Koronavirus ja siihen varautuminen opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla

Usein kysyttyä koronaviruksesta. Olemme koonneet sivulle vastauksia, jotka liittyvät koronatilanteen vaikutuksiin varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa, lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa. Sivuilta löytyy myös kulttuuriin, avustuksiin ja harrastuksiin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia.

Valtioneuvoston 30.3. tekemän päätöksen mukaisesti rajoituksia lähiopetuksessa eri koulutusasteilla jatketaan. Tämä tarkoittaa, että opetuksen poikkeusjärjestelyjä jatketaan 13.5. asti. Opetusta jatketaan pääosin etäopiskeluna ja muilla siihen verrattavilla menetelmillä. Vastauksia päivitetään päätöksen mukaisesti, kun eduskunta on hyväksynyt asiaa koskevan soveltamisasetuksen.

Hyödyllistä tietoa ja tarkempia ohjeita löydät eri viranomaisten sivuilta:

Päivitämme sivulle säännöllisesti vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin koronaviruksen leviämiseen varautumisesta.

Säädökset ja päätökset

Hallitus on todennut yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Näin ollen on päädytty ottamaan käyttöön valmiuslaki. Hallitus on tehnyt linjaukset toimenpiteistä ja antanut valmiuslain käyttöönottoasetukset sekä soveltamisasetukset eduskunnalle 17.3.2020.

Valmiuslain käyttöönotto- ja soveltamisasetukset, lisätietoa valmiuslain käyttöönottamisesta sekä tietoa muista koronavirustilanteen poikkeusoloissa annetuista lakihankkeista löytyy kootusti eduskunnan verkkosivuilta.

Valmiuslain käyttöönottaminen koronavirustilanteessa | eduskunta.fi
Opetusta ja koulutusta koskevat rajoitukset on otettu käyttöön valmiuslain nojalla annetulla käyttöönottoasetuksella ja soveltamisasetuksella. Rajoitusten seurauksena kunnissa on tehtävä seuraavia päätöksiä:

Poikkeavat opetusjärjestelyt kunnan tasolla - Kunnan on päätettävä muun muassa poikkeamisesta perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta annetun valtioneuvoston asetuksen (422/2012) 6 §:ssä säädetystä tuntijaosta sekä perusopetusasetuksen (852/1998) 3 ja 4 §:ssä säädetystä opetuksen määrästä, lähi- ja etäopetuksen järjestämistavoista, kouluruokailun järjestämisestä, oppilashuollon oppimisen tuen ja etuuksien järjestämistavoista siinä päätöksentekoelimessä, joka on kunnassa toimivaltainen

Päätös varhaiskasvatuksen järjestämisestä - Lapsen tilapäinen poissaolo varhaiskasvatuksesta ei edellytä muutoksia varhaiskasvatuslain 18 §:n mukaiseen lapsikohtaiseen päätökseen varhaiskasvatuksen järjestämisestä.

Etäopetuksen järjestäminen - Opetuksen järjestäminen muuna kuin lähiopetuksena ei edellytä perusopetuslain 18 §:n mukaista oppilaskohtaista päätöstä erityisistä opetusjärjestelyistä.

Oppimisen tuki, oppilashuolto ja etuudet – Lähiopetukseen osallistuville oppilaille on tehtävä perusopetuslain edellyttämät oppilaskohtaiset päätökset kuten normaaliolojen aikana. Hallinnollisia oppilaskohtaisia päätöksiä oppimisen tuesta, oppilashuollosta tai etuuksista ei ole välttämätöntä tehdä niiden oppilaiden osalta, jotka osallistuvat etäopetukseen.

Varhaiskasvatus

Jos lapsella on edes lieviä flunssan oireita, hänen tulee pysyä kotona. Takaisin varhaiskasvatukseen voi palata, kun lapsi on ollut oireeton yhden vuorokauden ajan.

Käytännön työjärjestelyt varhaiskasvatuksen tiloissa kuuluvat edelleen työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin. Asiaan ovat antaneet ohjeita mm. työmarkkinajärjestöt, Työterveyslaitos ja.
Koronvirukseen liittyvää ohjeistusta on koottuna mm.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuille.
- THL: usein kysyttyä koronaviruksesta
- STM: varautuminen koronavirukseen
Päivitetty 6.4.2020
Valtioneuvoston antaman soveltamisasetuksen mukaisesti esiopetusta järjestetään kaikille esiopetusikäisille lapsille. Esiopetuksen oppilailla on oikeus saada lähiopetusta myös poikkeusolojen aikana, eikä esiopetuksen järjestäjä voi päättää tarjoavansa esiopetusta ainoastaan etäopetuksena.

Valtioneuvosto kuitenkin suosittelee lasten hoitamista kotona, jos se on mahdollista. Huoltajien niin toivoessa, ja mikäli se on muuten mahdollista, esiopetus voidaan järjestää etäopetuksena. Kunnalla ei ole kuitenkaan velvollisuutta järjestää esiopetusta etäopetuksena.

Päivitetty 6.4.2020
Varhaiskasvatusta järjestetään kaikille lapsille ja perheille, joiden lasten hoitoa ei ole voitu järjestää muulla tavoin. Valtioneuvoston linjauksen mukaan suositellaan kuitenkin lasten hoitamista kotona, jos se on mahdollista.

Valtioneuvoston antaman soveltamisasetuksen ja uuden soveltamisasetuksen (voimassa 14.4.2020-13.5.2020) mukaisesti kunta voi luopua varhaiskasvatuksesta annetun lain (540/2018) mukaisen varhaiskasvatuksen järjestämisvastuusta, jos lapsen vanhemmat tai muut huoltajat voivat järjestää lapsen hoidon muutoin.

Huoltajien osalta ei ole määritelty mitään erityisiä työntekijäryhmiä tai työnteon muotoja, vaan varhaiskasvatuksen palveluja voivat käyttää kaikki sitä tarvitsevat lapset ja perheet. Myös etätyötä tekevät huoltajat voivat viedä lapsensa varhaiskasvatukseen tarvittaessa silloin, jos lapsen hoitoa ei voida muutoin järjestää.

Poikkeusolojen aikana tulee huolehtia, että lapsen etu toteutuu. Varhaiskasvatuksella vastataan lasten yksilöllisiin oppisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tarpeisiin ja tuetaan vanhempia kasvatuksessa.

Päivitetty 6.4.2020
Varhaiskasvatusta toteutetaan varhaiskasvatuslain ja -asetuksen sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ja paikallisten suunnitelmien mukaisesti. Jokaiselle päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle laadittua omaa varhaiskasvatussuunnitelmaa noudatetaan ja suunnitelmaa tarkistetaan, jos lapsen tarpeet sitä edellyttävät.

Jos lapsi ei poikkeusolojen aikana tilapäisesti osallistu varhaiskasvatukseen, suunnitelman mukaista toimintaa jatketaan lapsen palatessa. Kunnalla ei ole velvoitetta järjestää varhaiskasvatusta etätoimintana tai lapsen kotona poissaoloaikana.
Jos lapsi on poissa varhaiskasvatuksesta, ei lapsen tule osallistua myöskään varhaiskasvatuksen tiloissa järjestettäviin ruokailuihin. Tämä ehkäisee epidemian leviämistä.

Jos huoltajat vastaavat itse lapsensa hoidosta ja näin ollen myös ruokailusta, opetus- ja kulttuuriministeriö suosittelee, että kunnat eivät perisi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain (1503/2016) nojalla asiakasmaksuja valtioneuvoston toteamissa poikkeusoloissa. Asiakasmaksujen huojennuksista tai perimättä jättämisestä kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa päättävät kunnat.
Varhaiskasvatus tulisi järjestää sitä tarvitseville lapsille ja perheille tutussa toimipaikassa, eikä lapsia suositella siirrettävän toimipaikasta toiseen. Tällä pyritään ehkäisemään koronaepidemian leviämistä. Suositeltavaa on, että lapset jatkaisivat mahdollisuuksien mukaan tutuissa lapsiryhmissä tutun henkilöstön kanssa.

Päivitetty 1.4.2020
Yksityisen palveluntuottajan yksityisen hoidon tuella toteuttamat varhaiskasvatuspalvelut perustuvat asiakkaan ja palveluntuottajan väliseen sopimukseen. Jos palveluntuottaja haluaa supistaa tai lakkauttaa toimintansa, tulee asiassa noudattaa sopimuksen mukaisia irtisanomisehtoja.

Kunnan ostopalveluna hankkima tai palvelusetelillä järjestämä varhaiskasvatus on kunnan järjestämisvastuulle kuuluvaa varhaiskasvatusta, joten nämä yksityiset varhaiskasvatuksen toimintayksiköt seuraavat tältä osin valtioneuvoston ja kunnan tekemiä linjauksia.

Valtioneuvoston antaman soveltamisasetuksen (126/2020) mukaan kunta voi luopua varhaiskasvatuksesta annetun lain mukaisen varhaiskasvatuksen järjestämisvastuusta, jos lapsen vanhemmat tai muut huoltajat voivat järjestää lapsen hoidon muutoin. Valmiuslaki ja soveltamisasetus eivät koske yksityisen palveluntuottajan järjestämisvastuulle kuuluvaa varhaiskasvatusta, joka oikeuttaa yksityisen hoidon tukeen.

Tartuntatautilain mukaan aluehallintovirastot voivat päättää yksityisten toimijoiden toimitilojen sulkemisesta.

Kaikkien varhaiskasvatuksen toimipaikkojen toivotaan palvelevan asiakkaitaan valtioneuvoston linjausten mukaisesti, jotta yhteiskunnan toiminta voidaan turvata.

Päivtetty 1.4.2020
Varhaiskasvatusikäiset tarvitsevat enemmän jatkuvaa hoitoa ja valvontaa kuin perusopetuksen oppilaat. Vaikka päiväkodit ovat toiminnassa, valtioneuvoston linjauksen mukaan suositellaan lasten hoitamista kotona, jos se on mahdollista.

Poikkeukselliset järjestelyt perustuvat valmiuslakiin, jossa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rajoittamisesta säädetään eri tavalla. Valmiuslain 88 §:n mukaan kunta voi luopua varhaiskasvatuksen järjestämisvastuusta vain, jos lapsen vanhemmat tai muut huoltajat voivat järjestää lapsen hoidon muutoin. Sen sijaan perusopetuksen järjestämistä voidaan valmiuslain nojalla esim. rajata tietyiltä osin.
Asiakasmaksujen huojennuksista tai perimättä jättämisestä kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa päättävät kunnat. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa asiakasmaksuista sovitaan yksityisen palveluntuottajan ja asiakkaan välisellä sopimuksella.

Opetus- ja kulttuuriministeriö suosittelee, että valtioneuvoston toteaman poikkeustilanteen vuoksi kunnat jättäisivät varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain (1503/2016) nojalla perimättä varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja silloin, kun huoltajat vastaavat itse lapsensa hoidosta. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaissa ei ole käsitettä karanteeni.

Yksityisen hoidon tuen osalta lainsäädäntövastuu kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle ja tuen toimeenpanosta vastaa Kela.

Kela: koronaviruksen vaikutukset lastenhoidon tukiin
Valmiuslaki tai sen nojalla annetut asetukset eivät mahdollista poikkeamista varhaiskasvatuslaissa ja varhaiskasvatusasetuksessa säädetyistä henkilöstön kelpoisuusehdoista tai henkilöstön ja lasten välisistä suhdeluvuista. On suositeltavaa työskennellä tavanomaista pienemmissä ryhmissä tartuntavaaran vuoksi sekä tehostaa siivousta ja käsihygieniaa.

Lähtökohtaisesti lapsia ei suositella siirrettävän ryhmästä tai toimipaikasta toiseen, vaan varhaiskasvatus tulisi järjestää sitä tarvitseville lapsille ja perheille tutussa varhaiskasvatusryhmässä ja -paikassa. Tällä pyritään ehkäisemään epidemian leviämistä.
Niissä kouluissa ja oppilaitoksissa, joissa on ollut koronavirustartuntaa, on tehty paikallisten terveysviranomaisten päätöksillä viruksen leviämistä rajaavia toimia, jotta kouluista ei tulisi paikkoja, joissa tartunnat leviävät. Näin toimitaan myös jatkossa varhaiskasvatuksen toimintayksiköissä sekä sellaisen opetuksen ja ohjauksen osalta, jota ei ole mahdollista toteuttaa muutoin kuin lähiopetuksena ja joka on opintojen etenemisen kannalta välttämätöntä.
Koulussa tai varhaiskasvatuksessa tapahtuvaa toimintaa ei pidetä julkisena kokoontumisena eikä 10 hengen sääntöä tarvitse noudattaa. On silti suositeltavaa työskennellä tavanomaista pienemmissä ryhmissä tartuntavaaran vuoksi sekä tehostaa siivousta ja käsihygieniaa.

Oikeusministeriö on antanut asiasta ohjeistusta usein kysytyissä kysymyksissä.

Työterveyslaitos: Ohjeistus siivoukseen covid-19-tartuntojen ehkäisemiseksi

Perusopetus

Kouluruokailu on järjestettävä niille oppilaille, jotka osallistuvat lähiopetukseen. Etäopetuksessa oleville oppilaille kouluruokailua voidaan järjestää siinä laajuudessa kuin se on mahdollista toteuttaa. Järjestely koskee myös niitä lähiopetukseen oikeutettuja oppilaita, jotka ovat valinneet etäopetuksen.

Ruokailussa on pyrittävä välttämään lähikontakteja. Yleispätevää ohjetta ruokailun järjestämisestä on mahdoton antaa, sillä koronavirustilanne vaihtelee niin maantieteellisesti kuin ajallisestikin.

Niissäkin tilanteissa, joissa kouluruokailua muutoin joudutaan lähikontaktien välttämiseksi rajoittamaan, opetuksen järjestäjä voi esimerkiksi yhteistyössä oppilashuollon kanssa etsiä oppilaat, joille päivittäinen kouluateria on erittäin tärkeä ja järjestää aterian.

Opetushallituksen ohjeistus ruokailun järjestämisestä poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen aikana.

Päivitetty 6.4.2020
Poikkeustilan aikana perusopetus ei keskeydy. Valtioneuvosto suosittaa koronavirusepidemian rajoittamiseksi etäopetusta kaikille lapsille, joille se on mahdollista.

Opetus järjestään muun muassa erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä ja -ratkaisuja sekä tarvittaessa itsenäistä opiskelua hyödyntäen. Etäopetuksena järjestettävä opetus on perusopetuslain mukaista opetuksen järjestäjän antamaa opetusta, ei kotiopetusta.

Vaikka opetus järjestetään vaihtoehtoisilla tavoilla, tavoitteena on, että opiskelu etenee opetussuunnitelmien mukaisesti. Opettajien tulee seurata oppilaiden osallistumista opetukseen päivittäin ja pyrittävä varmistamaan oppilaiden perusopetukseen osallistuminen. Jos oppilas ei osallistu opetukseen, on koulu velvollinen puuttumaan tilanteeseen.

Koulujen on varmistettava niiden toiminnan kannalta välttämättömien verkkoyhteyksien ja tukitoimintojen toiminta omalta osaltaan sekä huolehdittava oppilaiden ja henkilöstön ohjeistuksesta.

