Yleis-, investointi- ja erityisavustukset kelpoisuuden saaneille nuorisokeskuksille vuodelle 2019

Avustus on tarkoitettu vuodeksi 2019 ministeriön nuorisolain (1285/2016) mukaisesti hyväksymille nuorisokeskuksille ja niiden omistajayhteisöille nuorisotoimintaan, investointeihin, erillisiin kehittämishankkeisiin ja Nuotta-toimintaan. Investointiavustuksia voidaan myöntää myös muulle nuorisokeskuksen rakennuksien ja alueiden omistajalle.

Hakuaika alkaa 26.10.2018 klo 10:00 ja päättyy 30.11.2018 klo 16:15.

Ministeriö voi käyttää toiminta- investointi- ja erityisavustuksiin yhteensä noin 5,5 miljoonaa euroa ja Nuotta –avustuksiin 1,0 miljoona euroa, jos eduskunta myöntää näihin tarkoituksiin määrärahat. Päätökset yleisavustuksesta ja Nuotta-avustuksesta pyritään tekemään tammikuussa 2019, ja investointi ja hankeavustuspäätökset maaliskuussa 2019.

Avustukseen sovelletaan seuraavia säädöksiä: Nuorisolaki (1285/2016), Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta (211/2017), Valtionavustuslaki (688/2001).

 

Nuorisokeskusten nuorisotoimintaan myönnetään yleisavustukset nuorisolain ja valtioneuvoston asetuksen nuorisotyöstä ja -politiikasta mukaisesti. Nuorisokeskukset toimivat opetus- ja kulttuuriministeriön tavoiteohjauksessa.

Nuorisokeskuksen tulee olla ympäri vuoden tiloiltaan ja varustukseltaan soveltuva ohjattuun, usean vuorokauden kestävään toimintaan. Investointiavustuksia myönnetään nuorisokeskuksen välttämättömiin rakennushankkeisiin ja korjauksiin sekä nuorisokeskustoimintaa tukevaan varustamiseen.

Erityisavustuksia myönnetään nuorisokeskusten nuorisotyön kehittämishankkeisiin, joiden tarkoituksena on keskusten nuorisotyön menetelmien kehittäminen ja toimintaedellytysten parantaminen. Hankkeet voivat olla nuorisokeskusten yhteisiä.    

Avustukset Nuotta –toimintaan myönnetään erityisavustuksina nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen osana Nuorisotakuuta. Avustus on tarkoitettu nuorisokeskuksen Nuotta -työntekijöiden palkkoihin, etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajojen ryhmien osallistumisen kompensaatioon ja toiminnan järjestämisestä aiheutuviin muihin välittömiin kuluihin.

 

Tavoitteena on tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista, parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteita toteutetaan tarjoamalla nuorille mahdollisuus ohjattuihin yli yön kestäviin leirikouluihin, seikkailu-, luonto-, ympäristö-, kulttuuri-. leiri- tai muuhun vastaavaan nuorisotoimintaan turvallisessa ympäristössä. Lähtökohtina ovat kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen.

Avustuksia haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa.

Jos sähköinen asiointi ei ole mahdollista on otettava yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Toiminta-avustuksesta, investoinneista ja hankkeista sekä Nuotta-avustuksista tehdään erilliset hakemukset.

Hakemuksen tulee olla perillä viimeistään hakuajan päättymispäivänä klo 16:15 mennessä. Hakemus hylätään, jos se saapuu opetus- ja kulttuuriministeriöön määräajan jälkeen.

Hakemuksen liitteiden ja muiden tietojen tulee olla virallisesti hyväksyttyjä; vuoden 2019 toimintasuunnitelmasta liitetään mukaan ajankohtaisin versio, mikäli virallisesti hyväksyttyä ei vielä ole.

Hakijan tulee huomioida, ettei hakemusta pysty lähettämään sähköiseen asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.

Linkki sähköiseen asiointipalveluun löytyy sivun oikeasta yläreunasta (violetti "ASIOI VERKOSSA" -painike).

 

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste.

Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle.

Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Katso-tunnisteen voi hankkia osoitteessa http://www.vero.fi/katso

Ohje Katso-tunnisteiden käytöstä asiointipalvelussa (pdf)

Asiointipalvelun käyttöohje (pdf)

 

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1.    Hakukohtaiset myöntöperusteet

Toiminta-avustukset myönnetään nuorisolain 20 §:n ja -asetuksen 10 §:n mukaisesti nuorisokeskuksen nuorisotyöhön, jonka painotukset on sovittu opetus- ja kulttuuriministeriön ja nuorisokeskuksen välisessä tavoiteohjausmenettelyssä. Avustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon keskuksen taloudellinen tila. Taloudellista tilaa arvioitaessa otetaan huomioon keskuksen oman toiminnan tuotot, muun kuin nuorisotoiminnan osuus kokonaiskustannuksista sekä toiminnan tuottavuus. Arvioinnissa otetaan huomioon keskuksen nuorisotyön tehtävät, toiminnan laatu, yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä tavoitteellisuus, että erityisosaaminen ja muut asetuksessa mainitut seikat.

