Valtionavustus oppisopimuskoulutuksen ja koulutussopimuksen toimintaprosessin kehittämiseksi

Tavoitteena on kehittää oppisopimuskoulutukseen ja koulutussopimukseen liittyviä toimintaprosesseja yhdenmukaisiksi, selkeiksi ja tehokkaiksi koulutuksen järjestäjien ja työelämän yhteistoiminnalla ja eri toimijoiden valmentamisella ja tiedotuksella. Toimintaprosessia kehitetään siten, että hankkeen jälkeen prosessi ja siihen liittyvä osaaminen on koulutuksen järjestäjän pysyvää toimintaa. Toimintaprosessin kehittämisessä työelämäpalvelu ja asiakkaan tarpeisiin vastaaminen on keskeisin lähtökohta.

Hankkeessa toimivat osallistuvat myös henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman kehittämiseen sekä toimintaprosesseja tukevien digitaalisten palvelujen kehittämiseen.

Ammatillisen koulutuksen vuoden 2018 alusta lukien muuttuvan lainsäädännön myötä täytyy luoda uusia ja päivittää nykyisiä työpaikalla järjestettävään koulutukseen liittyviä toimintaprosesseja ja -malleja.  Henkilökohtaistaminen, oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus edellyttävät yksilöllistä suunnittelua ja sopimista sekä vahvaa työelämäpalvelua. Toiminta edellyttää mm. sopimusten kehitystyötä, ja muutoksia tehtäessä on tärkeä tunnistaa ja yhdenmukaistaa sellaisia käytänteitä ja ratkaisuja, jotka ovat käytännössä kaikilla toimijoilla samoja. Yhteiset käytänteet ja ratkaisut on tarkoitus saada kaikkien koulutuksen järjestäjien käyttöön, jotta esimerkiksi viestintä, sopimusten tekeminen ja henkilökohtaistaminen olisi mahdollisimman yhdenmukaista, selkeää ja tehokasta eri toimijoiden kanssa. Tämä vähentää myös koulutuksen järjestäjien päällekkäistä kehittämistyötä ja resurssien käyttöä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi käyttää avustuksiin yhteensä noin 4,6 miljoonaa euroa. Päätökset pyritään tekemään lokakuussa 2017. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti. Valtionavustusta voi käyttää vuoden 2019 loppuun asti.

 

Valtionavustusta voidaan myöntää sekä koordinoivaan hankkeeseen että toteuttaviin hankkeisiin koulutuksen järjestäjälle, jolla on ammatillisesta koulutuksessa annetussa laissa (630/1998) tai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitettu koulutuksen järjestämislupa. Myönnettyyn avustukseen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001).

Hanke on yksi ammatillisen koulutuksen uuden lainsäädännön toimeenpanoa tukevista hankkeista. Tavoitteena on tukea erityisesti työpaikalla järjestettävän koulutuksen suunnittelua ja sopimuksiin liittyvän toimintaprosessin kehittämistä. Tavoitteena on luoda oppisopimuskoulutukseen ja koulutussopimukseen työelämän ja opiskelijan kannalta selkeät ja tehokkaat toimintatavat sekä yhdenmukaistaa palveluprosessia siten, että kaikilla koulutuksen järjestäjillä toiminta on periaatteiltaan yhdenmukaista. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa 100 prosenttia avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä menoista.

Avustusta haetaan ensisijaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa.

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste.  Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Katso-tunnisteen voi hankkia osoitteessa http://www.vero.fi/katso

Haku paperilomakkeella

Avustusta on edelleen mahdollista hakea myös paperilomakkeella.

Paperilomakkeelle tehdyn hakemuksen allekirjoittavat hakijan viralliset nimenkirjoittajat. Jos nimenkirjoitusoikeus on useammalla henkilöllä yhdessä, tarvitaan näiden kaikkien allekirjoitukset.

Paperilomakkeella tehdyn hakemuksen liitteenä tulee toimittaa selvitys nimenkirjoitusoikeudesta (esim. yhdistys- tai kaupparekisteriote, ote kunnan hallintosäännöstä). Jos avustusta on haettu paperilomakkeella, selvitys avustuksen  käytöstä tehdään ministeriölle erillisellä lomakkeella.

Hakemuksen tulee olla perillä opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamossa viimeistään hakuajan viimeisenä päivänä klo 16.15. Vastuu hakemuksen perille saapumisesta on lähettäjällä. Hakemuksen lähettämistä sähköpostilla ei suositella, sillä hakemuksen liitteet voivat hävitä.

Kirjaamon käyntiosoite: Ritarikatu 2 B, 00170 Helsinki
 Kirjaamon aukioloajat: ma–pe klo 7.30–16.15
 Postiosoite: PL 29, 00023 Valtioneuvosto

Hakemus hylätään, jos se saapuu opetus- ja kulttuuriministeriöön määräajan jälkeen.