Opetusta järjestetään myös lähiopetuksena. Valtioneuvoston antaman soveltamisasetuksen ja uuden soveltamisasetuksen (voimassa 14.4.2020-13.5.2020) mukaisesti lähiopetukseen voivat osallistua esiopetuksen oppilaat, 1-3 luokkien oppilaat, erityisen tuen päätöksen saaneet oppilaat ja pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat. Lähiopetukseen tulee olla mahdollisuus osallistua 14.4.2020 alkaen myös perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilailla, mikäli kunta on järjestänyt valmistavaa opetusta jo aiemmin.

Huoltajan pyynnöstä myös näille lähiopetukseen oikeutetuille oppilaille järjestetään opetus etäopetuksena, jolloin opetus, oppimisen tuki, palvelut ja etuudet sekä oppilashuolto järjestetään vastaavassa laajuudessa kuin muillekin etäopetuksessa oleville.

Lisäksi kunnissa tulee kiinnittää erityistä huomiota perheisiin, joissa on erityisen haavoittuvassa ja hauraassa asemassa olevia lapsia, esimerkiksi lastensuojelun asiakkuuden tai sosiaalisten syiden vuoksi. Kunnan on perusteltua harkita lähiopetuksen järjestämistä myös näille lapsille.
Ks. myös kysymys Miten järjestetään oppimisen tuki poikkeusolojen aikana?

Päivitetty 6.4.2020
Jos lapsella on edes lieviä flunssan oireita, hänen tulee pysyä kotona. Takaisin varhaiskasvatukseen voi palata, kun lapsi on ollut oireeton yhden vuorokauden ajan.

Käytännön työjärjestelyt varhaiskasvatuksen tiloissa kuuluvat edelleen työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin. Asiaan ovat antaneet ohjeita mm. työmarkkinajärjestöt, Työterveyslaitos ja.
Koronvirukseen liittyvää ohjeistusta on koottuna mm.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuille.
- THL: usein kysyttyä koronaviruksesta
- STM: varautuminen koronavirukseen
Päivitetty 6.4.2020
Lähiopetukseen oikeutetuilla ja osallistuvilla oppilailla on oikeus myös oppimiseen tarvittavaan tukeen perusopetuslain mukaisesti.

Etäopetuksessa tukea järjestetään siinä laajuudessa kuin se on mahdollista toteuttaa. Poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen aikana etäopetuksessa olevien oppilaiden oppimisen tukea, esimerkiksi tukiopetusta ja osa-aikaista erityisopetusta, ei ole mahdollista toteuttaa lähiopetuksena koululla.

On kuitenkin tärkeää, että myös etäopetuksessa olevat oppilaat ja heidän huoltajansa saavat tarvitsemansa tuen lasten oppimisen jatkumiseksi mahdollisimman hyvin myös kotioloissa.

Opetuksen järjestäjän tulee huolellisesti seurata poikkeuksellisten järjestelyjen vaikutuksia erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin oppilaisiin. Lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota myös opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen sekä nuorisotoimen yhteistyössä.

Kunnissa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota perheisiin, joissa on lastensuojelun tai sosiaalihuollon asiakkuus ja muistuttaa mahdollisuuksista tukeen. Esimerkiksi lastensuojelun asiakkaiden ja muiden hauraassa asemassa olevien lasten kohdalla lähiopetukseen osallistuminen on perusteltua.
- Opetushallituksen ohjeistus perusopetuksen oppimisen tuen järjestämisestä poikkeusoloissa
Ks. myös kysymys Miten toimitaan niiden lasten osalta, jotka ovat erityiskouluissa, koulukodeissa tai sairaalaopetuksessa?

Päivitetty 6.4.2020
Opetusta ei ole keskeytetty, vaan se järjestetään etäopetuksena tai muilla keinoin. Koska koulutyötä ei ole keskeytetty, ei koulun väliaikainen sulkeminen tartuntatautilain nojalla johda lukuvuoden koulutyön päättymisajankohdan siirtymiseen myöhemmäksi.

Peruskoulussa opetuksen järjestäjä voi kuitenkin perusopetuslain nojalla lisätä työpäivien määrää enintään kuudella päivällä, milloin opetusta ei pakottavasta syystä ole voitu järjestää työpäiviksi määrättyinä päivinä eikä opetussuunnitelman mukaisia tavoitteita voida muutoin saavuttaa. Perusopetusasetuksen nojalla koulutyö peruskouluissa päättyy viikon 22 viimeisenä arkipäivänä eli tänä vuonna 30.5.2020, ellei opetuksen järjestäjä päätä pidentää opetusta kuudella päivällä.

Perusopetuslain (628/1998) 23 §:n mukaisesti perusopetuksessa lukuvuosi alkaa 1.8 ja päättyy 31.7. Lukuvuodessa on 190 työpäivää, joiden tulee asettua mainittujen päivämäärien väliin. Opetus alkaa elokuussa opetuksen järjestäjän päättämänä ajankohtana. Opetuksen järjestäjä voi päättää aloittaa lukuvuoden 6 päivää aikaisemmin.

Ammatillisen koulutuksen lainsäädännössä ei ole säädetty lukuvuosista tai koulutuksen aloitus- ja päättymisajoista. Koulutusta on mahdollista järjestää ympäri vuoden kunkin opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) mukaisesti. Koulutus alkaa koulutuksen järjestäjän päättämänä ajankohtana ja päättyy kunkin opiskelijan HOKSin mukaisesti, kun tavoitteena ollut osaaminen on saavutettu ja osoitettu. Ammatillisessa koulutuksessa opinnot voivat siis jatkua kesäkuussa.

Ammatillisen koulutuksen lainsäädännössä ei ole säädetty lukuvuosista tai koulutuksen aloitus- ja päättymisajoista. Koulutusta on mahdollista järjestää ympäri vuoden kunkin opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) mukaisesti. Koulutus alkaa koulutuksen järjestäjän päättämänä ajankohtana ja päättyy kunkin opiskelijan HOKSin mukaisesti, kun tavoitteena ollut osaaminen on saavutettu ja osoitettu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö opiskelijoilla ja opetus- ja ohjaushenkilöstöllä olisi lomaa tai etteikö koko oppilaitoksen toiminta voisi olla keskeytyksissä tietyn loma-ajan. Mahdollisuus lomaan parantaa opiskelijoiden jaksamista ja hyvinvointia.

Päivitetty 6.4.2020
Rajoituksia ei pidä tehdä enempää kuin on välttämätöntä. Hallitus seuraa koronavirustilannetta ja arvioi jatkuvasti tarvittavia rajoitustoimia terveysviranomaisten tietojen ja suositusten pohjalta. Nyt päätetyillä toimilla jatketaan rajoituksia 13.5. asti, mutta opetus- ja kulttuuriministeriössä varaudutaan myös siihen, että oppilaat ja opiskelijat eivät pääsisi palaamaan lähiopetukseen lainkaan tämän kevätlukukauden aikana.

Päätös jatkaa poikkeuksellisia järjestelyjä perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemään arvioon koronaviruksen rajaamiseksi tarvittavista toimista. Opetuksen ja koulutuksen järjestämiseen tehtyjen rajoitusten tavoitteena on osaltaan hidastaa koronavirustartuntojen leviämistä vähentämällä oppilaiden, opiskelijoiden sekä opetus- ja muun henkilöstön välisiä kontakteja kaikilla koulutusasteilla. Jos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi, että opetuksen ja koulutuksen järjestämiseen tehtyjä rajoituksia on tarpeen jatkaa vielä 13.5.2020 jälkeenkin, rajoitusten voimassaoloaikaa pidennetään.

Päivitetty 6.4.2020
Erityiskouluissa ja erityisluokissa opetus jatkuu lähiopetuksena niillä oppilailla, jotka eivät ole huoltajien valinnan johdosta siirtyneet etäopetukseen.

Epidemian leviämisen ehkäisemiseksi on suositeltavaa, että lähiopetus järjestettäisiin sitä tarvitseville oppilaan omassa koulussa eikä oppilaita siirrettäisi koulusta toiseen. Ryhmät tulee pitää mahdollisimman pieninä tartuntavaaran vuoksi. Opetuksen järjestäjän tehtävänä on ohjeistaa kouluja niin opetusryhmien muodostamisesta, opettajien välisestä työnjaosta kuin turvallisista toimintatavoista opetusjärjestelyissä.

Koulukodeissa voidaan antaa lähiopetusta soveltamisasetuksessa säädettyjen periaatteiden mukaan niin kuin muissakin kouluissa.

Sairaalaopetuksessa opetusta suositellaan jatkettavan samoin opetusjärjestelyin kuin aiemmin, ottaen huomioon lasten yksilölliset tarpeet sekä lasten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät näkökulmat.
- Opetushallituksen ohjeistus perusopetuksen oppimisen tuen järjestämisestä poikkeusoloissa
Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla oppilaalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön (29 §). Tämä kattaa sekä fyysisen että psyykkisen ympäristön. Perusopetuslaissa todetaan myös, että koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, koulumatkalla tai majoituksessa sattuneen tapaturman hoito on oppilaalle maksutonta (34 §).

Säännös koskee kaikkea perusopetuslain mukaista opetusta. Myös etäopetuksessa olevalla oppilaalla, jonka läsnäolo on varmistettu, on oikeus maksuttomaan tapaturman hoitoon.

Perusopetuksessa opetussuunnitelmaan perustuvassa vuosisuunnitelmassa määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista ja opetuksen yhteydessä järjestettävästä muusta toiminnasta sekä työajoista, koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta sekä muista tarpeellisista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista (Perusopetuslaki 15 § ja perusopetusasetus 9 §).

Koulun vuosisuunnitelmaa tulee tarvittaessa päivittää niin, että sen perusteella voidaan määritellä, miltä osin etäopetuksessa on kysymys opetuksen järjestäjän vastuulle kuuluvasta toiminnasta poikkeusoloissa. Etäopetuksessa oppilaille laadittavan lukujärjestyksen avulla voidaan todentaa opetuksellinen aika, jota korvausvelvollisuus koskee. Esimerkiksi läksyjen tekemiseen käytetty aika ei ole etäopetusta.

Tapaturman hoidon maksuttomuus perustuu suoraan lakiin eikä edellytä opetuksen järjestäjältä vakuutuksen ottamista, vaikka monet ovat sellaisen korvausriskin varalta ottaneet. Vakuutuksen puuttuminen ei oikeuta kieltäytymään korvauksen maksamisesta. Jos vakuutus on, opetuksen järjestäjän on syytä käydä vakuutusehdot läpi ja tarkistaa, koskeeko vakuutus myös etäopetusta.

Opetuksen järjestäjän korvausvelvollisuus koskee kaikkia mainitun säännöksen mukaisia tapaturmia. Se ei siis riipu tapaturman syystä eikä edellytä tuottamusta tai laiminlyöntiä.

Päivitetty 6.4.2020
Myös poikkeusoloissa on tärkeää varmistaa, että keväällä koulunsa ja opintonsa päättävien valmistuminen ja siirtyminen seuraavalle koulutusasteelle tai työelämään saadaan turvattua.

Lähtökohtana on, että oppilaan arviointi toteutetaan poikkeusolojen aikana perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) oppimisen arviointia koskevien määräysten ja muiden linjausten mukaan. Opetussuunnitelman perusteet antavat arvioinnille kansalliset periaatteet ja kriteerit, joilla voidaan varmistaa riittävä yhdenvertaisuus etenkin päättöarvioinnissa.
- Opetushallituksen ohjeistus arviointien toteuttamisesta poikkeusoloissa
- Opetushallituksen vastauksia arviointiin ja poikkeusoloihin liittyviin kysymyksiin
Opetuksen järjestäjä ei voi päättää järjestävänsä opetusta kaikille oppilaille ainoastaan etäopetuksena. Kunnalla on velvollisuus järjestää lähiopetusta esiopetuksen oppilaille, perusopetuksen 1-3 vuosiluokkien oppilaille, erityisen tuen päätöksen saaneille oppilaille, pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille sekä 14.4.2020 alkaen myös perusopetukseen valmistavaan opetukseen osallistuneille oppilaille.

Kaikille etäopetukseen osallistuville oppilaille järjestetään opetus ja muut palvelut samojen periaatteiden mukaisesti. Etäopetuksen valinneille, mutta lähiopetukseen oikeutetuille oppilaille voidaan järjestää kouluruokailu vain siinä laajuudessa ja sellaisilla toteuttamistavoilla kuin se on olosuhteisiin nähden mahdollista toteuttaa. Myöskään oppimisen tuen palveluita ei järjestetä heille koulun tiloissa. Opetuksen järjestäminen muuna kuin lähiopetuksena ei edellytä perusopetuslain 18 §:n mukaista päätöstä erityisistä opetusjärjestelyistä.

Ks. myös Järjestetäänkö esiopetusta ja voiko sitä järjestää etäopetuksena?
Tavoitteena on, että opiskelu etenee opetussuunnitelmien mukaisesti, vaikka koronaepidemian leviämisen estämiseksi opetusta järjestetään vaihtoehtoisilla tavoilla.

Etäopetukseen osallistuvien osalta opetuksen järjestäjällä ei kuitenkaan ole velvollisuutta noudattaa perusopetuksen tuntijakoa tai perusopetusasetuksessa (852/1998) säädettyä opetuksen määrää. Opetuksen määrää voi vähentää vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä.

Mahdollisuus poiketa tuntijaosta ja opetuksen määrästä ei koske lähiopetukseen osallistuville oppilaille annettavaa opetusta.

Päivitetty 6.4.2020
Aluehallintovirastot ovat tartuntatautilain (1227/2016) nojalla määränneet toimialueellaan sijaitsevien koulujen ja oppilaitosten tilat suljettavaksi. Tiloja voidaan kuitenkin poikkeuksellisesti käyttää lähiopetuksen järjestämiseen niille oppilaille, joilla on siihen soveltamisasetuksen mukaan siihen oikeus. Lähiopetusta voidaan järjestää esiopetuksen oppilaille, perusopetuksen 1-3 vuosiluokkien oppilaille, erityisen tuen päätöksen saaneille oppilaille ja pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille.

Uuden soveltamisasetuksen mukaan mahdollisuus lähiopetukseen tulee olla 14.4.2020 alkaen myös perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilailla, mikäli kunta on järjestänyt valmistavaa opetusta jo aiemmin.

Koulutiloissa ei sen sijaan voi järjestää toimintaa niille oppilaille, joilla ei ole oikeutta lähiopetukseen. Poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen aikana etäopetuksessa olevien oppilaiden oppimisen tukea, esimerkiksi tukiopetusta ja osa-aikaista erityisopetusta, ei ole mahdollista toteuttaa lähiopetuksena koululla.

Valtioneuvosto suosittaa koronavirusepidemian rajoittamiseksi etäopetusta kaikille lapsille, joille se on mahdollista.
- Aluehallintovirastojen määräykset on annettu yleistiedoksiantona, jotka löytyvät avi.fi verkkosivuilta
Päivitetty 6.4.2020
Valtioneuvoston antaman soveltamisasetuksen mukaisesti esiopetusta järjestetään kaikille esiopetusikäisille lapsille. Esiopetuksen oppilailla on oikeus saada lähiopetusta myös poikkeusolojen aikana, eikä esiopetuksen järjestäjä voi päättää tarjoavansa esiopetusta ainoastaan etäopetuksena.

