Skip to content

Suomalaiselle korkeakoulutukselle ja tutkimukselle kansainvälisyyslinjaukset

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 16.3.2017 13.14
Tiedote
Aalto University. Kuva Mikko Raskinen

Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjausryhmä on valmistellut korkeakoulutukselle ja tutkimukselle kansainvälistymisen linjaukset. Tavoitteena on, että Suomessa on vuonna 2025 aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö ja tieteelliseen laatuun perustuvaa kansainvälistä vetovoimaa. Esitys luovutettiin ministeri Sanni Grahn-Laasoselle torstaina.

Ehdotus sisältää seitsemän toimenpidekokonaisuutta:

1. Kansainvälistä vetovoimaa tieteen uusiutumisella ja huippututkimuksella. Suomalaisen tutkimuksen kansainvälisen kiinnostavuuden lisäämiseksi käynnistämme ohjelman, jolla vahvistetaan ja tehdään näkyväksi suomalaisen tieteen huippuja ja tukee tutkimuksen vaikuttavuutta taloudessa ja yhteiskunnassa.

2. Suomi, korkealaatuisen koulutuksen kotimaa. Vahvistamme korkeakoulutuksen laatua ja edelläkävijyyttä sekä kansainvälisesti vetovoimaisia osaamiskeskittymiä ja korostamme Suomen mainetekijöitä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan oppimislaboratorioiden ja työelämälähtöisen kehittämistyön kautta.

3. Vauhtia suomalaisen osaamisen viennille. Suomalaisia koulutuspalveluita markkinoidaan yhden yhteisen toimijan kautta. Tämä vahvistaa suomalaisen korkeakoulutuksen ja koulutuspalveluiden näkyvyyttä ja kysyntää globaalisti.

4. Tervetuloa Suomeen! Yksinkertaistamme opiskeluun ja työntekoon liittyvät prosessit helpottamaan Suomeen saapumista. Annamme palvelulupauksen: Suomessa saat palvelusi englanniksi.

5. Suomalaisille viesteille voimaa kansainvälisessä keskustelussa. Käynnistämme yhteisen kansallisen keskustelun korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisestä.

6. Sillanpääasemat maailmalla. Perustamme Team Finland Knowledge -verkoston edustamaan suomalaista korkeakoulutusta ja tutkimusta valituissa maissa.

7. Ulkosuomalaiset osaajat ja alumnit mukaan! Kokoamme ulkosuomalaisia korkeakoulutettuja ja Suomessa koulutettuja alumneja verkostoihimme.

– Elämme maailmassa, jossa maiden rajat ylittävä kilpailu työpaikoista, osaajista, investoinneista ja yrityksistä vain kiristyy. Siksi myös meillä Suomessa tarvitaan kansainvälisyyden vahvistamista – edelleen, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.
 

– Ryhmä esittää, että jokaiseen korkeakoulututkintoon tulisi tulevaisuudessa sisältyä kansainvälistymisjakso joko ulkomailla tai kotimaassa. Annetaan valmiudet toimia avoimessa, globaalissa maailmassa jokaiselle, ministeri Grahn-Laasonen sanoo.
 
– Aloite tieteen lippulaivoista sopii hyvin yhteen hallitusohjelman kanssa. Kansainvälisyys, vaikuttavuus ja osaamisen kokoaminen kilpailukykyisiksi keskittymiksi on korkeakoulu- ja tiedepolitiikassamme keskeinen teema. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö on tutkimukselle iso mahdollisuus, ministeri sanoo.
 
Ohjausryhmä esittää myös, että vuoteen 2020 mennessä kukin korkeakoulu laatii selkeät kansainvälisen toiminnan tavoitteet ja toimenpiteet. Jokaisen korkeakoulusta valmistuvan tulee olla tottunut toimimaan kansainvälisessä, monikulttuurisessa toimintaympäristössä ja ymmärtämään erilaisuutta, globaaleja haasteita ja kestävän yhteiskunnan periaatteita.

Tutkimus- ja kehitystoiminnan maailmanlaajuinen volyymi on kaksinkertaistunut viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana. Vain pieni osa kasvusta on tapahtunut OECD-maissa. Nopeinta voimavarojen, julkaisujen, liikkuvuuden ja kansainvälisen yhteistyön kasvu on ollut nousevissa talouksissa ja kehittyvissä maissa. Muualla kuin kotimaassaan opiskelevien opiskelijoiden määrä oli vuonna 2013 yli neljä miljoonaa. Määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2025 mennessä.

 
Lisätietoja:
- kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (OKM), puh. 02953 30182
- opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara (OKM), puh. 02953 30327
- erityisavustaja Heikki Kuutti Uusitalo, puh. 050 302 8246
 
Yhteistyössä maailman parasta; Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjaukset

Korkeakoulutus ja tiede Sanni Grahn-Laasonen