Järjestämislupien uudistaminen

Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (532/2017) löytyy Finlexistä. Lain 32 b §:ssä säädetään opiskelijavuoden käsitteestä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista (682/2017) löytyy Finlexistä. Asetuksen 1 §:ssä säädetään tarkemmin opiskelijavuoteen kuuluvista päivistä.

Uuden lainsäädännön mukaisesti koulutuksen järjestäjän tulee laatia osana laadunhallintajärjestelmäänsä suunnitelman osaamisen arvioinnin toteuttamisesta tutkinto- tai koulutuskohtaisesti. Tässä vaiheessa hakemuksen liitteeksi riittää alustava suunnitelma koulutuksen järjestäjän hakemien uusien tutkintojen osaamisen arvioinnin toteuttamisesta.

Suunnitelmalle ei ole vielä laadittu pohjamallia, joten se voi olla vapaamuotoinen. Suunnitelmasta tulisi ilmetä tiivistetysti olennaiset asiat osaamisen arvioinnin toteuttamisprosessista. Suunnitelma voi olla esimerkiksi näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman tai ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja osaamisen arviointia koskevan suunnitelman kaltainen tutkintokohtainen selvitys, mutta sen ei tarvitse olla yhtä yksityiskohtainen kuin edellä mainitut nykymuotoiset suunnitelmat. Tarkoitus on, että alustava osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelma palvelee myös koulutuksen järjestäjän oman toiminnan kehittämistä ja tulevan laadunhallintajärjestelmän toteuttamista.

Alustava osaamisen arviointisuunnitelma tulee laatia kaikista koulutuksen järjestäjän hakemista uusista tutkinnoista ja koulutuksista. Mikäli koulutuksen järjestäjä hakee viittä tai useampaa uutta tutkintoa, suunnitelman voi tässä vaiheessa laatia myös niin, että se sisältää yleisen suunnitelman osaamisen arvioinnin toteuttamisesta sekä tutkintokohtaiset erityispiirteet tarvittaessa.

Uuden lainsäädännön mukaisesti 1.1.2018 lähtien koulutuksen järjestäjien tulee hankkia näytön toteuttaminen ja osaamisen arviointi sellaiselta koulutuksen järjestäjältä, jolle on myönnetty uudessa ammatillista koulutusta koskevassa laissa tarkoitettu ministeriön myöntämä ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa näyttöä koskevaan tutkintoon. Ilman kyseistä järjestämislupaa, em. toimija ei voi ottaa vastaan näyttöjä 1.1.2018 alkaen.

Mikäli yllä tarkoitettu toimija ei ole hakenut em. järjestämislupaa tai toimijalle ei ole myönnetty ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua järjestämislupaa, toimijan tulee toimintaa jatkaessaan 1.1.2018 lähtien ohjata opiskelijat ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 52 §:ssä tarkoitettuun näytön toteuttamiseen ja 53 §:ssä tarkoitettuun osaamisen arviointiin sellaiselle koulutuksen järjestäjälle, jolle on myönnetty ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu kyseisen tutkinnon järjestämislupa.

Em. toimija voi jatkossakin myydä koulutuspalveluita kilpailuilla markkinoilla, vaikka se ei hakisi tai sille ei myönnettäisi järjestämislupaa. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 52 §:n 6 momentin mukaan ammatillisen koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus tarjota mahdollisuus suorittaa tutkinto tai tutkinnon osa yhteistyössä sellaisten toimijoiden kanssa, jotka tarjoavat osaamisen kehittämispalveluita liiketaloudellisin perustein.

Säännöksen perustelujen mukaan käytännössä koulutuksen järjestäjä ja osaamisen kehittämispalveluita tarjoava toimija voisivat sopia, että toimijalta liiketaloudellisin perustein koulutuspalveluita ostavat henkilöt ohjattaisiin hakeutumaan tutkinnon tai tutkinnon osien suorittajaksi kyseiselle yhteistyökumppanina toimivalle lain 3 §:n mukaiselle koulutuksen järjestäjälle. Koulutuksen järjestäjä vastaisi tällöin tutkinnon tai tutkinnon osan suorittamiseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta laissa säädetyn mukaisesti.