Valtioneuvosto kuitenkin suosittelee lasten hoitamista kotona, jos se on mahdollista. Huoltajien niin toivoessa, ja mikäli se on muuten mahdollista, esiopetus voidaan järjestää etäopetuksena. Kunnalla ei ole kuitenkaan velvollisuutta järjestää esiopetusta etäopetuksena.

Päivitetty 6.4.2020
Opetuksen käytännön työjärjestelyt kuuluvat työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin. Opettajien käytännön työjärjestelyihin ovatkin antaneet lisätietoa mm. Opetusalan ammattijärjestö ja Kuntatyönantajat.

Poikkeuksellisina aikoina on ymmärrettävää, ettei opetusta ole mahdollista järjestää aivan samalla tavalla kuin normaalioloissa. On huolehdittava siitä, että oma työkuorma ei kasva liian suureksi, ja että vastuita jaetaan eri opettajien kesken. Koulussa voidaan rehtorin johdolla päättää opetusryhmien muodostamisesta ja opettajien normaalista poikkeavasta työnjaosta esimerkiksi osoittamalla eri opettajille vastuu lähiopetuksesta ja etäopetuksesta.

Opetusjärjestelyjen yhteydessä pitää ottaa huomioon myös koronaviruksen leviämisen ehkäiseminen. On tärkeää, että opetuksen järjestäjät ohjeistavat kouluja opetusryhmien muodostamisessa, opettajien välisessä työnjaossa ja turvallisissa toimintatavoista opetusjärjestelyissä.
Perusopetuksessa käytettävien sähköisten oppikirjojen, muun oppimateriaalin sekä työvälineiden tulee olla oppilaalle maksuttomia. Alle 15-vuotiaan osalta huoltaja päättää, voiko lapsi käyttää mobiililaitettaan tai kotoa löytyviä laitteita etäopetuksessa. Viisitoista vuotta täyttänyt päättää lähtökohtaisesti itse, käyttääkö hän mobiililaitetta tai kodin laitteita etäopetuksessa.

Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että oppilaalla on käytettävissä tai hän saa mukaansa koulusta laitteet ja tarvikkeet, jotta hän pystyy osallistumaan etäopetukseen. Koulu voi lainata laitteita erityisesti niille, joilla ei ole omia mobiililaitteita tai muita laitteita.

Opettajakyselyiden perusteella arvioidaan, että ilman perusopetuksen järjestäjän tarjoamaa päätelaitetta on 10-15 % oppilaista, mikä tarkoittaa kymmeniätuhansia lapsia ja nuoria. He opiskelevat esim. kotona olevilla laitteilla tai kännyköillä. Kaikissa perheissä se ei kuitenkaan ole mahdollista.

Parhaillaan käynnissä oleva Kaikille kone -kampanja haastaa yritykset lahjoittamaan käytettyjä kannettavia tietokoneita oppilaiden käyttöön. Kampanjan takana ovat useat teknologiayritykset ja yhteiskunnan toimijat. Opetushallitus ja Kuntaliitto kartoittavat lahjoitustarpeita yhteistyössä koulujen kanssa. Perusopetuksen oppilaslaitteet jaetaan oppilaille perusopetuksen järjestäjien kautta. Tietokonetta tarvitsevat oppilaat tai heidän huoltajansa voivat olla yhteydessä omaan kouluun.
- Opetushallituksen ohje etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen käynnistämisestä
- Kaikille kone -kampanja
Valtioneuvoston suositus välttää lähiopetusta koskee myös aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kerhotoimintaan osallistumista, jos se vain on mahdollista.

Kunnan tulee jatkaa aamu- ja iltapäivätoiminnan ja kerhotoiminnan järjestämistä soveltamisasetuksen (126/2020, muut. 131/2020) mukaan lähiopetukseen oikeutetuille oppilaille, jos se on järjestänyt sitä kunnassa jo ennen epidemian alkamista.

Päivitetty 1.4.2020
Niissä kouluissa ja oppilaitoksissa, joissa on ollut koronavirustartuntaa, on tehty paikallisten terveysviranomaisten päätöksillä viruksen leviämistä rajaavia toimia, jotta kouluista ei tulisi paikkoja, joissa tartunnat leviävät. Näin toimitaan myös jatkossa varhaiskasvatuksen toimintayksiköissä sekä sellaisen opetuksen ja ohjauksen osalta, jota ei ole mahdollista toteuttaa muutoin kuin lähiopetuksena ja joka on opintojen etenemisen kannalta välttämätöntä.
Koulussa tai varhaiskasvatuksessa tapahtuvaa toimintaa ei pidetä julkisena kokoontumisena eikä 10 hengen sääntöä tarvitse noudattaa. On silti suositeltavaa työskennellä tavanomaista pienemmissä ryhmissä tartuntavaaran vuoksi sekä tehostaa siivousta ja käsihygieniaa.

Oikeusministeriö on antanut asiasta ohjeistusta usein kysytyissä kysymyksissä.

Työterveyslaitos: Ohjeistus siivoukseen covid-19-tartuntojen ehkäisemiseksi
Koronaviruksesta johtuvissa poikkeusoloissa lähiopetusoikeus rajattiin aluksi niihin oppilaisiin, joiden huoltajat työskentelevät yhteiskunnan kannalta kriittisillä toimialoilla.

Lähiopetusoikeutta ei kuitenkaan ollut mahdollista rajata kriittisten alojen luettelon perusteella, koska se ei ole juridisesti riittävän tarkkarajainen perustellakseen lasten erilaisen kohtelun, joten kriittisten alojen ja ammattien luettelosta luovuttiin. Muutos tuli voimaan 23.3.2020.

Ks. opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 20.3.
Jos huoltajat eivät pysty tukemaan lasta opiskelussa, he voivat pyytää ohjeita lapsen opettajalta.

Perusopetuksessa opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että oppilailla on käytettävissä riittävästi teknistä laitteistoa ja tukea etäyhteydellä toteutettavan opetuksen toteuttamiseen. Tavoitteena on turvata opetus ja oppiminen mahdollisimman hyvin myös poikkeusjärjestelyiden aikana.

Huoltajilla on velvollisuus huolehtia siitä, että lapsi suorittaa oppivelvollisuutta. Koulun järjestämään etäopetukseen tulee osallistua.

Opetushallituksen tukimateriaali poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin
Koulussa voidaan rehtorin johdolla päättää opetusryhmien muodostamisesta ja työnjaosta opettajien kesken normaalista poikkeavalla tavalla. Esimerkiksi osalle opettajista voidaan keskittää vastuu tiettyjen opetusryhmien lähiopetuksesta ja osalle etäopetuksesta.

On tärkeää huolehtia, että työkuorma jakaantuu tasaisesti ja oikeudenmukaisesti opettajien kesken, opettajien kelpoisuusvaatimukset kuitenkin huomioon ottaen. Myös koulujen kesken voidaan tehdä yhteistyötä etenkin etäopetuksen järjestämisessä.

Opetusjärjestelyjen yhteydessä tulee ottaa huomioon myös viruksen leviämisen ehkäiseminen. Esimerkiksi keskitettäessä lähiopetusta vain tiettyyn alueen kouluun, myös opetusryhmän koko ja sen myötä tartuntariski kasvavat. Siksi oppilaiden siirtämistä toisen koulun lähiopetukseen ei suositella.

Opetuksen järjestäjän tehtävänä on ohjeistaa kouluja niin opetusryhmien muodostamisesta, opettajien välisestä työnjaosta kuin turvallisista toimintatavoista opetusjärjestelyissä.

Opetushallituksen tukimateriaalia poikkeustilanteessa toimimiseen

Lukiokoulutus ja ylioppilastutkinto

Toisen asteen opiskelijoiden valmiudet itsenäiseen opiskeluun ovat peruskoulun alaluokkien oppilaita paremmat. Kuitenkin myös toisen asteen opiskelijoilla voi olla puutteita opiskeluvalmiuksissa, itseohjautuvuudessa tai opintoihin motivoitumisessa. Erityisesti maahanmuuttajataustaisilla eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvilla ja erityistä tukea tarvitsevilla opiskelijoilla on ollut vaikeuksia sopeutua etäopiskeluun ja itsenäiseen opiskeluun.

On tärkeää tukea heikoimmassa asemassa olevia opiskelijoita poikkeusoloissa. Ohjausta ja tukea on pyritty järjestämään erityisjärjestelyin siten, että erityisopettajat, opinto-ohjaajat, kasvatusohjaajat ja kuraattorit ovat tavattavissa etänä. Maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille on laadittu myös paperilla tehtäviä, jotka on postitettu opiskelijoille, jos heillä ei ole ollut käytössään etäyhteyksiä tai he eivät ole tottuneet käyttämään tietokonetta tai muita digitaalisia välineitä opiskelun tukena. Osa koulutuksen järjestäjistä on järjestänyt toimipisteisiinsä pienimuotoisia palvelupisteitä, jossa tukea tarvitsevat opiskelijat tai opiskeluvälineitä tarvitsevat opiskelijat ovat voineet asioida.

Opiskelijoiden tuen tarve jatkuu myös poikkeusolojen jälkeen. Tulevana lukuvuonna tarvitaan lisäpanostuksia siihen, että poikkeusoloissa syntynyttä osaamisvajetta ja oppimiseroja voidaan pienentää. Tämä tarkoittaa lisäpanostuksia opetukseen ja ohjaukseen sekä muihin tukitoimiin. Näitä tukitoimenpiteitä valmistellaan opetus- ja kulttuuriministeriössä.
Ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa on poikkeustapauksissa mahdollista järjestää rajattu määrä opetusta ja ohjausta oppilaitoksen tiloissa. Opetuksessa ja ohjauksessa, jota ei ole mahdollista toteuttaa muutoin kuin lähiopetuksena, mutta joka on opintojen etenemisen kannalta välttämätöntä, tulee huolehtia oppilaiden ja opiskelijoiden sekä opetushenkilöstön turvallisuudesta tila- ja hygieniajärjestelyin.

Opetus- ja ohjausjärjestelyissä on huomioitava ne oppilaat ja opiskelijat, jotka eivät pysty opiskelemaan itsenäisesti tai hyödyntämään erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä tai verkkoyhteyksiä. Heille voidaan koulutuksen järjestäjän harkinnan mukaan tarjota mahdollisuus opiskella itsenäisesti tai ohjatusti oppilaitoksen tiloissa ottaen huomioon tarvittavat tila- ja hygieniajärjestelyt.

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua erityistä tukea ja vaativaa erityistä tukea saavien opiskelijoiden osalta tulee varmistaa riittävät tukitoimet myös etäopetuksessa. Jos opintojen suorittaminen etäopetuksena ei opiskelijan tuen tarpeen vuoksi onnistu, selvitetään mahdollisuus lähiopetukseen. Lähiopetuksen järjestämistarpeen arvioinnissa tulee kuitenkin ottaa huomioon opiskelijan mahdollinen kuuluminen koronaviruksen riskiryhmään. Opetusjärjestelyistä päättämisessä on aina ensisijaisesti huolehdittava opiskelijoiden terveydestä ja turvallisuudesta.

Valtioneuvosto suositteli 16.3.2020, että lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät ylläpitävät opiskeluhuollon palveluita osassa toimipisteitään ja huolehtivat siitä, että opiskelijoilla on riittävä tieto käytössä olevista palveluista.
Tänä keväänä iso joukko nuoria suorittaa ylioppilastutkinnon tai valmistuu ammattiin poikkeusoloista huolimatta. Voi kuitenkin olla, että lakkiaisia ja valmistumisjuhlia ei pystytä pitämään samaan tapaan kuin ennen, kun lähikontakteja ja suurten ihmisryhmien kokoontumisia pitää välttää tartuntojen ehkäisemiseksi. Jokainen valmistuja ansaistee kuitenkin juhlansa.

Juhlien ajankohdasta päättäminen kuuluu opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toimivaltaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö on kuitenkin käynnistänyt keskustelun parhaan ratkaisun löytämiseksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kun yhteinen ratkaisu on löytynyt, siitä tiedotetaan välittömästi ja mahdollisimman laajasti.
Koulutuksen järjestäjä päättää mahdollisesti järjestettävistä valinta- tai soveltuvuuskokeista ja muista lisänäytöistä.

Valtioneuvosto suosittelee, että lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät luopuvat hakijan läsnäoloa edellyttävien pääsy- tai soveltuvuuskokeiden järjestämisestä, ellei niiden järjestäminen ole välttämätöntä opiskelijavalinnan asianmukaiseksi toteuttamiseksi. Järjestettäessä pääsy- ja soveltuvuuskokeita tulee kiinnittää erityistä huomiota tartuntojen leviämisen estämiseen.

Pääsy- ja soveltuvuuskokeet voidaan tarvittaessa korvata sellaisilla lisänäytöillä, jotka eivät edellytä hakijan läsnäoloa. Soveltuvuuskokeet, haastattelut ja muut lisänäytöt on tehtävä puhelimitse tai muiden etäyhteyksien kautta, ellei hakijan fyysinen läsnäolo ole ehdottoman välttämätöntä. Näin vältytään sosiaalisten kontaktien ja matkustamisen aiheuttamilta tartuntariskeiltä.

Muutettaessa pääsy- ja soveltuvuuskokeita koskevia järjestelyjä tulee ottaa huomioon hakijoiden oikeusturva ja yhdenvertaisuus.

Päivitetty 6.4.2020
Opetuksen käytännön työjärjestelyt kuuluvat työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin. Opettajien käytännön työjärjestelyihin ovatkin antaneet lisätietoa mm. Opetusalan ammattijärjestö ja Kuntatyönantajat.

Poikkeuksellisina aikoina on ymmärrettävää, ettei opetusta ole mahdollista järjestää aivan samalla tavalla kuin normaalioloissa. On huolehdittava siitä, että oma työkuorma ei kasva liian suureksi, ja että vastuita jaetaan eri opettajien kesken. Koulussa voidaan rehtorin johdolla päättää opetusryhmien muodostamisesta ja opettajien normaalista poikkeavasta työnjaosta esimerkiksi osoittamalla eri opettajille vastuu lähiopetuksesta ja etäopetuksesta.

Opetusjärjestelyjen yhteydessä pitää ottaa huomioon myös koronaviruksen leviämisen ehkäiseminen. On tärkeää, että opetuksen järjestäjät ohjeistavat kouluja opetusryhmien muodostamisessa, opettajien välisessä työnjaossa ja turvallisissa toimintatavoista opetusjärjestelyissä.
Lukioiden, ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tilat suljetaan, ja lähiopetus niissä keskeytetään. Sama koskee myös vapaan sivistystyön oppilaitoksia ja taiteen perusopetusta.

Tilojen sulkeminen ei lähtökohtaisesti koske yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimus,- kehitys- ja innovaatiotoiminnan käytössä olevia tiloja, erityisesti kriittisillä tutkimuksen aloilla. Lisäksi opiskelijavalinnat voidaan toteuttaa korkeakoulujen tiloissa asianmukaisia varotoimia noudattaen.

