Valtion erityisavustus varhaiskasvatuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin ja laadun kehittämiseen vuosille 2020-2021

Valtionavustuksen taustalla on pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman tavoite siitä, että sivistys, koulutus ja osaaminen muodostavat yhteiskunnan perustan jatkossakin. Varhaiskasvatuksessa luodaan pohja myöhemmälle oppimiselle. Laadukas ja tasa-arvoinen varhaiskasvatus on suomalaisen hyvinvointivaltion kivijalka, jonka perustana on kyky tasoittaa perhetaustasta johtuvien erojen merkitystä lapsen oppimiseen ja hyvinvointiin. Hallitusohjelman mukaisesti varmistetaan tasavertaiset mahdollisuudet yksilöllisillä ja entistä joustavimmilla oppimispoluilla, positiivisen diskriminaation rahoituksella ja riittävällä tuella. Varhaiskasvatuksen merkitystä lapsen oppimisen ja hyvinvoinnin edistäjänä vahvistetaan. Kiinnitetään erityishuomio tunnistettuun eriarvoistumiskehitykseen kuntien sisällä alueellisesti ja kuntien välillä, vahvistetaan lapsen oppimisen tukea sekä sukupuolesta tai maahanmuuttajataustasta johtuvia oppimiseroja. 

Valtionavustus on oleellinen osa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelmaa. Vuosina 2020-2022 Oikeus Oppia –kehittämisohjelman puitteissa vahvistetaan laatua ja tasa-arvoa varhaiskasvatuksessa yhteensä 125 miljoonalla eurolla ja perusopetuksessa yhteensä 180 miljoonalla eurolla.

Valtionavustus on tarkoitettu varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin muutoksen, inkluusion, oppimisen ja hyvinvoinnin, tasa-arvoisuuden, yhdenvertaisuuden, vuorovaikutuksen ja lähipalveluperiaatteen vahvistamiseen sekä lapsen varhaiskasvatuksen järjestämisen kannalta välttämättömään ja riittävän varhaiseen tukeen. Avustuksella tuetaan pysyvien toimintamallien, rakenteiden ja käytänteiden kehittämistä tukemalla varhaiskasvatuksen järjestäjien mahdollisuuksia palkata lisää varhaiskasvatuksen henkilöstöä; opettajia, erityisopettajia, sosionomeja, lastenhoitajia tai avustajia sekä pienentää lapsiryhmien kokoa esimerkiksi ryhmissä, joissa on tukea tarvitsevia lapsia.
 

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakijan tulee huomioida, ettei hakemusta pysty lähettämään asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste. Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.
Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Katso-tunnisteen voi hankkia osoitteessa http://www.vero.fi/katso

• Ohje Katso-tunnisteiden käytöstä asiointipalvelussa PDF 840kB
• Asiointipalvelun käyttöohje PDF 1MB

Huomioitavaa! Katso-tunnistus päättyy valtionavustusten asiointipalvelussa. 16.3.2020 alkaen asiointipalveluun kirjaudutaan Suomi.fi-tunnistuksen kautta ja osa organisaatioista voi siirtyä Suomi.fi-valtuuttamiseen.

Ks. Asiointipalveluun kirjautuminen 16.3.2020 jälkeen: tunnistus ja valtuudet

Opetus-ja kulttuuriministeriö käyttää avustuksen laskemiseen Tilastokeskuksen tuottamia viimeisimpiä indikaattoreita. 

• 30–54-vuotiaiden vain perusasteen suorittaneiden osuus ikäluokasta
• työttömyysaste
• vieraskielisen väestön osuus
• maksuttoman varhaiskasvatuksen piirissä olleet lapset
• ja mahdollisesti harkinnanvaraisen valtionavun tasaus perustuen kunnan verokertymään asukasta kohden.

Sähköisellä hakulomakkeella ilmoitetaan varhaiskasvatusjärjestäjän nimi, jolle avustusta haetaan. Lisäksi hakemuksessa vastataan kysymyksiin:

1. Kuinka paljon lapsia on maksuttoman varhaiskasvatuksen piirissä (Huom. tähän ei kuitenkaan ilmoiteta maksuttomassa 5-vuotiaiden kokeilussa mukana olevia lapsia)
2. Kuinka paljon varhaiskasvatuksessa on lapsia:

• Kunnallisissa (ml. palveluseteli/ostopalvelu) päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa?
• Yksityisissä päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa?
• Esiopetusta täydentävässä varhaiskasvatuksessa?

