 § poissaolosta päättäminen, 60 § karanteeni, 63 § eristäminen). Huoltajien niin toivoessa, ja mikäli se on muuten esiopetuksen järjestäjälle mahdollista, esiopetus voidaan järjestää soveltuvilla tavoilla ja välineillä etäopetuksena. Esiopetuksen järjestäjällä ei ole kuitenkaan velvollisuutta järjestää esiopetusta etäopetuksena.

Oppilaan ollessa karanteenissa, opetus voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin eli esimerkiksi etäyhteyksin toteutettavana opetuksena.

Tartuntatautilain mukainen tartuntatautiviranomainen voi tehdä päätöksen oppilaan oppilaitoksesta poissaolosta (TTL 57 §), karanteenista (TTL 60 §) ja eristyksestä (TTL 63 §). Päätös poissaolosta ja eristyksestä voidaan tehdä enintään kahden kuukauden ajaksi ja päätös karanteenista enintään kuukauden ajaksi. 

Perusopetuslain 20 a §:n 5 momentin mukaisesti, milloin oppilaan opetusta ei edellä tarkoitetuissa tilanteissa voida järjestää lähiopetuksena, opetus voidaan järjestää perusopetuslaissa tarkoitetuin erityisin opetusjärjestelyin (18 §:,1 mom. 3 kohta). Erityistä opetusjärjestelyä koskeva päätös voidaan tehdä enintään edellä tarkoitetun tartuntatautilain nojalla annetun oppilasta koskevan päätöksen voimassaolon ajaksi.
 
Oppilaan oikeus maksuttomaan perusopetukseen ja perusopetuslain mukaisiin palveluihin säilyy edellä mainituissa tartuntatautitilanteissa. Oppilailla on karanteenin ja eristämisen aikana samat oikeudet ja etuudet kuin poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden vuoksi etäopetuksessa olevilla.

Koronaepidemia ja etäopetusjaksot ovat lisänneet lasten ja nuorten tuen tarvetta. Oppilashuollon palveluiden, eli kouluterveydenhoitajan ja -lääkärin, kuraattorin ja psykologin täysi tai jopa vahvistettu työpanos tarvitaan oppilaiden, vanhempien ja opettajien tueksi.

Koulun työntekijän on viipymättä oltava yhteydessä opiskeluhuollon psykologi- tai kuraattoripalveluihin, jos hän arvioi oppilaan tarvitsevan kyseisiä palveluita. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä oppilaan tai huoltajan kanssa, on yhteydenotosta annettava heille tieto. Samalla psykologille tai kuraattorille luovutetaan tuen tarpeen arvioinnissa tarvittavat tiedot salassapidon estämättä. Yhteydenotto voi perustua niin oppilaan oppimisen kuin psyykkisten tai sosiaalisten ongelmien aiheuttamaan tarpeeseen.

Oppilaita ohjataan tarvittaessa kouluterveydenhuollon palveluihin normaalikäytäntöjen mukaisesti. Oppilashuollon toteuttamisessa noudatetaan opetussuunnitelmaa. Oppilashuollon toimintaa ohjaa koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma.

Oppilashuollon palvelut järjestetään siten, että oppilaat voivat itse hakeutua palveluihin helposti ja opettajilla on mahdollisuus konsultoida palvelujen asiantuntijoita matalalla kynnyksellä.
Opiskeluhuollon palvelujen työntekijät ja kuntoutus- ja terapiapalveluista vastaavat ammattilaiset voivat tarpeen mukaan siirtyä työtehtäviinsä koululta toiselle.

Oppilashuoltopalveluja ja kuntoutus- ja terapiapalveluja järjestettäessä huomioidaan hygieniaohjeet.

Lähiopetuksessa yhteisöllisen oppilashuollon merkitys korostuu. Koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä on hyvä suunnitella jo etukäteen yhteisöllisen työn toimintatavat ja niiden edellyttämä työnjako koulussa.

Kunnalla on velvollisuus järjestää oppilashuoltoa ja oppilashuollon palveluita myös poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti, eikä siitä voi poiketa. Opetuksen järjestäjä tulisikin arvioida, kuinka oppilashuollon palveluiden saavutettavuus toteutuu etäyhteyksiä hyödyntävässä opetuksessa. Oppilaiden vertaissuhteiden tukeminen korostuu etäyhteyksiä hyödyntävässä opetuksessa, mikä voi korostaa yhteisöllisen opiskeluhuollon tarvetta kouluissa. Lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota myös eri hallinnonalojen yhteistyössä.

Oppilashuollon palvelut voidaan järjestää koulun tiloissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antaman suosituksen lause "Muiden kuin lasten sekä koulun ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelua koulun tai varhaiskasvatuksen alueella tulisi välttää" ei tarkoita, etteikö oppilashuoltoa voitaisi toteuttaa koulun tiloissa.  Oppilashuoltopalveluiden lisäksi myös yksittäisten oppilaiden kuntoutus ja terapiapalvelut voidaan toteuttaa koulun tiloissa. 

• OPH: Perusopetuksen järjestäminen 1.1.2021 alkaen
• THL: Neuvolan ja opiskeluhuollon palvelujen järjestäminen koronavirustilanteessa

Perusopetuslain mukaan oppilaalla on kaikissa tilanteissa oikeus saada oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Opetuksen järjestäjällä on velvollisuus järjestää oppimisen tukea sellaisilla toteuttamistavoilla kuin sitä on olosuhteisiin nähden mahdollista toteuttaa poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen, karanteenin ja eristyksen aikana.

Tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden tuen tarve voi korostua poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana. Oikeus riittävään oppimisen ja koulunkäynnin tukeen korostuu etäyhteyksin toteutettavassa opetuksessa, joissa voi syntyä oppimisen tuen tarvetta myös oppilaille, jotka eivät ole sitä aikaisemmin tarvinneet. On huolehdittava, että ongelmatilanteet tunnistetaan ja niihin puututaan ajoissa.

Vaikka opetus muutoin epidemiatilanteen takia järjestettäisiin poikkeuksellisesti esimerkiksi etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta ja lähiopetusta vuorottelemalla (perusopetuslain 20 a § väliaikainen muutos 521/2020), opetus järjestetään kevätlukukaudella 2021 lähiopetuksena 

• erityisen tuen päätöksen saaneille oppilaille (perusopetuslain 17 §)
• pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaille (perusopetuslain 25 § 2)
• valmistavan opetuksen oppilaille (perusopetuslain 5 §) 
• sekä esiopetuksen ja perusopetuksen 1—3 vuosiluokkien oppilaille. 

Myös perusopetuslain 20 a §:n 4 momentissa tarkoitetut haavoittuvassa asemassa olevat oppilaat voivat siirtyä erityisiin opetusjärjestelyihin perusopetuslain 20 a §:n 5 momentin nojalla 18 §:n nojalla 3 kohdan mukaisesti, jos oppilaan opetusta ei voida järjestää lähiopetuksena tartuntatautilaissa tarkoitetuissa tilanteissa (57 § poissaolosta päättäminen, 60 § karanteeni, 63 § eristäminen). 

Opetuksen järjestäjän vastuulla on ohjeistaa kouluja ja opettajia niin, että kaikilla lapsilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet saada tukea sekä huolehdittava, että koronaepidemiasta johtuneiden poikkeusolojen vaikutukset oppilaiden osaamiseen jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämillä valtionavustuksilla tasoitetaan poikkeusolojen vaikutuksia varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa. Tämä tarkoittaa lisäpanostuksia lasten ja oppilaiden kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseen, oppimisen edellytysten parantamiseen, ohjaukseen sekä muihin tukitoimiin. Psykologi- ja kuraattoripalveluihin on osoitettu rahoitusta korottamalla lisätalousarviossa peruspalvelujen valtionosuutta.

Perusopetuslaki ei mahdollista koulujen sulkemista vain varmuuden vuoksi. Koulun tilojen sulkeminen on mahdollista tartuntatautilain nojalla, mutta sen on oltava välttämätöntä epidemian estämiseksi. Koulutilojen sulkemisesta päättää tuolloin kunnan tartuntataudeista vastaava toimielin. Asiasta ei siis päätä kunnan opetustoimi tai yksittäinen koulu.  Aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavat päätökset silloin, kun ne ovat tarpeen usean kunnan alueella. Päätökset tehdään enintään yhden kuukauden ajaksi. Toimenpiteet on heti lopetettava, kun tartunnan vaaraa ei enää ole.

Perusopetuslain muutos (521/2020) mahdollistaa, että opetuksen järjestäjä voi tartuntatautilain mukaisen päätöksen jälkeen siirtyä omalla päätöksellään väliaikaisesti poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, mikäli koronaepidemiatilanne sitä edellyttää. Lailla turvataan perusopetuslain mukaisen opetuksen turvallinen järjestäminen kevätlukukaudella 2021. Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymistä koskeva harkinta on tapauskohtaista. Opetuksen järjestäjä ei voi siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin varmuuden vuoksi.

Oppilaiden tai henkilökunnan karanteenista päättää virkasuhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai virkasuhteinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri. Päätöksiä ei tee esimerkiksi kunnan opetustoimi.

• OPH: Perusopetuksen järjestäminen 1.1.2021 alkaen

Perusopetuslain muutos (521/2020) mahdollistaa, että opetuksen järjestäjä voi tartuntatautilain mukaisen päätöksen jälkeen siirtyä omalla päätöksellään väliaikaisesti poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, mikäli opetusta ei voida järjestää turvallisesti lähiopetuksena ja se on opetuksen järjestämiseksi välttämätöntä. 

Perusopetuslain 20 a §:n 1 momentin mukaisesti päätöksen poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisestä tekee opetuksen järjestäjä. Opetuksen järjestäjän ollessa kunta tekee päätöksen kuntalain (410/2015) 90 §:n hallintosäännössä määritelty kunnan toimielin tai viranhaltija. 

Valtion, tai rekisteröidyn yhteisön tai säätiön järjestämässä opetuksessa päätöksen tekee valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta annetun lain (634/1998) 4 §:n johtosäännössä määritelty toimielin tai henkilöstöön kuuluva, jonka toimivaltaan asiasta päättäminen kuuluu lain 4 §:n 2 momentin mukaisesti. 

• OPH: Perusopetuksen järjestäminen 1.1.2021 alkaen

Kun huoltaja toteaa, että lapsella on infektio-oireita, lapsen ei tulisi mennä kouluun tai varhaiskasvatukseen. Tällaisissa tilanteissa toimitaan THL:n ohjeiden mukaan; ajantasainen ohjeistus löytyy THL:n Lapset ja koronavirus -sivulta. 

Jos lapsi sairastuu varhaiskasvatuksessa tai koulussa päivän aikana, oireinen lapsi siirretään välittömästi aikuisen kanssa erilliseen tilaan odottamaan huoltajaa. Aikuinen välttää lähikontaktia sairastuneeseen säilyttäen riittävän etäisyyden. Jos työntekijä sairastuu päivän aikana, hän poistuu varhaiskasvatuksen tai koulun tiloista. Varhaiskasvatuksen tai opetuksen järjestäjä huolehtii tarvittavista toimenpiteistä keskeytyneen toiminnan jatkamiseksi.

Tartuntaketjujen selvitystyö kuuluu tartuntatautilain mukaan kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Jos koulussa tai varhaiskasvatuksessa todetaan jollakulla koronavirustartunta, selvitetään, onko tapahtunut altistumista, ja altistuneet pitää jäljittää ja asettaa tartuntatautilain nojalla karanteeniin. Koronavirustartunnan saaneen on oltava pois koulusta tai varhaiskasvatuksesta, tartuntatautilääkärin antamien ohjeiden mukaisesti.

• THL: Lapset ja koronavirus 
• THL: Karanteeni ja eristys
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 4.8.2020

Parhaat ratkaisut varhaiskasvatuksen ja lähiopetuksen turvallisiin ja sujuviin järjestelyihin löytyvät paikallisesti. Opetuksen järjestäjä ohjeistaa käytännön järjestelyistä tarkemmin kunkin koulun tilanteeseen sopivaksi.
 
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittavat (4.8.2020) seuraavaa:

• Varhaiskasvatus järjestetään mahdollisuuksien mukaan niin, että ryhmiä ei sekoiteta tai yhdistetä keskenään. Myös varhaiskasvatuksen henkilöstön tulisi toimia saman lapsiryhmän kanssa.
•  Alakouluissa opetusryhmät tulisi pitää erillään koko koulupäivän ajan. Valinnaisissa aineissa opetusryhmä voi vaihtua, mikäli opetusta ei voitaisi muutoin toteuttaa. Mikäli opetusryhmien erillään pitäminen esim. yläkouluissa on mahdotonta, panostetaan väljyyteen ja hygieniaan sekä pyritään porrastamaan opetusta mahdollisuuksien mukaan.
•  Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa toimintaa rytmittämällä ja porrastamalla sekä ulkotiloja hyödyntämällä pyritään siihen, että samassa tilassa on mahdollisimman vähän henkilöitä. Tyhjillään olevia opetukseen soveltuvia tiloja voidaan tarvittaessa ottaa opetuskäyttöön.
•  Ruokailu järjestetään mahdollisuuksien mukaan oman luokan tai ryhmän kanssa, ei yhteisruokailuna ruokasalissa. Ruokasalia voi kuitenkin käyttää porrastetusti. Hygieniasta huolehditaan ruuanvalmistuksen ja -jakelun sekä syömisen aikana.
•  Koulussa tai varhaiskasvatuksessa tapahtuva toiminta ei ole kokoontumislain mukainen yleinen kokous tai yleisötilaisuus. Toimintaan ei sovelleta mahdollisia kokoontumisrajoituksia.
•  Isoja yhteistilaisuuksia ei tulisi järjestää, jos väljyys- ja hygieniatekijöitä ei voida huomioida.
•  Muiden kuin lasten sekä koulun ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelua koulun tai varhaiskasvatuksen alueella tulisi välttää. Lapsen ja perheen mahdollisuus tutustua koulun tai varhaiskasvatuksen toimintaan järjestetään väljyys- ja hygieniatekijät huomioiden.
•  Henkilökunnan kokoontumisia tulisi välttää, esimerkiksi opettajien kokoukset järjestetään ensisijaisesti etäyhteyden avulla. Henkilöstö ei pääsääntöisesti siirtyisi toimipaikasta toiseen tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi. 

Ryhmäkokoja ja henkilöstömitoitusta koskeva sääntely on voimassa sellaisena kuin se on voimassa varhaiskasvatusta ja perusopetusta koskevassa lainsäädännössä.
  

