Mitä jatkuvan oppimisen edellytysten parantamiseksi on jo tehty?

 

Jatkuvan oppimisen uudistuksessa tarkastellaan kokonaisuutena koulutuksen tarjontaa ja rahoitusta, opintojen aikaista toimeentuloa sekä haetaan ratkaisuja työn ja opiskelun yhteensovittamiseen.

Jatkuvan oppimisen edellytysten parantamiseksi on jo aiemmin

  • joustavoitettu opiskelumahdollisuuksia
  • avattu koulutusjärjestelmää
  • kehitetty jatkuvaa oppimista tukevia digitaalisia palveluja
  • parannettu mahdollisuuksia opiskella työttömänä
  • kehitetty työnantajien kannusteita

Ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa on vahvistettu edellytyksiä  tarjota jatkuvan  oppimisen mahdollisuuksia  ja selkeytetty lainsäädäntöä. Korkeakoulut voivat mm. kehittää uutta tarjontaa ja toimintamalleja (mm. avoimen korkeakoulun tarjonta, erillisvalinnat, räätälöidyt opintomoduulit, täydennyskoulutus, tilauskoulutus) työelämän muutostilanteisiin ja muuttuviin osaamistarpeisiin. Jatkuva oppiminen on huomioidaan painokkaammin myös rahoituksessa. Toisen asteen ja korkeakoulujen yhteistyötä on vahvistettu ja uudistettu opiskelijavalintoja.  

Ammatillisessa koulutuksessa jatkuvan oppimisen uudistukset liittyivät yksilöllisten opintopolkujen toteuttamiseen, osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden vahvistamiseen, koulutuksen toteuttamisen joustavoittamiseen ja raja-aitojen poistamiseen, rahoitusmallin uudistamiseen sekä työvoimakoulutuksen sisällyttämiseen osaksi kokonaisuutta.

Oppivelvollisuuden ylittäneiden perusopetus eli aikuisten perusopetus on uudistettu vuonna 2018. Opiskelu perustuu henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan, johon voi sisällyttää perusopetuksen yleissivistävien opintojen lisäksi ammatillisen koulutuksen opintoja ja työelämään tutustumisjaksoja.

Työuran aikaisen oppimisen edistämiseksi on toteutettu erillisohjelmia tai avustushakuja (muuntokoulutukset, ammatillisen osaamisen pilottihankkeet, nuorten aikuisten osaamisohjelma ja maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ohjelma, vapaan sivistystyön avustukset maahanmuuttajien koulutukseen ja perustaitojen vahvistamiseen).

Jatkuvaa oppimista tukevia digitaalisia palveluita kehitetään. Käytössä on jo mm. opintosuoritus- ja opinto-oikeustiedot sisältävä KOSKI-palvelu.

Tekoälyn hyödyntämistä kokeillaan valtionvarainministeriön Aurora-hankkeessa, jossa yhtenä pilottina on työelämään kiinnittyminen jatkuvan oppimisen avulla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus ja työ- ja elinkeinoministeriö käynnistävät digitaalisen palvelukokonaisuuden, joka yhdistää jatkuvaa oppimista tukevat palvelut, osaamisen kartoitus- ja tunnistamispalvelut, urasuunnittelu- ja ohjauspalvelut sekä osaamisen hankkimisen ja kehittämisen palvelut.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tarkoituksena on myös päivittää kansallista tutkintojen viitekehystä osaamisen viitekehyksen suuntaan.

Työttömänä opiskelun mahdollisuuksia on laajennettu. Työttömyystuella voi opiskella enintään 6 kuukautta, jos opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa. Jo aiemmin työtön on voinut opiskella työvoimakoulutuksessa tai omaehtoisessa koulutuksessa TE-toimiston hyväksyessä opinnot.

Lakimuutoksella on selkeytetty ja laajennettu työnantajan maksaman koulutuksen verokohtelua. Työnantajien kannusteita ovat esimerkiksi palkkatuettu oppisopimuskoulutus ja FEC eli Further Educated with Companies –malli sekä työnantajan koulutusvähennys. 

 

Lisätietoja

Kirsi Heinivirta, suunnittelupäällikkö 
opetus- ja kulttuuriministeriö, Kansliapäällikkö esikuntineen 0295330136