Opintojen henkilökohtaistaminen

Henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa (= HOKS) sovitaan mm. aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta, hankittavasta osaamisesta ja osaamisen hankkimistavasta, näytöistä ja muusta osaamisen osoittamisesta sekä tarvittavasta ohjauksesta ja tuesta, myös erityisestä tuesta.

Tarkoituksena on, että henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) laadittaisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tutkinnon suorittamisen tai koulutuksen alkaessa. Tarkkaa ajankohtaa HOKS:n laatimiselle ei ole säädetty.

Oppisopimuskoulutuksen osalta suunnitelma tulee kuitenkin laatia oppisopimuskoulutukseen hakijalle tarvittavin osin jo ennen koulutuksen alkua, koska suunnitelma pitää olla liitettävissä oppisopimukseen sopimusta hyväksyttäessä.

Jos opiskelijalla on puuttuvaa osaamista, jota hän hankkii HOKSin mukaisesti ennen näyttöä tai muuta osaamisen osoittamista, HOKSin laadinta voi olla osa opiskelua ja HOKSia voidaan tehdä rinnan alkuvaiheen opiskelun kanssa.

Tarkoituksena on, että HOKS laaditaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tutkinnon suorittamisen tai koulutuksen alkaessa. Oppisopimuskoulutuksessa tai koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa HOKS tulee olla laadittuna ennen sopimusten hyväksymistä.

Ratkaisevaa opiskelijavuosien ja -päivien laskennan näkökulmasta on opiskeluoikeuden alkamispäivä, sillä opiskelija otetaan huomioon perusrahoituksen perusteena opiskeluoikeuden alkamispäivästä siihen päivään asti, kun opiskeluoikeus päättyy (pois lukien ne päivät, kun opiskelijan opiskeluoikeus on väliaikaisesti keskeytetty tai kun HOKSissa on sovittu, että opiskelija ei opiskele kaikkina säännönmukaisina päivinä).

Jos opiskelija suorittaa tutkinnon tai tutkinnon osan ilman tutkintokoulutukseen osallistumista eli osallistumalla pelkkään näyttöön, koulutuksen järjestäjä saa tämän opiskelijan osalta vain suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen, vaikka opiskelijalle tulee laatia HOKS. HOKSin laadintaan käytetty aika ei näissä tapauksissa kerrytä perusrahoituksen opiskelijapäiviä.

HOKSin allekirjoittamisesta ei säädetä laissa. Myöskään siitä ei säädetä, että HOKS on tehtävä paperilla.

HOKSin hyväksyminen on kuitenkin voitava todentaa, joten on suositeltavaa käyttää allekirjoitusta tai vahvaa tunnistautumista HOKSia ensikertaa hyväksyttäessä.

HOKSiin myöhemmin tehtävät muutokset voidaan hyväksyä sähköisissä järjestelmissä käyttäjätunnuksen avulla tai muutoin allekirjoitusta tai vahvaa tunnistautumista kevyemmällä menettelyllä.

Se, miten alaa vaihtavan opiskelijoiden aiemmin suorittamat toisen ammatillisen tutkinnon osat voidaan huomioida osaamisen tunnustamisessa, riippuu käytännössä siitä, mitä suoritettavan ammatillisen tutkinnon voimassa olevat tutkinnon perusteet mahdollistavat.

Jos aiemmin suoritetut ammatillisen tutkinnon osat eivät ole voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaisia vaan suorittamisesta on jo aikaa, koulutuksen järjestäjän nimeämät arvioijat vertaavat aiemmin suoritettujen tutkinnon osien sisältöjä suoritettavan ammatillisten tutkinnon tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamistavoitteisiin.

Vertailun perusteella arvioijat arvioivat, onko osaaminen ajantasaista ja miltä osin se vastaa suoritettavan tutkinnon tutkinnon perusteissa edellytettyä osaamista. Niiltä osin kuin aiempi osaaminen vastaa tutkinnon perusteita, arvioijat tunnustavat osaamisen osaksi suoritettavaa tutkintoa. Tarvittaessa opiskelija voidaan ohjata osoittamaan osaamisensa näytössä tai muulla tavoin.

Osaamisen tunnustamisessa oleellista on osaamisen vastaavuus. Osaamispisteet ovat täydentävää tietoa tutkinnon tai sen osan laajuudesta, joten niillä ei ole merkitystä ilman niitä vastaavaa osaamista. Opintoviikkojen muuntamiseen osaamispisteiksi ei ole olemassa kaavaa, koska opintoviikot ja osaamispisteet eivät ole osaamisen laajuuden näkökulmasta keskenään suoraan verrattavia mittayksiköitä.