Opetus ja ohjaus järjestetään mahdollisimman laajalti vaihtoehtoisilla tavoilla, muun muassa etäopiskelua, digitaalisia oppimisympäristöjä ja -ratkaisuja sekä tarvittaessa itsenäistä opiskelua hyödyntäen.

Lukiokoulutusta, ammatillista koulutusta, ammattikorkeakouluja ja yliopistoja sekä vapaata sivistystyötä koskeva lainsäädäntö antaa korkeakouluille ja koulutuksen järjestäjille laajat mahdollisuudet toteuttaa opetusta ja koulutusta eri tavoin.

Opetuksessa, jota ei ole mahdollista toteuttaa muutoin kuin lähiopetuksena, mutta joka on opintojen etenemisen kannalta välttämätöntä, tulee huolehtia oppilaiden ja opiskelijoiden sekä opetushenkilöstön turvallisuudesta tila- ja hygieniajärjestelyin.

Opetus- ja ohjausjärjestelyissä on huomioitava ne oppilaat ja opiskelijat, jotka eivät pysty opiskelemaan itsenäisesti tai hyödyntämään digitaalisia oppimisympäristöjä tai verkkoyhteyksiä.

Oppilaitosten on varmistettava niiden toiminnan kannalta välttämättömien tukitoimintojen ja verkkoyhteyksien toiminta sekä huolehdittava oppilaiden, opiskelijoiden ja henkilöstön ohjeistuksesta. Lisäksi suositellaan, että lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät pyrkivät ylläpitämään opiskeluhuollon palveluita osassa toimipisteistään.

Erityisesti opintojensa loppuvaiheessa olevien, kuten tänä keväänä valmistuvien, opiskelijoiden mahdollisuudet suorittaa tutkinto turvataan jatko-opintoihin tai työelämään siirtymisen varmistamiseksi.
- Tietoa koottuna yliopistoittain (Unifi)
- Tietoa koottuna ammattikorkeakouluittain (Arene)
Päivitetty 17.3.2020
Niissä kouluissa ja oppilaitoksissa, joissa on ollut koronavirustartuntaa, on tehty paikallisten terveysviranomaisten päätöksillä viruksen leviämistä rajaavia toimia, jotta kouluista ei tulisi paikkoja, joissa tartunnat leviävät. Näin toimitaan myös jatkossa varhaiskasvatuksen toimintayksiköissä sekä sellaisen opetuksen ja ohjauksen osalta, jota ei ole mahdollista toteuttaa muutoin kuin lähiopetuksena ja joka on opintojen etenemisen kannalta välttämätöntä.
Lukiokoulutuksen ja ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijoilla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä päivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää läsnäoloa koulutuspaikassa. Kun opetusta ja koulutusta järjestetään etäopetuksena ja itsenäisenä opiskeluna, ei oikeutta maksuttomaan ateriaan ole.

Jos opiskelija opiskelee koulutussopimuksella työpaikalla tai oppimisympäristö on työpaikanomainen ja he muutoin ruokailisivat oppilaitoksen ruokalassa, opiskelijoiden suositellaan varautuvan omilla eväillä. Koulutuksen järjestäjä korvaa päivittäisen ruokailun opiskelijalle rahallisesti.
Ylioppilastutkinnon koeaikataulun tiivistämisen tarkoituksena on ollut turvata ylioppilaskokeiden toteuttaminen koronavirustilanteen laajetessa.

Ilman toimenpidettä ylioppilaaksi valmistuminen keväällä olisi vaarantunut merkittävällä osalla kokelaista, sillä kokeiden siirtäminen myöhemmälle kevääseen olisi ollut epätodennäköistä koronatilanteen kehittymisestä johtuen. Tällöin nuoren valmistuminen ylioppilaaksi olisi siirtynyt syksyyn 2020, mikä olisi vaikuttanut myös jatko-opintoihin hakeutumiseen.
Ylioppilastutkintolautakunta on ohjeistanut kokeiden järjestämistä siten, että kokelaiden ja valvojien altistumista minimoidaan ja huolehditaan turvallisesta koeympäristöstä.

Ylioppilastutkinnon kokeet toteutettiin reaaliaineiden osalta tiivistetyssä aikataulussa 23.3.2020 mennessä. Menettelyllä pyrittiin turvaamaan tutkinnon järjestäminen, jotta mahdollisimman moni kokelas saa tutkinnon suoritettua. Tutkinnon valmistuminen mahdollistaa nuorille jatko-opintoihin hakeutumisen todistusvalinnalla myös tilanteessa, jossa korkeakoulujen opiskelijavalintaa ei pystyttäisi järjestämään suunnitellusti.

Ylioppilastutkintoa tasoltaan vastaavista tutkinnoista Deutsche Internationale Abitur -tutkinto toteutettiin suunnitellusti. International Baccalaureate -tutkinnon järjestäminen on peruttu keväältä 2020. Eurooppa -koulujen eurooppalaisen ylioppilastutkinnon valmistelua jatketaan toistaiseksi normaalissa aikataulussa.
- Ylioppilastutkintolautakunnan ohjeet koronavirukseen leviämiseen varautumiseksi
Varhaiskasvatuksen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestämisvelvollisuutta koskevista väliaikaisista rajoituksista annetun valtioneuvoton asetuksen (126/2020) mukaan lukiokoulutuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta järjestää opetusta ja opintojen ohjausta oppilaitoksessa annettavana opetuksena.

Paikallisen opetussuunnitelman mukainen työ jatkuu suunnitellussa aikataulussa. Paikallisen opetussuunnitelman mukaiseen aikatauluun valtioneuvosto asetus ei vaikuta.

Ammatillinen koulutus

Jos työpaikalla järjestettävää koulutusta on mahdollista siirtää myöhemmäksi ilman että se viivästyttää kohtuuttomasti opiskelijan valmistumista, voi uudesta ajankohdasta sopia työnantajan kanssa.

Mikäli opiskelijan valmistuminen on kiinni työpaikalla järjestettävästä koulutuksesta, osaamisen hankkimista jatketaan mahdollisuuksien mukaan jossakin muussa oppimisympäristössä ottaen huomioon lähiopetusta koskeva suositus.
Työpaikalla tai muualla oppilaitoksen ulkopuolella järjestettävää koulutusta ja työharjoittelua suositellaan jatkettavaksi, jos se on työpaikan puolesta mahdollista ja koulutuksen järjestäjä ja työnantaja arvioivat, että työympäristö on turvallinen opiskelijalle.

Mikäli työpaikalla on suuri riski saada koronatartunta, on suositeltavaa, että työpaikalla järjestettävää koulutusta jatketaan vasta, kun riskiä ei enää ole.

Terveydenhoitoalalla tulee ottaa huomioon, että opiskelijoiden työpanosta saatetaan tarvita, mikäli terveydenhoitoon tulee henkilöstövajetta epidemian pitkittyessä.
Näyttöjä voi edelleen järjestää työpaikalla, jos se on työpaikan puolesta mahdollista ja koulutuksen järjestäjä ja työnantaja arvioivat, että näyttöympäristö on turvallinen opiskelijalle.

Mikäli työpaikalla on suuri riski saada koronatartunta, on suositeltavaa, että näytöt järjestetään vasta, kun riskiä ei enää ole.
Rahoitus ei keskeydy, vaan jo päätetyn rahoituksen maksatus jatkuu normaalisti, koska koulutustoimintaa ei ole keskeytetty. Opiskelija- ja suoritustiedot kirjataan normaalisti Koskeen, vaikka opetus järjestetään lähiopetuksen sijaan vaihtoehtoisilla tavoilla. Opiskelijapalautetta kerätään entiseen tapaan.

Jos tutkinnon osien ja tutkintojen suoritukset viivästyvät, lyhyellä aikavälillä se vaikuttaa myös suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen perusteena käytettävien suoritteiden määrään. Pitkällä aikavälillä tilanne kuitenkin oletetusti tasaantuu, kun suorituksia tehdään myöhemmin ja rahoituksen perusteena on koko vuoden suoritukset.

Jos ja kun poikkeukselliset järjestelyt lähtökohtaisesti koskettavat kaikkia järjestäjiä, niin rahoituksen suhteellisen jakotavan voi olettaa kohtelevan järjestäjiä jokseenkin tasapuolisesti. Asiaa tullaan selvittämään myöhemmin.
Valtionosuudella rahoitettu ammatillinen työvoimakoulutus jatkuu, kuten muukin ammatillinen koulutus hyödyntämällä opetuksessa ja ohjauksessa vaihtoehtoisia tapoja lähiopetuksen sijaan.

Jo sovittuja koulutusten aloituksia ei myöskään ole tarpeen kategorisesti perua tai siirtää, jos opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisilla tavoilla lähiopetuksen sijaan.
Valtioneuvoston linjaus on, että lähiopetusta ei tule järjestää muutoin kuin poikkeustapauksissa.

Valtioneuvosto on linjannut, että opetuksessa ja ohjauksessa, jota ei ole mahdollista toteuttaa muutoin kuin lähiopetuksena, mutta joka on opintojen etenemisen kannalta välttämätöntä, tulee huolehtia opiskelijoiden sekä opetushenkilöstön turvallisuudesta tila- ja hygieniajärjestelyin.

Työpaikalla tai muualla oppilaitoksen ulkopuolella järjestettävää koulutusta suositellaan jatkettavaksi, jos se on työpaikan puolesta mahdollista ja koulutuksen järjestäjä ja työnantaja arvioivat, että työympäristö on turvallinen opiskelijalle. Mikäli työpaikalla on suuri riski saada koronatartunta, on suositeltavaa, että työpaikalla järjestettävää koulutusta jatketaan vasta, kun riskiä ei enää ole.

Valtioneuvoston suositus on, että koulutuksen järjestäjät organisoivat opetuksensa siten, että erityisesti opintojensa loppuvaiheessa olevien, kuten tänä keväänä valmistuvien, opiskelijoiden mahdollisuudet suorittaa tutkinto turvataan jatko-opintoihin tai työelämään siirtymisen varmistamiseksi
Lukiokoulutuksen ja ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijoilla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä päivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää läsnäoloa koulutuspaikassa. Kun opetusta ja koulutusta järjestetään etäopetuksena ja itsenäisenä opiskeluna, ei oikeutta maksuttomaan ateriaan ole.

Jos opiskelija opiskelee koulutussopimuksella työpaikalla tai oppimisympäristö on työpaikanomainen ja he muutoin ruokailisivat oppilaitoksen ruokalassa, opiskelijoiden suositellaan varautuvan omilla eväillä. Koulutuksen järjestäjä korvaa päivittäisen ruokailun opiskelijalle rahallisesti.
Niissä kouluissa ja oppilaitoksissa, joissa on ollut koronavirustartuntaa, on tehty paikallisten terveysviranomaisten päätöksillä viruksen leviämistä rajaavia toimia, jotta kouluista ei tulisi paikkoja, joissa tartunnat leviävät. Näin toimitaan myös jatkossa varhaiskasvatuksen toimintayksiköissä sekä sellaisen opetuksen ja ohjauksen osalta, jota ei ole mahdollista toteuttaa muutoin kuin lähiopetuksena ja joka on opintojen etenemisen kannalta välttämätöntä.
Työpaikalla järjestettävää koulutusta suositellaan jatkettavaksi, jos se on työpaikan puolesta mahdollista ja koulutuksen järjestäjä ja työnantaja arvioivat, että työympäristö on turvallinen opiskelijalle.

Mikäli työpaikalla on suuri riski saada koronatartunta, on suositeltavaa, että työpaikalla järjestettävää koulutusta jatketaan vasta, kun riskiä ei enää ole.

Terveydenhoitoalalla tulee ottaa huomioon, että opiskelijoiden työpanosta saatetaan tarvita, mikäli terveydenhoitoon tulee henkilöstövajetta epidemian pitkittyessä.
Lukioiden, ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tilat suljetaan, ja lähiopetus niissä keskeytetään. Sama koskee myös vapaan sivistystyön oppilaitoksia ja taiteen perusopetusta.

Tilojen sulkeminen ei lähtökohtaisesti koske yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimus,- kehitys- ja innovaatiotoiminnan käytössä olevia tiloja, erityisesti kriittisillä tutkimuksen aloilla. Lisäksi opiskelijavalinnat voidaan toteuttaa korkeakoulujen tiloissa asianmukaisia varotoimia noudattaen.

Opetus ja ohjaus järjestetään mahdollisimman laajalti vaihtoehtoisilla tavoilla, muun muassa etäopiskelua, digitaalisia oppimisympäristöjä ja -ratkaisuja sekä tarvittaessa itsenäistä opiskelua hyödyntäen.

Lukiokoulutusta, ammatillista koulutusta, ammattikorkeakouluja ja yliopistoja sekä vapaata sivistystyötä koskeva lainsäädäntö antaa korkeakouluille ja koulutuksen järjestäjille laajat mahdollisuudet toteuttaa opetusta ja koulutusta eri tavoin.

Opetuksessa, jota ei ole mahdollista toteuttaa muutoin kuin lähiopetuksena, mutta joka on opintojen etenemisen kannalta välttämätöntä, tulee huolehtia oppilaiden ja opiskelijoiden sekä opetushenkilöstön turvallisuudesta tila- ja hygieniajärjestelyin.

Opetus- ja ohjausjärjestelyissä on huomioitava ne oppilaat ja opiskelijat, jotka eivät pysty opiskelemaan itsenäisesti tai hyödyntämään digitaalisia oppimisympäristöjä tai verkkoyhteyksiä.

Oppilaitosten on varmistettava niiden toiminnan kannalta välttämättömien tukitoimintojen ja verkkoyhteyksien toiminta sekä huolehdittava oppilaiden, opiskelijoiden ja henkilöstön ohjeistuksesta. Lisäksi suositellaan, että lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät pyrkivät ylläpitämään opiskeluhuollon palveluita osassa toimipisteistään.

Erityisesti opintojensa loppuvaiheessa olevien, kuten tänä keväänä valmistuvien, opiskelijoiden mahdollisuudet suorittaa tutkinto turvataan jatko-opintoihin tai työelämään siirtymisen varmistamiseksi.
- Tietoa koottuna yliopistoittain (Unifi)
- Tietoa koottuna ammattikorkeakouluittain (Arene)
Päivitetty 17.3.2020
Opetuksen käytännön työjärjestelyt kuuluvat työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin. Opettajien käytännön työjärjestelyihin ovatkin antaneet lisätietoa mm. Opetusalan ammattijärjestö ja Kuntatyönantajat.

Poikkeuksellisina aikoina on ymmärrettävää, ettei opetusta ole mahdollista järjestää aivan samalla tavalla kuin normaalioloissa. On huolehdittava siitä, että oma työkuorma ei kasva liian suureksi, ja että vastuita jaetaan eri opettajien kesken. Koulussa voidaan rehtorin johdolla päättää opetusryhmien muodostamisesta ja opettajien normaalista poikkeavasta työnjaosta esimerkiksi osoittamalla eri opettajille vastuu lähiopetuksesta ja etäopetuksesta.