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 4.8.2020
• Opetushallitus: Ohjeita opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämisestä

ks. myös vastaus ”Miten varhaiskasvatuksessa voidaan suojautua, kun samassa ryhmässä työskentelee monta aikuista?”

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat laatineet suositukset opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana. Yksityiskohtaisista järjestelyistä päättävät opetuksen järjestäjät.

Mikäli opetusryhmien erillään pitäminen esim. yläkouluissa on mahdotonta, panostetaan väljyyteen ja hygieniaan sekä pyritään porrastamaan opetusta ja välitunteja mahdollisuuksien mukaan. Myös kouluruokailu järjestetään mahdollisuuksien mukaan oman luokan tai ryhmän kanssa, ei yhteisruokailuna ruokasalissa. Isoja yhteistilaisuuksia ei tulisi järjestää, jos väljyys- ja hygieniatekijöitä ei voida huomioida. 

Henkilökunnan kokoontumisia tulisi välttää, esimerkiksi opettajien kokoukset järjestetään ensisijaisesti etäyhteyden avulla. Henkilöstö ei pääsääntöisesti siirtyisi toimipaikasta toiseen tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi.

Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana. Mikäli mahdollista, koulussa vältetään tilanteita, joissa ollaan suorassa kosketuksessa muiden kanssa. Kunnan sivistystoimi ja kunnan tartuntataudeista vastaava yksikkö ohjeistavat tarvittaessa tarkemmin käytännön toimenpiteissä. Kunta määrittelee tilanteeseen sopivat käytännöt. 

• THL OKM: suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 4.8.2020
• OPH: Tukimateriaalia varhaiskasvatukseen ja yleissivistävään koulutukseen

Päivitetty 11.9.2020

Opetuksen käytännön työjärjestelyt kuuluvat työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin. Opettajien käytännön työjärjestelyihin ovat antaneet lisätietoa mm. Opetusalan ammattijärjestö ja Kuntatyönantajat.

Epidemian aikana on ymmärrettävää, ettei opetusta ole välttämättä mahdollista järjestää totutuilla tavoilla. On huolehdittava siitä, että oma työkuorma ei kasva liian suureksi, ja että vastuita jaetaan eri opettajien kesken. Koulussa voidaan rehtorin johdolla päättää opetusryhmien muodostamisesta ja opettajien normaalista poikkeavasta työnjaosta.

Opetusjärjestelyjen yhteydessä otetaan huomioon myös koronaviruksen leviämisen ehkäiseminen. On tärkeää, että opetuksen järjestäjät ohjeistavat kouluja opetusryhmien muodostamisessa, opettajien välisessä työnjaossa ja turvallisissa toimintatavoista opetusjärjestelyissä.

Henkilöstön ei suositella pääsääntöisesti siirtyvän toimipaikasta toiseen. Henkilökunnan kokoontumisia tulisi välttää, esimerkiksi opettajien kokoukset suositellaan järjestettäväksi ensisijaisesti etäyhteyden avulla. Suosituksilla pyritään ehkäisemään tartuntojen leviäminen kouluissa sekä varmistamaan koulujen toimintakyky.

Opettajien työjärjestelyistä saa lisätietoa mm. Opetusalan ammattijärjestön, Kuntatyönantajien ja Sivistystyönantajien verkkosivuilta.

Tartuntatautilain mukaan kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin voi päättää toimialueellaan oppilaitosten ja päiväkotien tilojen sulkemisesta, jos tilojen sulkeminen on välttämätön tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Asiasta ei siis päätä kunnan opetustoimi tai yksittäinen koulu.  Aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavat päätökset silloin, kun ne ovat tarpeen usean kunnan alueella. Päätökset tehdään enintään yhden kuukauden ajaksi. Toimenpiteet on heti lopetettava, kun tartunnan vaaraa ei enää ole.

Perusopetuslain muutos (521/2020) mahdollistaa, että opetuksen järjestäjä voi tartuntatautilain mukaisen päätöksen jälkeen siirtyä omalla päätöksellään väliaikaisesti poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, mikäli opetusta ei voida järjestää turvallisesti lähiopetuksena ja se on opetuksen järjestämiseksi välttämätöntä. Lailla turvataan perusopetuslain mukaisen opetuksen turvallinen järjestäminen syyslukukaudella 2020.

Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymistä koskeva harkinta on tapauskohtaista. Opetuksen järjestäjä ei voi siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin varmuuden vuoksi.

Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että koulukuljetukset toteutuvat ja että oppilaat pääsevät kouluun. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus.  

Opetuksen järjestäjän vastuulla on huolehtia koulukuljetusten turvallisesta toteuttamisesta ja hakea paikallisiin olosuhteisiin parhaiten soveltuvat ratkaisut. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos on antanut ohjeita koulukuljetuksiin.

THL: Ohjeet koulukuljetuksiin COVID-19-tartuntojen ehkäisemiseksi (PDF)

 Vuosiluokkien 1–3 oppilaat ovat lähtökohtaisesti koko ajan lähiopetuksessa. Nuorimpien oppilaiden oppimaan oppimisen taidot ja itseohjautuvuus eivät ole vielä välttämättä kehittyneet itsenäiseen oppimiseen, ja tarve lähiopetukseen on suuri. Heidän kohdallaan voi kuitenkin tulla sovellettavaksi tartuntatautilain eristämistä sekä karanteenia koskevat pykälät, jolloin heillä olisi oikeus saada erityisiä opetusjärjestelyjä, kuten etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta, perusopetuslain 18 §:n nojalla.
 

Koronaepidemiaan liittyvässä toimintasuunnitelmassa epidemia on jaettu kolmeen vaiheeseen: perustaso, kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe.  Näiden avulla arvioidaan suositusten ja rajoitusten tarvetta sekä kohdentamista. Vaiheita voidaan käyttää myös päätöksenteon perusteluina alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Valtioneuvosto puoltaa 22.10. antamassaan periaatepäätöksessä suositusta, että yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, aikuisten taiteen perusopetuksessa, vapaassa sivistystyössä ja aikuisten perusopetuksessa siirryttäisiin laajamittaisempiin omaehtoisiin etäopetusjärjestelyihin lähtökohtaisesti vasta siinä vaiheessa, kun se on terveysviranomaisen tekemän alueellisen epidemiologisen arvion perusteella aivan välttämätöntä. 

Kiihtymisvaiheessa suositellaan, että korkeakoulut harkitsevat vakavasti siirtymistä etäopetukseen, kuitenkin huomioiden välttämättömän lähiopetuksen tarpeet.

Leviämisvaiheessa suositellaan, että lukiot, ammatilliset oppilaitokset, vapaan sivistystyön oppilaitokset, aikuisten taiteen perusopetusta ja aikuisten perusopetusta järjestävät oppilaitokset sekä korkeakoulut harkitsevat vakavasti siirtymistä kokonaisuudessaan etäopetukseen, kuitenkin huomioiden välttämättömän lähiopetuksen tarpeet.

Opetusta ja koulutusta järjestetään toimintalainsäädännön mukaisesti ja sen mahdollistamin joustoin. Hygienia- ja turvallisuusohjeistus huomioidaan. Etäopetuksen järjestelyt toteutetaan siten, että kielteiset vaikutukset opintojen etenemiselle voidaan minimoida.

• Valtioneuvoston periaatepäätös 23.10.2020
• THL: Koronaepidemia: alueiden tilanne, rajoitukset ja suositukset
• OKM THL: Suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana
• OKM THL: Suositus yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 4.8.2020 
• OPH: Taiteen perusopetuksen järjestäminen
• OPH: Vapaan sivistystyön koulutuksen toteuttaminen

Opintojen arviointi toteutetaan opetussuunnitelman perusteissa ja paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellyillä tavoilla.

Joissakin oppiaineissa osaamisen osoittaminen voi olla perusteltua järjestää oppilaitoksen tiloissa. Mikäli näin toimitaan, noudatetaan viranomaisten ohjeistusta. On kuitenkin suositeltavaa pyrkiä näissäkin tapauksissa löytämään etäratkaisuja. Arviointi opintojen aikana ja opiskelun päättyessä tulee toteuttaa mahdollisimman monipuoliseen näyttöön perustuen. Kunkin kurssin arviointimenettelyt kerrotaan opiskelijoille kurssin alussa. Lähtökohta on, että numeroarviointia edellyttävät kurssit arvioidaan edelleen numeroin.

• OPH: Lukiokoulutuksen järjestäminen

Ratkaisut tehdään paikallisesti tilanteesta ja olosuhteista riippuen. Opetushallituksen sivuilla on vinkkejä etäopetuksen ja arvioinnin järjestämiseen poikkeusoloissa.

• OPH: Oppimisen arviointi lukioissa

Lukioissa palattiin normaalilainsäädännön mukaiseen opetuksen järjestämiseen 14.5.2020.
Valtioneuvosto päätti kesäkuun puolivälissä, että valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien käytöstä luovutaan ja poikkeusolot päättyivät 16.6.2020.

Viranomaisten suosituksia koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi on kuitenkin edelleen syytä noudattaa. Koulutuksen järjestäjien on myös tärkeää aktiivisesti seurata epidemiatilanteen kehitystä ja toimia mahdollisten uusien määräysten tai suositusten mukaisesti.

Lukiolainsäädäntö mahdollistaa opetuksen järjestämisen eri muodoissa, kuten lähiopetuksena, etäopetuksena tai näiden yhdistelmänä. Lukiokoulutuksen järjestäjät päättävät niitä koskevan normaaliolojen lainsäädännön puitteissa opetuksen tarkoituksenmukaisesta ja turvallisesta järjestämisestä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeet huomioiden. 

• OPH: Lukiokoulutuksen järjestäminen 1.1.2021 alkaen
• OKM THL: Suositus yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 4.8.2020

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee tällä hetkellä kasvomaskin käyttöä koko maassa. Tarkemmat suositukset maskin käytöstä eri tilanteissa riippuvat epidemian vaiheesta ja voivat vaihdella alueittain.

Koronaepidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheessa THL suosittaa kasvomaskin käyttöä joukkoliikenteen lisäksi myös harrastus- ja vapaaehtoistoiminnan sisätiloissa, jos samassa tilassa toimii ja oleskelee useampia henkilöitä sekä julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa, joissa lähikontakteja ei voida aina välttää. 

THL:n maskisuositus kansalaisille koskee ensisijaisesti yli 12-vuotiaita. Koronaepidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheessa maskia suositellaan käytettäväksi korkeakouluissa, toisen asteen oppilaitoksissa ja peruskouluissa kuudennesta luokasta lähtien. Maskia suositellaan käytettäväksi myös koulukuljetuksessa ja joukkoliikenteessä koulumatkoilla.. Peruskoulussa maskisuositusta voidaan toteuttaa luokka-asteittain riippumatta yksittäisten oppilaiden iästä. Perusopetuksen alaluokkien eri vuosiluokkien opetusta yhdistävässä yhdysluokkaopetuksessa ei kuudesluokkalaistenkaan tarvitse käyttää maskia koulupäivän aikana.

Koska kyse on suosituksesta, oppilaita tai opiskelijoita ei voi velvoittaa käyttämään maskeja. Käyttöön kuitenkin on syytä kannustaa ja opastaa, jotta mahdollinen epidemian leviäminen pystytään mahdollisimman tehokkaasti estämään.

Kunta ja sairaanhoitopiiri päättävät tulisiko omalla alueella ottaa käyttöön kiihtymis- tai leviämisvaiheen suositus. Tämän jälkeen kukin toimija (esim. opetuksen järjestäjä) päättää miten, koska ja minkälaisin rajauksin suositus käytännössä voitaisiin toteuttaa.

Kasvomaskia voi käyttää alueellisen viranomaisen suosituksen mukaan myös muissa tilanteissa, joissa lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista. 

THL ei ole antanut erikseen suositusta maskien käytöstä vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa. THL suosittelee maskien käyttämistä julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa, joissa lähikontakteja ei voida aina välttää. Tämän takia maskin käyttö on perusteltua vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa vastaavalla tavalla kuin muissa koulutusmuodoissa. 

• THL:n suositus kasvomaskien käytöstä kansalaisille 
• THL kysymyksiä ja vastauksia maskisuosituksesta 
• THL OKM suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 4.8.2020
• OKM THL Suositus yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 4.8.2020

Jos henkilö sairastuu päivän aikana, tulee hänen poistua välittömästi oppilaitoksesta tai siirtyä erilliseen tilaan. Oireisten tulee herkästi hakeutua koronavirustestiin. Mikäli testitulos on negatiivinen ja oireilu selvästi vähenemässä, voi opiskelija osallistua lähiopetukseen ja muuhun toimintaan oppilaitoksen tiloissa, vaikka oireet eivät olisi kokonaan väistyneet. Ennen testituloksen valmistumista on kuitenkin vältettävä kontaktia muihin. Jos oireet myöhemmin alkavat uudelleen tai lisääntyvät, tulee hakeutua uuteen koronavirustestiin ja välttää kontaktia muihin. 

Jos oppilaitoksen yhteydessä olevassa asuntolassa asuva opiskelija sairastuu, tulee oppilaitoksen ottaa yhteyttä oppilaitoksen sijaintikunnan tartuntataudeista vastaavaan yksikköön tilanteen ja vaadittavien toimenpiteiden arvioimiseksi.

Tartuntaketjujen selvitystyö kuuluu tartuntatautilain mukaan kunnan tai sairaanhoitopii-rin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Jos koronavirustartunta todetaan jollakulla opiskelijalla tai oppilaitoksessa työskentelevällä, selvitetään onko tapahtunut altistumista, ja altistuneet pitää jäljittää ja asettaa tartuntatautilain nojalla karanteeniin.   

Jos oppilaitoksen yhteydessä olevassa asuntolassa todetaan koronavirustartunta, tilanteen vaatimat järjestelyt toteutetaan yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan tartuntataudeista vastaavan yksikön kanssa.

• OKM THL: Suositus yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 4.8.2020
• THL: Koronavirustestit
• THL: Karanteeni ja eristys

Opetuksen käytännön työjärjestelyt kuuluvat työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin. Opettajien käytännön työjärjestelyihin ovat antaneet lisätietoa mm. Opetusalan ammattijärjestö ja Kuntatyönantajat.

Epidemian aikana on ymmärrettävää, ettei opetusta ole välttämättä mahdollista järjestää totutuilla tavoilla. On huolehdittava siitä, että oma työkuorma ei kasva liian suureksi, ja että vastuita jaetaan eri opettajien kesken. Koulussa voidaan rehtorin johdolla päättää opetusryhmien muodostamisesta ja opettajien normaalista poikkeavasta työnjaosta.

