Haku ja valinta ammatilliseen koulutukseen

Ammatilliseen koulutukseen haetaan pääasiassa jatkuvan haun kautta joustavasti ympäri vuoden. Keväisin järjestettävä valtakunnallinen yhteishaku on tarkoitettu peruskoulunsa päättäville ja vailla ammatillista tutkintoa oleville. Koulutukseen voi hakea ja päästä silloin, kun siihen on tarve.

Jatkuva haku

Jatkuva haku mahdollistaa koulutukseen hakeutumisen joustavasti ympäri vuoden. Jatkuvassa haussa koulutuksen järjestäjät päättävät hakuajoista ja muista hakemiseen liittyvistä menettelyistä, valintaperusteista sekä mahdollisista pääsy- tai soveltuvuuskokeista.

Opiskelumahdollisuuksista tiedottaminen jatkuvassa haussa

Tiedot tutkinnoista ja koulutuksista, avautuvista hauista ja niiden aikatauluista sekä valintaperusteista löytyvät useimmiten koulutuksen järjestäjien internetsivuilta tai Opetushallituksen ylläpitämästä Opintopolku-palvelusta. Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus tiedottaa järjestämästään koulutuksesta ja siihen hakeutumisesta, mutta viestintäkanavat se voi valita itse. 

Jatkuvan haun valintaperusteet

Koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijaksi ottamisesta jatkuvassa haussa. Opiskelijaksi voidaan ottaa hakija, jolla koulutuksen järjestäjä katsoo olevan riittävät edellytykset tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen tai tutkinnon suorittamiseen. Opiskelijaksi ottamisessa on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Koulutuksen järjestäjät voivat halutessaan soveltaa yhteishaussa käytettäviä valintaperusteita myös valitessaan opiskelijoita jatkuvan haun kautta.

Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on selvittää yhdessä hakijan kanssa hänelle soveltuva tutkinto, tutkinnon osa tai koulutus, jos hakija ei ole hakeutunut opiskelijaksi tiettyyn tutkintoon tai koulutukseen. Tutkinnon, sen osan tai koulutuksen soveltuvuutta arvioitaessa on huomioitava

  • alan sopivuus ja
  • tutkinnon, sen osan tai koulutuksen oikea vaativuustaso.

Tutkinnon tai koulutuksen valinnassa huomioidaan hakijan aiemmin hankittu osaaminen, jotta voidaan arvioida, onko hakijalla tarve täydentää tai syventää osaamistaan vai suorittaa koko tutkinto.  Aiemmin hankitun osaamisen selvittämisen perusteella voidaan myös arvioida, onko hakijan tarpeellista osallistua ammatilliseen koulutukseen valmentavaan koulutukseen tai opiskeluvalmiuksia tukeviin opintoihin hankkiakseen tutkintokoulutuksessa edellytettäviä valmiuksia.

Päätös opiskelijaksi ottamisesta

Jatkuvan haun kautta hakeutuessaan hakija saa koulutuksen järjestäjältä kirjallisen, hallintolain mukaisen päätöksen opiskelijaksi ottamisesta. Päätös on perusteltava ja siihen on liitettävä oikaisuvaatimusohjeet. Päätökseen saa vaatia oikaisua aluehallintovirastolta.

Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus tehdä päätös asiassa, jos hakija selkeästi ilmaisee hakeutumistoiveensa tiettyyn hakukohteeseen. Keskustelut sopivan tutkinnon, tutkinnon osan tai koulutuksen kartoittamiseksi tai kysymykset koulutukseen hakeutumisesta eivät vielä synnytä velvollisuutta päätöksen tekemiseen.

Koulutuksen järjestäjä ohjaa opiskelijaa

Jos koulutuksen järjestäjä ei ota hakijaa opiskelijaksi, sen tehtävänä on ohjata hakija muuhun koulutukseen tai tarvittaessa muun palvelun piiriin. Koulutuksen järjestäjän tulee esimerkiksi selvittää, mikä koulutuksen järjestäjä tarjoaa hakijalle soveltuvaa koulutusta.

Koulutuksen järjestäjän tulee myös tarvittaessa ohjata hakijaa esimerkiksi nuorten työpajatoimintaan, työvoimapalveluihin tai sosiaali- ja terveyspalvelujen piiriin, jos järjestäjä arvioi hakeutumisvaiheen tietojen perusteella kyseiset palvelut hakijalle tarkoituksenmukaisemmaksi vaihtoehdoksi.

