Latinalainen Amerikka

Emilia Ahvenjärvi

Emilia Ahvenjärvi on toiminut Suomen Buenos Airesin edustustossa koulutuksen ja tieteen erityisasiantuntijana lokakuusta 2018 lähtien. Emilialla on pitkä tausta espanjankielisessä maailmassa sekä reilusti kokemusta korkeakoulukentän kansainvälisistä suhteista ja suomalaisen koulutusalan osaamisen viennistä Latinalaisessa Amerikassa. Alueen Team Finland Knowledge työssä keskiössä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tunnettuuden lisääminen puolin ja toisin sekä yhteistyön vahvistaminen.

Argentiina - Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen johtava maa espanjankielisessä Latinalaisessa Amerikassa

Argentiina on kooltaan suuri maa, jonka pinta-ala vastaa noin puolta EU-alueen pinta-alasta. Se yltää tropiikista Etelä-Amerikan antarktiseen eteläkärkeen. Maa on luonnonvaroiltaan erittäin rikas ja sen reilusta 44 miljoonasta asukkaasta suurin osa eurooppalaista syntyperää, lähtöisin ensi sijaisesti Espanjasta ja Italiasta mutta myös Saksasta ja Itä-Euroopasta sekä muualta latinalaisesta Amerikasta. Nykypäivänä yksi vahvimmista maahanmuuttovirroista on koulutusperäistä niistä Latinalaisen Amerikan maista, joissa ei ole maksutonta julkista korkeakoulujärjestelmää kuten Argentiinassa. Argentiinassa opiskelee vuosittain n. 80 000 ulkomaista opiskelijaa. Erityisesti pääkaupunki ja sen nimeä kantava Universidad de Buenos Aires (UBA) ovat mantereen houkuttelevimpia korkeakoulutuksen kehtoja. Argentiinan tiedejärjestelmä on yksi maailman suurimmista (OECD STI Outlook 2016), joskin se on ollut pitkään suhteellisen sulkeutunut ja kansallisesta rahoituksesta riippuvainen.

Argentiina on elänyt viimeiset neljä vuotta uutta avautumisen aikaa, joka on näkynyt mm. G20 maiden puheenjohtajuutena vuonna 2018 ja uusille kauppasuhteille myönteisenä ulkopolitiikkana. Avautumisen toivotaan jatkuvan uuden hallituksen myötä.

Suomi, Cono Sur ja muu espanjankielinen Latinalain Amerikka - Kestävää kehitystä ja osaamisinnovaatioiden vientiä

Argentiina, Uruguay ja Chile muodostavat Cono Sur nimellä tunnetun Etelä-Amerikan eteläkärjen maiden kokonaisuuden. Nämä maat ovat niin taloudellisilla kuin yhteiskunnallisillakin mittareilla Latinalaisen Amerikan kehittyneimpiä. Suomen biotalousosaaminen tunnetaan Cono Surissa. Biotaloussektorin kehittäminen luo yhteistyömahdollisuuksia suomalaisille korkeakouluille ja alan tutkimus- ja innovaatiotoiminnalle. Uruguay kehittää parhaillaan ammatillisen koulutuksen järjestelmäänsä myös suomalaisin opein.

Useilla suomalaisilla korkeakouluilla on kumppanuuksia chileläisten korkeakoulujen kanssa ja Conicytin ja Suomen Akatemian kahdenväliset tutkimusrahoitusohjelmat ovat luoneet pohjaa tutkimusyhteistyölle. Chileläinen kaivosalan koulutus ja nykyisin myös uusiutuvien energioiden kehittäminen ovat maailman luokkaa.

Latinalaisamerikkalaiset opiskelijat ovat entistä kiinnostuneempia ja kielellisesti kyvykkäämpiä hakeutumaan ulkomaille opiskelemaan. Suomen koulutusjärjestelmän maine ja pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin ihailu nostavat Suomen kärkikohteiden joukkoon. Olemassa olevat kansainvälisiin opintoihin tarkoitetut stipendit tähtäävät kansallisen asiantuntijuuden kehittämiseen ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen omassa maassa.

Suomalainen opetusjärjestelmä on kuuluisa koko Latinalaisessa Amerikassa. Erityisesti suomalaista opettajankoulutusta ihaillaan suuresti ja halutaan adaptoida paikalliseen kontekstiin. Erityisesti Kolumbia ja Meksiko ovat valtion tasolla esittäneet toiveensa opetusalan kehittämisyhteistyöhön. Mahdollisuuksia suomalaisille toimijoille on paljon, kunhan pitkäjänteisen kumppanuuden edellytykset täyttyvät.  

Yhteystiedot – Yhteystietonosto

Emilia Ahvenjärvi, Senior Specialist 
Ministry for Foreign Affairs, Edustustot, Buenos Airesin -suurlähetystö (BUE)