Opetusjärjestelyjen yhteydessä otetaan huomioon myös koronaviruksen leviämisen ehkäiseminen. On tärkeää, että opetuksen järjestäjät ohjeistavat kouluja opetusryhmien muodostamisessa, opettajien välisessä työnjaossa ja turvallisissa toimintatavoista opetusjärjestelyissä.

Henkilöstön ei suositella pääsääntöisesti siirtyvän toimipaikasta toiseen. Henkilökunnan kokoontumisia tulisi välttää, esimerkiksi opettajien kokoukset suositellaan järjestettäväksi ensisijaisesti etäyhteyden avulla. Suosituksilla pyritään ehkäisemään tartuntojen leviäminen kouluissa sekä varmistamaan koulujen toimintakyky.

Opettajien työjärjestelyistä saa lisätietoa mm. Opetusalan ammattijärjestön, Kuntatyönantajien ja Sivistystyönantajien verkkosivuilta.

Koulutuksen järjestäjä päättää mahdollisesti järjestettävistä valinta- tai soveltuvuuskokeista ja muista lisänäytöistä.

Pääsy- ja soveltuvuuskokeet voidaan tarvittaessa korvata sellaisilla lisänäytöillä, jotka eivät edellytä hakijan läsnäoloa. Soveltuvuuskokeet, haastattelut ja muut lisänäytöt voidaan tehdä puhelimitse tai muiden etäyhteyksien kautta, ellei hakijan fyysinen läsnäolo ole ehdottoman välttämätöntä. Näin vältytään sosiaalisten kontaktien ja matkustamisen aiheuttamilta tartuntariskeiltä.

Oppisopimuskoulutuksessa ja koulutussopimuksella tapahtuvassa koulutuksessa noudatetaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 8 luvun säännöksiä. Oppisopimuksen ja oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevan sopimuksen purkamisessa sekä oppisopimuskoulutuksen keskeytymisessä noudatetaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 75 §:n säännöksiä koskien oppisopimuksen ja oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevan sopimuksen purkamista sekä oppisopimuskoulutuksen väliaikaista keskeytymistä. Koulutussopimuksen osalta noudatetaan vastaavasti lain 76 §:n vastaavia säännöksiä.

Oppisopimuksen ja koulutussopimuksen väliaikainen keskeyttäminen on mahdollista, sillä koulutussopimus on koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välinen sopimusasia ja oppisopimus on puolestaan opiskelijan ja työnantajan välinen sopimusasia. Koulutuksen järjestäjän on tässä tilanteessa järjestettävä opiskelijalle mahdollisuus hankkia muulla tavoin henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukainen tavoitteeksi asetettu osaaminen.

Koulutuksen järjestäjä voi purkaa oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevan sopimuksen opiskelijaa ja työnantajaa kuultuaan, jos työpaikalla järjestetyssä koulutuksessa ei noudateta ammatillisesta koulutuksesta annetun lain tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai oppisopimuksen ehtoja. Jos koulutuksen järjestäjä purkaa oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevan sopimuksen työnantajan kanssa tästä syystä, myös opiskelijan ja työnantajan välinen oppisopimus katsotaan purkautuneeksi. Koulutuksen järjestäjän on tässä tilanteessa järjestettävä opiskelijalle mahdollisuus hankkia muulla tavoin henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmassa tavoitteeksi asetettu osaaminen.

Jos koulutuksen järjestäjä arvioi, että koulutussopimuksen jatkamiselle ei ole esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 72 §:n mukaisia edellytyksiä, kuten riittävää tuotanto- ja palvelutoimintaa, koulutuksen järjestäjä voi purkaa koulutussopimuksen koulutustyöpaikan kanssa. Koulutuksen järjestäjän on tässä tilanteessa järjestettävä opiskelijalle mahdollisuus hankkia muulla tavoin henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukainen tavoitteeksi asetettu osaaminen.

Vaikka oppi- tai koulutussopimus jouduttaisiin väliaikaisesti keskeyttämään tai purkamaan, opiskelija ei menetä opiskeluoikeuttaan, vaan koulutuksen järjestäjän tulee järjestää opiskelijalle mahdollisuus hankkia muulla tavoin henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukainen tavoitteeksi asetettu osaaminen. Jos opiskelija ei halua hankkia osaamista muulla tavalla ja ilmoittaa opiskelun lopettamisesta, on koulutuksen järjestäjän tehtävä tästä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 97 §:n mukainen päätös opiskelijan eronneeksi katsomisesta.

 

Ensisijaisesti koulutuksen järjestäjä pyrkii siirtämään oppisopimuskoulutusta sopijaosapuolten yhteisellä sopimuksella myöhempään ajankohtaan. Koulutuksen järjestäjän tulee lisäksi selvittää yhdessä opiskelijan kanssa mahdollisuuksia jatkaa osaamisen hankkimista muulla tavoin.

Koulutuksen järjestäjä voi mahdollistaa opiskelijalle esimerkiksi yhteisiin tutkinnon osiin liittyvää osaamisen hankkimista tai järjestämisluvassaan oleviin tutkintoihin sisältyvää osaamisen hankkimista valinnaisina tutkinnon osina, jos se on opiskelijan osaamistarpeen kannalta tarkoituksenmukaista. Koulutuksen järjestäjä voi ohjata opiskelijaa hakeutumaan sellaisen koulutuksen järjestäjän opiskelijaksi, jolla on ko. tutkinto järjestämisluvassaan. On kuitenkin huomioitava, että opiskeluoikeuden myöntämisestä päättää aina kukin koulutuksen järjestäjä.

Jos koulutuksen järjestäjä ei kykene kohtuudella järjestämään opiskelijalle soveltuvaa osaamisen hankkimista muulla tavalla, on opiskelijan opiskeluoikeus tässä tapauksessa mahdollista väliaikaisesti keskeyttää ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 96 §:n nojalla.

Oppilaitoksen yhteydessä olevassa asuntolassa asuminen on mahdollista. Opiskelijat voivat asua myös jaetuissa huoneissa, jos kyse on pitkäaikaisesta majoittumisesta. Lyhytkestoisen majoituksen suhteen linjaukset tehdään paikallisesti konsultoiden tarvittaessa tartuntataudeista vastaavaa yksikköä. Oppilaitoksen tulee pitää kirjaa majoittuvista henkilöistä huonekohtaisesti, jotta tartunnanjäljitys on tarvittaessa mahdollista jälkeenpäin.

Jos oppilaitoksen yhteydessä olevassa asuntolassa todetaan koronavirustartunta, tilanteen vaatimat järjestelyt toteutetaan yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan tartuntataudeista vastaavan yksikön kanssa.

Poikkeusolojen aikana ohjeistettiin, että koulutuksen järjestäjän ei tarvitse keskeyttää rahoituksen perusteena käytettävää majoitusjaksoa KOSKI-palvelussa, jos asuntolassa asuminen on keskeytynyt 16.3.2020 tai sen jälkeen poikkeusoloihin liittyvien suositusten vuoksi. Majoitusjakso kirjataan kuitenkin normaalisti päättyneeksi valmistumisen tai opiskelun pysyvän tai väliaikaisen keskeyttämisen vuoksi. 1.6.2020 lukien on noudatettu normaalia kirjaamiskäytäntöä, eli majoitusjakso kirjataan päättyneeksi, jos opiskelijan asuminen asuntolassa on päättynyt tai keskeytynyt koronatilanteen vuoksi.

Jos alkuperäinen palkkatukipäätös jatkuu myös lomautuksen jälkeisenä aikana, ei tarvita uutta myöntöpäätöstä, vaan alkuperäinen päätös on voimassa.

Jos palkkatuetussa työssä oleva henkilö lomautetaan ja palkanmaksu keskeytyy yli kuukauden ajaksi, KEHA-keskus keskeyttää palkkatuen maksatuksen.

Kun henkilölle maksetaan lomautuksen jälkeen taas palkkaa, voidaan myös palkkatuen maksamista jatkaa. Keskeytysaikaa ei lueta palkkatuen enimmäiskestoon, mutta alkuperäisen päätöksen ylittävästä tukiajasta täytyy tehdä uusi päätös, jolloin noudatetaan normaalia harkintaa ja tarkistetaan myöntämisen edellytykset.

Tilanteessa, jossa voimassa oleva palkkatukipäätös olisi päättymässä lomautuksen aikana, pitäisi palkkatukeen hakea jatkoa, jotta palkkatukea saisi vielä lomautuksen jälkeen.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 54 §:n mukaan ammatillisten tutkinnon osien osaamisen arvioinnin toteuttavat ja arvioinnista päättävät yhdessä tutkinnon osittain koulutuksen järjestäjän nimeämät kaksi arvioijaa. Toinen arvioijista on opettaja tai erityisestä syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja ja toinen työelämän edustaja. Erityisestä syystä arvioinnin voi toteuttaa ja arvioinnista päättää myös kaksi opettajaa tai muuta koulutuksen järjestäjän edustajaa. 

Pääsäännön mukaisesti myös koronavirusepidemian aikana tulisi näyttöjen arvioijista toisen olla opettaja ja toisen työelämän edustaja. Voimassa oleva säännös mahdollistaa kuitenkin myös sen, että erityisestä syystä arvioinnin voi toteuttaa ja arvioinnista päättää myös kaksi opettajaa.

Koronavirusepidemian aikana työelämän edustajien toimiminen arvioijina voi olla joissakin tapauksissa mahdotonta esimerkiksi siksi, että työpaikat on suljettu, työntekijät lomautettu tai työnantaja ei työtilanteen tai muiden olosuhteiden vuoksi anna työntekijälle lupaa mennä arvioimaan näyttöjä oppilaitoksen oppimisympäristöihin. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla työntekijöiden työpanosta saatetaan puolestaan tarvita koronaviruspotilaiden hoitoon, jolloin opiskelijoiden näyttöjen arviointiin ei riitä voimavaroja.

Koronavirusepidemia on edellä kuvatun kaltaisissa tapauksissa sellainen erityinen syy, jonka perusteella näyttöjä voi arvioida kaksi opettajaa. Ennen arvioijista päättämistä koulutuksen järjestäjän on kuitenkin hyvä ottaa huomioon se, että näyttöjen järjestämisessä ja arvioinnin toteuttamisessa on mahdollista hyödyntää myös esimerkiksi etäyhteyksiä ja digitaalisia välineitä. Arvioinnin toteuttaminen ei välttämättä edellytä työelämän edustajan fyysistä läsnäoloa näyttöpaikalla.

Koulutuksen järjestäjät ovat velvollisia järjestämään lain 64 §:ssä tarkoitettua erityistä tukea tai 65 §:ssä tarkoitettua vaativaa erityistä tukea sekä tarjoamaan lain 101 §:ssä tarkoitettuja erityistä tukea saavan opiskelijan opintososiaalisia etuuksia.

Jos tuen tai palveluiden tarjoaminen etäjärjestelyin ei ole mahdollista, tulee koulutuksen järjestäjän selvittää mahdollisuudet tuen ja palveluiden antamiseen oppilaitoksen tiloissa. Erityisen tuen järjestämisessä tulee kuitenkin tarkasti kiinnittää huomiota opiskelijan terveyteen ja turvallisuuteen sekä ottaa huomioon opiskelijan mahdollinen kuuluminen riskiryhmiin.

Koulutuksen järjestäjä päättää mahdollisesti järjestettävistä valinta- tai soveltuvuuskokeista ja muista lisänäytöistä.

Pääsy- ja soveltuvuuskokeet voidaan tarvittaessa korvata sellaisilla lisänäytöillä, jotka eivät edellytä hakijan läsnäoloa. Soveltuvuuskokeet, haastattelut ja muut lisänäytöt voidaan tehdä puhelimitse tai muiden etäyhteyksien kautta, ellei hakijan fyysinen läsnäolo ole ehdottoman välttämätöntä. Näin vältytään sosiaalisten kontaktien ja matkustamisen aiheuttamilta tartuntariskeiltä.

Opetuksen käytännön työjärjestelyt kuuluvat työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin. Opettajien käytännön työjärjestelyihin ovat antaneet lisätietoa mm. Opetusalan ammattijärjestö ja Kuntatyönantajat.

Epidemian aikana on ymmärrettävää, ettei opetusta ole välttämättä mahdollista järjestää totutuilla tavoilla. On huolehdittava siitä, että oma työkuorma ei kasva liian suureksi, ja että vastuita jaetaan eri opettajien kesken. Koulussa voidaan rehtorin johdolla päättää opetusryhmien muodostamisesta ja opettajien normaalista poikkeavasta työnjaosta.

Opetusjärjestelyjen yhteydessä otetaan huomioon myös koronaviruksen leviämisen ehkäiseminen. On tärkeää, että opetuksen järjestäjät ohjeistavat kouluja opetusryhmien muodostamisessa, opettajien välisessä työnjaossa ja turvallisissa toimintatavoista opetusjärjestelyissä.

Henkilöstön ei suositella pääsääntöisesti siirtyvän toimipaikasta toiseen. Henkilökunnan kokoontumisia tulisi välttää, esimerkiksi opettajien kokoukset suositellaan järjestettäväksi ensisijaisesti etäyhteyden avulla. Suosituksilla pyritään ehkäisemään tartuntojen leviäminen kouluissa sekä varmistamaan koulujen toimintakyky.

Opettajien työjärjestelyistä saa lisätietoa mm. Opetusalan ammattijärjestön, Kuntatyönantajien ja Sivistystyönantajien verkkosivuilta.

Ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijoilla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä päivinä, joina henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma edellyttää läsnäoloa koulutuspaikassa. Silloin kun opetusta ja koulutusta järjestetään etäopetuksena, ei oikeutta maksuttomaan ateriaan ole.

Oppilaitoksia koskevan 4.8.2020 päivitetyn ohjeen mukaan opiskelijaravintolaa tai muita ruokailutiloja voi käyttää porrastetusti. Ruokailun aikana olisi oltava mahdollisuus välttää lähikontaktia ja säilyttää 1–2 metrin turvaväli muihin ruokailijoihin. Hygieniasta huolehditaan ruuanvalmistuksen ja -jakelun sekä syömisen aikana.

