Oikeus osata

Oikeus osata - ammatillisen koulutuksen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelma

OKM032:00/2020 Kehittäminen

Oikeus osata -kehittämisohjelma parantaa ammatillisen koulutuksen laatua ja tasa-arvoa. Siinä on neljä kokonaisuutta:

1. oppimisen edellytysten ja oppimistulosten parantaminen
2. hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen
3. toimintakulttuurin uudistamisen ja sen johtamisen tuki
4. kyky vastata toimintaympäristön muutoksiin.

Hankkeen eteneminen

Hankkeen perustiedot Käynnissä

Hankenumero OKM032:00/2020

Asettaja opetus- ja kulttuuriministeriö

Toimikausi/aikataulu 9.6.2020 – 31.12.2022

Asettamispäivä 9.6.2020

Toteuttaa hallitusohjelman tavoitteita

Marin

Strategiset kokonaisuudet Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi

Tavoite Koulutus rakentaa yhteiskunnallista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta

Keino Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa, lisätään opettajien määrää ja kasvatetaan rahoitustasoa

Yhteyshenkilö
Sanna Laiho, opetusneuvos
puh. 029 533 1301
[email protected]

Yhteyshenkilö
Tiina Silander, Johtaja
puh. +358 295 330 188
[email protected]

Tavoitteet ja tuotokset

Oikeus osata -kehittämisohjelman tavoitteena on varmistaa ammatillisen koulutuksen laatu ja tukea sen jatkuvaa parantamista ammatillisen koulutuksen laatustrategian vaikuttavuustavoitteiden ja linjausten mukaisesti. Lisäksi ohjelman tavoitteena on kaventaa ja ennaltaehkäistä sukupuolesta, sosioekonomisesta taustasta, asuinpaikasta tai tuen tarpeesta johtuvia eroja oppimisessa ja oppimistuloksissa ja edistää näin tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ammatillisessa koulutuksessa.

Luomme ja jalkautamme Oikeus osata -ohjelman avulla ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta vahvistavia vaikuttavia käytäntöjä ja toimintatapoja sekä valmistelemme tarvittavia muutoksia ammatillisen koulutuksen järjestäjien ohjaukseen ja rahoitukseen sekä lainsäädäntöön.

Tiivistelmä

Oikeus osata -kehittämisohjelma parantaa ammatillisen koulutuksen laatua ja tasa-arvoa. Siinä on neljä kokonaisuutta:

1. oppimisen edellytysten ja oppimistulosten parantaminen
2. hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen
3. toimintakulttuurin uudistamisen ja sen johtamisen tuki
4. kyky vastata toimintaympäristön muutoksiin.

Lähtökohdat

Suomi on kansainvälisten vertailujen mukaan maineeltaan koulutuksen kärkimaita maailmassa, mutta eriarvoisuus, oppimiserot ja syrjäytyminen ilmiöinä uhkaavat suomalaisen koulutuksen menestystarinaa. 1970-luvulla syntyneet ovat jäämässä Suomen korkeammin koulutetuksi ikäluokaksi.

Alueelliset, sosioekonomiset ja sukupuolten väliset erot sekä koulutuksen periytyvyys näkyvät oppimisessa ja kouluttautumisessa entistä vahvemmin. Koulutuksen ja työelämän sukupuolisegregaatio on Suomessa jyrkkä. Myös maahanmuuttajat, maahanmuuttajataustaiset, vammaiset ja toimintarajoitteiset sekä muut haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät jäävät koulutuksessa ja osaamisessa muista väestöryhmistä jälkeen.

Vaille toisen asteen tutkintoa jää 16 prosenttia ikäluokasta, vaikka nyky-yhteiskunnassa työllistymisen ja osallistumisen vaatimuksena on tunnistettu minimissään toisen asteen tutkinto kaikille. Ammatillisen koulutuksen uudistuksen sinänsä oikeat tavoitteet työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämiseksi eivät näytä tuottavan riittävää osaamista.

Työllisyyden edistäminen edellyttää vahvaa panostusta koulutukseen ja osaamiseen. Muuttuvan työelämän vaatimukset lisäävät oman osaamisen päivittämisen ja jatkuvan oppimisen tarvetta merkittävästi. Työelämän tarpeiden nopea muutos edellyttää koulutuksen järjestäjiltä nykyistä suurempaa ketteryyttä. Koulutusta eniten tarvitsevat osallistuvat koulutukseen kuitenkin vähiten.

Kehittämisohjelma on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman toimeenpanoa. Se edistää hallitusohjelman osaamistason nostamista, koulutuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistamista, oppimiserojen kaventamista sekä laadun parantamista koskevien tavoitteiden toteutumista ammatillisessa koulutuksessa. Kehittämisohjelma tukee myös hallituksen keskeisten toimenpiteiden, kuten oppivelvollisuuden laajentamisen, jatkuvan oppimisen uudistuksen sekä kotouttamista tukevien kehittämistoimien valmistelua. Ohjelma kytkeytyy lisäksi mm. korkeakouluvision, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelman, lukiokoulutuksen laatuohjelman, nuorisotakuun sekä hallituksen työllisyystoimien toteuttamiseen. Lisäksi kehittämisohjelma jatkaa ja tehostaa ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon tukemista.

Lisätietoja