Skip to content

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko: Synkkiä pilviä sivistyksen yllä

Ministry of Education and Culture
Julkaisuajankohta 11.8.2020 9.52
Kolumni
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.
Kuva: Helena Heiskanen

Palasin viime viikolla työhöni tiede- ja kulttuuriministeriksi perhevapaavuoteni jälkeen. Huomaan, että vuoden aikana hallinnonalani päälle on kasaantunut huolestuttava määrä tummia pilviä. Kerroin valtioneuvoston jäsenyyteen liittyneessä tiedotustilaisuudessa ja loppuviikon haastatteluissa avoimesti, miten dramaattisia vaikutuksia Veikkauksen alenevilla tuotto-odotuksilla on suomalaisen kulttuurin, tieteen, liikunnan ja urheilun sekä nuorisotoiminnan rahoitukseen.

Veikkauksen oman arvion mukaan vuoden 2021 ministeriölle tuloutettava tuotto on 140 miljoonaa euroa nykytasoa pienempi. Kyse on suuresta määrästä rahaa - varsinkin kun puhumme sektoreista, joiden rahoitus tulee käytännössä kokonaan veikkausvoittovaroista. Esimerkiksi liikunnan ja urheilun pysyväisluonteisista määrärahoista 98 prosenttia ja kulttuurin rahoituksesta 55 prosenttia ovat puhtaasti rahapelitoiminnan tuottoja.

Tämän sivistyssektorin rahoituksella on merkittävä vaikutus. Kysymys on paitsi lasten ja nuorten harrastemahdollisuudesta, kulttuurin, liikunnan ja tieteentekemisen toimintaedellytyksistä myös ihmisten työpaikoista ja sekä yli kolme prosenttia bruttokansantuotteestamme muodostavien luovien alojen tulevaisuudesta. 

Hyvä on myös muistaa, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitus tulee niin ikään Veikkauksen voittovaroista. 

Miten tähän on tultu?

Jo tämän hallituksen aloittaessa tiesimme, että Veikkauksen tuotot pienenevät hallituskauden aikana. Sipilän hallituksen läpiviemä arpajaislain uudistuksen ensimmäinen osa velvoitti rahapeliyhtiön ottamaan käyttöön pakollisen tunnistautumisen rahapelikoneissa vuoteen 2022 mennessä. Pakollisen tunnistautumisen uskotaan vähentävän spontaania pelaamista ja mahdollistavan nykyistä paremmin ongelmapelaajien pelikäyttäytymiseen puuttumisen. Pelaaja voi pakollisen tunnistautumisen voimaan tultua muun muassa asettaa itselleen pelirajan tai pelikiellon. Tämä on positiivinen muutos monen peliongelmaisen ihmisen arjessa.

Pelkästään tämän arpajaislain ensimmäisen vaiheen toimeenpanolla olisi tullut Veikkauksen tuottoihin heidän oman arvionsa mukaan 150 miljoonan euron lovi yhtiön vuosittain valtiolle tulouttamaan reiluun miljardiin euroon. Kuitenkin jo ennen pakollisen tunnistautumisen voimaantuloa on Veikkauksen toimintakentässä tapahtunut paljon.

Viime kesänä nousseen mainoskohun seurauksena hallituksessa omistajaohjauksesta silloin vastannut ministeri Sirpa Paatero päätti jouduttaa Veikkauksen vastuullisuustoimien, kuten pakollisen tunnistautumisen, voimaantuloa vuoteen 2021. Tämän lisäksi yhtiö on itse päättänyt vähentää hajasijoitettujen peliautomaattien määrää 8 000 kappaletta tämän vuoden loppuun mennessä. Tämä tarkoittaa noin 40 % Veikkauksen 18 500 peliautomaatista.