• OKM ja THL: Suositus  yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 4.8.2020 

Päivitetty 14.9.2020

Valtionosuudella rahoitettu ammatillinen työvoimakoulutus jatkuu, kuten muukin ammatillinen koulutus. Jo sovittuja koulutusten aloituksia ei myöskään ole tarpeen kategorisesti perua tai siirtää, vaikka opetuksessa joudutaan ottamaan huomioon viranomaisten antamat väljyys- ja hygieniaohjeet.

OKM THL : Suositus yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 4.8.2020

Osa ammatillisen koulutuksen opinnoista ja osaamisen osoittamisesta on sen luonteista, että sitä ei ole mahdollista toteuttaa ilman fyysistä kontaktia tai läheisyyttä (esim. voimankäyttö turvallisuusalalla, kuljettajakoulutus tai kosmetologi- ja kampaajakoulutus). Jos lähiopetuksessa tai näyttötilanteessa ei ole mahdollista noudattaa 1-2 metrin turvaväliä, tulee kuitenkin mahdollisuuksien mukaan noudattaa väljyys- ja hygieniaohjeita.

Lisäksi tulee noudattaa ohjeita opiskelijan ja opettajan tai muun arvioijan oireettomuudesta sekä ottaa huomioon opiskelijan ja opettajan tai muun arvioijan turvallisuus ja mahdollinen kuuluminen riskiryhmään.

Fyysistä kontaktia tai läheisyyttä edellyttävään opetus- tai näyttötilanteeseen osallistuminen on opiskelijalle vapaaehtoista ja tarvittaessa opetus- tai arviointitilanne on siirrettävä myöhempään ajankohtaan.

• OKM THL: Suositus yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 4.8.2020

Jos henkilö sairastuu päivän aikana, tulee hänen poistua välittömästi oppilaitoksesta tai siirtyä erilliseen tilaan. Oireisten tulee herkästi hakeutua koronavirustestiin. Mikäli testitulos on negatiivinen ja oireilu selvästi vähenemässä, voi opiskelija osallistua lähiopetukseen ja muuhun toimintaan oppilaitoksen tiloissa, vaikka oireet eivät olisi kokonaan väistyneet. Ennen testituloksen valmistumista on kuitenkin vältettävä kontaktia muihin. Jos oireet myöhemmin alkavat uudelleen tai lisääntyvät, tulee hakeutua uuteen koronavirustestiin ja välttää kontaktia muihin. 

Jos oppilaitoksen yhteydessä olevassa asuntolassa asuva opiskelija sairastuu, tulee oppilaitoksen ottaa yhteyttä oppilaitoksen sijaintikunnan tartuntataudeista vastaavaan yksikköön tilanteen ja vaadittavien toimenpiteiden arvioimiseksi.

Tartuntaketjujen selvitystyö kuuluu tartuntatautilain mukaan kunnan tai sairaanhoitopii-rin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Jos koronavirustartunta todetaan jollakulla opiskelijalla tai oppilaitoksessa työskentelevällä, selvitetään onko tapahtunut altistumista, ja altistuneet pitää jäljittää ja asettaa tartuntatautilain nojalla karanteeniin.   

Jos oppilaitoksen yhteydessä olevassa asuntolassa todetaan koronavirustartunta, tilanteen vaatimat järjestelyt toteutetaan yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan tartuntataudeista vastaavan yksikön kanssa.

• OKM THL: Suositus yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 4.8.2020
• THL: Koronavirustestit
• THL: Karanteeni ja eristys

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat antaneet mm. ammatillista koulutusta koskevan suosituksen lähiopetuksen turvalliseen järjestämiseen ja oppilaitosten tilojen käyttöön. 

Oppilaitosten opetustoimintaan ja muuhun lakisääteiseen toimintaan ei lähtökohtaisesti sovelleta yleisiä kokoontumisrajoituksia. Jos oppilaitoksen opiskelijat suorittavat testin osana opintojaan, toiminta katsotaan osaksi oppilaitoksen opetustoimintaa eikä siihen sovelleta yleisiä kokoontumisrajoituksia. Suosituksen ohjeita oireettomuudesta, riskiryhmistä, käsi- ja yskimishygieniasta, suositeltavasta etäisyydestä henkilöiden välillä, siivouksesta jne. tulee kuitenkin noudattaa.

Muiden kuin opiskelijoiden ja henkilökunnan oleskelua oppilaitoksen alueella voidaan oppilaitoksen omalla päätöksellä rajoittaa. Hygieniapassitestejä ulkopuolisille voidaan oppilaitoksen omalla päätöksellä toteuttaa, mutta tällöin tulee noudattaa valtioneuvoston kulloinkin voimassa olevia kokoontumisrajoituksia koskevia suosituksia ja aluehallintovirastojen yleisötilaisuuksia koskevia tartuntatautilain mukaisia päätöksiä.

Ohjeita oireettomuudesta, riskiryhmistä, käsi- ja yskimishygieniasta, suositeltavasta etäisyydestä henkilöiden välillä, siivouksesta jne. tulee luonnollisesti noudattaa ulkopuolisten testiä suorittamaan tulevien henkilöiden osalta. Lisäksi on hyvä pitää kirjaa siitä, ketä ulkopuolisia oppilaitoksessa on milloinkin ja missäkin tilassa ollut. Tämä on tarpeen mahdollisten tartuntaketjujen jäljittämiseksi.

•  OKM ja THL: Suositus  yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 4.8.2020
• Aluehallintovirastojen yleistiedonannot mm. kokoontumisrajoituksista

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee tällä hetkellä kasvomaskin käyttöä koko maassa. Tarkemmat suositukset maskin käytöstä eri tilanteissa riippuvat epidemian vaiheesta ja voivat vaihdella alueittain.

Koronaepidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheessa THL suosittaa kasvomaskin käyttöä joukkoliikenteen lisäksi myös harrastus- ja vapaaehtoistoiminnan sisätiloissa, jos samassa tilassa toimii ja oleskelee useampia henkilöitä sekä julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa, joissa lähikontakteja ei voida aina välttää. 

THL:n maskisuositus kansalaisille koskee ensisijaisesti yli 12-vuotiaita. Koronaepidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheessa maskia suositellaan käytettäväksi korkeakouluissa, toisen asteen oppilaitoksissa ja peruskouluissa kuudennesta luokasta lähtien. Maskia suositellaan käytettäväksi myös koulukuljetuksessa ja joukkoliikenteessä koulumatkoilla.. Peruskoulussa maskisuositusta voidaan toteuttaa luokka-asteittain riippumatta yksittäisten oppilaiden iästä. Perusopetuksen alaluokkien eri vuosiluokkien opetusta yhdistävässä yhdysluokkaopetuksessa ei kuudesluokkalaistenkaan tarvitse käyttää maskia koulupäivän aikana.

Koska kyse on suosituksesta, oppilaita tai opiskelijoita ei voi velvoittaa käyttämään maskeja. Käyttöön kuitenkin on syytä kannustaa ja opastaa, jotta mahdollinen epidemian leviäminen pystytään mahdollisimman tehokkaasti estämään.

Kunta ja sairaanhoitopiiri päättävät tulisiko omalla alueella ottaa käyttöön kiihtymis- tai leviämisvaiheen suositus. Tämän jälkeen kukin toimija (esim. opetuksen järjestäjä) päättää miten, koska ja minkälaisin rajauksin suositus käytännössä voitaisiin toteuttaa.

Kasvomaskia voi käyttää alueellisen viranomaisen suosituksen mukaan myös muissa tilanteissa, joissa lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista. 

THL ei ole antanut erikseen suositusta maskien käytöstä vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa. THL suosittelee maskien käyttämistä julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa, joissa lähikontakteja ei voida aina välttää. Tämän takia maskin käyttö on perusteltua vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa vastaavalla tavalla kuin muissa koulutusmuodoissa. 

• THL:n suositus kasvomaskien käytöstä kansalaisille 
• THL kysymyksiä ja vastauksia maskisuosituksesta 
• THL OKM suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana 4.8.2020
• OKM THL Suositus yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 4.8.2020

Työnantajalla on ollut koronavirusepidemian takia oikeus lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevä työntekijä samoilla edellytyksillä kuin työntekijä, jolla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Muutos oli voimassa 31.12.2020 asti ja se koski myös määräaikaisessa työsuhteessa olevia oppisopimusopiskelijoita. Määräaikaisen työntekijän lomauttamista koskevia väliaikaisia lain säännöksiä saadaan kuitenkin edelleen soveltaa sellaisiin lain voimassaolon päättymisen jälkeen jatkuviin lomautuksiin, joissa lomautus on alkanut väliaikaisen lain voimassa ollessa.

Väliaikaisen lain voimassaolon päättymisen jälkeen noudatetaan tavanomaisia työsopimuslain lomauttamisen edellytyksiä koskevia säännöksiä. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevä voidaan lomauttaa, kun työnantajalla on taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen tai työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta. Määräaikaisessa työsuhteessa olevan saa lain mukaan lomauttaa vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

Jos opintojen eteneminen hidastuu tai niitä ei pysty suorittamaan, tulee ottaa yhteyttä TE-toimistoon ja oppilaitokseen.

Väliaikainen lakimuutos lyhytkestoisten opintojen kokonaisuuden keston jatkamisesta koronatilanteen aiheuttaman viivästymisen vuoksi on päättynyt 31.12.2020.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaan työnhakijan on osallistuttava säännöllisesti koulutus- tai opintosuunnitelman mukaiseen opetukseen. Työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä on, että työnhakija etenee opinnoissaan. Ammatillisten opintojen osalta edellytetään, että opinnot etenevät koulutus- tai opintosuunnitelmassa tarkoitetulla tavalla. Jos opintoja ei pysty suorittamaan tai niiden eteneminen hidastuu, tulee aina ottaa yhteyttä TE-toimistoon. Lisäksi opiskelijan tulee olla yhteydessä oppilaitokseen, jotta suunnitelmia voidaan päivittää.

TE-toimisto voi joustaa opintojen etenemisen seurannassa, jos pätevästä syystä on ilmeistä, että opinnoissa eteneminen on vaikeaa tai mahdotonta asetetussa aikataulussa. Näissä tilanteissa TE-toimisto voi sopia työnhakijan kanssa seurantajakson pidentämisestä.

Jos opintoja ei voi suorittaa opiskelijasta riippumattomasta syystä, opinnot voi jaksottaa, jolloin henkilö on oikeutettu työttömyysetuuteen, eikä opiskelun tukemisen 24 kuukauden enimmäisaika kulu opiskelujaksojen välisenä aikana. Opintoja ei voi suorittaa opintojaksojen välisenä aikana. Jaksotuksesta sovitaan koulutuksen järjestäjän ja TE-toimiston kanssa.

Opintojen tukeminen voidaan perustellusta syystä myös tilapäisesti keskeyttää. Opiskelun tukemisen tilapäinen keskeytys ei estä opiskelemasta haluamassaan laajuudessa keskeytyksen aikana. Keskeytyksen aikana ei ole kuitenkaan oikeutta työttömyysetuuteen.

Työpaikalla järjestettävää koulutusta voidaan järjestää koulutuksen järjestäjän ulkopuolisella työpaikalla, jos se on työpaikan puolesta mahdollista ja koulutuksen järjestäjä ja työnantaja arvioivat, että työympäristö on turvallinen opiskelijalle.

Mikäli työpaikalla on suuri riski saada koronatartunta, on suositeltavaa, että työpaikalla järjestettävää koulutusta ei toteuta ja sitä jatketaan vasta, kun riskiä ei enää ole.

Terveydenhoitoalalla tulee ottaa huomioon, että opiskelijoiden työpanosta saatetaan tarvita, mikäli terveydenhoitoon tulee henkilöstövajetta epidemiatilanteen pahentuessa.

• OPH: Ammatillisen koulutuksen järjestäminen ja työelämäyhteistyö

Ammatillisen koulutuksen näyttöjen toteuttamista koskevaa sääntelyä on joustavoitettu heinäkuun alusta voimaan tulleella väliaikaisella lakimuutoksella. Lakimuutos on voimassa 31.7.2021 saakka.

Ammatillisen tutkinnon osan osaaminen osoitetaan tekemällä käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa (näyttö). Jos näyttöä ei covid-19-epidemiasta johtuvista syistä voida toteuttaa aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa, ammattitaito ja osaaminen voidaan heinäkuun alusta voimaan tulleen väliaikaisen lain mukaan osoittaa suorittamalla muita käytännön tehtäviä, jotka mahdollisimman hyvin vastaavat aitoja työtilanteita ja työprosesseja. 

Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukaan näytöt tulee järjestää ensisijaisesti työpaikoilla käytännön työtilanteissa. Tätä pääsääntöä tulee edelleen noudattaa, mikäli se on työpaikan puolesta mahdollista ja koulutuksen järjestäjä ja työnantaja arvioivat, että työympäristö on turvallinen opiskelijalle ja näytön arvioijille.

Perustellusta syystä näyttö voidaan järjestää myös muualla kuin työpaikalla. Näyttöympäristön tulee tällöin mahdollistaa tutkinnon perusteissa määrätyn osaamisen osoittaminen. Näyttöjä voidaan tämän säännöksen nojalla toteuttaa myös muissa näyttöympäristöissä, kuten koulutuksen järjestäjän omilla työmailla, opetusmetsissä, opetusmaatiloilla tai oppilaitoksen työsaleissa taikka muutoin oppilaitoksessa.

Tarvittaessa näytössä osoitettua osaamista voidaan täydentää muulla osaamisen arvioinnilla siten kuin Opetushallitus tutkinnon perusteissa osaamisen arvioinnista määrää. Väliaikaisen lakimuutoksen myötä näytössä osoitettua osaamista voidaan täydentää muulla osaamisen arvioinnilla myös siltä osin, kuin osaamista ei covid-19-epidemiasta johtuvista syistä voida osoittaa aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa. Lain mukaan ammatillisen tutkinnon osan osaamista ei voida kuitenkaan osoittaa eikä arvioida pelkästään kirjallisten tehtävien perusteella.

Väljennyksiä ei ole tarkoitus suunnitella tutkintokohtaisiin osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmiin, vaan joustojen välttämättömyys tulee arvioida tilannekohtaisesti ja kunkin opiskelijan osalta yksilöllisesti. Opiskelijakohtaisesti osaamisen osoittaminen suunnitellaan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa.

Väljennyksistä huolimatta tulee huolehtia siitä, että ensisijaisesti selvitetään mahdollisuudet toteuttaa näytöt aidoissa työtilanteissa esimerkiksi vaihtoehtoisia työpaikkoja kartoittamalla, sillä osaamisen osoittaminen aidoissa työtehtävissä on keskeinen ammatillisen koulutuksen laatutekijä. Esitettyjä joustomahdollisuuksia käytetään vain silloin, kun se on koronavirusepidemiaan liittyvien syiden vuoksi välttämätöntä. Ammatillisessa koulutuksessa tulee myös poikkeuksellisten järjestelyjen aikana varmistaa tutkintoa suorittavien osaamisen laatu ja työelämävastaavuus.

• Opetushallitus: Ammatillisen koulutuksen järjestäminen ja työelämäyhteistyö

Jos työpaikalla järjestettävää koulutusta on mahdollista siirtää myöhemmäksi ilman, että se viivästyttää kohtuuttomasti opintojen etenemistä, voi uudesta ajankohdasta sopia työnantajan kanssa.

Jos opiskelijan valmistuminen tai opintojen sujuva eteneminen on kiinni työpaikalla järjestettävästä koulutuksesta, selvitetään, löytyykö opiskelijalle toista työpaikkaa. Jos toista työpaikkaa ei löydy, osaamisen hankkimista jatketaan jossakin muussa oppimisympäristössä.

• OPH: Ammatillisen koulutuksen järjestäminen ja työelämäyhteistyö
• OKM THL: Suositus yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 4.8.2020

Koronaepidemiaan liittyvässä toimintasuunnitelmassa epidemia on jaettu kolmeen vaiheeseen: perustaso, kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe.  Näiden avulla arvioidaan suositusten ja rajoitusten tarvetta sekä kohdentamista. Vaiheita voidaan käyttää myös päätöksenteon perusteluina alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Valtioneuvosto puoltaa 22.10. antamassaan periaatepäätöksessä suositusta, että yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, aikuisten taiteen perusopetuksessa, vapaassa sivistystyössä ja aikuisten perusopetuksessa siirryttäisiin laajamittaisempiin omaehtoisiin etäopetusjärjestelyihin lähtökohtaisesti vasta siinä vaiheessa, kun se on terveysviranomaisen tekemän alueellisen epidemiologisen arvion perusteella aivan välttämätöntä. 

Kiihtymisvaiheessa suositellaan, että korkeakoulut harkitsevat vakavasti siirtymistä etäopetukseen, kuitenkin huomioiden välttämättömän lähiopetuksen tarpeet.

Leviämisvaiheessa suositellaan, että lukiot, ammatilliset oppilaitokset, vapaan sivistystyön oppilaitokset, aikuisten taiteen perusopetusta ja aikuisten perusopetusta järjestävät oppilaitokset sekä korkeakoulut harkitsevat vakavasti siirtymistä kokonaisuudessaan etäopetukseen, kuitenkin huomioiden välttämättömän lähiopetuksen tarpeet.

Opetusta ja koulutusta järjestetään toimintalainsäädännön mukaisesti ja sen mahdollistamin joustoin. Hygienia- ja turvallisuusohjeistus huomioidaan. Etäopetuksen järjestelyt toteutetaan siten, että kielteiset vaikutukset opintojen etenemiselle voidaan minimoida.

• Valtioneuvoston periaatepäätös 23.10.2020
• THL: Koronaepidemia: alueiden tilanne, rajoitukset ja suositukset
• OKM THL: Suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana
• OKM THL: Suositus yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 4.8.2020 
• OPH: Taiteen perusopetuksen järjestäminen
• OPH: Vapaan sivistystyön koulutuksen toteuttaminen

Korkeakoulut, oppilaitokset ja muut vaihto-ohjelmia ja hankkeita toteuttavat organisaatiot päättävät itse, yhdessä yhteistyöorganisaatioidensa kanssa, kansainvälisten toimintojensa toteuttamisesta ja sopivat toimenpiteistä sekä lähtevän että saapuvan liikkuvuuden osalta.

Vaihtojaksojen siirtämiset, keskeyttämiset ja uudelleenorganisoinnit ovat ensisijaisesti oppilaitoksen tai korkeakoulun päätettävissä. Niiden tulee seurata viranomaistiedotteita, olla yhteydessä kv-hankkeisiin osallistuviin henkilöihin ja neuvoa heitä ottamaan tarvittaessa yhteyttä Suomen suurlähetystöön tai konsulaattiin lisäohjeiden saamiseksi.

EU-hankkeiden kansainvälisiä toimintoja on mahdollista keskeyttää ennenaikaisesti, toteuttaa toisen yhteistyökumppanin luona, siirtää myöhempään ajankohtaan tai perua. Peruuntumisesta tai siirtymisestä tulee ilmoittaa mahdollisimman pian kansalliseen toimistoon eli Opetushallitukseen, joka neuvoo asiassa eteenpäin.

Suomen kansallisen toimiston rahoittamien Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen –ohjelmien kautta tuettujen liikkuvuusjaksojen ja kulujen osalta on mahdollista hakea korvausta force majeure -menettelyn kautta. Force majeure -käytännöt voivat vaihdella maittain. Hankkeen kulujen korvaamisesta päättää aina hanketta rahoittavan maan kansallinen toimisto, joten on keskeistä, että hanketta koordinoiva organisaatio johtaa prosessia rahoittavan kansallisen toimiston ohjeiden mukaisesti.

Muiden kuin EU-ohjelmien rahoittaminen vaihtojen osalta tulee olla yhteydessä rahoittajatahoon.

Lisätietoja saa enssijaisesti oman oppilaitoksen kv-palveluista.

Lisätietoa oppilaitoksille: Koronaviruksen vaikutukset Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmiin

Opetushallituksen toiminta ja koronavirus

EDUFI-harjoittelu

 

Korkeakoulujen tilojen sulkeminen Aluehallintovirastojen päätöksillä ei ole lähtökohtaisesti koskenut yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimus,- kehitys- ja innovaatiotoiminnan käytössä olevia tiloja, erityisesti kriittisillä tutkimuksen aloilla. Tutkimus- ja tki-tiloissa voidaan työskennellä, kun henkilöstön turvallisuudesta huolehditaan tila- ja hygieniajärjestelyin.

• Tietoa koottuna yliopistoittain (Unifi)
• Tietoa koottuna ammattkorkeakouluittain (Arene)

Väliaikaisen yliopistolain sekä ammattikorkeakoululain muutoksen mukaan opiskelija voi ensimmäisenä lukuvuonna ilmoittautua poissa olevaksi, jos hän on estynyt aloittamasta opintojaan korona (covid-19) -epidemiaan liittyvän viranomaismääräyksen vuoksi taikka muusta epidemiaan liittyvästä painavasta syystä. 

Yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muutokset ovat  voimassa 1.7.2020 – 31.7.2021.

Koronaepidemiaan liittyvässä toimintasuunnitelmassa epidemia on jaettu kolmeen vaiheeseen: perustaso, kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe.  Näiden avulla arvioidaan suositusten ja rajoitusten tarvetta sekä kohdentamista. Vaiheita voidaan käyttää myös päätöksenteon perusteluina alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Valtioneuvosto puoltaa 22.10. antamassaan periaatepäätöksessä suositusta, että yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, aikuisten taiteen perusopetuksessa, vapaassa sivistystyössä ja aikuisten perusopetuksessa siirryttäisiin laajamittaisempiin omaehtoisiin etäopetusjärjestelyihin lähtökohtaisesti vasta siinä vaiheessa, kun se on terveysviranomaisen tekemän alueellisen epidemiologisen arvion perusteella aivan välttämätöntä. 

Kiihtymisvaiheessa suositellaan, että korkeakoulut harkitsevat vakavasti siirtymistä etäopetukseen, kuitenkin huomioiden välttämättömän lähiopetuksen tarpeet.

Leviämisvaiheessa suositellaan, että lukiot, ammatilliset oppilaitokset, vapaan sivistystyön oppilaitokset, aikuisten taiteen perusopetusta ja aikuisten perusopetusta järjestävät oppilaitokset sekä korkeakoulut harkitsevat vakavasti siirtymistä kokonaisuudessaan etäopetukseen, kuitenkin huomioiden välttämättömän lähiopetuksen tarpeet.

Opetusta ja koulutusta järjestetään toimintalainsäädännön mukaisesti ja sen mahdollistamin joustoin. Hygienia- ja turvallisuusohjeistus huomioidaan. Etäopetuksen järjestelyt toteutetaan siten, että kielteiset vaikutukset opintojen etenemiselle voidaan minimoida.

• Valtioneuvoston periaatepäätös 23.10.2020
• THL: Koronaepidemia: alueiden tilanne, rajoitukset ja suositukset
• OKM THL: Suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana
• OKM THL: Suositus yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 4.8.2020 
• OPH: Taiteen perusopetuksen järjestäminen
• OPH: Vapaan sivistystyön koulutuksen toteuttaminen

Opintotukisäännökset mahdollistavat koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen huomioimisen opintotuen enimmäisajoissa ja opintojen riittävässä edistymisessä.

Jos opiskelu ei ole ollut mahdollista, opintotuen maksamista voidaan jatkaa, vaikka opintosuoritusmäärä ei ole ollut riittävä, ja opintotuen enimmäisaikaa voidaan pidentää.

KELA: usein kysyttyä koronatilanteesta ja opintotuesta 

KELA: koronavirus ja opintoetuudet -tiedote oppilaitoksille 

Koronaepidemiaan liittyvässä toimintasuunnitelmassa epidemia on jaettu kolmeen vaiheeseen: perustaso, kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe.  Näiden avulla arvioidaan suositusten ja rajoitusten tarvetta sekä kohdentamista. Vaiheita voidaan käyttää myös päätöksenteon perusteluina alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Valtioneuvosto puoltaa 22.10. antamassaan periaatepäätöksessä suositusta, että yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, aikuisten taiteen perusopetuksessa, vapaassa sivistystyössä ja aikuisten perusopetuksessa siirryttäisiin laajamittaisempiin omaehtoisiin etäopetusjärjestelyihin lähtökohtaisesti vasta siinä vaiheessa, kun se on terveysviranomaisen tekemän alueellisen epidemiologisen arvion perusteella aivan välttämätöntä. 

Kiihtymisvaiheessa suositellaan, että korkeakoulut harkitsevat vakavasti siirtymistä etäopetukseen, kuitenkin huomioiden välttämättömän lähiopetuksen tarpeet.

Leviämisvaiheessa suositellaan, että lukiot, ammatilliset oppilaitokset, vapaan sivistystyön oppilaitokset, aikuisten taiteen perusopetusta ja aikuisten perusopetusta järjestävät oppilaitokset sekä korkeakoulut harkitsevat vakavasti siirtymistä kokonaisuudessaan etäopetukseen, kuitenkin huomioiden välttämättömän lähiopetuksen tarpeet.

Opetusta ja koulutusta järjestetään toimintalainsäädännön mukaisesti ja sen mahdollistamin joustoin. Hygienia- ja turvallisuusohjeistus huomioidaan. Etäopetuksen järjestelyt toteutetaan siten, että kielteiset vaikutukset opintojen etenemiselle voidaan minimoida.

• Valtioneuvoston periaatepäätös 23.10.2020
• THL: Koronaepidemia: alueiden tilanne, rajoitukset ja suositukset
• OKM THL: Suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana
• OKM THL: Suositus yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 4.8.2020 
• OPH: Taiteen perusopetuksen järjestäminen
• OPH: Vapaan sivistystyön koulutuksen toteuttaminen

Kunnat ja kuntayhtymät voivat antaa kunnallisia ja alueellisia suosituksia noudattaa ryhmäharrastustoiminnassa vastaavia turvallisuusohjeita kuin yleisötilaisuuksissa. 

Harrastustoiminnassa ja julkisten tilojen käytössä on huolehdittava, että osallistujien ja seurueiden on tosiasiallisesti mahdollista välttää lähikontakti toisiinsa. Tämä voi tapahtua osallistujamäärää rajoittamalla, asiakaspaikka- tai tilajärjestelyin taikka muilla tavoin.

Koronaepidemiaan liittyvässä toimintasuunnitelmassa epidemia on jaettu kolmeen vaiheeseen: perustaso, kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe.  Näiden avulla arvioidaan suositusten ja rajoitusten tarvetta sekä kohdentamista. Vaiheita voidaan käyttää myös päätöksenteon perusteluina alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Koronaepidemian kiihtymisvaiheessa kunnat ja kuntayhtymät voivat lisäksi suositella aikuisten (18-vuotiaat ja sitä vanhemmat) ns. korkean riskin ryhmäharrastusten keskeyttämistä sisätiloissa ja toteuttamista mahdollisuuksien mukaan etämuotoisena. Korkeampi tartuntariski liittyy harrastuksiin, joissa lähikontakteja ja pisaratartunnan riskiä lähietäisyydellä ei voida välttää. 
Leviämisvaiheessa kuntien ja kuntayhtymien suositellaan harkitsevan suositusten tiukentamista siten, että ryhmäharrastustukset keskeytettäisiin tilapäisesti tilojen käyttörajoitusten perusteella tarvittaessa kokonaan. 

Lasten ja nuorten harrastustoiminnan ja taiteen perusopetuksen sekä toimintakyvyltään rajoittuneiden väestöryhmien harrastustoiminnan osalta on tärkeää arvioida, mitä vaikutuksia rajoituksilla olisi. 

Valtioneuvoston ja ministeriöiden suositusten tarkoitus on tukea eri toimijoiden ja viranomaisten toimintaa, ja erityisesti kuntien ja kuntayhtymien sekä aluehallintovirastojen tartuntatautilain mukaisten tehtävien toteuttamista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta voi tarkistaa voimassa olevat ohjeet ja mitkä alueet kuuluvat koronaepidemian perustaso-, kiihtymis- ja leviämisvaiheeseen.

• Valtioneuvoston periaatepäätös 23.10.2020
• OKM ja THL suositus: Koronaviruksen tartuntariski sisätiloissa järjestettävässä liikunta- ja kulttuuritoiminnassa
•  THL: Koronaepidemia: alueiden tilanne, rajoitukset ja suositukset
• AVI: vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin koronarajoituksista
• OPH: Taiteen perusopetuksen järjestäminen

Harrastustoiminnan järjestäjän vastuulla on toimia ohjeiden ja suositusten mukaisesti. Kunnat vastaavat oman alueensa tartuntatautien torjunnasta ja ne päättävät myös harrastustoimintaan käytettävien tilojensa mahdollisista rajoituksista. Urheilun lajiliittoja, olympiakomiteaa sekä kulttuuri- ja nuorisoalan järjestöjä kannustetaan tekemään tarkennettuja ohjeistuksia harrastustoiminnan turvallisuuden lisäämiseksi. 