Säädökset lähtevät siitä, että koulutuksen järjestäjän nimeämillä arvioijilla on tarvittava asiantuntemus ajantasaisuuden arviointiin. Osaamisen arvioijilla tulee olla riittävä suoritettavaan tutkintoon ja erityisesti arvioitavaan tutkinnon osaan, yhteisen tutkinnon osan osa-alueeseen tai valmentavaan koulutukseen liittyvä ammattitaito ja osaaminen sekä riittävä perehtyneisyys arviointiin ja suoritettavan tutkinnon tai valmentavan koulutuksen perusteisiin. Ajantasaisuuden arvioinnissa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi se, miten henkilö on ylläpitänyt hankkimaansa osaamista työkokemuksen tai harrastustoiminnan kautta.

Laissa ei ole säännöksiä siitä, kuinka vanhoja tutkinnon osia voidaan tunnustaa. Keskeistä on arvioida, onko opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen (esim. 1980-luvulla suoritettu ammatillisen tutkinnon osa) ajantasaista arviointihetkellä.

Osaamisen tunnustamista koskevat säädökset eivät edellytä sitä, että opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen on osoitettu näytössä.

Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on määritellä tunnustettavan tutkinnon osan laajuus, jos laajuutta ei ole tai laajuus on määritelty muussa yksikössä kuin osaamispisteinä.

Tunnustettavan osaamisen laajuus määräytyy suoritettavan tutkinnon perusteissa määrätyn tutkinnon muodostumisen ja ammatillisten tutkinnon osien tai ammatillisen perustutkinnon yhteisten tutkinnon osien osa‐alueiden laajuuksien mukaisesti.

Jos osaamista tunnustetaan perustutkinnon ammatillisiin valinnaisiin tutkinnon osiin sisältyviin korkeakouluopintoihin, koulutuksen järjestäjä määrittelee laajuuden osaamispisteinä osaamisen kattavuuden, vaikeusasteen ja merkittävyyden mukaan suhteessa perustutkinnossa edellytettyyn osaamiseen. Tarvittaessa korkeakouluopintojen arvosanat muunnetaan ammatillisen koulutuksen arviointiasteikon mukaiseksi.

Se, mitkä korkeakouluopinnot tai muut opinnot tai muiden ammatillisten tutkintojen osat on mahdollista tunnustaa osaksi ammatillista tutkintoa, riippuu siitä, mitä kyseisen tutkinnon perusteet mahdollistavat.

Jos tutkinnon perusteissa ei ole rajattu valinnaiseksi ammatilliseksi tutkinnon osaksi soveltuvia korkeakouluopintoja mihinkään tiettyyn alaan tai tutkintoon, vaan puhutaan "ammatillista osaamista tukevista korkeakouluopinnoista", tunnustettavat korkeakouluopinnot voivat olla muultakin alalta kuin edellä mainituilta aloilta. Niiden on kuitenkin hyvä tukea sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tuottamaa ammatillista osaamista eli lähihoitajuutta.

Kun arvioijat tunnustavat osaamista korkeakouluopinnoista, suositellaan käytettäväksi kursseja tai jaksoja, joiden tavoitteet ja sisältö on selkeästi määritelty ja löydettävissä. Kurssin ja jakson valinnasta ja laajuudesta sovitaan opiskelijan kanssa henkilökohtaistamisessa. Kasvatustieteen aineopintoja ei tunnusteta kokonaisuutena, vaan aineopintoihin sisältyviä kursseja sen verran, että laajuus on yhteensä riittävä.

Ammatillisten tutkintojen lainsäädännössä määritelty tutkinnon laajuus on tutkinnon minimilaajuus. Opiskelijan on kerrytettävä osaamispisteitä tutkinnon muodostumissääntöjen mukaisesti niin, että hän saa esim. ammatillista perustutkintoa suorittaessaan vähintään 180 osaamispistettä.

Korkeakouluopinnot on mitoitettu opintopisteillä, joiden määrittelyn lähtökohta ei täysin vastaa ammatillisten tutkintojen osaamispisteitä. Tästä syystä korkeakoulun opintopisteitä ei voi suoraan siirtää tutkinnon osien laajuuksiksi osaamista tunnustettaessa. Eurooppalaisessa määrittelyssä on kuitenkin yhteneväisyyksiä, joten opintopisteitä voi hyödyntää sen varmistamisessa, että tunnustettava kokonaisuus on riittävän laaja valinnaiseksi ammatilliseksi tutkinnon osaksi. Jos opintopistemäärä on pieni, tarvitaan useampi yliopiston kurssi kyseisen valinnaisen tutkinnon osan paikalle.