Veikkauksen tuotot lasketaan valtion budjettiin Veikkauksen arvion mukaisesti niin, että kunkin vuoden pelituotot jaetaan saman vuoden aikana. Koronan aiheuttama poikkeuksellinen urheilutapahtumien peruminen sekä peliautomaattien sulkeminen on johtanut siihen, että yhtiö tekee tänä vuonna merkittävästi ennustettua heikomman tuloksen. Hallitus on kuitenkin päättänyt vuoden toisen lisätalousarvion yhteydessä, että koronan vuoksi aiheutunut tuotonalenema paikataan suoraan valtion budjetista. Tilanne, jossa koronan runtelemilta kulttuurin, liikunnan ja nuorisopuolen järjestöiltä ja muilta toimijoilta oltaisiin alettu perimään jo maksettuja yleis- ja valtionavustuksia takaisin olisi ollut täysin kohtuuton.

Veikkaukseen kohdistetut ja sen itse toimeenpanemat vastuullisuustoimet ovat olleet välttämättömiä sekä pelihaittojen vähentämiseksi että rahapeliyhtiön monopoliaseman perusteltavuuden säilyttämiseksi. Suomalaiset ovat yksi Euroopan eniten pelaavista kansoista, ja tämä näkyy valitettavasti myös peliongelmien määrässä. Kun rahapelijärjestelmän ns. yksinoikeus on annettu Suomessa Veikkaukselle, tuo se mukanaan aivan erityisen vastuun juuri haittojen minimoinnin näkökulmasta. Olen tyytyväinen siitä, että yhtiö ja omistajaohjaus ovat ottaneet suomalaisten huolen ja viestit aiheesta vakavasti.

Olen vahvasti sitä mieltä, että ihminen voi samaan aikaan huolissaan niin peliongelmista kuin veikkausvoittojen vähenemisen vaikutuksista kaikkeen siihen tuikitärkeään toimintaan, jota näillä voitoilla rahoitetaan.

Miten tästä eteenpäin?

Hallituksella on lähiaikoina veikkausvoittoihin liittyen sekä lyhyen että pitkän aikavälin ongelma.

Lyhyen aikavälin haasteena on edellä mainitsemani budjettivaje, jo ensi vuodelle OKM:n osalta 140 miljoonaa euroa. Tällaisia summia ei voi leikata suomalaisen kulttuurin, nuorisotoiminnan tai liikunnan toiminnasta ilman, että menettäisimme paljon. 140 miljoonan euron ongelma on ratkaistava syyskuun budjettiriihen yhteydessä.

Vielä tärkeämpää on luoda näkymää tulevaan. Meidän on hallituksessa löydettävä ratkaisut, jotka turvaavat sivistyssektorin rahoituksen myös tulevina vuosina. Näissä ratkaisuissa avainasemassa on arpajaislain toinen vaihe, johon olemme hallitusohjelmassa sitoutuneet.

Hallitusohjelmaan olemme yhdessä kirjanneet, että rahapelien markkinointia rajoitetaan. Tämän lisäksi olemme päättäneet, että rahapelaamista ohjataan lailliseen, vastuulliseen ja valvottuun pelitarjontaan. Rahapelihaittoja hillitään ohjaamalla suurempi osa suomalaisten nykyistä pelitoimintaa ulkomaalaisilta, Youtubessa ja kaapelikanavilla mainostavilta yrityksiltä Veikkauksen pelien ääreen. Tavoite ei missään nimessä ole lisätä suomalaisten pelaamista, vaan pitää huolta siitä, että suomalaisten pelaaminen tapahtuu osana järjestelmää, jonka toimintaa voidaan omistajaohjauksen ja lainsäädännön keinoin luotettavasti suitsia. Tällä hetkellä suomalaiset pelaavat luvattomilla pelisivustoilla pelejä arviolta noin 300 miljoonalla eurolla.

Aina kun on pelaamista, on myös pelihaittoja. Jos hyväksymme rahapelaamisen, on lopulta kyse vain järjestelmästä, jonka puitteissa pelaamista tapahtuu. Uskon itse, että rahapelimonopoli vahvassa valtionohjauksessa on huonoista järjestelmistä paras, mutta vain silloin kun valtio ymmärtää vastuunsa.

Meillä on tämä syksy aikaa tehdä suomalaisen kansalaisyhteiskunnan, tieteen ja taiteen kentän kannalta vuosikymmenen tärkeimpiä päätöksiä. Toivon, että koko hallitus on näissä toimissa mukana.

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko