Britannian EU-ero tuli voimaan 1.2.2020. Erosopimuksen myötä alkoi siirtymäkausi, jonka aikana neuvoteltiin tulevasta suhteesta. EU:n puolesta neuvotellut Euroopan komissio sekä Britannia ovat saaneet tulevaa suhdetta koskevat neuvottelut päätökseen 24.12.2020.

Britannian EU-eroon ja tulevaan EU-suhteeseen liittyvää tietoa on koottu valtioneuvoston kanslian (VNK) sivuille, josta löytyy tietoa  erosopimuksesta, siirtymäkaudesta, tulevan suhteen neuvotteluista sekä siitä, miten Britannian EU-ero vaikuttaa kansalaisiin ja yrityksiin.

Vaikutukset OKM:n toimialalla

Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla Britannia jatkaa EU:n tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti Eurooppa-puiteohjelmassa. Sen sijaan muihin toimialaa koskeviin rahoitusohjelmiin (Erasmus+, Luova Eurooppa ja Euroopan solidaarisuusjoukot) Britannia ei osallistu.

Ammattipätevyyksiä, lukuvuosimaksuja, ja opintotukia koskevissa kysymyksissä Britanniasta tulee ns ”kolmas maa” muiden EU:n ulkopuolisten maiden joukkoon.

Erasmus+

Britannia on päättänyt olla osallistumatta Erasmus+ -yhteistyöhön. Tilalle Britannia on perustanut oman Turing -ohjelmansa, joka rahoittaa vain Britanniasta lähteviä opiskelijavaihtoja koko maailmaan. Lisätietoja Turingista

Erasmus+ -ohjelmasta rahoitusta vuonna 2020 tai aiemmin saaneet monivuotiset hankkeet viedään normaalisti loppuun, vaikka ne jatkuisivat 31.12.2020 jälkeen. Näiden hankkeiden kautta voidaan siten totuettaa suomalaisten ulkomaanjaksoja Britanniassa sekä brittien vaihtoja muissa ohjelmamaissa vielä vuosina 2021-2023. Lisäksi vuoden 2021 alussa alkaneessa uudessa Erasmus+ -ohjelmassa on korkeakoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa mahdollista  käyttää osa liikkuvuushankkeiden rahoituksesta vaihtoihin Britannian kanssa.

Lisätietoja: 

Lukuvuosimaksut

Muuhun kuin suomen- tai ruotsinkieliseen alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen hyväksytyltä Britannian kansalaiselta, joka tulee maahan 1.1.2021 jälkeen (ja joilla ei ole liityntää erosopimukseen) peritään maksu kuten muiltakin EU/ETA-ulkopuolisten valtioiden kansalaisilta. Lukuvuosimaksua ei peritä siirtymäkauden aikana EU-rekisteröinnin tehneeltä Britannian kansalaiselta tai hänen perheenjäseneltään, joka tekee erosopimuksen mukaista oleskeluoikeutta koskevan hakemuksen 30.9.2021 mennessä ja saa hakemuksen tekemisestä Maahanmuuttoviraston antaman todistuksen.

Lukuvuosimaksua ei peritä myöskään 1.10.2020–31.12.2020 välisenä aikana Suomeen saapuneelta Britanniaa kansalaiselta tai hänen perheenjäseneltään, joka hakee suoraan erosopimuksen mukaista oleskeluoikeutta 31.12.2020 mennessä. Vapautus lukuvuosimaksuvelvollisuudesta osoitetaan Maahanmuuttoviraston antamalla todistuksella hakemuksen tekemisestä tai erosopimuksen mukaisella oleskelulupakortilla.

Korkeakoulut päättävät maksun suuruudesta (vähintään 1500 euroa) ja niiden perimiseen liittyvistä käytännöistä. Kukin korkeakoulu informoivat maksuista omissa kanavissaan.

Lisätietoja: Laura Hansén, [email protected], 0295330098

Opintotuki

Britannian kansalaisten oikeus Suomen valtion opintotukeen ratkaistaan kansallisten säädösten perusteella (opintotukilaki). Opintotukilain soveltamisalasäännöksessä huomioidaan 1.1.2021 lukien niiden Britannian kansalaisten tai heidän perheenjäsentensä oikeus opintotukeen, jotka ovat Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä tehdyn erosopimuksen perusteella hakeneet ja saaneet oleskeluoikeuden Suomessa.