Ulkomailla hankittua osaamista on mahdollista tunnustaa osaksi ammatillista tutkintoa esim. silloin, kun opiskelija on vaihdossa ulkomailla ja suorittaa sinä aikana opintoja ulkomaisessa yhteistyöoppilaitoksessa. Tällöin on varmistettu ennalta osaamisen vastaavuus ja se, että kyseessä on toimivaltainen viranomainen.

Myös muuta osaamista on mahdollista tunnustaa ulkomaisista todistuksista. Todistusten pitää olla virallisesti käännettyjä. Lisäksi olisi hyvä olla/nähdä myös alkuperäinen todistus. EU-maiden oppilaitosten antamien todistusten ja muiden maiden oppilaitosten antamien todistusten välillä ei ole eroa suhteessa siihen, voiko osaamista tunnustaa vai ei.

Hankaluutena osaamisen tunnustamisessa ulkomaisesta todistuksesta on se, että osaamista tunnustavan pitää itse varmistaa, että kyseessä on kyseisessä maassa toimivaltainen viranomainen. Lisäksi osaamista tunnustavan on usein lähes mahdotonta tai erittäin vaikeaa varmistaa ulkomaisen todistuksen perusteella, mitä osaamista opiskelija oikeasti on hankkinut ja osoittanut. Hänen pitäisi nähdä todistusten lisäksi myös opetussuunnitelmat tai koulutusten sisällöt ja tavoitteet. Myös arviointiasteikot voivat poiketa toisistaan niin, ettei muuntotaulukkoa ulkomaisen arvosanan muuntamiseksi ole olemassa.

Tällöin parhaimmaksi vaihtoehdoksi jää osaamisen tunnistaminen ja huomioon ottaminen osaamisen hankkimisen suunnittelussa sekä osaamisen osoittaminen näytössä, jotta se voidaan luotettavasti arvioida.

Opetushallituksella ei ole kattavaa luetteloa ulkomaisista ja toimivaltaisista viranomaisista, jotka arvioivat ja todentavat ammatillista osaamista ja lukio-opintoja. Lisätietoja toimivaltaisista ulkomaisista korkeakouluista ja yliopistoista saa Opetushallituksen tutkintojen tunnustamisen yksiköstä.

Jos kyseessä on toimivaltainen viranomainen, osaaminen voidaan tunnistaa asiakirjojen perusteella, mutta aina suhteessa jonkin ammatillisen tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin (voi olla myös paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaava tutkinnon osa) tai yhteisen tutkinnon osan osa-alueen osaamistavoitteisiin. Osaaminen on pystyttävä arvioimaan suoritettavan tutkinnon perusteen mukaisella osaamisen arviointiasteikolla.

Toimivaltaisiksi viranomaisiksi katsotaan sellaiset koulutuksen järjestäjät/oppilaitokset, joilla on ammatillisen koulutuksen järjestämislupa tai muu vastaava ministeriön lupa tai esim. ulkomaalaisten oppilaitosten osalta akkreditointi kyseisessä maassa.

Jos kyseessä ei ole toimivaltainen viranomainen, osaamista ei voida todistuksen tai asiakirjojen perusteella suoraan tunnustaa. Osaaminen voidaan kuitenkin tunnistaa ja ottaa huomioon esim. niin, että opiskelija voidaan ohjata suoraan tutkinnon osan näyttöön osoittamaan osaamisensa, jos 4H-toiminnassa hankittu osaaminen vastaa sisällöltään jotakin suoritettavaan tutkintoon pakollisena tai valinnaisena kuuluvaa tutkinnon osaa.

Arvioijien tekemä arviointipäätös on hallintopäätös, johon opiskelija voi pyytää tarkistamista tai oikaisua. Hallintolain mukaan hallintopäätös on tehtävä kirjallisesti, ja kirjalliset päätökset vahvistetaan yleensä allekirjoituksella (tai vahvalla sähköisellä tunnistautumisella). Tältä osin tilanne ei ole muuttunut uuden lainsäädännön myötä.

Tutkinnon osan osaamisen arvioinnin voi suorittaa vain kyseiseen tutkintoon järjestämisluvan saanut koulutuksen järjestäjä ja koulutuksen järjestäjän nimeämät osaamisen arvioijat. Osaamisen arviointi on julkinen hallintotehtävä. Koulutuksen järjestäjän nimeämät osaamisen arvioijat päättävät osaamisen arvioinnista tutkinnon osittain yksimielisesti.

