Skip to content

Työryhmä: Suomeen audiovisuaalisten tuotantojen kannustin

Ministry of Education and Culture
Julkaisuajankohta 30.6.2016 14.17
Tiedote

Suomeen ehdotetaan perustettavaksi vuoden 2017 alusta maksuhyvitysmallin mukainen audiovisuaalisen alan kannustinjärjestelmä. Audiovisuaalisten tuotantojen kannustin on järjestelmä, jonka kautta elokuva- tai TV-tuotanto voi saada takaisin osan kuluista, jotka se on käyttänyt mm. palkkoihin ja palveluostoihin Suomessa. Maksuhyvityksen suuruus olisi enintään 25 % Suomessa toteutetun tuotannon tai sen osa-alueen hyvityskelpoisista kustannuksista.

Kannustinjärjestelmä loisi uusia työpaikkoja av- ja palvelualoille, vahvistaisi kilpailukykyä ja toisi valtiolle verotuloja. Työryhmä luovutti esityksensä opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle ja elinkeinoministeri Olli Rehnille torstaina.

Työryhmän mukaan maksuhyvitysmalli sopisi suomalaiseen julkiseen tukijärjestelmään paremmin kuin veroetuuksiin perustuvat kannustimet. Parhaimman hyödyn saamiseksi kannustimen tulisi olla toistaiseksi voimassa oleva. Suomen 25 prosentin hyvitys tekisi Suomesta vetovoimaisemman ja kilpailukykyisemmän maan verrattuna edullisempiin työvoimakustannusmaihin.

Kannustinjärjestelmän tavoitteena on edistää audiovisuaalista kulttuuria ja elinkeinotoimintaa vahvistamalla alan rakenteita, osaamista ja kilpailukykyä. Kannustimilla on vaikutuksia audiovisuaalisen tuotantosektorin kokonaisliikevaihdon kasvuun, työllisyyteen sekä ammattitaidon ja osaamisen kehittymiseen. Kannustimet ovat omiaan myös laajentamaan ja monipuolistamaan av-toimialan yritysten liiketoimintamalleja ja kasvattamaan tuotantojen liikkuvuutta.

Audiovisuaalisen tuotannon valmistaminen edellyttää lähes poikkeuksetta kulttuurialan ammattilaisten lisäksi eri palveluiden käyttöä, kuten ääni- ja kuvauskalusto-, digitaalinen kuvan- ja äänenkäsittely-, rakennus- ja sisustus-, maskeeraus- ja kampaamo-, vaatetus- ja ompelu-, logistiikka- ja kuljetus- sekä ravintola- ja majoituspalveluiden käyttöä. Kannustimen avulla maahan houkuteltavat tuotannot loisivat uusia työtilaisuuksia erityisesti sellaisille aloille ja alueille, joilla työt ovat sesonkiluonteisia tai työtä on muutoin vähän tarjolla.

Audiovisuaalisten tuotantojen eri genreille (pitkä näytelmäelokuva, dokumenttielokuva, animaatiot ja sarjamuotoinen draama) asetettaisiin kullekin omat Suomessa vaadittavat minimikulutusehdot sekä oma tuotannon kokonaisbudjetin vähimmäismäärä. Esimerkiksi pitkissä näytelmäelokuvissa kokonaisbudjetin vähimmäismäärä olisi 2,5 miljoonaa euroa. Vähimmäismäärän asettaminen suhteellisen korkealle edistäisi kasvuhakuisten ja kunnianhimoisten tuotantojen syntymistä. Vastaavasti vaaditun minimikulutuksen tulee olla riittävän suuri, jotta kannustin tuottaisi taloudellista hyötyä eikä rasittaisi hallinnollisesti.

Työryhmä esittää, että valtion vuoden 2017 talousarvioon varattaisiin kymmenen miljoonaa euroa käytettäväksi kannustimen toimeenpanoon.

Elokuvan ja muiden av-tuotantojen valtion rahoitus Suomessa

Valtion talousarviosta tuetaan elokuvien käsikirjoittamista, kehittämistä, tuotantoa, markkinointia sekä jakelua. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Suomen elokuvasäätiösäätiölle vuonna 2016 tuotantojen tukemiseen noin 21,1 miljoonaa euroa ja noin kaksi miljoonaa euroa elokuvien jakeluun.

Muuta audiovisuaalisen sisällön tuotannon kehitystä tuetaan DigiDemo-ohjelmasta. Vuonna 2016 valtion talousarviossa on ohjelmaan varattu yhteensä 800 000 euroa. Lisäksi tekijänoikeudella suojattujen teosten tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille maksetaan hyvitystä kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön.

Tekesiltä on mahdollista hakea median innovaatiotukea, joka auttaa media-alaa meneillään olevassa muutoksessa ja uuden, kasvavan ja kansainvälistyvän liiketoiminnan kehittämisessä. Innovaatiotuki on tarkoitettu media-alalla toimiville yrityksille: rahoituksen saaja voi olla esimerkiksi mediatalo, tuotantoyhtiö tai medioille digitaalisia ratkaisuja toteuttava yritys. Median innovaatiotukea on käytettävissä yhteensä noin 20 miljoonaa euroa vuosina 2015–2018 ja rahoitusta voi hakea Tekesistä jatkuvasti.

Julkaisu

Lisätietoja:
- erityisavustaja Heikki Kuutti Uusitalo (opetus- ja kulttuuriministeriö), puh. 050 302 8246
- erityisavustaja Hannu Väänänen (työ- ja elinkeinoministeriö), puh. 050 410 4909
- työryhmän pj., ylijohtaja Riitta Kaivosoja (opetus- ja kulttuuriministeriö), p. 0295 3 30129
- työryhmän vpj., neuvotteleva virkamies Petra Tarjanne (työ- ja elinkeinoministeriö), p. 029 506 3691