Liikunnan ja urheilun eettiset periaatteet

Liikuntalain yhtenä tavoitteena on edistää liikunnan ja huippu-urheilun rehellisyyttä ja eettisiä periaatteita. Lähtökohtina ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, monikulttuurisuus, terveet elämäntavat ja kestävä kehitys. Eettisiä periaatteita edistetään myös kansainvälillä sopimuksilla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö edistää liikunnan ja urheilun eettisiä periaatteita, yhdenvertaisuutta sekä tasa-arvoa  liikuntajärjestöjen valtionavustuksien kautta ja tukemalla mm dopingin vastaista työtä.

Eettisiin periaatteisiin liittyvät sopimukset ja suositukset

Liikunnan ja urheilun alalla on solmittu viisi kansainvälistä sopimusta:

  • Euroopan neuvoston dopingin vastainen yleissopimus (Suomi ratifioinut 1990)
  • Unescon kansainvälinen dopingin vastainen yleissopimus (Suomi ratifioinut 2006)
  • Euroopan neuvoston katsomoväkivaltayleissopimus (Suomi ratifioinut 1987)
  • Euroopan neuvoston katsomoturvallisuusyleissopimus (Suomi allekirjoittanut 2016)
  • Euroopan neuvoston urheilukilpailujen manipuloinnin vastainen yleissopimus (Suomi allekirjoittanut 2014).

Lisäksi on useita liikunnan ja urheilun eettisiin periaatteisiin liittyviä kansainvälisiä suosituksia.

Yhteistyö liikunnan eettisissä kysymyksissä

Urheilun eettisten asioiden neuvottelukunta toimii eri hallinnonalojen ja urheilun toimijoiden välisenä koordinaatio- ja yhteistyöelimenä liikunnan ja urheilun eettisissä kysymyksissä.

Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry:n tehtävänä on  urheilun kansainvälisten yleissopimusten toimeenpano urheilun osalta ja  urheilun eettisen toiminnan edistäminen yhteistyössä liikuntajärjestöjen kanssa.

Antidopingtyö

Urheilijat ovat velvollisia noudattamaan Suomen antidopingsäännöstöä, lajiliiton ja kansainvälisen lajiliiton antidopingsäännöstöjä sekä olympiakisoissa Kansainvälisen Olympiakomitean antidopingsäännöstöjä.

Dopingvalvonnan tarkoituksena on estää urheilijoiden terveydelle vaarallisten sekä suorituskykyä parantavien aineiden tai menetelmien käyttö. Antidopingtoiminnan edistämisestä ja tukemisesta Suomessa vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee, seuraa ja auttaa kehittämään antidopingtyötä ja säätelee valtionavun korotuksin ja tarvittaessa leikkauksin liikuntajärjestöjen antidopingtoiminnan kehittämistä. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa lääkelakiin liittyvästä säädöstyöstä ja oikeusministeriö rikoslain kehittämisestä.

Kansainvälisellä antidopingtoiminnalla pyritään yhtenäistämään eri maiden ja organisaatioiden sääntöjä ja käytäntöjä, kehittämään dopingtestauksen laatua sekä edistämään koulutusta ja viestintää. Suomi osallistuu antidopingyhteistyöhön Euroopan neuvoston, Unescon ja Maailman antidopingtoimisto WADA:n (World Antiodoping Agency) piirissä. Antidopingtyö on osa myös Euroopan unionin puitteissa tehtävää urheilualan yhteistyötä.

Urheilun eettisten asioiden neuvottelukunta

Eettisten kysymysten ratkaisussa vaaditaan yhteistyötä julkisen vallan ja muiden toimijoiden kesken. Urheilun eettisten asioiden neuvottelukunnan tavoitteena on edistää urheilun eettisyyttä ja siihen liittyvien kansainvälisten sopimusten toimeenpanoa.

Neuvottelukunnan tehtävänä on

  • toimia urheiluliikkeen ja julkisen vallan yhteistoiminnan seuraajana ja kehittäjänä urheilun eettisissä kysymyksissä
  • seurata kansainvälistä yhteistyötä urheilun eettisten ongelmien ratkaisemiseksi
  • tehdä ehdotuksia urheilun eettisistä kysymyksistä niille tahoille, joita asia kulloinkin koskee

Neuvottelukunta voi tehdä ministeriölle esityksiä selvityksistä, tutkimuksista ja kehittämishankkeista sekä antaa lausuntoja opetus- ja kulttuuriministeriölle urheilun eettisistä kysymyksistä.

Neuvottelukunnan alaisena toimii Urheilukilpailujen manipuloinnin vastaisen yleissopimuksen mukainen kansallinen toimintaryhmä.

Lisätietoja

Satu Heikkinen, kulttuuriasiainneuvos 
opetus- ja kulttuuriministeriö, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto (NUOLI), Liikunnan vastuualue (LV) 0295330102