Ohjausvelvoitteella varmistetaan se, että kaikki hakijat saavat neuvontaa ja ohjausta sopivan tutkinnon tai koulutuksen löytämiseksi riippumatta siitä, mitä hakutapaa käyttäen he hakevat ammatilliseen koulutukseen tai kuinka selkeä käsitys heillä on siitä, mikä tutkinto tai koulutus heille soveltuisi.

Yhteishaku perusopetuksen päättäville

Valtakunnallinen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku järjestetään keväisin. Yhteishaun kautta hakevat ensisijaisesti hakuvuonna perusopetuksen tai valmentavan koulutuksen päättävät nuoret.

Yhteishaku tukee perusopetuksen päättävän ikäluokan välitöntä siirtymistä jatko-opintoihin. Muutkin vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat voivat hakeutua ammatilliseen koulutukseen yhteishaun kautta. Ilman opiskelupaikkaa yhteishaussa jääneet ohjataan hakeutumaan koulutukseen jatkuvan haun kautta.

Pääsääntöisesti yhteishaussa haetaan suorittamaan ammatillista perustutkintoa. Tietyillä aloilla on mahdollisuus hakeutua perustutkinnon sijaan suorittamaan osaamisalaa tai osaamisalaa suppeampaa hakukohdetta.

Hakulomakkeella voi ilmaista kiinnostuksensa suorittaa ammatillisen tutkinnon ohella lukiokoulutuksen tai ylioppilastutkinnon. Hakijaa ei valita yhteishaussa suorittamaan kaksoistutkintoa, vaan ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnan jälkeen selvitetään edellytykset lukiokoulutuksen suorittamiseen ja valitaan opiskelijat mahdollisesti myös lukiokoulutukseen ammatillisen koulutuksen lisäksi.

Yhteishakua ei käytetä otettaessa opiskelijoita

  • oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammatilliseen perustutkintokoulutukseen,
  • vieraskieliseen ammatilliseen perustutkintokoulutukseen,
  • urheilijoille suunnattuun ammatilliseen perustutkintokoulutukseen,
  • työvoimakoulutukseen tai henkilöstökoulutukseen.

Valtakunnallisen yhteishaun hakumenettelyistä säädetään yhteishakuasetuksella.

Yhteishaun valintakriteerit

Yhteishaussa käytetään yhteisiä valintaperusteita. Vuoden 2018 yhteishausta alkaen valintakriteerejä on vähemmän kuin aiemmin. Perusopetuksen oppimäärän suorittaneelle hakijalle annetaan pisteitä

  • suoritetuista perusopetuksen tai eräistä muista opinnoista,
  • yleisestä koulumenestyksestä,
  • mahdollisesta pääsy- tai soveltuvuuskokeesta,
  • painotettavista arvosanoista,
  • työkokemuksesta sekä
  • ammatillista koulutusta koskevasta ensimmäisestä hakutoiveesta.

Lukion oppimäärän suorittaneet saavat pisteitä

  • yleisestä koulumenestyksestä,
  • ammatillista koulutusta koskevasta ensimmäisestä hakutoiveesta sekä
  • mahdollisesta pääsy- tai soveltuvuuskokeesta.

Koulutuksen järjestäjä voi halutessaan järjestää pääsy- tai soveltuvuuskokeen. Kokeeseen on kutsuttava kaikki hakijat. Opiskelijaksi ei voida valita hakijaa, joka ei osallistu pääsy- tai soveltuvuuskokeeseen. Hakija voi tulla valituksi hakukohteeseen, vaikka saisi 0 pistettä pääsy- tai soveltuvuuskokeesta.

Valintaperusteista säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön valintaperusteasetuksella.

Valinta koulutuksen järjestäjän harkinnan perusteella

Koulutuksen järjestäjä voi opiskelijan henkilöön liittyvien syiden perusteella ottaa enintään 30 prosenttia kuhunkin hakukohteeseen otettavista opiskelijoista opiskelijan saamasta valintapistemäärästä riippumatta. Tällaisia opiskelijan henkilöön liittyviä syitä ovat oppimisvaikeudet, sosiaaliset syyt, koulutodistusten puuttuminen tai todistusten vertailuvaikeudet sekä uutena perusteena tutkinnon suorittamiseen riittämätön tutkintokielen kielitaito.

Uudella harkintaan perustuvan valinnan kriteerillä puretaan esteitä päästä ammatilliseen koulutukseen. Muutos parantaa erityisesti maahanmuuttajien asemaa ammatilliseen perustutkintokoulutukseen hakeutumisessa ja työelämään siirtymisessä.