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

 

1.    Hakukohtaiset myöntöperusteet

• Avustusta voidaan myöntää yhteen kansalliseen koordinoivaan hankkeeseen ja enintään neljään alueelliseen toteuttavaan hankkeeseen.

• Sekä koordinoivassa hankkeessa että alueellisissa hankkeissa on hyödynnettävä opetus- ja kulttuuriministeriön vuosina 2014-2016 nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi myöntämissä valtionavustushankkeissa kehitettyjä toimintamalleja, osaamista ja verkostoa sekä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen myöntämässä ESR-Nuorisotakuu -toimenpidekokonaisuuteen kuuluvassa Nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen -hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja ja verkostoa.

• Hankkeiden vastuuhenkilöillä sekä muilla toimijoilla tulee olla kokemusta ja osaamista oppisopimuskoulutuksen ja työpaikalla järjestettävän koulutuksen toiminta- ja sopimusprosessin kehittämisestä ja prosessin käytännön toteuttamisesta.

• Hankkeissa täytyy olla osallisena työ- ja elinkeinoelämä.

• Hankkeen täytyy tehdä yhteistyötä Parasta osaamista -hankkeen kanssa, osallistua henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman kehittämistyöhön sekä toimintaprosesseja tukevien digitaalisten palvelujen kehittämistyöhön.

• Kehittävien ratkaisujen täytyy olla yhteentoimivia olemassa olevien ja rakenteilla olevien yhteisten valtakunnallisten palvelujen kanssa (esim.eHOKS) ja pystyä tuottamaan tietoa esim. tilastointi- ja rahoitustarpeisiin.

• Lopputuloksena tulee saada aikaan yhteiset mallit sekä toimintaprosessiin liittyvä osaaminen ja ottaa ne käyttöön. Hankkeessa luodut yhteiset ratkaisut ja toimintamallit tulee levittää ja vakiinnuttaa  ammatillisen koulutuksen järjestäjille hankkeen aikana.

• Hakemusten vertailussa huomioidaan hankesuunnitelman konkreettisuus, toteuttamiskelpoisuus, kokonaistaloudellisuus ja osaaminen sekä kokemus suhteessa esitettyyn toimintaan.

Koordinoivan hankkeen edellytykset:

• Koordinoiva hanke kerää ja levittää tietoa eri koulutuksen järjestäjät kattavista prosesseista ja malleista alueellisiin toteuttaviin hankeverkostoihin.

• Koordinoiva hanke kokoaa lopputulokseksi saatavat yhteiset mallit ja toimintaprosessiin liittyvän osaamisen sekä huolehtii toimeenpanosta.

• Koordinoiva hanke välittää toteuttaville hankkeille opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeiden mukaista sisältöohjausta ja hoitaa hankekokonaisuuden tiedotusta. Koordinaatiohankkeelle asetettavaan ohjausryhmään tulee myös opetus- ja kulttuuriministeriön ja opetushallituksen edustus.

• Koordinoivan hankkeen hakemuksen tulee sisältää viestintäsuunnitelma ja suunnitelma luotujen toimintamallien levittämisestä ja vakiinnuttamisesta ammatillisen koulutuksen järjestäjille.

• Koordinoivalla hankkeella tulee olla valmius tehdä hankekokonaisuuden hankkeista laadullista arviointia ja raportoida hankkeen etenemisestä opetus- ja kulttuuriministeriölle jo hankkeen aikana.

• Koordinoiva hanke järjestää hankkeille yhteisen väliseminaarin ja loppuseminaarin.

Alueellisten hankkeiden edellytykset:

• Alueellisissa hankkeissa tulee olla alueen ammatillisen koulutuksen järjestäjistä koottu verkosto, jossa toimijoilla on osaamista ja kokemusta työpaikalla järjestettävän koulutuksen toimintaprosessin ja siinä tehtävien yksilöllisten sopimusten kehittämisestä. Verkostossa tulee olla mukana myös koulutuksen järjestäjiä, joilla ei ole aiempaa kokemusta työpaikalla järjestettävän koulutuksen toimintaprosessin ja yksilöllisten sopimusten kehittämisestä.

• Alueellisissa hankkeissa tulee hankkeen aikana levittää ja toimeenpanna lopputulokseksi saadut yhteiset mallit, osaaminen ja toimintaprosessi kaikille alueen ammatillisen koulutuksen järjestäjille.

2.    Yleiset perusteet

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

3.    Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

 

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

 

4.    Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Avustuksen saajan edellytetään raportoivan menoista kustannuspaikkatasoisesti, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia. (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 7 000 euroa.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Avustuksen saajan edellytetään raportoivan menoista kustannuspaikkatasoisesti, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset voi jatkossa tehdä OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeilla tehdyistä avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.

Paperinen haku:

Erityisavustuksen hakulomake (doc)

Selvityslomake (doc)

Ammatillinen koulutus

Lisätietoja

Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund, [email protected], puh. 02953 30249