Lisätietoja: Virpi Hiltunen, [email protected], 0295330110

Ammattipätevyydet

Ennen 31.12.2020 ammattipätevyysdirektiivin 2005/36/EY mukaisen ammattipätevyyden tunnustamispäätöksen saaneella henkilöllä on sen tehneessä valtiossa siirtymäkauden jälkeenkin päätöksen mukaiset oikeudet, joihin sisältyy myös kyseisen ammatin harjoittaminen samoin ehdoin kuin kyseisen valtion kansalaisilla. Lisäksi ennen siirtymäkauden päättymistä vireille saatetut ammattipätevyyden tunnustamishakemukset käsitellään loppuun ja ratkaistaan ammattipätevyyslainsäädännön nojalla.

1.1.2021 lähtien Britanniassa hankittuihin ammattipätevyyksiin/koulutuksiin sovelletaan samoja menettelyitä kuin muihin EU/ETA –valtioiden ulkopuolella hankittuihin pätevyyksiin.

Lisätietoja: Katri Tervaspalo, [email protected], 0295330084

Horisontti Eurooppa

Britannian osallistumista Horisontti Eurooppaan koskevat sopimusmääräykset ovat pitkälti saman sisältöiset kuin nykyiset assosiaatiosopimukset Horisontti 2020-puiteohjelmaan. Britannia osallistuu ohjelmaan, kuten EU-jäsenyytensä aikana, mutta ei osallistu sitä koskevaan päätöksentekoon. Britannian maksuosuus ohjelmaan määräytyy sen perusteella, miten hyvin Britannian osallistujat menestyvät hauissa eli miten laajasti ne ovat mukana ohjelmissa.

Lisätietoja: Petteri Kauppinen, [email protected], 0295330147

Tekijänoikeus

EU:n ja Ison-Britannian välisessä sopimuksessa on säädetty EU:lle keskeisistä kysymyksistä EU-lainsäädäntöä vastaavalla tavalla ml. keskeisistä suojamuodoista ml. oikeuksien yhteishallinnoinnista ja suoja-ajan pituudesta, joka on 70 vuotta tekijän kuolemasta. Suurin vaikutus on mm. sillä, ettei verkkosisältöpalvelujen siirrettävyysasetus enää sovellu, eivätkä Suomessa tarjottavat online-palvelut siten ole automaattisesti käytettävissä kuluttajan oleskellessaan väliaikaisesti Britanniassa ellei palveluntarjoaja ole sopinut siitä oikeudenhaltijoiden kanssa erikseen. 

Nykyinen Ison-Britannian tekijänoikeuslainsäädäntö perustuu pääosin EU:n tekijänoikeutta koskeviin direktiiveihin. Iso-Britannia on kuitenkin ilmoittanut, ettei se aio saattaa keväällä 2019 annettua digitaalisia sisämarkkinoita koskevaa nk. DSM-tekijänoikeusdirektiiviä kansallisesti voimaan. Jatkossa Britannia voi myös halutessaan muuttaa kansallista lainsäädäntöään. 

Jatkossakin Britannia olisi velvollinen noudattamaan kansainvälisiä sopimuksia, joihin se on sitoutunut (mm. Bernin sopimus, TRIPS, WCT ja WPPT sekä Marrakeshin sopimus näkövammaisten ja lukemisesteisten hyväksi). Kansainvälisten tekijänoikeussopimusten mukaan ulkomaisiin oikeudenhaltijoihin sovelletaan samaa oikeussuojaa kuin kotimaisiin. Kansainvälisen sopimuksen antaman suojan taso on vähimmäisvaatimus, ja monilta osin Euroopan unionin tekijänoikeuslainsäädännön tarjoama suoja on korkeampi kuin kansainvälisten sopimusten vähimmäisvaatimus.

Lisätietoja: Anna Vuopala, p. 0295 330 331