Opetusjärjestelyjen yhteydessä pitää ottaa huomioon myös koronaviruksen leviämisen ehkäiseminen. On tärkeää, että opetuksen järjestäjät ohjeistavat kouluja opetusryhmien muodostamisessa, opettajien välisessä työnjaossa ja turvallisissa toimintatavoista opetusjärjestelyissä.
Työttömyysetuuden maksaminen lomautetulle edellyttää, että lomautettu ilmoittautuu työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon ja hänen oikeudestaan työttömyysetuuteen annettaan työvoimapoliittinen lausunto.

Lomautetulla on oikeus työttömyysetuuteen muun muassa yritystoiminnan ja opintojen estämättä. Lomautetuilla säilyy työttömyysturvalaissa tarkoitettu velvollisuus ottaa vastaan työnantajan tarjoamaa työtä. Muutos on väliaikainen ja sillä tuetaan lomautettujen toimeentulon turvaamista ja sujuvoitetaan työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanoa työ- ja elinkeinotoimistoissa COVID-19-pandemian aikana.

Työnantajalla on 1.4.2020 alkaen oikeus lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevä työntekijä samoilla edellytyksillä kuin työntekijä, jolla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Muutos on voimassa kolme kuukautta eli 30.6.2020 asti. Tämä koskee myös määräaikaisessa työsuhteessa olevaa oppisopimusopiskelijaa.

Muutosta ei sovelleta julkisella sektorilla. Näin ollen julkisen sektorin työantajat (valtio, kunta, kuntayhtymä, ev-lut. kirkko tai ortodoksinen kirkko) voivat lomauttaa palveluksessaan olevan määräaikaisen työntekijän jatkossakin vain silloin, jos määräaikaisessa työsuhteessa oleva tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työantajalla olisi oikeus lomauttaa kyseinen vakituinen työntekijä.

Laki tuli voimaan 1.4.2020 ja se on voimassa 31.7.2020 asti. Lakia sovelletaan lomautettuihin, joiden lomautus on alkanut 16.3.2020 tai sen jälkeen.
Opiskelijan tulee olla yhteydessä oppilaitokseen tai korkeakouluun opintojen vaihtoehtoisista toteuttamistavoista. Opetus ja ohjaus järjestetään mahdollisimman laajalti vaihtoehtoisilla tavoilla, muun muassa etäopiskelua, digitaalisia oppimisympäristöjä ja -ratkaisuja sekä tarvittaessa itsenäistä opiskelua hyödyntäen. Jos opintoja ei pysty suorittamaan tai niiden eteneminen hidastuu, tulee aina ottaa yhteyttä TE-toimistoon.

TE-toimisto voi joustaa opintojen etenemisen seurannassa, jos pätevästä syystä on ilmeistä, että opinnoissa eteneminen on vaikeaa tai mahdotonta asetetussa aikataulussa. Näissä tilanteissa TE-toimisto voi sopia työnhakijan kanssa seurantajakson pidentämisestä. Korkeakouluopintojen osalta on otettava huomioon, että opintojen on lopulta edistyttävä siten, että työnhakija saa tuettavaan opintokokonaisuuteen kuuluvia opintosuorituksia keskimäärin viisi opintopistettä opiskelukuukautta kohti.

Jos opintoja ei voi suorittaa opiskelijasta riippumattomasta syystä, opinnot voi jaksottaa, jolloin henkilö on oikeutettu työttömyysetuuteen, eikä opiskelun tukemisen 24 kuukauden enimmäisaika kulu opiskelujaksojen välisenä aikana. Opintoja ei voi suorittaa opintojaksojen välisenä aikana. Jaksotuksesta sovitaan koulutuksen järjestäjän ja TE-toimiston kanssa.

Opinnot voidaan tässä tilanteessa perustellusta syystä myös tilapäisesti keskeyttää. Opiskelun tukemisen tilapäinen keskeytys ei estä opiskelemasta haluamassaan laajuudessa keskeytyksen aikana. Keskeytyksen aikana ei ole kuitenkaan oikeutta työttömyysetuuteen.
Ammatillisten oppilaitosten tilat suljetaan 13.5. saakka, ja lähiopetus niissä keskeytetään. Lähiopetuksen sijaan opetus ja ohjaus järjestetään mahdollisimman laajalti vaihtoehtoisilla tavoilla, muun muassa etäopiskelua, erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä ja -ratkaisuja sekä tarvittaessa itsenäistä opiskelua hyödyntäen.

Lähiopetusta voi rajatussa määrin ja koulutuksen järjestäjän harkinnan mukaan järjestää, jos lähiopetus on opintojen etenemisen kannalta välttämätöntä. Opetuksessa ja ohjauksessa, jota ei ole mahdollista toteuttaa muutoin kuin lähiopetuksena, mutta joka on opintojen etenemisen kannalta välttämätöntä, tulee huolehtia opiskelijoiden sekä opetushenkilöstön turvallisuudesta tila- ja hygieniajärjestelyin.

Opetus- ja ohjausjärjestelyissä on huomioitava myös ne oppilaat ja opiskelijat, jotka eivät pysty opiskelemaan itsenäisesti tai hyödyntämään erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä tai verkkoyhteyksiä. Heidän osaltaan voi olla perusteltua jatkaa lähiopetusta ottaen huomioon tarvittavat tila- ja hygieniajärjestelyt.

Päivitetty 6.4.2020
Ammatillisten oppilaitosten tilat on suljettu 13.5. saakka koronatartuntojen ehkäisemiseksi. Opetus ja ohjaus tulee järjestää mahdollisimman laajalti vaihtoehtoisilla tavoilla, muun muassa etäopiskelua, erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä ja -ratkaisuja sekä tarvittaessa itsenäistä opiskelua hyödyntäen.

Mikäli opiskelija ei pysty opiskelemaan itsenäisesti tai hyödyntämään erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä tai verkkoyhteyksiä, oppilaitos voi mahdollistaa etäopiskelun oppilaitoksen tiloissa ottaen huomioon tarvittavat tila- ja hygieniajärjestelyt.

Päivitetty 6.4.2020
Jos työpaikalla järjestettävää koulutus on mahdollista siirtää myöhemmäksi ilman, että se viivästyttää kohtuuttomasti opiskelijan opintoja, voi työnantajan kanssa sopia uudesta ajankohdasta.

Mikäli esimerkiksi valmistuminen on kiinni työpaikalla järjestettävästä koulutuksen toteuttamisesta, osaamisen hankkimista jatketaan mahdollisuuksien mukaan muussa oppimisympäristössä ottaen huomioon lähiopetusta koskeva valtioneuvoston suositus ja AVI:en päätökset oppilaitosten tilojen sulkemisesta ja lähiopetuksen keskeyttämisestä.

Oppisopimuskoulutuksessa ja koulutussopimuksella tapahtuvassa koulutuksessa noudatetaan myös poikkeusolojen aikana ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 8 luvun säännöksiä. Oppisopimuksen ja oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevan sopimuksen purkamisessa sekä oppisopimuskoulutuksen keskeytymisessä noudatetaan lain 75 §:n säännöksiä. Koulutussopimuksen osalta noudatetaan vastaavasti 76 §:n säännöksiä.

Oppisopimus on määräaikainen kirjallinen työsopimus opiskelijan ja työnantajan välillä. Työnantajalla on 1.4.2020 alkaen oikeus lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevä työntekijä samoilla edellytyksillä kuin työntekijä, jolla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Muutos on voimassa kolme kuukautta eli 30.6.2020 asti. Tämä koskee myös määräaikaisessa työsuhteessa olevaa oppisopimusopiskelijaa. Muutosta ei sovelleta julkisella sektorilla. Näin ollen julkisen sektorin työantajat (valtio, kunta, kuntayhtymä, ev-lut. kirkko tai ortodoksinen kirkko) voivat lomauttaa palveluksessaan olevan määräaikaisen työntekijän jatkossakin vain, jos määräaikaisessa työsuhteessa oleva tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä.

Oppisopimuksen ja koulutussopimuksen väliaikainen keskeyttäminen on mahdollista, koska se on opiskelijan ja työnantajan välinen sopimusasia. Koulutuksen järjestäjän on tässä tilanteessa järjestettävä opiskelijalle mahdollisuus hankkia muulla tavoin henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukainen tavoitteeksi asetettu osaaminen.

Koulutuksen järjestäjä voi purkaa oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevan sopimuksen opiskelijaa ja työnantajaa kuultuaan, jos työpaikalla järjestetyssä koulutuksessa ei noudateta ammatillisesta koulutuksesta annetun lain tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai oppisopimuksen ehtoja. Jos koulutuksen järjestäjä purkaa oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevan sopimuksen työnantajan kanssa tästä syystä, myös opiskelijan ja työnantajan välinen oppisopimus katsotaan purkautuneeksi. Koulutuksen järjestäjän on tässä tilanteessa järjestettävä opiskelijalle mahdollisuus hankkia muulla tavoin henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmassa tavoitteeksi asetettu osaaminen.

Jos koulutuksen järjestäjä arvioi, että koulutussopimuksen jatkamiselle ei ole esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 72 §:n mukaisia edellytyksiä, koulutuksen järjestäjä voi purkaa koulutussopimuksen koulutustyöpaikan kanssa. Koulutuksen järjestäjän on tässä tilanteessa järjestettävä opiskelijalle mahdollisuus hankkia muulla tavoin henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukainen tavoitteeksi asetettu osaaminen.

Vaikka oppi- tai koulutussopimus jouduttaisiin väliaikaisesti keskeyttämään tai purkamaan, opiskelija ei menetä opiskeluoikeuttaan, vaan koulutuksen järjestäjän tulee järjestää opiskelijalle mahdollisuus hankkia muulla tavoin henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukainen tavoitteeksi asetettu osaaminen. Jos opiskelija ei halua hankkia osaamista muulla tavalla ja ilmoittaa opiskelun lopettamisesta, on koulutuksen järjestäjän tehtävä tästä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 97 §:n mukainen päätös.

Päivitetty 2.4.2020
Ensisijaisesti koulutuksen järjestäjä pyrkii siirtämään oppisopimuskoulutusta sopijaosapuolten yhteisellä sopimuksella myöhempään ajankohtaan. Koulutuksen järjestäjän tulee lisäksi selvittää yhdessä opiskelijan kanssa mahdollisuuksia jatkaa osaamisen hankkimista muulla tavoin.

Koulutuksen järjestäjä voi mahdollistaa opiskelijalle esimerkiksi yhteisiin tutkinnon osiin liittyvää osaamisen hankkimista tai järjestämisluvassaan oleviin tutkintoihin sisältyvää osaamisen hankkimista valinnaisina tutkinnon osina, jos se on opiskelijan osaamistarpeen kannalta tarkoituksenmukaista. Koulutuksen järjestäjä voi ohjata opiskelijaa hakeutumaan sellaisen koulutuksen järjestäjän opiskelijaksi, jolla on ko. tutkinto järjestämisluvassaan. On kuitenkin huomioitava, että opiskeluoikeuden myöntämisestä päättää aina kukin koulutuksen järjestäjä.

Jos koulutuksen järjestäjä ei kykene kohtuudella järjestämään opiskelijalle soveltuvaa osaamisen hankkimista muulla tavalla, on opiskelijan opiskeluoikeus tässä tapauksessa mahdollista väliaikaisesti keskeyttää lain 96 §:n nojalla.
Jos työpaikalla järjestettäväksi sovittuja ammatillisen koulutuksen näyttöjä ei ole mahdollista järjestää poikkeusolojen vuoksi, näytöt siirretään mahdollisuuksien myöhempään ajankohtaan ja sovitaan opiskelijan ja työnantajan kanssa uudesta näyttöajankohdasta.

Mikäli näyttöjen siirtäminen ei ole mahdollista, osoitetaan osaaminen muualla kuin työpaikalla, esimerkiksi koulutuksen järjestäjän omilla työmailla, opetusmetsissä, maatiloilla tai muissa työpaikanomaisissa oppimisympäristöissä sekä tarvittaessa myös oppilaitoksen työsaleissa tai muutoin oppilaitoksessa. Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava tila- ja hygieniajärjestelyin siitä, että näyttöympäristö on turvallinen opiskelijalle ja näytön arvioijille.

Valmistumisvaiheessa olevien opiskelijoiden näytöt voidaan järjestää niin, että osaaminen osoitetaan käytännön työtehtävien tekemisen sijaan muilla tavoin, jos käytännön työtehtävien tekeminen ei poikkeusolojen vuoksi ole mahdollista. Näytöt tulee tällöin järjestää siten, että osaamisen osoittamisen tavat vastaavat mahdollisimman hyvin aitoja työtehtäviä ja työprosesseja sekä mahdollistavat tutkinnon perusteissa määritellyn ammattitaidon ja osaamisen arvioinnin.

Päivitetty 6.4.2020
Säännös oli tarpeen, jotta koulutuksen järjestäjät pystyisivät nopeasti muuttavassa tilanteessa joustavasti siirtymään laajamittaisesti etäopetukseen ja opetuksen järjestämiseen muissa oppimisympäristöissä kuin oppilaitoksessa ilman, että suunnitelmat olisi tullut välittömästi päivittää kaikkien opiskelijoiden osalta. Henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laadinta- ja päivittämisvelvoitteista ei kuitenkaan ole tarvetta poiketa enää poikkeusolojen jatkuessa, koska käytännössä koulutuksen järjestäjien on nyt tullut suunnitella koulutuksen toteuttaminen muuttuneissa olosuhteissa kunkin opiskelijan osalta.

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa ei ole säädetty määräaikoja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman päivittämiselle, vaan lähtökohta on, että suunnitelmaa päivitetään mahdollisimman pian sen jälkeen, kun siihen liittyvistä asioista on sovittu opiskelijan ja mahdollisesti muiden yhteistyötahojen kanssa. Koulutuksen järjestäjät voisivat käyttää omaa harkintaansa siinä, missä aikataulussa tehdyt muutokset päivitetään henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan.
Vaikka opetus järjestetään lähiopetuksen sijaan vaihtoehtoisilla tavoilla, tavoitteena on, että opiskelu etenee henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKSin) mukaisesti niin pitkälti, kun se on mahdollista. Poikkeavat opetus- ja ohjausjärjestelyt saattavat vaikuttaa HOKSiin sisältyvien tutkinnon tai koulutuksen osien suorittamismahdollisuuksiin ja opintojen etenemiseen, mikä edellyttää HOKSin päivittämistä.

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa ei ole säädetty määräaikoja HOKSin päivittämiselle, vaan lähtökohta on, että suunnitelmaa päivitetään mahdollisimman pian sen jälkeen, kun siihen liittyvistä asioista on sovittu opiskelijan ja mahdollisesti muiden yhteistyötahojen kanssa. Koulutuksen järjestäjät voisivat käyttää omaa harkintaansa siinä, missä aikataulussa tehdyt muutokset päivitetään HOKSiin.

Päivitetty 6.4.2020
Opetus- ja ohjausjärjestelyissä on otettava huomioon ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua erityistä tukea ja vaativaa erityistä tukea saavat opiskelijat. Heidän osaltaan tulee mahdollisuuksien mukaan varmistaa riittävät tukitoimet myös etäopetuksessa.