 

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Avustusta voidaan myöntää kunnille ja kuntayhtymille, jotka järjestävät varhaiskasvatusta. Kunnat voivat sisällyttää yksityiset palveluntuottajat hakemukseensa.

Valtion erityisavustus myönnetään varhaiskasvatuksen järjestäjäkohtaisesti, hakemuksen perusteella, käytettäväksi vuosina 2020-2021. Valtion erityisavustusta voidaan myöntää valtionavustuksen hakukriteerit täyttävälle varhaiskasvatuksen järjestäjälle. Esiopetus ei sisälly tähän avustukseen, mutta kunnat ja kuntayhtymät voivat hakea esiopetukseen erityisavustusta esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin ja laadun kehittämiseen suunnatussa haussa.

Valtionavustusta ei voi käyttää toimintaan, jolla varhaiskasvatuksen järjestäjä korvaa jo olemassa olevaa toimintaa.

• Hakemuksessa tulee olla varhaiskasvatuksen järjestäjän suunnitelma avustuksen aiotusta käytöstä.
• Varhaiskasvatuksen järjestäjä sitoutuu toimittamaan opetus- ja kulttuuriministeriölle tarvittavat tiedot mahdollista valtakunnallista seurantatutkimusta varten.

 Valtion erityisavustusta voidaan käyttää varhaiskasvatuksessa seuraaviin toimiin:

• lisähenkilöstön palkkaamiseen, kuten esimerkiksi opettajan, erityisopettajan, sosionomin, lastenhoitajan tai avustajan
• lapsiryhmien kokojen pienentämiseen

Valtion erityisavustus myönnetään varhaiskasvatuksen järjestäjälle hakemuksen perusteella käytettäväksi vuosina 2020-2021. Valtion erityisavustusta myönnetään enintään 80% kokonaismenoista, joten omarahoitusosuus on vähintään 20%.

Valtion erityisavustuksen määräytymiseen opetuksen järjestäjälle vaikuttavat seuraavat indikaattorit:

• 30–54-vuotiaiden vain perusasteen suorittaneiden osuus ikäluokasta
• työttömyysaste
• vieraskielisen väestön osuus
• maksuttoman varhaiskasvatuksen piirissä olleet lapset
• ja mahdollisesti harkinnanvaraisen valtionavun tasaus perustuen kunnan verokertymään asukasta kohden.

Erityisavustus myönnetään käytettävissä olevan määrärahan puitteissa.

Valtion erityisavustusta ei voi käyttää

• toimintaan tai kohteeseen, johon on samalle ajankohdalle myönnetty jo valtion erityisavustusta. Valtion erityisavustuksella voidaan kuitenkin jatkaa aiemmin aloitettua, erityisavustuksella toteutettua vastaavaa toimintaa, joka täyttää yllämainitut kriteerit.
• samanaikaisesti käytettäväksi vastaavan, aikaisemmille vuosille myönnetyn avustuksen, kanssa;
• toimintaan, jolla opetuksen järjestäjä korvaa jo olemassa olevaa toimintaa.
• Mikäli kunta lomauttaa varhaiskasvatuksen henkilökuntaa, tulee rahoitus palauttaa opetus-ja kulttuuriministeriöön siltä osin, kun lomautuksen vaikutukset kohdistuvat tasa-arvorahaa käyttävän ryhmän toimintaan. Lomautusta koskevat palautukset tulee tilittää opetus-ja kulttuuriministeriöön vuoden 2020 osalta 31.12.2020 ja vuoden 2021 osalta 31.12.2021 mennessä.

2. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.
Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

• Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
• Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
• Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
• Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä, jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom)

3. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

• Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
• Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.

(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Avustuksen käyttöön liittyy myös muita ehtoja ja rajoituksia. Katso avustusten ehdot ja –rajoitukset kokonaisuudessaan: http://minedu.fi/valtionavustusten-hakeminen-kaytto-ja-valvonta
 

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.