Skip to content

Sávdneárbevierru Suomas válljejuvvui Unesco immateriála kulturárbbi logahallamii

Opetus- ja kulttuuriministeriö
17.12.2020 15.20
Dieđáhus

Sávdneárbevierru Suomas lea nammaduvvon Unesco Olmmošgotti immateriála kulturárbbi logahallamii 17. juovlamánu 2020. Mearrádusa dagai 24 riikka ovddasteaddjiin čohkkejuvvon ráđđehusaid gaskasaš kommišuvdna. Čuozáhat lea Unesco immateriála kulturárbbi logahallamis vuosttaš Suomas.

Sávdnekultuvra lea Suomas nanus ja eallinfámolaš. Logahallamii dohkkeheami mielde suopmelaš sávdneárbevieru leat čatnasan áimmahuššat máŋgga láhkái. Eallinfámolašvuođa lassin gáhttet originála sávdneárbevieru joatkevašvuođa, ja bajidit suopmelaš sávdnekultuvrra mearkkašumi dáhpekultuvrra, buresveadjima ja demokratiija oassin. Duogážis váikkuhit viiddis suopmelaš sávdneservošiid joavku sihke eará sávdnekultuvrra ovddideaddji doaibmit. 

-    Sávdni lea suopmelaččaid árgga ja feastta, buresveadjima ja eallinvuogi guovddáš oassi. Olbmuid gaskasaš dásseárvu ja gudnejahttin lea sávnnis guovddážis. Sávdneárbevierru lea Suoma vuosttaš čuozáhat Unesco immateriála kulturárbbi logahallamis, mii lasiha ovddežis min sávdnekultuvrra beaggima miehtá máilmmi. Dáinna ožžot buot sávdnut čevllohallat, dieđa- ja kulturministtar Annika Saarikko illuda.

Sávnni liggen, sávdnumii laktáseaddji dábit ja árbevierut sihke ovdamearkka dihte sávdnun lávlagiin, jáhkuin ja máinnasárbevierus leat dán ealli árbevieru oassi. Sávdnuma eallinfámolašvuohta lea allagasas: masa 90 proseantta suopmelaččain sávdnot oktii vahkus. Bivnnuhisvuohta dihtto maiddái sávnniid mearis: Suomas leat sullii 3,2 miljovnna sávnni. Árbevierru sirdašuvvá ovddos guvlui bearrašiin sihke máŋggain iešguđetlágan sávdneservviin.

-    Sávdnun lea midjiide suopmelaččaide dehálaš ja ráhkis árbevierru, mii lea sirdašuvvan sohkabuolvvas nubbái. Unesco nammadeapmi lea stuorra gudni. Seammás dat šaddá lasihit ain suorggis doaibmi oassebeliid, dego sávdneservviid ovttasbarggu, Ritva Ohmeroluoma Suoma Sávdnesearvvis (Suomen Saunaseura) giitala. 

Duogás: Unesco oktasašsoahpamuš ja logahallamat

Suopma vuolláičálii Unesco oktasašsoahpamuša immateriála kulturárbbi suodjaleamis jagi 2013. Soahpamušain ovddidit immateriála kulturárbbi suodjaleami ja čalmmustahttit olbmuid, servošiid dahje joavkkuid iešguđetlágan kulturárbbiid. Immateriála kulturárbi sáhttá leat ovdamearkka dihte njálmmálaš árbevierru, čájáhalli dáidda, sosiála eallima geavadagat, rituálat dahje feastameanut dahje lundui ja máilmmiávvosii guoski dieđut, dáiddut ja geavadagat. Museavirgedoaimmahat vástida soahpamuša ollašuhttimis Suomas.

Soahpamuššii gullá maiddái, ahte kulturárbi biddjojuvvo logahallamii sihke álbmotlaččat ja riikkaidgaskasaččat. Unesco bajásdoallá guokte immateriála kulturárbbi logahallama sihke buoremus geavadagaid registara. Logahallamiid bokte háliidit čalmmustahttit ealli árbevieru ja juohkit buriid geavadagaid riikkaid gaskkas. Logahallamiin gávdnojit ovdal jođus leahkki Unesco čoahkkima oktiibuot 549 čuozáhaga 127 riikkas. Sávdneárbevierru lea okta 50 dál gieđahallamis leahkki ohcamušas.

Suomas immateriála kulturárbi čoggojuvvo Ealli árbevieru wikilogahallamii (Elävän perinnön wikiluettelo), mas lea vejolaš ohcat Ealli árbevieru álbmotlaš logahallamii (Elävän perinnön kansallinen luettelo). Wikilogahallamis leat dál 175 čuozáhaga ja álbmotlaš logahallamis 64 čuozáhaga. Suoma čuovvovaš ohcamuš guoská fidjolčuojaheami Kaustinenis. Suopma lea mielde maiddái máŋggariikkalaš davviriikkalaš stielkalaktafanasárbevieru guoski ohcamušas. Guktuide vuordit mearrádusa juovlamánus 2021. 

Lassedieđut 

  • Mirva Mattila, kulturáššeráđđeolmmoš, OKM, mirva.mattila(at)minedu.fi, tel. +358 2953 30269
  • Leena Marsio, spesiálaáššedovdi, Museavirgedoaimmahat, leena.marsio(at)museovirasto.fi, tel. +358 2953 36017
  • Ritva Ohmeroluoma, Suoma Sávdnesearvi, ritvaohmeroluoma(at)gmail.com. tel. +358 400 109 021

#ealliárbevierru #sávdni
 

Annika Saarikko Kulttuuri