Kunnat, kuntayhtymät voivat antaa kunnallisia ja alueellisia suosituksia noudattaa ryhmäharrastustoiminnassa vastaavia turvallisuusohjeita kuin yleisötilaisuuksien järjestämisessä. Myös sairaanhoitopiirit voivat antaa tarkempia alueellisia ja paikallisia suosituksia.

Valtioneuvoston ja ministeriöiden suositusten tarkoitus on tukea eri toimijoiden ja viranomaisten toimintaa, ja erityisesti kuntien ja kuntayhtymien sekä aluehallintovirastojen tartuntatautilain mukaisten tehtävien toteuttamista. Toimintasuunnitelmassa epidemia on jaettu kolmeen vaiheeseen: perustaso, kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe. Näiden avulla arvioidaan suositusten ja rajoitusten tarvetta sekä kohdentamista. Vaiheita voidaan käyttää myös päätöksenteon perusteluina alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Hallitus puoltaa periaatepäätöksessään 23.10.2020, että kunnat voivat epidemian kiihtymisvaiheessa suositella aikuisten (18-vuotiaat ja sitä vanhemmat) ryhmäharrastusten keskeyttämistä sisätiloissa korkean tartuntariskin tilanteissa ja toimintamuodoissa. Korkeampi tartuntariski liittyy harrastuksiin, joissa lähikontakteja ja pisaratartunnan riskiä lähietäisyydellä ei voida välttää. Kaikenikäisten harrastustoiminta pitäisi järjestää niin, että osallistujien ja seurueiden on mahdollista välttää lähikontaktia. Leviämisvaiheen alueilla suositellaan ryhmäharrastustoiminnan keskeyttämistä tarvittaessa kokonaan. Lasten ja nuorten sekä toimintakyvyltään rajoittuneiden väestöryhmien harrastustoiminnan osalta pitäisi tällöinkin käyttää erityistä harkintaa. 

Tilojen sulkeminen ja yleisten kokousten tai yleisötilaisuuksien kieltäminen on ensisijaisesti kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaavan toimielimen vastuulla. Aluehallintovirastot voivat tehdä vastaavat päätökset silloin, kun päätökset ovat tarpeen usean kunnan alueella.

Osa harrastustoiminnasta voi olla yleisötilaisuudeksi tai yleiseksi kokoukseksi tulkittava tapahtuma. Tällaiset tilaisuudet ovat yleisötilaisuuksia koskevien aluehallintovirastojen rajoitusten piirissä. Esimerkiksi urheiluseurojen ja muiden harrastuskerhojen toiminta ja tilaisuudet, joissa ei ole yleisöä ja jotka eivät ole kaikille avoimia, eivät ole yleisötilaisuuksia tai yleisiä kokouksia. 

• Valtioneuvoston periaatepäätös 23.10.2020
• OKM ja THL suositus: Koronaviruksen tartuntariski sisätiloissa järjestettävässä liikunta- ja kulttuuritoiminnassa
• THL: Koronaepidemia: alueiden tilanne, rajoitukset ja suositukset
• AVI: vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin koronarajoituksista
• AVI: Voimassa olevat kokoontumisrajoitukset

Koronaviruksen tartuntariskiin harrastuksissa vaikuttaa muun muassa osallistujien määrä, harrastustilan koko ja ilmastointi sekä toiminnan laatu. Korkeampi tartuntariski liittyy harrastuksiin, joissa lähikontakteja ja pisaratartunnan riskiä lähietäisyydellä ei voida välttää. 

Kattavaa listaa koronaviruksen korkean tartuntariskin harrastuksista tai liikuntalajeista ei ole laadittu, mutta arvioinnissa voi käyttää apuna OKM opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositusta Koronaviruksen tartuntariski sisätiloissa järjestettävässä liikunta- ja kulttuuritoiminnassa.

Perusperiaatteena on, että tartuntariski kasvaa, jos

• ei ole mahdollista säilyttää riittäviä turvaetäisyyksiä (vähintään 2 metriä henkilöiden välillä jatkuvasti)
• maskia ei voida käyttää
• harrastukseen liittyy hengästymistä tai voimakasta äänenkäyttöä. 

Tartuntariski on suurentunut erityisesti sisätiloissa harjoitettavissa joukkue- ja kontaktilajeissa, joissa kontaktitilanteiden välttäminen on vaikeaa. Myös kuorolauluun on liittynyt tutkimusten mukaan suurentunut tartuntariski. 

• OKM ja THL suositus: Koronaviruksen tartuntariski sisätiloissa järjestettävässä liikunta- ja kulttuuritoiminnassa
• Valtioneuvoston periaatepäätös 23.10.2020

Kansalaisopistoissa voi siirtyä etäopetukseen, mikäli koulutuksen sisällöt ja kohderyhmät ovat sellaisia, että etäopetus on toimiva opetuksen muoto.

Opetushallituksen tilastotietojen keruuta koskevasta ohjeistuksesta löytyy tietoa siitä, miten opetustunteja tilastoidaan ohjatussa etäopetuksessa. Opiskelijan itsenäisestä opiskelusta ei voi kirjata suoritteita rahoituksen perusteeksi. 

• OPH: Vapaan sivistystyön koulutuksen toteuttaminen

Valtioneuvosto on määräaikaisesti muuttanut asetusta vapaasta sivistystyöstä siten, että opetusta järjestettäessä kansanopistojen ei tarvitse huomioida vapaan sivistystyön asetuksessa olevaa 20 % etäopetuksen rajausta eikä velvollisuutta sisällyttää vähintään yksi 10 tunnin lähiopetusjakso etäopetuksena toteutettavaan koulutukseen (614/2020). Määräaikainen muutos on voimassa1.9.2020 – 31.8.2021.

• OPH: Vapaan sivistystyön koulutuksen toteuttaminen

Vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa ei ole oppilaitoksen ylläpitäjille säädetty velvollisuutta järjestää vapaata sivistystyötä.

Koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi oppilaitoksen ylläpitäjän ei tarvitse järjestää koulutusta, jos koulutuksen järjestäminen muulla tavoin kuin lähiopetuksena ei ole mahdollista.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi käyttää harkintaa suoritemääriä vahvistaessaan ja ottaa huomioon toteumavuoden erityisolosuhteet.

Työttömyysetuuden katkeamiseen vaikuttaa moni asia, eikä tyhjentävää vastausta etuuden jatkumiseen voi antaa. Moni asia kuuluu työttömyysetuuden maksajan eli KELAn harkintaan.

Maahanmuuttajille tarkoitettua kotoutumiskoulutusta ja omaehtoista kotoutumissuunnitelman mukaista koulutusta järjestetään mm. vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Jotta osallistuja voi saada työttömyysetuutta on hänen osallistuttava alkukartoitukseen ja opiskeltava kotoutumiskoulutuksessa. Kotoutumissuunnitelma tehdään yhdessä TE-toimiston tai kunnan viranomaisen kanssa. TE-toimistolla on oma harkintavalta esim. siinä, keskeytetäänkö koulutus.

Käytettävissä oleviin palveluihin tullee muutoksia, joten ELY-keskukset ovat ohjeistaneet TE-toimistoja seuraavasti:

"Ensimmäisen kotoutumissuunnitelman laatimista harkittaessa tulee huomioida, voiko asiakas käytännössä osallistua palveluihin tällä hetkellä. Ensimmäinen kotoutumissuunnitelma tulee laatia kolmen vuoden kuluessa ensimmäisen oleskeluluvan saamisesta. Jos määräaikaa ensimmäisen kotoutumissuunnitelman tekemiselle on vielä reilusti, voi olla tarkoituksenmukaista laatia ensimmäinen kotoutumissuunnitelma sitten, kun palvelut jatkuvat normaalisti.  Asiakkaan kotoutumisaika lähtee kulumaan suunnitelman allekirjoittamisesta, joten suunnitelmaa ei liene tarkoituksenmukaista tehdä, jos asiakasta ei voida ohjata palveluihin. Asiassa huomioida asiakkaan tilanne, palvelutarve sekä käytettävissä olevat palvelut.

Jo käynnissä olevien kotoutumispalvelujen osalta tulee erityisesti harkita se, tulisiko palvelu keskeyttää. Vaikka kotoutumispalvelu olisi järjestettävissä etäyhteyksin, tulee asiassa kiinnittää huomiota siihen, voidaanko asiakkaalta vaatia sellaista itsenäisyyttä, jota etänä palveluun osallistuminen edellyttäisi.

Jos palvelu päätetään yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa, työnhakijalle ei tehdä työttömyysturvaoikeuden selvittämiseksi selvityspyyntöä eikä palvelun päättymisen takia aseteta korvauksetonta määräaikaa tai työssäolovelvoitetta. Asiakasviestinnässä tulee keskeisenä asiana painottaa, että työnhakijan tulee toimia TE-toimiston ja terveydenhuoltoviranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti, eikä ohjeita noudattava työnhakija menetä oikeuttaan työttömyysetuuteen.

Kun palvelu päätetään, tulee asiakkaalle antaa palvelun päättölausunto ja uusi etuuden salliva lausunto. Korotettuun etuuteen palveluun osallistumisen perusteella asiakas ei luonnollisesti ole enää oikeutettu, koska palvelu päättyy."

Kunnat ja kuntayhtymät voivat antaa kunnallisia ja alueellisia suosituksia noudattaa ryhmäharrastustoiminnassa vastaavia turvallisuusohjeita kuin yleisötilaisuuksissa. 

Harrastustoiminnassa ja julkisten tilojen käytössä on huolehdittava, että osallistujien ja seurueiden on tosiasiallisesti mahdollista välttää lähikontakti toisiinsa. Tämä voi tapahtua osallistujamäärää rajoittamalla, asiakaspaikka- tai tilajärjestelyin taikka muilla tavoin.

Koronaepidemiaan liittyvässä toimintasuunnitelmassa epidemia on jaettu kolmeen vaiheeseen: perustaso, kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe.  Näiden avulla arvioidaan suositusten ja rajoitusten tarvetta sekä kohdentamista. Vaiheita voidaan käyttää myös päätöksenteon perusteluina alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Koronaepidemian kiihtymisvaiheessa kunnat ja kuntayhtymät voivat lisäksi suositella aikuisten (18-vuotiaat ja sitä vanhemmat) ns. korkean riskin ryhmäharrastusten keskeyttämistä sisätiloissa ja toteuttamista mahdollisuuksien mukaan etämuotoisena. Korkeampi tartuntariski liittyy harrastuksiin, joissa lähikontakteja ja pisaratartunnan riskiä lähietäisyydellä ei voida välttää. 
Leviämisvaiheessa kuntien ja kuntayhtymien suositellaan harkitsevan suositusten tiukentamista siten, että ryhmäharrastustukset keskeytettäisiin tilapäisesti tilojen käyttörajoitusten perusteella tarvittaessa kokonaan. 

Lasten ja nuorten harrastustoiminnan ja taiteen perusopetuksen sekä toimintakyvyltään rajoittuneiden väestöryhmien harrastustoiminnan osalta on tärkeää arvioida, mitä vaikutuksia rajoituksilla olisi. 

Valtioneuvoston ja ministeriöiden suositusten tarkoitus on tukea eri toimijoiden ja viranomaisten toimintaa, ja erityisesti kuntien ja kuntayhtymien sekä aluehallintovirastojen tartuntatautilain mukaisten tehtävien toteuttamista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta voi tarkistaa voimassa olevat ohjeet ja mitkä alueet kuuluvat koronaepidemian perustaso-, kiihtymis- ja leviämisvaiheeseen.

• Valtioneuvoston periaatepäätös 23.10.2020
• OKM ja THL suositus: Koronaviruksen tartuntariski sisätiloissa järjestettävässä liikunta- ja kulttuuritoiminnassa
•  THL: Koronaepidemia: alueiden tilanne, rajoitukset ja suositukset
• AVI: vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin koronarajoituksista
• OPH: Taiteen perusopetuksen järjestäminen

Nuorisotyössä tilojen avaaminen tavanomaiselle toiminnalle on mahdollista. Tartuntojen leviämistä pyritään edelleen estämään. Tarkat ratkaisut esimerkiksi tilojen käyttöön ja palveluiden järjestämistapaan tehdään paikallisesti. Eri menetelmiä voidaan käyttää rinnakkain ja kehittää edelleen nuorten etu ja paikalliset olosuhteet huomioiden.

Nuorisotilatoiminnassa, etsivässä nuorisotyössä ja nuorten työpajatoiminnassa on erityisesti otettava huomioon seuraavat suositukset:

• Toimintaan voi osallistua vain oireettomana
• Suositeltua turvaväliä (1-2 m) noudatetaan
• Hyvää käsi- ja yskimishygieniaa noudatetaan
• Työterveyslaitoksen siivousohjeet huomioidaan
• Annetaan osallistujille tarvittavat ohjeet ja huolehditaan niiden noudattamisesta
• Toimitaan niin, että sairastumistapauksissa altistuneet voidaan jäljittää

Tapahtumia ja muita yleisötilaisuuksia koskevat aluehallintoviraston tartuntatautilain nojalla tekemät päätökset. Jos tartuntatautitilanne pahenee äkillisesti, kunta voi tehdä tiukempia rajoituksia epidemian leviämisen torjumiseksi.

• Aluehallintovirastojen vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin
• THL ja OKM: Ohje koronavirustartuntojen ehkäisemisestä yleisötilaisuuksien ja yleisten kokoontumisten yhteydessä sekä julkisten tilojen käytössä 21.9.2020
• THL: Suositus kasvomaskien käytöstä
• Ruokailujen järjestämiseen voi soveltaa THL:n ja OKM:n ohjeita oppilaitoksille ja varhaiskasvatukselle
• Kuljetuksiin liittyen voi soveltaa THL:n ohjeita koulukuljetuksiin
• Leiritoimintaan voi soveltaa Suomen nuorisokeskusten ohjeita nuorisokeskuksiin saapuville 

Harrastustoiminnan järjestäjän vastuulla on toimia ohjeiden ja suositusten mukaisesti. Kunnat vastaavat oman alueensa tartuntatautien torjunnasta ja ne päättävät myös harrastustoimintaan käytettävien tilojensa mahdollisista rajoituksista. Urheilun lajiliittoja, olympiakomiteaa sekä kulttuuri- ja nuorisoalan järjestöjä kannustetaan tekemään tarkennettuja ohjeistuksia harrastustoiminnan turvallisuuden lisäämiseksi. 