Koulutuksen järjestäjä arvioi tutkintokohtaisesti hakijan kielelliset edellytykset suorittaa tutkinto, ottaen huomioon myös kielitaidon karttuminen opintojen aikana. Koulutuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta käyttää valtakunnallista kielikoetta.

Haku oppisopimuskoulutukseen ja työvoimakoulutukseen

Oppisopimuskoulutukseen haetaan ottamalla yhteyttä suoraan koulutuksen järjestäjään. Jos henkilöllä on jo työpaikka, koulutuksen järjestäjä selvittää työpaikan valmiudet toimia oppisopimuskoulutuksen työpaikkana.

Valtakunnallisessa yhteishaussa on mahdollista ilmaista kiinnostuksensa suorittaa ammatillinen perustutkinto tai tutkinnon osa oppisopimuskoulutuksena. Oppilaitokset saavat näin yhteishausta tiedon niistä hakijoista, jotka mahdollisesti olisivat kiinnostuneita suorittamaan ammatillista koulutusta oppisopimuskoulutuksena ja voivat tarpeen mukaan kertoa lisää oppisopimuskoulutuksen käytännöistä. Oppisopimuskoulutus edellyttää aina soveltuvaa työpaikkaa.

Työ- ja elinkeinotoimisto päättää opiskelijoiden valitsemisesta työvoimakoulutukseen. Opiskelijaksi voidaan valita koulutukseen ja sen tavoitteena olevaan ammattiin tai tehtävään soveltuva henkilö, jolla on työ- ja elinkeinotoimiston toteama koulutustarve.

Pääsy- ja soveltuvuuskokeet

Koulutuksen järjestäjä päättää mahdollisista pääsy- ja soveltuvuuskokeista, niiden järjestämisestä ja sisällöstä. Pääsy- ja soveltuvuuskokeet eivät ole pakollisia.

Jos koe järjestetään, kokeeseen on kutsuttava kaikki hakijat. Opiskelijaksi ei voida valita hakijaa, joka ei osallistu kokeeseen. Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden tarkoitus on mitata hakijan motivaatiota ja soveltuvuutta alalle.

Pääsykoe on koulutuksen järjestäjän järjestämä koe, jota käytetään avuksi valittaessa uusia opiskelijoita. Pääsykokeella voidaan yleiskielessä tarkoittaa valintakoetta, joka koulutukseen pyrkivän on läpäistävä päästäkseen koulutukseen. Kokeessa on usein kirjallisia, matemaattisia yms. tehtäviä ja sen lisäksi esim. ryhmätyöskentelyä. Tehtävistä saadut pisteet vaikuttavat opiskelijaksi valitsemiseen.

Soveltuvuuskokeessa selvitetään henkilön soveltuvuutta tiettyyn ammattiin tai tehtävään. Kokeessa voidaan testata esim. työskentelyvalmiuksia ja sosiaalisia valmiuksia. Motivaatiota alalle ja opiskeluun voidaan selvittää esim. psykologin haastattelulla.

Muutos 2015

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetusta opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa koulutuksessa muutettiin keväällä 2015 siten, että nykyisin pääsy- ja soveltuvuuskokeesta 0 pistettä saanutta opiskelijaa ei voi automaattisesti jättää valitsematta ammatilliseen peruskoulutukseen, jos hänen saamansa yhteishaun muut valintapisteet riittivät valituksi tulemiseen.  Näin voi käydä esimerkiksi, jos aloituspaikkoja on enemmän kuin hakijoita taikka jos hakijalla muuten on hyvät pisteet.

Aiemmin koulutuksen järjestäjä pystyi jättämään valitsematta hakijan sen perusteella, että hän sai pääsy- tai soveltuvuuskokeesta 0 pistettä. Tällöinkään pääsy- ja soveltuvuuskokeet eivät olleet pakollisia.

Muutoksella haluttiin tukea koulutustakuun toteutumista niin, että jokaiselle perusopetuksen päättäneelle nuorelle voidaan mahdollistaa koulutuspaikka. Hakijoiden oikeusturvan ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta nähtiin ongelmallisena, jos erityisesti nuorten hakijoiden kohdalla pääsy- ja soveltuvuuskoe yksin ratkaisisi koulutukseen valinnan.

Muutamilla aloilla pääsykokeet ratkaisevia

Koulutuksen järjestäjä voi päättää, että otettaessa opiskelijoita seuraaville aloille, opiskelijaksi ottaminen tehdään koulutuksen järjestäjän oman pääsy- tai soveltuvuuskokeen perusteella.