Koulutuksen järjestäjät eivät kuitenkaan voisi myydä näille toimijoille näyttöjen järjestämiseen ja tutkintojen myöntämiseen liittyviä palveluita, koska lakiin ehdotetun 31 §:n mukaisesti laissa tarkoitettuja tutkintoja ja niiden osia voidaan järjestää maksullisena palvelutoimintana vain silloin, jos kyseessä on 30 §:ssä tarkoitettu koulutuksen hankinta. Suoritettuja tutkinnon osia ja tutkintoja rahoitettaisiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetyn mukaisesti.

Työvoimakoulutuksen järjestämistehtävän saamiseksi koulutuksen järjestäjän tulee hakea ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupaa, joka sisältää työvoimakoulutuksen järjestämistehtävän. Luvan hakemiseen liittyvät tarkemmat ohjeistukset löytyvät nettisivuillamme

Hakijan tulee täyttää nettisivuilta löytyvä lomake uuden järjestämisluvan hakemiseksi sekä liite 1: työvoimakoulutuksen järjestämistehtävän hakulomake.

Ammattikorkeakouluja pyydetään olemaan yhteydessä johtaja Hannu Siréniin, [email protected], puh. 0295 3 30292.

Järjestäjille ehdotetut toiminta-alueet ovat alueita, joilla koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus järjestää alueen koulutus- ja osaamistarpeen mukaista koulutusta. Koska toiminta-alue on velvollisuus, ei koulutuksen järjestäjiä voida velvoittaa huolehtimaan laajemmasta alueesta kuin on koulutuksen saatavuuden näkökulmasta tarpeellista. Kuitenkin jotta ammatillisen koulutuksen alueellinen saatavuus turvataan, on jokaiselle maakunnalle määritelty vähintään yksi koulutuksen järjestäjä, joka kykenee huolehtimaan alueen koulutus- ja osaamistarpeesta.

Ei ole, sillä työvoimakoulutuksen tehtävää ei ole ehdotettu kenellekään koulutuksen järjestäjälle vaan tehtävää tulee hakea.

Kyseessä ovat OKM:n aiemmin valtionavustuksina rahoittamaa koulutusta, ei TEM:n kotoutumiskoulutusta.

Laajennetun oppisopimuskoulutuksen järjestämistehtävän hakulomakkeen kohdissa 8 ja 9 ilmoitetaan vuosilta 2015–2017 oppisopimuskoulutuksen laskentapäivien keskiarvot. Lisäksi pyydetyn mukaisesti ilmoitetaan vuodesta 2017 lukien arvio opiskelijavuosina.

Työvoimakoulutuksen järjestämistehtävän hakulomakkeen kohdassa 12 ilmoitetaan vuosilta 2015–2017 opiskelijatyövuodet tutkintotavoitteisen työvoimakoulutuksen osalta. Lisäksi ilmoitetaan vuodesta 2017 lukien arvio opiskelijavuosina.

Järjestämisluvissa on lueteltu vain tutkintorakenteen mukaisesti voimassa olevat tutkinnot.  Koulutuksen järjestäjillä on kuitenkin tutkintojen järjestämis- ja myöntämisoikeus niihin ammatillisiin perustutkintoihin, joihin heille on myönnetty aiemman lainsäädännön (630/1998) mukainen järjestämislupa.

Lisäksi koulutuksen järjestäjälle on annettu tutkintojen järjestämis- ja myöntämisoikeus niihin ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin, joita koskevan näyttötutkintojen järjestämissopimuksen tutkintotoimikunta on solminut 31.12.2017 mennessä koulutuksen järjestäjän kanssa.

Jos opiskelija on aloittanut ammatillisen perustutkinnon suorittamisen ennen lain voimaantuloa eli vuonna 2017 tai sitä ennen, opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto loppuun niiden tutkinnon perusteiden mukaisesti, joiden mukaan hän aloitti opintonsa. Suoritusaikaa on 31.12.2021 saakka. Tämän jälkeen opiskelija siirtyy suorittamaan tutkinnon loppuun tuolloin voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaisesti. Uusia opiskelijoita tutkintorakenteesta poistuneisiin tutkintoihin ei voi ottaa.

Näin ollen koulutuksen järjestäjällä on oikeus arvioida ennen 1.1.2018 opinnot aloittaneiden opiskelijoiden osaaminen ja antaa todistukset niistä ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista, joihin sillä on ollut voimassa oleva näyttötutkinnon järjestämissopimus 31.12.2017, ja niistä perustutkinnoista, joita sillä on ollut oikeus järjestää kumotun lain (630/1998) mukaan myönnetyn järjestämisluvan perusteella.