Kunnat, kuntayhtymät voivat antaa kunnallisia ja alueellisia suosituksia noudattaa ryhmäharrastustoiminnassa vastaavia turvallisuusohjeita kuin yleisötilaisuuksien järjestämisessä. Myös sairaanhoitopiirit voivat antaa tarkempia alueellisia ja paikallisia suosituksia.

Valtioneuvoston ja ministeriöiden suositusten tarkoitus on tukea eri toimijoiden ja viranomaisten toimintaa, ja erityisesti kuntien ja kuntayhtymien sekä aluehallintovirastojen tartuntatautilain mukaisten tehtävien toteuttamista. Toimintasuunnitelmassa epidemia on jaettu kolmeen vaiheeseen: perustaso, kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe. Näiden avulla arvioidaan suositusten ja rajoitusten tarvetta sekä kohdentamista. Vaiheita voidaan käyttää myös päätöksenteon perusteluina alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Hallitus puoltaa periaatepäätöksessään 23.10.2020, että kunnat voivat epidemian kiihtymisvaiheessa suositella aikuisten (18-vuotiaat ja sitä vanhemmat) ryhmäharrastusten keskeyttämistä sisätiloissa korkean tartuntariskin tilanteissa ja toimintamuodoissa. Korkeampi tartuntariski liittyy harrastuksiin, joissa lähikontakteja ja pisaratartunnan riskiä lähietäisyydellä ei voida välttää. Kaikenikäisten harrastustoiminta pitäisi järjestää niin, että osallistujien ja seurueiden on mahdollista välttää lähikontaktia. Leviämisvaiheen alueilla suositellaan ryhmäharrastustoiminnan keskeyttämistä tarvittaessa kokonaan. Lasten ja nuorten sekä toimintakyvyltään rajoittuneiden väestöryhmien harrastustoiminnan osalta pitäisi tällöinkin käyttää erityistä harkintaa. 

Tilojen sulkeminen ja yleisten kokousten tai yleisötilaisuuksien kieltäminen on ensisijaisesti kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaavan toimielimen vastuulla. Aluehallintovirastot voivat tehdä vastaavat päätökset silloin, kun päätökset ovat tarpeen usean kunnan alueella.

Osa harrastustoiminnasta voi olla yleisötilaisuudeksi tai yleiseksi kokoukseksi tulkittava tapahtuma. Tällaiset tilaisuudet ovat yleisötilaisuuksia koskevien aluehallintovirastojen rajoitusten piirissä. Esimerkiksi urheiluseurojen ja muiden harrastuskerhojen toiminta ja tilaisuudet, joissa ei ole yleisöä ja jotka eivät ole kaikille avoimia, eivät ole yleisötilaisuuksia tai yleisiä kokouksia. 

• Valtioneuvoston periaatepäätös 23.10.2020
• OKM ja THL suositus: Koronaviruksen tartuntariski sisätiloissa järjestettävässä liikunta- ja kulttuuritoiminnassa
• THL: Koronaepidemia: alueiden tilanne, rajoitukset ja suositukset
• AVI: vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin koronarajoituksista
• AVI: Voimassa olevat kokoontumisrajoitukset

Koronaviruksen tartuntariskiin harrastuksissa vaikuttaa muun muassa osallistujien määrä, harrastustilan koko ja ilmastointi sekä toiminnan laatu. Korkeampi tartuntariski liittyy harrastuksiin, joissa lähikontakteja ja pisaratartunnan riskiä lähietäisyydellä ei voida välttää. 

Kattavaa listaa koronaviruksen korkean tartuntariskin harrastuksista tai liikuntalajeista ei ole laadittu, mutta arvioinnissa voi käyttää apuna OKM opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositusta Koronaviruksen tartuntariski sisätiloissa järjestettävässä liikunta- ja kulttuuritoiminnassa.

Perusperiaatteena on, että tartuntariski kasvaa, jos

• ei ole mahdollista säilyttää riittäviä turvaetäisyyksiä (vähintään 2 metriä henkilöiden välillä jatkuvasti)
• maskia ei voida käyttää
• harrastukseen liittyy hengästymistä tai voimakasta äänenkäyttöä. 

Tartuntariski on suurentunut erityisesti sisätiloissa harjoitettavissa joukkue- ja kontaktilajeissa, joissa kontaktitilanteiden välttäminen on vaikeaa. Myös kuorolauluun on liittynyt tutkimusten mukaan suurentunut tartuntariski. 

• OKM ja THL suositus: Koronaviruksen tartuntariski sisätiloissa järjestettävässä liikunta- ja kulttuuritoiminnassa
• Valtioneuvoston periaatepäätös 23.10.2020

Korkeakoulut, oppilaitokset ja muut vaihto-ohjelmia ja hankkeita toteuttavat organisaatiot päättävät itse, yhdessä yhteistyöorganisaatioidensa kanssa, kansainvälisten toimintojensa toteuttamisesta ja sopivat toimenpiteistä sekä lähtevän että saapuvan liikkuvuuden osalta.

Vaihtojaksojen siirtämiset, keskeyttämiset ja uudelleenorganisoinnit ovat ensisijaisesti oppilaitoksen tai korkeakoulun päätettävissä. Niiden tulee seurata viranomaistiedotteita, olla yhteydessä kv-hankkeisiin osallistuviin henkilöihin ja neuvoa heitä ottamaan tarvittaessa yhteyttä Suomen suurlähetystöön tai konsulaattiin lisäohjeiden saamiseksi.

EU-hankkeiden kansainvälisiä toimintoja on mahdollista keskeyttää ennenaikaisesti, toteuttaa toisen yhteistyökumppanin luona, siirtää myöhempään ajankohtaan tai perua. Peruuntumisesta tai siirtymisestä tulee ilmoittaa mahdollisimman pian kansalliseen toimistoon eli Opetushallitukseen, joka neuvoo asiassa eteenpäin.

Suomen kansallisen toimiston rahoittamien Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen –ohjelmien kautta tuettujen liikkuvuusjaksojen ja kulujen osalta on mahdollista hakea korvausta force majeure -menettelyn kautta. Force majeure -käytännöt voivat vaihdella maittain. Hankkeen kulujen korvaamisesta päättää aina hanketta rahoittavan maan kansallinen toimisto, joten on keskeistä, että hanketta koordinoiva organisaatio johtaa prosessia rahoittavan kansallisen toimiston ohjeiden mukaisesti.

Muiden kuin EU-ohjelmien rahoittaminen vaihtojen osalta tulee olla yhteydessä rahoittajatahoon.

Lisätietoja saa enssijaisesti oman oppilaitoksen kv-palveluista.

Lisätietoa oppilaitoksille: Koronaviruksen vaikutukset Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmiin

Opetushallituksen toiminta ja koronavirus

EDUFI-harjoittelu

 

Koronaviruksen tartuntariskiin harrastuksissa vaikuttaa muun muassa osallistujien määrä, harrastustilan koko ja ilmastointi sekä toiminnan laatu. Korkeampi tartuntariski liittyy harrastuksiin, joissa lähikontakteja ja pisaratartunnan riskiä lähietäisyydellä ei voida välttää. 

Kattavaa listaa koronaviruksen korkean tartuntariskin harrastuksista tai liikuntalajeista ei ole laadittu, mutta arvioinnissa voi käyttää apuna OKM opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositusta Koronaviruksen tartuntariski sisätiloissa järjestettävässä liikunta- ja kulttuuritoiminnassa.

Perusperiaatteena on, että tartuntariski kasvaa, jos

• ei ole mahdollista säilyttää riittäviä turvaetäisyyksiä (vähintään 2 metriä henkilöiden välillä jatkuvasti)
• maskia ei voida käyttää
• harrastukseen liittyy hengästymistä tai voimakasta äänenkäyttöä. 

Tartuntariski on suurentunut erityisesti sisätiloissa harjoitettavissa joukkue- ja kontaktilajeissa, joissa kontaktitilanteiden välttäminen on vaikeaa. Myös kuorolauluun on liittynyt tutkimusten mukaan suurentunut tartuntariski. 

• OKM ja THL suositus: Koronaviruksen tartuntariski sisätiloissa järjestettävässä liikunta- ja kulttuuritoiminnassa
• Valtioneuvoston periaatepäätös 23.10.2020

Harrastustoiminnan järjestäjän vastuulla on toimia ohjeiden ja suositusten mukaisesti. Kunnat vastaavat oman alueensa tartuntatautien torjunnasta ja ne päättävät myös harrastustoimintaan käytettävien tilojensa mahdollisista rajoituksista. Urheilun lajiliittoja, olympiakomiteaa sekä kulttuuri- ja nuorisoalan järjestöjä kannustetaan tekemään tarkennettuja ohjeistuksia harrastustoiminnan turvallisuuden lisäämiseksi. 

Kunnat, kuntayhtymät voivat antaa kunnallisia ja alueellisia suosituksia noudattaa ryhmäharrastustoiminnassa vastaavia turvallisuusohjeita kuin yleisötilaisuuksien järjestämisessä. Myös sairaanhoitopiirit voivat antaa tarkempia alueellisia ja paikallisia suosituksia.

Valtioneuvoston ja ministeriöiden suositusten tarkoitus on tukea eri toimijoiden ja viranomaisten toimintaa, ja erityisesti kuntien ja kuntayhtymien sekä aluehallintovirastojen tartuntatautilain mukaisten tehtävien toteuttamista. Toimintasuunnitelmassa epidemia on jaettu kolmeen vaiheeseen: perustaso, kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe. Näiden avulla arvioidaan suositusten ja rajoitusten tarvetta sekä kohdentamista. Vaiheita voidaan käyttää myös päätöksenteon perusteluina alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Hallitus puoltaa periaatepäätöksessään 23.10.2020, että kunnat voivat epidemian kiihtymisvaiheessa suositella aikuisten (18-vuotiaat ja sitä vanhemmat) ryhmäharrastusten keskeyttämistä sisätiloissa korkean tartuntariskin tilanteissa ja toimintamuodoissa. Korkeampi tartuntariski liittyy harrastuksiin, joissa lähikontakteja ja pisaratartunnan riskiä lähietäisyydellä ei voida välttää. Kaikenikäisten harrastustoiminta pitäisi järjestää niin, että osallistujien ja seurueiden on mahdollista välttää lähikontaktia. Leviämisvaiheen alueilla suositellaan ryhmäharrastustoiminnan keskeyttämistä tarvittaessa kokonaan. Lasten ja nuorten sekä toimintakyvyltään rajoittuneiden väestöryhmien harrastustoiminnan osalta pitäisi tällöinkin käyttää erityistä harkintaa. 

Tilojen sulkeminen ja yleisten kokousten tai yleisötilaisuuksien kieltäminen on ensisijaisesti kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaavan toimielimen vastuulla. Aluehallintovirastot voivat tehdä vastaavat päätökset silloin, kun päätökset ovat tarpeen usean kunnan alueella.

Osa harrastustoiminnasta voi olla yleisötilaisuudeksi tai yleiseksi kokoukseksi tulkittava tapahtuma. Tällaiset tilaisuudet ovat yleisötilaisuuksia koskevien aluehallintovirastojen rajoitusten piirissä. Esimerkiksi urheiluseurojen ja muiden harrastuskerhojen toiminta ja tilaisuudet, joissa ei ole yleisöä ja jotka eivät ole kaikille avoimia, eivät ole yleisötilaisuuksia tai yleisiä kokouksia. 

• Valtioneuvoston periaatepäätös 23.10.2020
• OKM ja THL suositus: Koronaviruksen tartuntariski sisätiloissa järjestettävässä liikunta- ja kulttuuritoiminnassa
• THL: Koronaepidemia: alueiden tilanne, rajoitukset ja suositukset
• AVI: vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin koronarajoituksista
• AVI: Voimassa olevat kokoontumisrajoitukset

Yleisötilaisuuksissa, yleisissä kokoontumisissa ja julkisissa tiloissa on tärkeä huolehtia hygieniasuositusten noudattamisesta. Näin ennaltaehkäistään tartuntoja ja voidaan rajata altistuneiden määrää.

Tilaisuuksien ja toiminnan järjestäjät voivat laatia tarkempia tilanne-, toiminta- tai tapahtumakohtaisia suosituksiaan, joissa on kuitenkin otettava huomioon mm. aluehallintoviraston kokoontumisrajoituksia koskevat päätökset sekä yleisötilaisuuksista annetut ohjeet. 

Koronaepidemian leviämisen ehkäisemiseksi tilaisuuksia, kokoontumisia ja julkisiin tiloja on hyvä välttää, jos on lieviäkään sairastumiseen viittaavia oireita. Turvaväleistä on tärkeä pitää huolta siten, että henkilöiden tai seurueiden väliin jää vähintään 1–2 metriä. 

Ennakkolipunmyynnin järjestämistä joko sähköisen välittäjäpalvelun kautta tai muulla tavalla järjestettynä suositellaan ensisijaisena lipunmyyntikanavana.

Järjestäjä voi epidemiatilanteen mukaan suositella kasvomaskin käyttöä, jos lähikontakteja ei ole mahdollista välttää koko tilaisuuden ajan. Lähikontaktissa myös voimakas äänenkäyttö esimerkiksi kannustettaessa lisää pisaratartunnan riskiä.

Koronaepidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheessa kunnat ja kuntayhtymät voivat antaa kunnallisia ja alueellisia suosituksia noudattaa julkisten tilojen käytössä vastaavia turvallisuusohjeita kuin yleisötilaisuuksien järjestämisessä. Kiihtymisvaiheessa kunnat voivat lisäksi suositella, että tilojen käyttäjämäärä voitaisiin rajata puoleen normaalista sallitusta määrästä. Leviämisvaiheessa kuntien on harkittava, tuleeko julkisten tilojen käyttö suositella keskeytettäväksi tilapäisesti kokonaan. Suositusten antamisessa on erityisesti otettava tarvittaessa huomioon tilojen käytön luonne ja miten rajoitukset vaikuttaisivat esimerkiksi lapsiin ja nuoriin.

• OKM ja THL: Ohje yleisötilaisuuksiin, yleisiin kokoontumisiin ja julkisten tilojen käyttöön 21.9.2020
• THL: Suositus kasvomaskien käytöstä
• Aluehallintoviraston vastauksia yleisötilaisuuksista
• Museoiden avaamiseen liittyvää tietoa

• Valtioneuvoston periaatepäätös 23.10.2020

• THL: Koronaepidemia: alueiden tilanne, rajoitukset ja suositukset

Esityksiä, tapahtumia ja muita yleisötilaisuuksia koskevat aluehallintoviraston tartuntatautilain nojalla tekemät päätökset. Jos tartuntatautitilanne pahenee äkillisesti, kukin kunta voi tehdä paikallisesti tiukempia rajoituksia epidemian leviämisen torjumiseksi.