Investointiavustusten tarpeen arvioinnissa otetaan huomioon investointien merkitys nuorisokeskusten häiriöttömälle toiminnalle ja investointien tärkeysjärjestys. Samoin otetaan huomioon hakijan saamat muut julkiset tuet, muut tulot ja hakijan taloudellinen tilanne.

Erityisavustuksia myönnetään hankkeisiin, joilla lisätään tai parannetaan nuorisokeskusten nuorisotyötä ja -toimintaa, ja jotka tarvitsevat ylimääräisiä resursseja normaalin toiminnan ohessa. Harkinnassa arvioidaan hankkeiden vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta sekä kunkin keskuksen sekä keskusverkoston kokonaisuuden osalta, samoin kuin niiden merkitystä suomalaiselle ja kansainväliselle nuorisotyölle ja -politiikalle. Nuorisokeskukset voivat tehdä hankkeita yhteisesti, jolloin jokin keskus toimii hankkeesta vastaavana hakijana.

Nuotta –avustuksilla tarjotaan etsivän nuorisotyön ja työpajojen nuorten ryhmille maksuton valmennus nuorisokeskuksessa. Avustusten harkinnassa käytetään perustana nuorisokeskusten opetus- ja kulttuuriministeriölle toimittamia Nuotta –valmennusten toteutustietoja sekä edellisistä toimintakausista saatuja selvityksiä. Vuoden 2019 Nuotta –valmennuksen tavoitteet arvioidaan kunkin keskuksen kohdalta erikseen suhteuttaen ne nuorisokeskusten kokonaisuuteen.

Kaikkien avustusten arvioinnissa otetaan huomioon nuorisokeskusten kanssa käydyt tavoitekeskustelut ja edellisistä toimintakausista saadut selvitykset ja raportit.

2.    Yleiset perusteet

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

  • monikulttuurisuuden, yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen Ks. Merkityksellinen Suomessa –toimintaohjelma (OKM 2017)

      http://minedu.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-263-404-7

  • tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen, ks. laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) sekä yhdenvertaisuuslaki (1325/2014), joiden periaatteet koskevat myös ministeriön rahoittamaa toimintaa ja hankkeita
  • kestävän kehityksen edistäminen Ks. Suomi, jonka haluamme 2050 – Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus (PDF).

3.    Valtionavustuslain mukaiset yleiset perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.
Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

 

Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

 


Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti, nuorisolain (1285/2016) 22 § ja valtioneuvoston asetuksen nuorisotyöstä ja -politiikasta (211/2017) 10 § mukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.

     (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

 

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään toiminta-avustuksen talousraportointia, josta selviää nuorisokeskuksen nuorisotyön valtionavustuksella tuetun toiminnan kustannukset ja liiketoiminta erikseen. Erityis- ja Nuotta-avustukset tulee raportoida omilla kustannuspaikoillaan.

Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.

Toiminta-avustus: yleisavustushakemuslomake
Investoinnit, hanke- ja Nuotta -avustukset: hankeavustuslomake

Liitteet

Yleisavustushakemuksen liitteenä on toimitettava lomakkeessa olevien lisäksi tiedot käyttöpäivistä, henkilöstöstä, leirikouluista, muusta leiritoiminnasta, muusta nuorisotoiminnasta ja kansainvälisestä toiminnasta excel-taulukkona. Taloustiedoissa on käytävä ilmi opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksella tehty nuorisotoiminta.

Investointiavustukseen tulevat liitteet toimitetaan sähköisesti. Investointiavustushakemukseen tulee liittää piirustukset (pohja, leikkaukset ja julkisivut 1:100); asemakaavapiirustus (1:500) ja kartta alueesta sekä yhtenä asiakirjana kustannusarvio ja hankkeen rahoitussuunnitelma, varuste- ja kalustussuunnitelma eriteltynä ja hankkeen toiminnallinen perustelu. Investointiavustushakemukseen ei tarvitse liittää nuorisokeskuksen toiminta-avustuksessa olevia yleisiä talous- ja toimintatietoja.

Erityisavustuksen liitteenä tulee lähettää hankkeen tarkka, ajoitettu toimintasuunnitelma ja eritelty talousarvio. Hakemukseen ei tarvitse liittää nuorisokeskuksen toiminta-avustuksessa olevia yleisiä talous- ja toimintatietoja.

Nuotta –avustushakemuksen liitteenä on toimitettava lomakkeessa mainitut hankesuunnitelma ja hankkeen talousarvio.

Hankesuunnitelmassa tulee esittää vuoden 2018 toiminnasta seuraavat tiedot: Osallistujien määrä yhteensä; nuorten määrä yhteensä; poikien määrä; tyttöjen määrä; nuorten omien ohjaajien määrä; valmennusten määrä; laskennalliset vuorokaudet.

Vuoden 2019 suunnitelmassa tulee olla tiedot suunnitelluista toiminnan sisällöistä, ryhmien määrästä ja valmennukseen varatuista henkilöresursseista. Hakemukseen ei tarvitse liittää nuorisokeskuksen toiminta-avustuksessa olevia yleisiä talous- ja toimintatietoja.

Nuorisokeskusavustuksen sähköisen haun liitteet 2019

 

Nuoriso

Lisätietoja

Lisätietoja antaa kulttuuriasiainneuvos Immo Parviainen
 p. 040 554 3202 tai 02953 30248
 [email protected]