Silloin kun opiskelijan suorittamat voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaiset tutkinnon osat tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueet voidaan tunnustaa suoraan osaksi suoritettavaa tutkintoa suoritettavan tutkinnon perusteiden mukaisesti, laissa tarkoitettua varsinaista osaamisen arviointia ei tehdä. Näissä tapauksissa ei tarvitse tehdä hallintopäätöstä, sillä kysymyksessä on lainsäädäntöön perustuva siirto, johon ei liity opiskelijan tarkistamispyyntö-, oikaisupyyntö- tai valitusoikeutta.

Ammatillisen koulutuksen lainsäädännössä ei puhuta opiskeluajasta, vaan opiskeluoikeudesta. Opiskelijan opiskeluoikeus alkaa koulutuksen järjestäjän päättämänä ajankohtana ja päättyy, kun opiskelija on suorittanut sen tutkinnon tai tutkinnon osan tai osat tai koulutuksen, johon hänet on otettu opiskelijaksi. Opiskeluoikeus päättyy myös silloin, kun opiskelija on katsottu eronneeksi. Opiskelija suorittaa näytöt opiskeluoikeuden voimassaoloaikana.

Jos opiskelija hankkii näyttöjen suorittamiseksi tarvittavaa osaamista esim. oppisopimuskoulutuksessa, oppisopimus voi päättyä aiemmin. Opiskeluoikeus voi jatkua oppisopimuksen päättymisen jälkeen, kuitenkin enintään siihen saakka, kun opiskelija on suorittanut hyväksytysti sen tutkinnon tai tutkinnon osan tai osat taikka koulutuksen, johon hänet on otettu opiskelijaksi.

Tarkoitus on, että näyttöjen arvioinnista ei maksettaisi erikseen. Koulutuksen järjestäjä voi kuitenkin halutessaan maksaa työelämän arvioijille näyttöjen arvioinnista. Sitä ei ole säädöksissä kielletty samaan tapaan kuin esim. koulutuskorvauksen maksamista koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa.

Yksittäisen opiskelijan näytöt suunnitellaan osana henkilökohtaistamista ja opiskelijan henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa. Lainsäädäntö ei velvoita erillisen näyttösuunnitelman laatimiseen. Lisäksi koulutuksen järjestäjä laatii osana laadunhallintajärjestelmäänsä suunnitelman osaamisen arvioinnin toteuttamisesta tutkinto- tai koulutuskohtaisesti. Muita osaamisen osoittamiseen ja arviointiin liittyviä suunnitelmia ei säädöksissä edellytetä.

Koska näyttötutkintoja ei uudessa lainsäädännössä enää ole, ei koulutuksen järjestäjän tarvitse laatia näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmiakaan.

Koulutuksen järjestäjän tulee kuitenkin laatia osana laadunhallintajärjestelmäänsä uuden lainsäädännön edellyttämä suunnitelma osaamisen arvioinnin toteuttamisesta tutkinto- tai koulutuskohtaisesti (ne tutkinnot ja koulutukset, jotka järjestäjällä on järjestämisluvassaan).

Näyttöjen sisältö kuvaa sitä, mitä osaamista kyseisessä näytössä on tarkoitus osoittaa ja minkälaisissa työtilanteissa tai työprosesseissa osaaminen osoitetaan.

Varsinainen tutkinnon suorittaminen eli osaamisen osoittaminen, arviointi ja todentaminen on opiskelijalle maksutonta. Opiskelijalta ei voi periä maksuja (omavastuuosuutta) näyttöjen järjestämisestä. Opiskelijalta ei peritä myöskään aiempaa tutkintomaksua vastaavaa maksua, joka oli tarkoitettu tutkintotoimikuntien toiminnan rahoittamiseen ja erityisesti todistusten myöntämiseen.

Koulutuksen järjestäjä saa ilman tutkintokoulutusta näyttöä suorittamaan tulevista opiskelijoista suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen, jonka on tarkoitus kattaa näyttöjen kustannukset.

Ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksen opiskelijalta voi periä opiskelijamaksua, joka voi olla enintään 25 prosenttia koulutuksen järjestäjän arvioimista koulutuksen järjestämisestä aiheutuvista keskimääräisistä kustannuksista. Maksua voi periä vain varsinaisesta tutkintokoulutuksesta eli tutkinnon suorittamiseksi tarvittavasta osaamisen hankkimisen järjestämisestä, ei näyttöjen järjestämisestä.