Tilaisuuksien ja toiminnan järjestäjät voivat laatia tilanne-, toiminta- tai tapahtumakohtaisia suosituksia, joissa on kuitenkin otettava huomioon mm. kokoontumisrajoituksia koskevat päätökset sekä yleisötilaisuuksista annetut ohjeet.

Tilaisuuksiin, kokoontumisiin ja julkisiin tiloihin ei saa tulla, jos on lieviäkään sairastumiseen viittaavia oireita. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä antamaa ohjetta noudattamalla on tarkoitus varmistaa osallistujien turvallisuus ja estää koronavirustartuntojen leviämistä. 

Ohjeessa todetaan muun muassa että

• Lähikontaktien välttämiseksi turvavälien ylläpitämisen mahdollisuus yleisötilaisuuksissa, yleisissä kokoontumisissa ja julkisissa tiloissa tulee turvata: henkilömäärä tulee rajata siten, että henkilöiden tai seurueiden väliin jää vähintään 1–2 metriä. 
• Tilanteissa, joissa saattaa syntyä jonoja tai on tavanomaista suurempi pisaratartunnan riski, tulee ihmisiä muistuttaa ja auttaa turvavälien pitämisessä
• Yleisöä ohjataan liikkumaan niin että ruuhkat vältetään
•  Ennakkolipunmyynnin järjestämistä suositellaan ensisijaisena lipunmyyntikanavana

Järjestäjä voi epidemiatilanteen mukaan suositella kasvomaskin käyttöä, jos lähikontakteja ei ole mahdollista välttää koko tilaisuuden ajan. 

Järjestäjä vastaa siitä, että tapahtuma järjestetään osallistujille turvallisella tavalla ja miten ohjetta käytännössä sovelletaan järjestelyihin. Järjestäjän voi olla syytä eriyttää toimintaa jakamalla yleisöä ja palveluja erillisille alueille, jotta tilaisuudessa voidaan noudattaa ohjeistusta. 

Työnantajan ominaisuudessa toimivan tilaisuuden järjestäjän velvollisuuksista työntekijöiden suojaamiseksi säädetään erikseen. Julkisissa tiloissa työskentelevien osalta toimenpiteet perustuvat työnantajan tekemään riskinarvioon. Työterveyshuolto tukee työnantajaa riskinarviossa.

Koronaepidemian perustason alueilla edellytetään, että kaikissa yli 50 henkilön yleisötilaisuuksissa ja yleisissä kokouksissa varmistetaan osallistujien turvallisuus noudattamalla opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 21.9.2020 antamaa ohjetta. Epidemian kiihtymisvaiheessa tai sitä lähestyttäessä aluehallintovirastot voivat arvioida sen riittävyyttä kaikissa yleisötilaisuuksissa ja yleisissä kokouksissa yleisömäärästä riippumatta. Aluehallintovirastot voivat asettaa lisävaatimuksia esimerkiksi asiakasmäärille ja -paikoille ja tilajärjestelyille lähikontaktien välttämiseksi. Yleisötilaisuuksien osanottajamäärä sisätiloissa voidaan rajata puoleen tavallisesta. Leviämisvaiheessa aluehallintovirastot voivat rajoittaa yleisömäärän enintään kymmeneen henkeen tai kieltää tilaisuuksien järjestämisen.

Monella alueella yleisötilaisuuksien rajoitukset ovat jo tiukempia. THL suosittelee, että koronaepidemian alueellista tilanteesta riippumatta yli 50 hengen yleisötilaisuuksia ja kokoontumisia ei järjestettäisi nyt missään puolilla maata. Suositus sisältyy arvioon, jonka THL on laatinut aluehallintovirastoille kokoontumisrajoitusten tarpeesta. Aluehallintovirastot tekevät päätökset alueiden kokoontumisrajoituksista.

Jokaisen järjestäjän ja osallistujan vastuulla on noudattaa viranomaisten määräyksiä, ohjeita ja suosituksia toiminnassaan ja siten ehkäistä koronaviruksen leviämistä.

• Aluehallintovirasto: Tiedoksiannot ja määräykset 
• Aluehallintoviraston vastauksia yleisötilaisuuksista
• OKM ja THL: Ohje yleisötilaisuuksiin, yleisiin kokoontumisiin ja julkisten tilojen käyttöön 21.9.2020
• THL: Suositus kasvomaskien käytöstä
• Valtioneuvoston periaatepäätös 23.10.2020
• THL: Koronaepidemia: alueiden tilanne, rajoitukset ja suositukset
• THL 2.12.2020: THL suosittelee, että yli 50 hengen yleisötilaisuuksia ja kokoontumisia ei järjestettäisi edes epidemian perustasolla olevilla alueilla

Kirjastoissa on tärkeä huolehtia hygieniasuositusten noudattamisesta. Näin ennaltaehkäistään tartuntoja ja voidaan rajata altistuneiden määrää.

Tilaisuuksien ja toiminnan järjestäjät voivat laatia tarkempia tilanne-, toiminta- tai tapahtumakohtaisia suosituksiaan, joissa on kuitenkin otettava huomioon mm. aluehallintoviraston kokoontumisrajoituksia koskevat päätökset sekä yleisötilaisuuksista annetut ohjeet.

• THL ja OKM ohje koronavirustartuntojen ehkäisemisestä yleisötilaisuuksien ja yleisten kokoontumisten yhteydessä sekä julkisten tilojen käytössä 21.9.2020
• THL: Suositus kasvomaskien käytöstä
• Lisää kirjastoihin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia Aluehallintoviraston sivulla 
• Kirjastot ja korona. Tietoa asiakkaille ja kirjastoammattilaisille

Kunnat ja kuntayhtymät voivat antaa kunnallisia ja alueellisia suosituksia noudattaa ryhmäharrastustoiminnassa vastaavia turvallisuusohjeita kuin yleisötilaisuuksissa. 

Harrastustoiminnassa ja julkisten tilojen käytössä on huolehdittava, että osallistujien ja seurueiden on tosiasiallisesti mahdollista välttää lähikontakti toisiinsa. Tämä voi tapahtua osallistujamäärää rajoittamalla, asiakaspaikka- tai tilajärjestelyin taikka muilla tavoin.

Koronaepidemiaan liittyvässä toimintasuunnitelmassa epidemia on jaettu kolmeen vaiheeseen: perustaso, kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe.  Näiden avulla arvioidaan suositusten ja rajoitusten tarvetta sekä kohdentamista. Vaiheita voidaan käyttää myös päätöksenteon perusteluina alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Koronaepidemian kiihtymisvaiheessa kunnat ja kuntayhtymät voivat lisäksi suositella aikuisten (18-vuotiaat ja sitä vanhemmat) ns. korkean riskin ryhmäharrastusten keskeyttämistä sisätiloissa ja toteuttamista mahdollisuuksien mukaan etämuotoisena. Korkeampi tartuntariski liittyy harrastuksiin, joissa lähikontakteja ja pisaratartunnan riskiä lähietäisyydellä ei voida välttää. 
Leviämisvaiheessa kuntien ja kuntayhtymien suositellaan harkitsevan suositusten tiukentamista siten, että ryhmäharrastustukset keskeytettäisiin tilapäisesti tilojen käyttörajoitusten perusteella tarvittaessa kokonaan. 

Lasten ja nuorten harrastustoiminnan ja taiteen perusopetuksen sekä toimintakyvyltään rajoittuneiden väestöryhmien harrastustoiminnan osalta on tärkeää arvioida, mitä vaikutuksia rajoituksilla olisi. 

Valtioneuvoston ja ministeriöiden suositusten tarkoitus on tukea eri toimijoiden ja viranomaisten toimintaa, ja erityisesti kuntien ja kuntayhtymien sekä aluehallintovirastojen tartuntatautilain mukaisten tehtävien toteuttamista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta voi tarkistaa voimassa olevat ohjeet ja mitkä alueet kuuluvat koronaepidemian perustaso-, kiihtymis- ja leviämisvaiheeseen.

• Valtioneuvoston periaatepäätös 23.10.2020
• OKM ja THL suositus: Koronaviruksen tartuntariski sisätiloissa järjestettävässä liikunta- ja kulttuuritoiminnassa
•  THL: Koronaepidemia: alueiden tilanne, rajoitukset ja suositukset
• AVI: vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin koronarajoituksista
• OPH: Taiteen perusopetuksen järjestäminen

Opetus- ja kulttuuriministeriö suhtautuu koronavirustilanteesta johtuen joustavasti siihen, että välttämättömät avustetun toiminnan tai hankkeen esim. aiemmin varatuista matkoista tai tehdyistä tila- ja majoitusvarauksista aiheutuneet kustannukset voidaan kattaa avustuksella.

Koronavirustilanteessa avustuksen käyttöön liittyviä ohjeita:

• Avustuksen käyttöaikaan voi ehtojen ja rajoitusten mukaisesti hakea lisäaikaa.
• Selvityksen tai sen liitteiden toimittamiselle voi ehtojen ja rajoitusten mukaisesti hakea lisäaikaa. Yleisavustuksen saajat toimittavat avustuksen käyttöä koskevan selvityksen määräaikaan mennessä. Mikäli tilinpäätöstä ei ole vahvistettu, voidaan selvitykseen liittää vahvistamaton, hallituksen allekirjoittama tilinpäätös. Vahvistettu tilinpäätös toimitetaan myöhemmin, selvityksen täydennyksenä, mikäli se poikkeaa hallituksen allekirjoittamasta.
• Valtionavustuksen saajan tulee ilmoittaa viipymättä valtionapuviranomaiselle valtionavustuksen käyttötarkoituksen toteutumiseen vaikuttavasta muutoksesta tai muusta valtionavustuksen käyttöön vaikuttavasta muutoksesta.
• Avustuksen käyttö ei saa olla ristiriidassa avustuspäätöksen käyttötarkoituksen, ehtojen ja rajoitusten kanssa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö kehottaa valtionavustusten saajia seuraamaan koronavirukseen liittyvää viranomaisviestintää ja viranomaisohjeita. 

Lisätietoja: [email protected]

Joudumme perumaan tapahtuman, johon saimme avustusta. Olemme jo käyttäneet avustustamme sen järjestelyihin. Hyväksytäänkö nämä kustannukset avustuksella katettavaksi, vaikkei itse tapahtuma toteudukaan?

Avustus tulee käyttää siihen, mihin se on myönnetty (avustuspäätöksen mukainen käyttötarkoitus). Jos se on myönnetty tapahtuman järjestämiseen, ovat tapahtuman järjestämisestä aiheutuneet kustannukset hyväksyttäviä.

Hakekaa avustuksen käytölle lisäaikaa, viimeistään 30 päivää ennen käyttöajan päättymistä.

Tapahtumaan tai sen järjestämiseen myönnettyä avustusta voi käyttää ainoastaan avustuspäätöksen mukaisiin kustannuksiin. Avustuspäätöksen osana olevien ehtojen ja rajoitusten mukaisesti teidän tulee ilmoittaa ministeriölle kaikista sellaisista muutoksista, jotka vaikuttavat avustuksen käyttötarkoituksen ja ehtojen toteutumiseen ja jotka olennaisesti vaikuttavat avustettavan toiminnan tai hankkeen toteuttamiseen suunnitelman mukaisesti.

Olkaa siis yhteydessä avustuksen esitelleeseen virkamieheen ensin (avustuspäätöksessä alempi nimi), ennen kuin teette mitään, mikä voidaan katsoa edellä mainituksi muutokseksi.

Voitte hakea lisäaikaa selvityksen toimittamiselle.

Korona-tilanteesta aiheutuvat toiminnan keskeytyminen, teattereiden ja orkestereiden esitystoiminnan peruutukset ja museoiden sulkeminen eivät vaikuta laitosten vuoden 2020 valtionosuuksien määrään. Tilanteesta aiheutuvan toiminnan supistumisen tai henkilöstövähennyksien johdosta ei tehdä valtionosuuksien takaisinperintää.

Museorakennukset on rajoitustoimien mukaisesti suljettu yleisöltä ja asiakkailta. Tilanteesta ei kuitenkaan aiheudu estettä toiminnan jatkamiselle mahdollisuuksien mukaan muulla tavoin. Opetus- ja kulttuuriministeriö suosittaa, että toiminnan kannalta kriittiset tehtävät määriteltäisiin ja erityisesti kulttuuriomaisuuden turvaamiseen liittyvä työ ja keskeisten asiantuntijatehtävien hoitaminen pyrittäisiin turvaamaan poikkeusolojen aikana.

Vuoden 2020 toteutuneiden henkilötyövuosimäärien ja kustannustietojen osalta otetaan huomioon poikkeukselliset toimintaolosuhteet.

Museoiden osalta noudatetaan lähtökohtaisesti vuosille 2021–2023 vahvistettua rahoitussuunnitelmaa.

Päivitetty 1.4.2020

Olkaa yhteydessä avustuksen esitelleeseen virkamieheen. Palauttakaa käyttämättä jäänyt avustus tai sen osa avustuksen käyttöaikana avustuspäätöksen osana olevien ehtojen ja rajoitusten mukaisesti. Teidän ei tarvitse maksaa korkoa palautettavalle määrälle.

Osa hankkeen toteuttamiselle olennaisista tuotoista voi jäädä saamatta koronatilanteen vuoksi, vaikka avustuspäätöksen mukaan avustus voi kattaa 80% hankkeen kustannuksista.

Tässä tilanteessa, mikäli käyttöaikaa on vielä jäljellä vähintään 30 päivää, voi hakea avustuksen käyttötarkoitukseen muutosta lähettämällä siitä muutospyynnön sähköisen asioinnin kautta. Liittäkää muutospyyntöön perustelut käyttötarkoituksen tai käyttöajan muutokseen liittyvistä seikoista ja toimittakaa uusi budjetti pyynnön liitteenä.

 

 

Yrittäjät voivat saada väliaikaisesti työmarkkinatukea koronavirusepidemian aiheuttaman äkillisen ja yllättävän kysynnän heikkenemisen vuoksi. Ratkaisu koskee kaikkia yrittäjiä riippumatta yritystoiminnan muodosta. Työmarkkinatukea voidaan maksaa ajalta 16.3.2020–31.12.2020.

Kysymyksiä ja vastauksia yrittäjien oikeudesta työttömyysturvaan
Muut tukimahdollisuudet: Toimintaohjeita yrityksille koronavirustilanteessa