Jos opintojen suorittaminen etäopetuksena ei opiskelijan tuen tarpeen vuoksi onnistu, selvitetään mahdollisuus lähiopetukseen. Lähiopetuksen järjestämistarpeen arvioinnissa tulee kuitenkin ottaa huomioon opiskelijan mahdollinen kuuluminen koronaviruksen riskiryhmään. Opetusjärjestelyistä päättämisessä on aina ensisijaisesti huolehdittava opiskelijoiden terveydestä ja turvallisuudesta.

Valtioneuvoston linjauksen mukaisesti koulutuksen järjestäjien on huolehdittava siitä, että asumispalveluita tarvitseville vaikeimmin vammaisille voidaan turvata mahdollisuus jatkaa asumista asuntolassa ja saada siellä opetus, hoiva- ja muita palveluita sekä mahdollisuus opiskelijaruokailuun.

Muiden tukea tarvitsevien opiskelijoiden osalta noudatetaan valtioneuvoston suosittelemaa yleisperiaatetta, jonka mukaan opetuksessa ja ohjauksessa, jota ei ole mahdollista toteuttaa muutoin kuin lähiopetuksena, mutta joka on opintojen etenemisen kannalta välttämätöntä, tulee huolehtia opiskelijoiden sekä opetushenkilöstön turvallisuudesta tila- ja hygieniajärjestelyin.

Päivitetty 6.4.2020
Koulutuksen järjestäjä päättää mahdollisesti järjestettävistä valinta- tai soveltuvuuskokeista ja muista lisänäytöistä.

Valtioneuvosto suosittelee, että lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät luopuvat hakijan läsnäoloa edellyttävien pääsy- tai soveltuvuuskokeiden järjestämisestä, ellei niiden järjestäminen ole välttämätöntä opiskelijavalinnan asianmukaiseksi toteuttamiseksi. Järjestettäessä pääsy- ja soveltuvuuskokeita tulee kiinnittää erityistä huomiota tartuntojen leviämisen estämiseen.

Pääsy- ja soveltuvuuskokeet voidaan tarvittaessa korvata sellaisilla lisänäytöillä, jotka eivät edellytä hakijan läsnäoloa. Soveltuvuuskokeet, haastattelut ja muut lisänäytöt on tehtävä puhelimitse tai muiden etäyhteyksien kautta, ellei hakijan fyysinen läsnäolo ole ehdottoman välttämätöntä. Näin vältytään sosiaalisten kontaktien ja matkustamisen aiheuttamilta tartuntariskeiltä.

Muutettaessa pääsy- ja soveltuvuuskokeita koskevia järjestelyjä tulee ottaa huomioon hakijoiden oikeusturva ja yhdenvertaisuus.

Päivitetty 6.4.2020
Sinä aikana, kun opiskelijoiden opetus on suosituksen mukaisesti järjestetty muuten kuin lähiopetuksena, opiskelijat asuvat kotonaan, eivät opiskelija-asuntolassa.

Mikäli asuntolassa asuminen on välttämätöntä esim. koulutuksen järjestäjän maatilalla järjestettävän koulutuksen vuoksi tai jos opiskelijalla ei ole muuta asuinpaikkaa, koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että asuntolaympäristö on opiskelijalle turvallinen. Asuntoloissa on varmistettava riittävä fyysinen etäisyys siellä asuvien opiskelijoiden välillä ja muutoinkin toimittava niin, että vältetään pitkäaikaista lähellä olemista. Lisäksi asuntoloissa on huolehdittava hygieniasta ja estettävä myös muilla viranomaisten ohjeistamilla tavoilla tartuntojen leviämistä.

Valtioneuvoston suosituksen mukaisesti koulutuksen järjestäjien on huolehdittava siitä, että asumispalveluita tarvitseville vaikeimmin vammaisille opiskelijoille voidaan turvata mahdollisuus jatkaa asumista asuntolassa ja saada siellä opetus, hoiva- ja muita palveluita sekä mahdollisuus opiskelijaruokailuun.

Asuntolat voidaan pitää auki, jos niissä asuu opiskelijoita, joiden on edellä mainituista tai niihin rinnastettavista syistä välttämätöntä asua asuntolassa.

Poikkeusolot eivät muuta työntekovelvoitteita tai työnantajan työnjohto-oikeutta. Koulutuksen järjestäjä päättää, miten asuntolatoiminta poikkeusoloissa hoidetaan. Asuntoloiden valvonnan järjestäminen etänä ei riitä varmistamaan sitä, että asuntolaympäristö on turvallinen opiskelijalle.

Päivitetty 6.4.2020
Rajoituksia ei pidä tehdä enempää kuin on välttämätöntä. Hallitus seuraa koronavirustilannetta ja arvioi jatkuvasti tarvittavia rajoitustoimia terveysviranomaisten tietojen ja suositusten pohjalta. Nyt päätetyillä toimilla jatketaan rajoituksia 13.5. asti, mutta opetus- ja kulttuuriministeriössä varaudutaan myös siihen, että oppilaat ja opiskelijat eivät pääsisi palaamaan lähiopetukseen lainkaan tämän kevätlukukauden aikana.

Päätös jatkaa poikkeuksellisia järjestelyjä perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemään arvioon koronaviruksen rajaamiseksi tarvittavista toimista. Opetuksen ja koulutuksen järjestämiseen tehtyjen rajoitusten tavoitteena on osaltaan hidastaa koronavirustartuntojen leviämistä vähentämällä oppilaiden, opiskelijoiden sekä opetus- ja muun henkilöstön välisiä kontakteja kaikilla koulutusasteilla. Jos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi, että opetuksen ja koulutuksen järjestämiseen tehtyjä rajoituksia on tarpeen jatkaa vielä 13.5.2020 jälkeenkin, rajoitusten voimassaoloaikaa pidennetään.

Päivitetty 6.4.2020
Opetusta ei ole keskeytetty, vaan se järjestetään etäopetuksena tai muilla keinoin. Koska koulutyötä ei ole keskeytetty, ei koulun väliaikainen sulkeminen tartuntatautilain nojalla johda lukuvuoden koulutyön päättymisajankohdan siirtymiseen myöhemmäksi.

Peruskoulussa opetuksen järjestäjä voi kuitenkin perusopetuslain nojalla lisätä työpäivien määrää enintään kuudella päivällä, milloin opetusta ei pakottavasta syystä ole voitu järjestää työpäiviksi määrättyinä päivinä eikä opetussuunnitelman mukaisia tavoitteita voida muutoin saavuttaa. Perusopetusasetuksen nojalla koulutyö peruskouluissa päättyy viikon 22 viimeisenä arkipäivänä eli tänä vuonna 30.5.2020, ellei opetuksen järjestäjä päätä pidentää opetusta kuudella päivällä.

Perusopetuslain (628/1998) 23 §:n mukaisesti perusopetuksessa lukuvuosi alkaa 1.8 ja päättyy 31.7. Lukuvuodessa on 190 työpäivää, joiden tulee asettua mainittujen päivämäärien väliin. Opetus alkaa elokuussa opetuksen järjestäjän päättämänä ajankohtana. Opetuksen järjestäjä voi päättää aloittaa lukuvuoden 6 päivää aikaisemmin.

Ammatillisen koulutuksen lainsäädännössä ei ole säädetty lukuvuosista tai koulutuksen aloitus- ja päättymisajoista. Koulutusta on mahdollista järjestää ympäri vuoden kunkin opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) mukaisesti. Koulutus alkaa koulutuksen järjestäjän päättämänä ajankohtana ja päättyy kunkin opiskelijan HOKSin mukaisesti, kun tavoitteena ollut osaaminen on saavutettu ja osoitettu. Ammatillisessa koulutuksessa opinnot voivat siis jatkua kesäkuussa.

Ammatillisen koulutuksen lainsäädännössä ei ole säädetty lukuvuosista tai koulutuksen aloitus- ja päättymisajoista. Koulutusta on mahdollista järjestää ympäri vuoden kunkin opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) mukaisesti. Koulutus alkaa koulutuksen järjestäjän päättämänä ajankohtana ja päättyy kunkin opiskelijan HOKSin mukaisesti, kun tavoitteena ollut osaaminen on saavutettu ja osoitettu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö opiskelijoilla ja opetus- ja ohjaushenkilöstöllä olisi lomaa tai etteikö koko oppilaitoksen toiminta voisi olla keskeytyksissä tietyn loma-ajan. Mahdollisuus lomaan parantaa opiskelijoiden jaksamista ja hyvinvointia.

Päivitetty 6.4.2020
Tänä keväänä iso joukko nuoria suorittaa ylioppilastutkinnon tai valmistuu ammattiin poikkeusoloista huolimatta. Voi kuitenkin olla, että lakkiaisia ja valmistumisjuhlia ei pystytä pitämään samaan tapaan kuin ennen, kun lähikontakteja ja suurten ihmisryhmien kokoontumisia pitää välttää tartuntojen ehkäisemiseksi. Jokainen valmistuja ansaistee kuitenkin juhlansa.

Juhlien ajankohdasta päättäminen kuuluu opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toimivaltaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö on kuitenkin käynnistänyt keskustelun parhaan ratkaisun löytämiseksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kun yhteinen ratkaisu on löytynyt, siitä tiedotetaan välittömästi ja mahdollisimman laajasti.
Ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa on poikkeustapauksissa mahdollista järjestää rajattu määrä opetusta ja ohjausta oppilaitoksen tiloissa. Opetuksessa ja ohjauksessa, jota ei ole mahdollista toteuttaa muutoin kuin lähiopetuksena, mutta joka on opintojen etenemisen kannalta välttämätöntä, tulee huolehtia oppilaiden ja opiskelijoiden sekä opetushenkilöstön turvallisuudesta tila- ja hygieniajärjestelyin.

Opetus- ja ohjausjärjestelyissä on huomioitava ne oppilaat ja opiskelijat, jotka eivät pysty opiskelemaan itsenäisesti tai hyödyntämään erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä tai verkkoyhteyksiä. Heille voidaan koulutuksen järjestäjän harkinnan mukaan tarjota mahdollisuus opiskella itsenäisesti tai ohjatusti oppilaitoksen tiloissa ottaen huomioon tarvittavat tila- ja hygieniajärjestelyt.

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua erityistä tukea ja vaativaa erityistä tukea saavien opiskelijoiden osalta tulee varmistaa riittävät tukitoimet myös etäopetuksessa. Jos opintojen suorittaminen etäopetuksena ei opiskelijan tuen tarpeen vuoksi onnistu, selvitetään mahdollisuus lähiopetukseen. Lähiopetuksen järjestämistarpeen arvioinnissa tulee kuitenkin ottaa huomioon opiskelijan mahdollinen kuuluminen koronaviruksen riskiryhmään. Opetusjärjestelyistä päättämisessä on aina ensisijaisesti huolehdittava opiskelijoiden terveydestä ja turvallisuudesta.

Valtioneuvosto suositteli 16.3.2020, että lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät ylläpitävät opiskeluhuollon palveluita osassa toimipisteitään ja huolehtivat siitä, että opiskelijoilla on riittävä tieto käytössä olevista palveluista.
Toisen asteen opiskelijoiden valmiudet itsenäiseen opiskeluun ovat peruskoulun alaluokkien oppilaita paremmat. Kuitenkin myös toisen asteen opiskelijoilla voi olla puutteita opiskeluvalmiuksissa, itseohjautuvuudessa tai opintoihin motivoitumisessa. Erityisesti maahanmuuttajataustaisilla eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvilla ja erityistä tukea tarvitsevilla opiskelijoilla on ollut vaikeuksia sopeutua etäopiskeluun ja itsenäiseen opiskeluun.

On tärkeää tukea heikoimmassa asemassa olevia opiskelijoita poikkeusoloissa. Ohjausta ja tukea on pyritty järjestämään erityisjärjestelyin siten, että erityisopettajat, opinto-ohjaajat, kasvatusohjaajat ja kuraattorit ovat tavattavissa etänä. Maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille on laadittu myös paperilla tehtäviä, jotka on postitettu opiskelijoille, jos heillä ei ole ollut käytössään etäyhteyksiä tai he eivät ole tottuneet käyttämään tietokonetta tai muita digitaalisia välineitä opiskelun tukena. Osa koulutuksen järjestäjistä on järjestänyt toimipisteisiinsä pienimuotoisia palvelupisteitä, jossa tukea tarvitsevat opiskelijat tai opiskeluvälineitä tarvitsevat opiskelijat ovat voineet asioida.

Opiskelijoiden tuen tarve jatkuu myös poikkeusolojen jälkeen. Tulevana lukuvuonna tarvitaan lisäpanostuksia siihen, että poikkeusoloissa syntynyttä osaamisvajetta ja oppimiseroja voidaan pienentää. Tämä tarkoittaa lisäpanostuksia opetukseen ja ohjaukseen sekä muihin tukitoimiin. Näitä tukitoimenpiteitä valmistellaan opetus- ja kulttuuriministeriössä.
Ammatillisen koulutuksen näyttöjä voidaan järjestää edelleen työpaikoilla, mikäli se on työpaikan puolesta mahdollista ja koulutuksen järjestäjä ja työnantaja arvioivat, että työympäristö on turvallinen opiskelijalle ja näytön arvioijille. Mikäli työpaikalla on suuri riski raada koronatartunta, näyttöjä ei voi suorittaa työpaikalla.

Näyttöjä voidaan toteuttaa myös muissa työpaikanomaisissa oppimisympäristöissä oppilaitoksen ulkopuolella, esimerkiksi koulutuksen järjestäjän omilla työmailla tai opetusmaatiloilla. Näyttöjä voi perustellusta syystä toteuttaa myös oppilaitoksen tiloissa. Näyttöjärjestelyissä on aina ensisijaisesti huolehdittava opiskelijoiden terveydestä ja turvallisuudesta. Mikäli näyttöjen järjestäminen ei poikkeusolojen vuoksi ole mahdollista, näytöt voidaan tarvittaessa siirtää järjestettäväksi myöhemmin.

Mikäli näyttöjä ei ole mahdollista järjestää kaikille opiskelijoille, koulutuksen järjestäjän tulee asettaa etusijalle ne opiskelijat, joiden on tarkoitus suorittaa tutkinto ja valmistua tänä keväänä. Näin voidaan turvata opiskelijoiden mahdollisuudet siirtyä työelämään tai jatko-opintoihin.

Valmistumisvaiheessa olevien opiskelijoiden osalta voidaan poiketa myös vaatimuksesta järjestää näytöt tekemällä käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa, jos käytännön työtehtävien tekeminen ei poikkeusolojen vuoksi ole mahdollista. Näytöt tulee tällöin järjestää siten, että osaamisen osoittamisen tavat vastaavat mahdollisimman hyvin aitoja työtehtäviä ja työprosesseja sekä mahdollistavat tutkinnon perusteissa määritellyn ammattitaidon ja osaamisen arvioinnin.

Ammatillisessa koulutuksessa muu osaamisen osoittaminen kuin näytöt ja lukiokoulutuksessa kurssien arviointi tehdään suunnitellussa aikataulussa hyödyntäen digitaalisia välineitä ja etäyhteyksiä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, siirretään osaamisen osoittaminen ja arviointi myöhemmin tehtäväksi.

Korkeakoulutus

Niissä kouluissa ja oppilaitoksissa, joissa on ollut koronavirustartuntaa, on tehty paikallisten terveysviranomaisten päätöksillä viruksen leviämistä rajaavia toimia, jotta kouluista ei tulisi paikkoja, joissa tartunnat leviävät. Näin toimitaan myös jatkossa varhaiskasvatuksen toimintayksiköissä sekä sellaisen opetuksen ja ohjauksen osalta, jota ei ole mahdollista toteuttaa muutoin kuin lähiopetuksena ja joka on opintojen etenemisen kannalta välttämätöntä.
Korkeakoulut, oppilaitokset ja muut vaihto-ohjelmia ja hankkeita toteuttavat organisaatiot päättävät itse, yhdessä yhteistyöorganisaatioidensa kanssa, kansainvälisten toimintojensa toteuttamisesta ja sopivat toimenpiteistä sekä lähtevän että saapuvan liikkuvuuden osalta.

Vaihtojaksojen siirtämiset, keskeyttämiset ja uudelleenorganisoinnit ovat ensisijaisesti oppilaitoksen tai korkeakoulun päätettävissä. Niiden tulee seurata viranomaistiedotteita, olla yhteydessä kv-hankkeisiin osallistuviin henkilöihin ja neuvoa heitä ottamaan tarvittaessa yhteyttä Suomen suurlähetystöön tai konsulaattiin lisäohjeiden saamiseksi.

EU-hankkeiden kansainvälisiä toimintoja on mahdollista keskeyttää ennenaikaisesti, toteuttaa toisen yhteistyökumppanin luona, siirtää myöhempään ajankohtaan tai perua. Peruuntumisesta tai siirtymisestä tulee ilmoittaa mahdollisimman pian kansalliseen toimistoon eli Opetushallitukseen, joka neuvoo asiassa eteenpäin.

Suomen kansallisen toimiston rahoittamien Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen –ohjelmien kautta tuettujen liikkuvuusjaksojen ja kulujen osalta on mahdollista hakea korvausta force majeure -menettelyn kautta. Force majeure -käytännöt voivat vaihdella maittain. Hankkeen kulujen korvaamisesta päättää aina hanketta rahoittavan maan kansallinen toimisto, joten on keskeistä, että hanketta koordinoiva organisaatio johtaa prosessia rahoittavan kansallisen toimiston ohjeiden mukaisesti.

Muiden kuin EU-ohjelmien rahoittaminen vaihtojen osalta tulee olla yhteydessä rahoittajatahoon.

Lisätietoja saa enssijaisesti oman oppilaitoksen kv-palveluista.

Lisätietoa oppilaitoksille: Koronaviruksen vaikutukset Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmiin

Opetushallituksen toiminta ja koronavirus

EDUFI-harjoittelu
Lukioiden, ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tilat suljetaan, ja lähiopetus niissä keskeytetään. Sama koskee myös vapaan sivistystyön oppilaitoksia ja taiteen perusopetusta.

Tilojen sulkeminen ei lähtökohtaisesti koske yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimus,- kehitys- ja innovaatiotoiminnan käytössä olevia tiloja, erityisesti kriittisillä tutkimuksen aloilla. Lisäksi opiskelijavalinnat voidaan toteuttaa korkeakoulujen tiloissa asianmukaisia varotoimia noudattaen.

Opetus ja ohjaus järjestetään mahdollisimman laajalti vaihtoehtoisilla tavoilla, muun muassa etäopiskelua, digitaalisia oppimisympäristöjä ja -ratkaisuja sekä tarvittaessa itsenäistä opiskelua hyödyntäen.

Lukiokoulutusta, ammatillista koulutusta, ammattikorkeakouluja ja yliopistoja sekä vapaata sivistystyötä koskeva lainsäädäntö antaa korkeakouluille ja koulutuksen järjestäjille laajat mahdollisuudet toteuttaa opetusta ja koulutusta eri tavoin.

Opetuksessa, jota ei ole mahdollista toteuttaa muutoin kuin lähiopetuksena, mutta joka on opintojen etenemisen kannalta välttämätöntä, tulee huolehtia oppilaiden ja opiskelijoiden sekä opetushenkilöstön turvallisuudesta tila- ja hygieniajärjestelyin.

Opetus- ja ohjausjärjestelyissä on huomioitava ne oppilaat ja opiskelijat, jotka eivät pysty opiskelemaan itsenäisesti tai hyödyntämään digitaalisia oppimisympäristöjä tai verkkoyhteyksiä.

Oppilaitosten on varmistettava niiden toiminnan kannalta välttämättömien tukitoimintojen ja verkkoyhteyksien toiminta sekä huolehdittava oppilaiden, opiskelijoiden ja henkilöstön ohjeistuksesta. Lisäksi suositellaan, että lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät pyrkivät ylläpitämään opiskeluhuollon palveluita osassa toimipisteistään.

Erityisesti opintojensa loppuvaiheessa olevien, kuten tänä keväänä valmistuvien, opiskelijoiden mahdollisuudet suorittaa tutkinto turvataan jatko-opintoihin tai työelämään siirtymisen varmistamiseksi.
- Tietoa koottuna yliopistoittain (Unifi)
- Tietoa koottuna ammattikorkeakouluittain (Arene)
Päivitetty 17.3.2020
Toistaiseksi yliopistot ja ammattikorkeakoulut valmistautuvat toteuttamaan kevään 2020 opiskelijavalinnat suunnitellusti opetus- ja kulttuuriministeriön aiemmin vahvistaman aikataulun mukaisesti.

Valintakokeiden järjestämistä ja niiden toteuttamista arvioitaessa on noudatettava valtioneuvoston ja terveysviranomaisten suosituksia. Järjestelyissä varmistetaan riittävä fyysinen etäisyys kokeeseen osallistuvien välillä, terveysturvallisuudesta huolehtiminen ja muu tartunnan leviämismahdollisuuden estäminen. Valintakokeisiin on oltava käytettävissä riittävästi tilaa ja henkilökuntaa.

Mikäli opiskelijavalintojen ja valintakokeiden toteuttaminen suunnitellussa aikataulussa vaarantuu, voidaan opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamaa päätöstä yhteishaun aikataulusta muuttaa korkeakoulujen, Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisen valmistelun pohjalta.

Ajankohtaista tietoa koronatilanteesta ja opiskelijavallinnoista Opintopolku-palvelussa

Päivitetty 1.4.2020

Opintotuki

Opintotukisäännökset mahdollistavat koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen huomioimisen opintotuen enimmäisajoissa ja opintojen riittävässä edistymisessä.

Jos opiskelu ei ole ollut mahdollista, opintotuen maksamista voidaan jatkaa, vaikka opintosuoritusmäärä ei ole ollut riittävä, ja opintotuen enimmäisaikaa voidaan pidentää.

KELA: usein kysyttyä koronatilanteesta ja opintotuesta

KELA: koronavirus ja opintoetuudet -tiedote oppilaitoksille

Taiteen perusopetus

Taiteen perusopetuksen oppilaitosten tilat suljetaan, ja lähiopetus niissä keskeytetään. Lasten ja nuorten tavoitteellisen ja pitkäjänteisen eri taiteenalojen opiskelun ja hyvinvoinnin turvaamiseksi taiteen perusopetus suositetaan järjestettävän mahdollisimman laajalti lähiopetusta korvaavilla vaihtoehtoisilla tavoilla.

Vaihtoehtoisia tapoja voivat olla muun muassa etäopiskelu, erilaiset digitaaliset oppimisympäristöt ja -ratkaisut sekä tarvittaessa itsenäisen opiskelun hyödyntäminen.

Taiteen perusopetuksesta annetun lain 2 §:ssä tarkoitettu koulutuksen järjestäjän ei tarvitsisi järjestää koulutusta, jos koulutuksen järjestäminen muulla tavoin kuin lähiopetuksena ei ole mahdollista.

Vapaa sivistystyö

Työttömyysetuuden katkeamiseen vaikuttaa moni asia, eikä tyhjentävää vastausta etuuden jatkumiseen voi antaa. Moni asia kuuluu työttömyysetuuden maksajan eli KELAn harkintaan.

Maahanmuuttajille tarkoitettua kotoutumiskoulutusta ja omaehtoista kotoutumissuunnitelman mukaista koulutusta järjestetään mm. vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Jotta osallistuja voi saada työttömyysetuutta on hänen osallistuttava alkukartoitukseen ja opiskeltava kotoutumiskoulutuksessa. Kotoutumissuunnitelma tehdään yhdessä TE-toimiston tai kunnan viranomaisen kanssa. TE-toimistolla on oma harkintavalta esim. siinä, keskeytetäänkö koulutus.

Käytettävissä oleviin palveluihin tullee muutoksia, joten ELY-keskukset ovat ohjeistaneet TE-toimistoja seuraavasti:

"Ensimmäisen kotoutumissuunnitelman laatimista harkittaessa tulee huomioida, voiko asiakas käytännössä osallistua palveluihin tällä hetkellä. Ensimmäinen kotoutumissuunnitelma tulee laatia kolmen vuoden kuluessa ensimmäisen oleskeluluvan saamisesta. Jos määräaikaa ensimmäisen kotoutumissuunnitelman tekemiselle on vielä reilusti, voi olla tarkoituksenmukaista laatia ensimmäinen kotoutumissuunnitelma sitten, kun palvelut jatkuvat normaalisti. Asiakkaan kotoutumisaika lähtee kulumaan suunnitelman allekirjoittamisesta, joten suunnitelmaa ei liene tarkoituksenmukaista tehdä, jos asiakasta ei voida ohjata palveluihin. Asiassa huomioida asiakkaan tilanne, palvelutarve sekä käytettävissä olevat palvelut.

Jo käynnissä olevien kotoutumispalvelujen osalta tulee erityisesti harkita se, tulisiko palvelu keskeyttää. Vaikka kotoutumispalvelu olisi järjestettävissä etäyhteyksin, tulee asiassa kiinnittää huomiota siihen, voidaanko asiakkaalta vaatia sellaista itsenäisyyttä, jota etänä palveluun osallistuminen edellyttäisi.

Jos palvelu päätetään yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa, työnhakijalle ei tehdä työttömyysturvaoikeuden selvittämiseksi selvityspyyntöä eikä palvelun päättymisen takia aseteta korvauksetonta määräaikaa tai työssäolovelvoitetta. Asiakasviestinnässä tulee keskeisenä asiana painottaa, että työnhakijan tulee toimia TE-toimiston ja terveydenhuoltoviranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti, eikä ohjeita noudattava työnhakija menetä oikeuttaan työttömyysetuuteen.

Kun palvelu päätetään, tulee asiakkaalle antaa palvelun päättölausunto ja uusi etuuden salliva lausunto. Korotettuun etuuteen palveluun osallistumisen perusteella asiakas ei luonnollisesti ole enää oikeutettu, koska palvelu päättyy."
Vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa ei ole oppilaitoksen ylläpitäjille säädetty velvollisuutta järjestää vapaata sivistystyötä.

Koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi oppilaitoksen ylläpitäjän ei tarvitse järjestää koulutusta, jos koulutuksen järjestäminen muulla tavoin kuin lähiopetuksena ei ole mahdollista.

Nuorisotyö

Valtion ja kuntien museot, teatterit, Kansallisooppera, kulttuuritalot, kirjastot, kirjastoautot, Kansallisarkiston asiakas- ja tutkijasalipalvelut, harrastustilat ja -paikat, uimahallit ja muut urheilutilat, nuorisotilat, kerhotilat, järjestöjen kokoontumistilat suljetaan.

Yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä uskonnollisten yhteisöjen suositellaan toimivan samoin.
Korkeakoulut, oppilaitokset ja muut vaihto-ohjelmia ja hankkeita toteuttavat organisaatiot päättävät itse, yhdessä yhteistyöorganisaatioidensa kanssa, kansainvälisten toimintojensa toteuttamisesta ja sopivat toimenpiteistä sekä lähtevän että saapuvan liikkuvuuden osalta.

Vaihtojaksojen siirtämiset, keskeyttämiset ja uudelleenorganisoinnit ovat ensisijaisesti oppilaitoksen tai korkeakoulun päätettävissä. Niiden tulee seurata viranomaistiedotteita, olla yhteydessä kv-hankkeisiin osallistuviin henkilöihin ja neuvoa heitä ottamaan tarvittaessa yhteyttä Suomen suurlähetystöön tai konsulaattiin lisäohjeiden saamiseksi.

EU-hankkeiden kansainvälisiä toimintoja on mahdollista keskeyttää ennenaikaisesti, toteuttaa toisen yhteistyökumppanin luona, siirtää myöhempään ajankohtaan tai perua. Peruuntumisesta tai siirtymisestä tulee ilmoittaa mahdollisimman pian kansalliseen toimistoon eli Opetushallitukseen, joka neuvoo asiassa eteenpäin.

Suomen kansallisen toimiston rahoittamien Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen –ohjelmien kautta tuettujen liikkuvuusjaksojen ja kulujen osalta on mahdollista hakea korvausta force majeure -menettelyn kautta. Force majeure -käytännöt voivat vaihdella maittain. Hankkeen kulujen korvaamisesta päättää aina hanketta rahoittavan maan kansallinen toimisto, joten on keskeistä, että hanketta koordinoiva organisaatio johtaa prosessia rahoittavan kansallisen toimiston ohjeiden mukaisesti.

Muiden kuin EU-ohjelmien rahoittaminen vaihtojen osalta tulee olla yhteydessä rahoittajatahoon.

Lisätietoja saa enssijaisesti oman oppilaitoksen kv-palveluista.

Lisätietoa oppilaitoksille: Koronaviruksen vaikutukset Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmiin

Opetushallituksen toiminta ja koronavirus

EDUFI-harjoittelu
Aluehallintovirastot suosittavat, että nuorisotyöntekijät jatkavat työtään nuorten parissa. Kasvotusten tehtävän työn sijaan kannustetaan nuorisotyöntekijöitä siirtymään verkkopohjaisille alustoille ja hyödyntämään somea nuorten kanssa tehtävässä työssä. Myös erilaisia ryhmätoimintoja voidaan järjestää verkkopohjaisesti.

Etsivä nuorisotyöntekijä voi edelleen tavata nuoria. Tapaamisissa tulee suosia sähköisiä yhteydenpitovälineitä. Kasvokkain tapaaminen on edelleen harkitusti mahdollista THL:n ohjeistukset huomioon ottaen.

Verke: vinkkejä nuorten kanssa toimimiseen verkossa

Harrastukset ja tapahtumat

Aluehallintovirastot ovat 17.3.2020 antaneet määräykset, joiden mukaan yli 10 hengen yleiset kokoukset ja yleisötilaisuudet kielletään. Myös mm. teatterinäytökset, konsertit, näyttelyt ja urheilutapahtumat kuuluvat määräyksen piiriin.

Aluehallintovirastojen määräykset on annettu yleistiedoksiantona.
- Aluehallintoviraston tiedonannot
- Mm. yleisötilaisuuksiin ja koronavirukseen liittyvät kysymykset ja ohjeet (AVI)
Päivtetty 23.3.
Valtion ja kuntien museot, teatterit, Kansallisooppera, kulttuuritalot, kirjastot, kirjastoautot, Kansallisarkiston asiakas- ja tutkijasalipalvelut, harrastustilat ja -paikat, uimahallit ja muut urheilutilat, nuorisotilat, kerhotilat, järjestöjen kokoontumistilat suljetaan.

Yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä uskonnollisten yhteisöjen suositellaan toimivan samoin.

Kokoontumista koskeva linjaus rajoittaa kaiken kokoontumisen 10 henkilöön.

Kulttuuri- ja liikuntapaikkojen sulkemista koskeva suositus koskee kaikkea yksityisesti järjestettyä ryhmäliikuntaa ja yksityisiä kuntosalipalveluja. Niiden sulkemista siis suositellaan.

Elokuvateatterit kuuluvat sekä kokoontumisia koskevan lakiperusteisen rajoituksen että muun muassa teattereita koskevan suosituksen piiriin. Elokuvateatterit saavat olla auki, mutta niitä suositellaan suljettavaksi. Ne voivat myös näyttää elokuvia, mutta ne eivät saa päästää näytöksiin enempää kuin 10 henkeä kerrallaan.

Julkaistu 18.3.2020
Valtioneuvoston linjaus rajoittaa yli 10 hengen kokoontumisia koskee tartuntalain ja sen nojalla annettujen määräysten osalta myös näitä.

Julkisyhteisöt ovat jo nyt oma-aloitteisesti rajoittaneet voimakkaasti tilaisuuksien järjestämistä. Uskonnolliset yhdyskunnat vastaavat itse linjauksen noudattamisesta, kuten muutkin tapahtumien järjestäjät.

Kaikissa tilanteissa on hyvä muistaa, että Suomessa vallitsevat nyt poikkeusolot. Etäisyyttä kanssaihmisiin on hyvä pitää.

Julkaistu 18.3.2020, vastausta korjattu 19.3.2020 klo 13.43

Valtionavustukset ja valtionosuudet

Opetus- ja kulttuuriministeriö suhtautuu koronavirustilanteesta johtuen joustavasti siihen, että välttämättömät avustetun toiminnan tai hankkeen esim. aiemmin varatuista matkoista tai tehdyistä tila- ja majoitusvarauksista aiheutuneet kustannukset voidaan kattaa avustuksella.

Koronavirustilanteessa avustuksen käyttöön liittyviä ohjeita:
- Avustuksen käyttöaikaan voi ehtojen ja rajoitusten mukaisesti hakea lisäaikaa.
- Selvityksen tai sen liitteiden toimittamiselle voi ehtojen ja rajoitusten mukaisesti hakea lisäaikaa. Yleisavustuksen saajat toimittavat avustuksen käyttöä koskevan selvityksen määräaikaan mennessä. Mikäli tilinpäätöstä ei ole vahvistettu, voidaan selvitykseen liittää vahvistamaton, hallituksen allekirjoittama tilinpäätös. Vahvistettu tilinpäätös toimitetaan myöhemmin, selvityksen täydennyksenä, mikäli se poikkeaa hallituksen allekirjoittamasta.
- Valtionavustuksen saajan tulee ilmoittaa viipymättä valtionapuviranomaiselle valtionavustuksen käyttötarkoituksen toteutumiseen vaikuttavasta muutoksesta tai muusta valtionavustuksen käyttöön vaikuttavasta muutoksesta.
- Avustuksen käyttö ei saa olla ristiriidassa avustuspäätöksen käyttötarkoituksen, ehtojen ja rajoitusten kanssa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö kehottaa valtionavustusten saajia seuraamaan koronavirukseen liittyvää viranomaisviestintää ja viranomaisohjeita.

Lisätietoja: [email protected]
Joudumme perumaan tapahtuman, johon saimme avustusta. Olemme jo käyttäneet avustustamme sen järjestelyihin. Hyväksytäänkö nämä kustannukset avustuksella katettavaksi, vaikkei itse tapahtuma toteudukaan?

Avustus tulee käyttää siihen, mihin se on myönnetty (avustuspäätöksen mukainen käyttötarkoitus). Jos se on myönnetty tapahtuman järjestämiseen, ovat tapahtuman järjestämisestä aiheutuneet kustannukset hyväksyttäviä.
Tapahtumaan tai sen järjestämiseen myönnettyä avustusta voi käyttää ainoastaan avustuspäätöksen mukaisiin kustannuksiin. Avustuspäätöksen osana olevien ehtojen ja rajoitusten mukaisesti teidän tulee ilmoittaa ministeriölle kaikista sellaisista muutoksista, jotka vaikuttavat avustuksen käyttötarkoituksen ja ehtojen toteutumiseen ja jotka olennaisesti vaikuttavat avustettavan toiminnan tai hankkeen toteuttamiseen suunnitelman mukaisesti.

Olkaa siis yhteydessä avustuksen esitelleeseen virkamieheen ensin (avustuspäätöksessä alempi nimi), ennen kuin teette mitään, mikä voidaan katsoa edellä mainituksi muutokseksi.
Korona-tilanteesta aiheutuvat toiminnan keskeytyminen, teattereiden ja orkestereiden esitystoiminnan peruutukset ja museoiden sulkeminen eivät vaikuta laitosten vuoden 2020 valtionosuuksien määrään. Tilanteesta aiheutuvan toiminnan supistumisen tai henkilöstövähennyksien johdosta ei tehdä valtionosuuksien takaisinperintää.

Museorakennukset on rajoitustoimien mukaisesti suljettu yleisöltä ja asiakkailta. Tilanteesta ei kuitenkaan aiheudu estettä toiminnan jatkamiselle mahdollisuuksien mukaan muulla tavoin. Opetus- ja kulttuuriministeriö suosittaa, että toiminnan kannalta kriittiset tehtävät määriteltäisiin ja erityisesti kulttuuriomaisuuden turvaamiseen liittyvä työ ja keskeisten asiantuntijatehtävien hoitaminen pyrittäisiin turvaamaan poikkeusolojen aikana.

Vuoden 2020 toteutuneiden henkilötyövuosimäärien ja kustannustietojen osalta otetaan huomioon poikkeukselliset toimintaolosuhteet.

Museoiden osalta noudatetaan lähtökohtaisesti vuosille 2021–2023 vahvistettua rahoitussuunnitelmaa.

Päivitetty 1.4.2020

Varhaiskasvatus

Yleissivistävä koulutus

Ammatillinen koulutus

Korkeakoulutus ja tiede

Opintotuki

Kulttuuri

Tekijänoikeus

Kirjastot

Liikunta

Nuoriso

Kirkollisasiat

Koronavirus ja siihen varautuminen opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla

Säädökset ja päätökset

Varhaiskasvatus

Perusopetus

Lukiokoulutus ja ylioppilastutkinto

Ammatillinen koulutus

Korkeakoulutus

Opintotuki

Taiteen perusopetus

Vapaa sivistystyö

Nuorisotyö

Harrastukset ja tapahtumat

Valtionavustukset ja valtionosuudet

Koronavirus ja siihen varautuminen opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla

Mistä löydän poikkeusolojen valmiuslain käyttöönotto- ja soveltamisasetukset?

Mitä päätöksiä opetuksen järjestäjän on tehtävä poikkeusolojen aikana?

Mistä löydän tietoa, kuinka riskiryhmiin kuuluvien lasten kanssa ja työpaikalla suositellaan toimittavan?

Järjestetäänkö esiopetusta ja voiko sitä järjestää etäopetuksena?

Järjestetäänkö varhaiskasvatusta?

Voiko poikkeusolojen aikana poiketa paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien tai lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta?

Tuleeko poikkeusolojen takia muuttaa varhaiskasvatuksen järjestämistä koskevaa päätöstä tai sopimusta?

Voiko varhaiskasvatuksesta poissaoleva lapsi osallistua ruokailuihin?

Voiko lasten varhaiskasvatuksen keskittää tiettyihin toimipaikkoihin?

Onko yksityisen varhaiskasvatuksen palveluntuottajan edelleen tuotettava varhaiskasvatuspalveluja?

Miksi varhaiskasvatukseen osallistumista ei ole rajoitettu samalla tavalla kuin perusopetukseen osallistumista? Miksi päiväkodit ovat auki?

Peritäänkö varhaiskasvatuksen asiakasmaksut, vaikka lapsi hoidettaisiin kotona?

Voidaanko varhaiskasvatuksen henkilöstön kelpoisuuksista ja mitoituksista poiketa poikkeustilan aikana?

Miten kouluissa ja oppilaitoksissa toimitaan koronavirustapauksissa?

Voiko varhaiskasvatuksen tai koulun ryhmässä olla yli 10 henkilöä?

Järjestetäänkö peruskoululaisille kouluruokailua?

Järjestetäänkö perusopetusta ja miten?

Mistä löydän tietoa, kuinka riskiryhmiin kuuluvien lasten kanssa ja työpaikalla suositellaan toimittavan?

Miten oppimisen tuki järjestetään poikkeusolojen aikana?

Siirtyykö lukukauden loppu? Alkaako lukuvuosi elokuussa aiemmin?

Miksi opetuksen poikkeusjärjestelyjä ei jatkettu suoraan lukuvuoden loppuun asti?

Miten toimitaan niiden lasten osalta, jotka ovat erityiskouluissa, koulukodeissa tai sairaalaopetuksessa?

Kuka korvaa poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen aikana tapahtuneet tapaturmat?

Miten oppilaan arviointi toteutetaan poikkeusolojen aikana?

Onko opetuksen järjestäjällä velvollisuus järjestää etäopetusta ja esim. ruokailu niille oppilaille, joilla olisi oikeus lähiopetukseen?

Voiko kunta poiketa opetuksen laajuudesta?

Mitä aluehallintoviranomaisten antamat koulujen sulkemispäätökset tarkoittavat?

Järjestetäänkö esiopetusta ja voiko sitä järjestää etäopetuksena?

Miten varmistetaan opettajien jaksaminen ja ettei työtaakasta tule kohtuuton?

Onko etäopetukseen käytettävissä riittävästi välineitä?

Onko poikkeusolojen aikana oikeus koulumatkaetuuteen tai majoitukseen?

Järjestetäänkö koululaisten aamupäivä- ja iltapäivätoimintaa?

Miten kouluissa ja oppilaitoksissa toimitaan koronavirustapauksissa?

Muuttuvatko opettajien työjärjestelyt poikkeustilan aikana? Voidaanko opettajat määrätä töihin koululle?

Voiko varhaiskasvatuksen tai koulun ryhmässä olla yli 10 henkilöä?

Voiko lähiopetuksen keskittää tiettyihin kouluihin?

Mitä tarkoitetaan kriittisillä toimialoilla ja mihin ne vaikuttavat?

Mitä jos huoltajat eivät pysty tukemaan lastaan etäopinnoissa? Mitä jos kotona ei ole riittäviä digilaitteita tai -osaamista?

Miten opetus kannattaa järjestää, kun osa oppilaista opiskelee etäyhteyksiä hyödyntäen ja osa lähiopetuksessa?

Miten oppilashuolto, esimerkiksi psykologin tapaamiset, toteutetaan?

Miten eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien opiskelijoiden oppimista tuetaan poikkeusoloissa?

Miten tuen tarpeessa olevia opiskelijoita tuetaan poikkeusoloissa ja kuinka mahdolliset oppimiserot saadaan myöhemmin kurottua umpeen?

Saako keväällä järjestää kouluissa ja oppilaitoksissa kevätjuhlia tai ylioppilasjuhlia?

Voiko valinta- tai soveltuvuuskokeita järjestää?

Miten varmistetaan opettajien jaksaminen ja ettei työtaakasta tule kohtuuton?

Suljetaanko ammatilliset oppilaitokset, lukiot, ammattikorkeakoulut ja yliopistot ja miten opetus järjestetään?

Miten suullisen kielitaidon arviointi voidaan toteuttaa?

Miten kouluissa ja oppilaitoksissa toimitaan koronavirustapauksissa?

Saavatko opiskelijat ruokaa oppilaitoksissa?

Muuttuvatko opettajien työjärjestelyt poikkeustilan aikana? Voidaanko opettajat määrätä töihin koululle?

Miksi ylioppilaskokeita aikaistettiin?

Voiko lukion kurssikokeet järjestää etänä?

Miten poikkeusjärjestelyt vaikuttavat lukion kurssien arviointiin?

Miten koronavirus vaikuttaa ylioppilaskirjoituksiin?

Onko poikkeusjärjestelyillä vaikutusta Lops-aikatauluun?

Mitä tehdään, jos koulutussopimustyöpaikka suljetaan tai sinne ei päästetä ulkopuolisia?

Voiko työpaikalla järjestettävää koulutusta tai työharjoittelua jatkaa?

Rajoittaako koronavirus näyttöjen järjestämistä työpaikoilla?

Mikä vaikutus lähiopetuksen keskeytyksellä on koulutuksen järjestäjän rahoitukseen? Keskeytyykö rahoitus?

Miten toimitaan työvoimakoulutusopiskelijoiden osalta?

Saako kuljettajakoulutusta järjestää linja-autoilla, kuorma-autoilla ym?

Voivatko opiskelijat olla mukana opetusmaatilojen toiminnoissa rajoitetusti, vai hoidetaanko eläimet vain henkilöstön/ulkopuolisen avun turvin?

Koskevatko määräykset myös oppilaitoksien omistamia osakeyhtiöitä (maksullinen palvelutoiminta) ja samalla myös kaikkia muita em. toimialan yrityksiä?

Muuttuvatko opettajien työjärjestelyt poikkeustilan aikana? Voidaanko opettajat määrätä töihin koululle?

Saavatko opiskelijat ruokaa oppilaitoksissa?

Miten kouluissa ja oppilaitoksissa toimitaan koronavirustapauksissa?

Voiko työpaikalla järjestettävää koulutusta jatkaa?

Suljetaanko ammatilliset oppilaitokset, lukiot, ammattikorkeakoulut ja yliopistot ja miten opetus järjestetään?

Miten varmistetaan opettajien jaksaminen ja ettei työtaakasta tule kohtuuton?

Saako lomautettu oppisopimusopiskelija opiskella työttömyysetuudella?

Miten toimitaan, jos työttömyysetuudella tuetut omaehtoiset opinnot eivät etene suunnitelman mukaisesti?

Voiko ammatillisissa oppilaitoksissa järjestää mitään opetusta tai voiko oppilaitoksen tiloja/laitteistoja hyödyntää?

Onko opiskelijan etäopiskelu oppilaitoksen tiloissa mahdollista, jos opiskelu kotona ei ole mahdollista eikä esim.tietokonetta/älypuhelinta tai nettiyhteyttä ole käytettävissä?

Miten toimitaan, jos työpaikalla ei enää voida opiskella suunnitelman mukaisesti?

Miten toimitaan, jos ns. laajennetun oppisopimuskoulutuksen järjestämistehtävän nojalla järjestetty oppisopimuskoulutus keskeytyy tai oppisopimus puretaan?

Mitä tehdään, jos näyttötyöpaikka suljetaan tai sinne ei päästetä ulkopuolisia?

Miksi HOKSia koskeva poikkeamismahdollisuus ei sisälly enää soveltamisasetukseen?

Pitääkö kaikkien opiskelijoiden HOKSit päivittää heti?

Miten toimitaan erityisen tuen ja vaativan erityisen tuen opiskelijoiden suhteen, kun oppilaitosten tilat on suljettu?