  • taideteollisuusalan perustutkintoon,
  • media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkintoon,
  •  tanssialan perustutkintoon, musiikkialan perustutkintoon,
  • sirkusalan perustutkintoon,
  •  lentokoneasennuksen perustutkintoon,
  • liikunnanohjauksen perustutkintoon tai
  • sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa ensihoidon osaamisalalle,

Tällöin hakijoiden etusijajärjestys muodostuu pelkkien pääsykoepisteiden perusteella. Näissä hakukohteissa koulutuksen järjestäjä saa olla valitsematta tutkinto-opiskelijaksi sellaisen hakijan, joka saa 0 pistettä pääsy- tai soveltuvuuskokeesta. Näissä hakukohteissa opiskelun on katsottu edellyttävän sellaista ennakko-osaamista, jota poikkeuksellisesti ei voida katsoa karttuvan riittävästi opintojen aikana.

Yhtenäistä, tutkimustietoon perustuvaa soveltuvuutta mittaavaa menetelmää ei ole käytössä, vaan koulutuksen järjestäjä päättää itse käytettävistä menetelmistä. Erilaisia valintakoemenetelmiä on erityisesti nuorten hakijoiden kohdalla tutkittu erittäin vähän, ja psykologisten testien vaikuttavuudesta opiskelijavalinnoissa on moninaista tietoa.

Mistä SORA-lainsäädännössä on kyse?

SORA-lainsäädäntö (ratkaisuja soveltumattomuuteen) on tullut voimaan 1.1.2012 alkaen. Opiskelijaksi ottamisen lähtökohtana on esteettömyys ja kohtuullisten mukautusten tekeminen.

Opiskelijavalinnassa hakija voidaan jättää valitsematta koulutukseen tai myöhemmin peruuttaa opiskeluoikeus soveltumattomuuden perusteella. Tällä hetkellä käytettävissä ei ole soveltuvuuskoetta, jolla voisi mitata SORA-soveltumattomuutta. Tällaisen kokeen kehittäminen edellyttäisi tutkimustietoa, jota ei ole tällä hetkellä käytettävissä.

SORA-lainsäädännön tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja sen jälkeisessä työelämässä lisäämällä koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen mahdollisuutta puuttua tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoita koskeviin soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin.

Tavoitteena on edistää potilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenteen turvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta sekä opiskelijan itsensä ja opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta. Lisäksi tavoitteena on varmistaa opiskelijan oikeusturva.

Opiskeluoikeuden peruuttamismahdollisuus koskee vain ns. SORA-tutkintoja, jotka on määritelty valtioneuvoston asetuksella. Opiskeluoikeus voidaan peruuttaa SORA-tutkinnoissa vain laissa mainituilla perusteilla.

Soveltumattomuus alalle tarkoittaa, että opiskelija on vaarantamalla toistuvasti tai vakavasti opinnoissaan toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toimimaan koulutukseen liittyvissä käytännön tehtävissä oppilaitoksella, työpaikassa tai muussa oppimisympäristössä. SORA-säännöksiä voidaan soveltaa myös tilanteessa, jossa opiskelija ei terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään täytä opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä.

Opiskeluoikeus voidaan peruuttaa myös aiemman peruuttamispäätöksen tai rikosrekisterimerkinnän vuoksi.

Koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena koulutukseen kuuluvissa käytännön tehtävissä oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Koulutuksen järjestäjä käyttää lääketieteellisten tapausten arvioinnissa asiantuntijalausuntoja. Päätöksen teossa käytetään kokonaisharkintaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on käynnissä hanke, jossa selvitetään, miten opintoihin soveltumattomuutta koskevia säännöksiä sovelletaan sekä millaisia toimintakäytäntöjä ja työnjakoja eri toimijoilla on. Selvityksen perusteella tehdään tarvittavat muutokset lainsäädäntöön sekä muut tarvittavat toimenpiteet.

Tässä yhteydessä tarkastellaan myös pääsy- ja soveltuvuuskokeiden roolia soveltuvuuden arvioinnissa.

Hankkeen väliraportissa 21.6.2018 todettiin kehittämistarpeiksi erityisesti tiedonsaannin ja huumausainetestausprosessin selkeyttäminen, koulutusta järjestävien organisaatioiden ja opiskelijaterveydenhuoltohenkilöstön yhteistyön vahvistaminen sekä koulutuksen ja tiedotuksen järjestäminen.

Lisätietoja SORA-hankkeesta (väliraportti on asiakirjat-välilehdellä)

 

Lisätietoja

Anne Mårtensson, Opetusneuvos 
OKM, Ammatillisen koulutuksen osasto (AMOS) 0295330104