Hyppää sisältöön

Kuntien sivistystoimen palvelut Peruspalveluiden tila -raportissa

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 13.4.2018 13.10
Uutinen

Kuntien peruspalveluiden tilaa arvioidaan joka toinen vuosi. Vuoden 2018 arvioinnin kohteina olivat muun muassa kasvatus- ja koulutuspalvelut, kulttuuripalvelut, kirjastopalvelut, liikuntapalvelut ja nuorisopalvelut. Nyt julkaistun Peruspalvelujen tila -raportin tarkoituksena on antaa yleiskuva peruspalvelujen tilasta päätöksentekijöille hallinnon eri tasoilla.

Varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä on kasvanut tasaisesti vuosien 2011 ja 2015 välillä. Vuonna 2015 1–6-vuotiaita lapsia oli varhaiskasvatuksessa 228 271.  Ikäryhmittäinen tarkastelu osoittaa, että mitä vanhempi lapsi on, sitä suurempi on varhaiskasvatukseen osallistumisen osuus.  

Esiopetuksessa olevien lasten määrä on lisääntynyt. Peruspalveluiden arvioinnin 2015 mukaan lähes kaikki lapset osallistuvat esiopetukseen.  Vuonna 2016 esiopetuksessa olevista lapsista yli 82 prosenttia osallistui varhaiskasvatuksessa järjestettyyn esiopetukseen. Peruskoulun yhteydessä järjestettyyn esiopetukseen osallistui vajaat 18 prosenttia.

Perusopetuksessa alle 50 oppilaan koulujen määrä on vähentynyt selvästi ja suurimpien koulujen lukumäärä on hieman kasvanut.  Perusopetuksen saavutettavuus on valtakunnallisella tasolla hieman heikentynyt vuoteen 2015 verrattuna. Aluehallintoviranomaisten arvioinnin mukaan noin 90,3 % 7–12-vuotiaista asuu enintään viiden kilo- metrin etäisyydellä vuosiluokkien 1–6 koulusta vuonna 2017. Perusopetuksen opetusryhmät ovat pienentyneet 2008–2016 välisenä aikana yhteensä 1,4 oppilaan verran.

Lukion opiskelijamäärä on vähentynyt koko 2000-luvun ajan. Tähän on vaikuttanut ainakin toiselle asteelle siirtyvien ikäluokkien pieneneminen.   Sijoittuminen tutkintotavoitteellisiin jatko-opintoihin välittömästi ylioppilastutkinnon jälkeen on vähentynyt viime vuosina.

Kirjasto- ja tietopalvelujen saatavuus kiinteiden toimipisteiden määrän perustella on edelleen melko kattava, vaikkakin kiinteiden toimipisteiden määrä on laskenut. Kirjastojen aukiolotuntien määrä on noussut, mihin on vaikuttanut omatoimikirjastojen aukiolotuntien kasvu.

Kaikki kunnat järjestävät kulttuuritoimintaa, mutta kulttuuripalveluiden alueellinen saatavuus vaihtelee maan eri osissa etenkin kunnan asukasluvusta riippuen. Alueellisesti taide- ja kulttuurilaitosten verkosto on jakaantunut kattavasti ympäri Suomea, mutta keskittynyt maakuntakeskuksiin. 

Paikalliset olosuhteet nuorisopalveluiden järjestämiseen vaihtelevat, mihin vaikuttaa osin väestörakenteessa tapahtuneet muutokset. Kattavimpia palveluita ovat nuorisotilojen toiminta, etsivä nuoriso- työ ja nuorten tapahtumat.

Liikunnan edistäminen ymmärretään kunnissa yhä useammin strategisena ja kaikille hallintokunnille kuuluvana vastuuna. Suomessa on lähes 37 000 liikuntapaikkaa, joista noin 75 prosenttia on kuntien omistamia, ylläpitämiä ja hoitamia. Erityisesti ovat lisääntyneet lähi liikuntapaikat. Asukaskohtaisesti Suomen liikuntapaikkaverkosto on ainutlaatuinen ja kattava.

Lisätietoja:
- neuvotteleva virkamies Timo Ertola (kasvatus – ja koulutuspalvelut), puh. 0295 3 30083
- kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju (kulttuuripalvelut), 0295 3 30144
- kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen (kirjastot), puh. 01295 3 30344
- ylitarkastaja Emma Kuusi (nuorisopalvelut), puh. 0295 3 30172
- ylitarkastaja Sari Virta (liikuntapalvelut), puh. 0295 3 30377

Peruspalvelujen tila -raportti 2018, Valtiovarainministeriön julkaisu 13/2018

Peruspalvelujen tila -raportti laaditaan joka toinen vuosi. Raportin valmistelusta vastaa kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan (Kuthanek) arviointijaosto yhteistyössä ministeriöiden ja Suomen Kuntaliiton kanssa.

Peruspalvelujen tila -raportin tarkoituksena on antaa yleiskuva peruspalvelujen tilasta päätöksentekijöille hallinnon eri tasoilla. Arvioinnin kohteina ovat olleet kasvatus- ja koulutuspalvelut, kulttuuripalvelut, kirjastopalvelut, liikuntapalvelut, nuorisopalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Raportissa käytetty arviointiaineisto on koottu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja aluehallintovirastoista.

Kirjastot Koulutus Kulttuuri Liikunta Nuoriso